Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 1 / 32 Ympäristöjaosto 08.02.2017 Aika 08.02.2017 klo 16:30-17:46 Paikka Toivakkatalo Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastustapa 4 3 Esityslistan hyväksyminen 5 4 Katselmuspyyntö tilaan 850-405-5-623 / oikaisuvaatimus / 6 Leena Potoinen 5 Toivakan ympäristöjaoksen päätökset 24.2.2016 7-11 / 8 suunnittelutarveratkaisut 6 Maansiirto Viiala Oy:n maa-aineslupahakemus Kalliorinteen 9 ottoalueella 7 Maa-ainesten ottolupa Huikossa 16 8 Julkiset ilmoitusasiat 29 9 Muut asiat 30
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 2 / 32 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Saapuvilla olleet jäsenet Haikkala Petri Puheenjohtaja Leppänen Päivi varapuheenjohtaja Bågman Rauno Jäsen Hakkarainen Heidi Jäsen Vanhatalo Jouko Jäsen Paalanen Jukka esittelijä Breilin Henna pöytäkirjanpitäjä Poissa Ainali Sakari kh puh.joht. Lamberg Irja kh edustaja Allekirjoitukset Petri Haikkala puheenjohtaja Henna Breilin pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 1-9 Pöytäkirjan tarkastus Toivakka Rauno Bågman pöytäkirjan tarkastaja Päivi Leppänen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Toivakkatalo 10.2.2017 klo 9-12
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 3 / 32 Ympäristöjaosto 1 08.02.2017 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympja 08.02.2017 1 Ehdotus: Päätös: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 4 / 32 Ympäristöjaosto 2 08.02.2017 Pöytäkirjan tarkastustapa Ympja 08.02.2017 2 Ehdotus: Päätös: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Päivi Leppänen ja Rauno Bågman.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 5 / 32 Ympäristöjaosto 3 08.02.2017 Esityslistan hyväksyminen Ympja 08.02.2017 3 Toivakan kunnan hallintosäännön 28 mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Ehdotus: Päätös: Ympäristöjaosto hyväksyy kokouksen esityslistan. Hyväksyttiin yksimielisesti.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 6 / 32 Ympäristöjaosto 62 21.12.2016 Ympäristöjaosto 4 08.02.2017 Katselmuspyyntö tilaan 850-405-5-623 / oikaisuvaatimus / Leena Potoinen Ympja 21.12.2016 62 Valmistelija(t): talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin, 040 5908 235 Leena Potoinen on 1.9.2016 lähestynyt ympäristötoimea katselmuspyynnöllä, joka koskee hevosten laiduntamista Toivakan kylän Jerelä-nimisellä kiinteistöllä 850-405-5-623. Kiinteistöllä on ollut kolmena kesänä hevonen kesälaitumella maisemanhoidollisista syistä. Alueella on oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, joka ei kiellä laiduntamista. Valtioneuvoston asetus 18.12.2014/1250 4 ohjeistaa, ettei jaloittelu- ja lannanvarastointitiloja tulisi sijoittaa 1) pohjavesialueelle, jos se aiheuttaa pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa, 2) tulvanalaiselle alueelle, 3) alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä tai talousvesikaivosta. Asetuksen perusteella hevosen omistajan tulisi huolehtia, ettei lannanvarastointitilat tai laidunalueet ylitä näitä raja-arvoja. Kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella, mutta ei pohjaveden kertymisalueella, joten pohjaveden pilaantuminen tai sen vaarantuminen ei ole todennäköistä. Naapurisovun kannalta olisi suositeltavaa ulkovarastoinnin näkösuojaksi rakentaa aita tai hyödyntää kasvillisuutta (Toivakan kunnan rakennusjärjestys 20 : Aidat ja istutukset). Laiduntavan eläimen vaatiman katoksen etäisyys naapurin rajasta on oltava vähintään rakennelman korkeuden suuntainen (22 Pihamaan rakennelmat ja laitteet). Rakentamisessa on kuitenkin noudatettava kunnan rakennusjärjestyksen rantarakentamisen määräyksiä. Naapurisovun kannalta tärkeää on myös huomioida Laki eräistä naapuruussuhteista ja sen 13. Jos joku käyttää oikeuttansa alueeseen siten, että toimenpiteen pääasiallinen tarkoitus on tuottaa naapurille vahinkoa ja haittaa, on naapurilla oikeus vaatia alue saatettavaksi entiseen kuntoonsa ja korvattava syntynyt vahinko tai haitta. Hevosen kannalta tulee huolehtia riittävästä laiduntilasta (1ha/ 1 hevonen), joka on riittävän etäällä kiinteistön ja naapurin talousvesikaivosta ja vesistöstä. Suojaetäisyys kaivoon vähintään 50 m ja vesistöön 100 m. (Toivakan kunnan rakennusjärjestys 33). Lisäksi eläinsuojelulain 8 mukaan ulkotarhassa tai laitumella olevalla hevosella on oltava suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Ympärivuotiseen hevosenpitoon I- ja II-luokan pohjavesialueilla tulee kyseeseen vain erityisin perustein ja pohjaveden pilaantumisvaaraa estävin
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 7 / 32 toimenpitein. Hevostallia ei alueella ei ole, eikä sellaista saa alueelle rakentaa (Ympäristöministeriön päätös n:o 113/5521/94). Kyseessä on hevosen kesälaiduntaminen eikä laidunalue sijaitse pohjaveden kertymäalueella, joten laiduntamisesta ei ole vaaraa pohjavedelle. Naapurisovun kannalta suositellaan hevosenomistajan toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään minimoimaan hevosen pidosta aiheutunut haju- ja näköhaitta. Ehdotus: Ympäristöjaosto suorittaa katselmuksen kiinteistöllä 850-405-5-623 keväällä 2017. Päätös: Ympja 08.02.2017 4 Hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija(t): Leena Potoisen on tehnyt oikaisuvaatimuksen ympäristöjaoston kokouksen 21.12.2016 62 esitetyn katselmuksen ajankohdasta. Päätöksen mukaan ympäristöjaosto suorittaa katselmuksen ko. kiinteistöllä keväällä 2017. Leena Potoinen vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että ympäristöjaosto aikaistaa katselmuksen ajankohtaa ja antaa sille tarkan päivämäärän. Ehdotus: Ympäristöjaosto päättää pitää katselmuksen kiinteistöllä 850-405-5-623 keskiviikkona 31.5.2017 klo 14. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Talviolosuhteissa laidunpaikkaa, mahdollisia ojanpaikkoja yms. ei voida varmuudella todentaa.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 8 / 32 Ympäristöjaosto 5 08.02.2017 Toivakan ympäristöjaoksen päätökset 24.2.2016 7-11 / suunnittelutarveratkaisut Ympja 08.02.2017 5 Valmistelija(t): vs. rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Jukka Paalanen 040 640 2034 - Toivakan ympäristöjaosto on päätöksillään 24.2.2016 7, 8, 9, 10 ja 11 myöntänyt suunnittelutarveratkaisut seitsemälle eri rakennuspaikalle kolmelle eri alueelle, joilla ei ole voimassa olevaa kaavaa. - Keski-Suomen ELY-keskus on 24.3.2016 toimittanut päätöksiä koskevat valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle vaatien päätösten kumoamista. - Toivakan ympäristöjaosto on 20.4.2016 22, 23,24, 25 ja 26 pyrkinyt purkamaan päätökset hallintolainkäyttölain 63 :n nojalla. ELY-keskus on luvannut vetää valitukset pois hallinto-oikeudesta, mikäli päätökset puretaan kunnan toimesta. - ympäristöjaoston päätöksen jälkeen ELY-keskus on opastanut ympäristöjaostoa oikean lain soveltamiseen päätösten purkamiseksi. - ELY-keskus on 1.8.2016 toimittanut hallinto-oikeudelle selityksen, jonka mukaan ELY-keskus haluaa jatkaa valitusasioiden käsittelyä hallinto-oikeudessa, koska päätökset eivät ole tulleet lainmukaisesti puretuiksi. Hallintolain 50 :n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Toivakan ympäristöjaosto tekee päätöksen, joka sisältää seuraavat seikat: - ympäristöjaosto poistaa hallintolain 50 :n nojalla tekemänsä päätökset 24.2.2016 7, 8, 9, 10 ja 11, koska päätökset ovat perustuneet ilmeisen väärään maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen. - ympäristöjaosto ratkaisee suunnittelutarveratkaisuhakemukset uudelleen ja tekee kaikkien hakemusten osalta kielteiset päätökset. - päätökseen tulee kirjata, että suunnittelutarveratkaisujen hakija (eli Toivakan kunta) antaa suostumuksensa hallintolain 50 :ssä edellytetyllä tavalla ratkaista asia uudelleen hakijan (eli Toivakan kunnan) vahingoksi. Ehdotus: Päätös: Ympäristöjaosto tekee ko. suunnittelutarveratkaisujen osalta kielteiset päätökset. Ympäristöjaosto antaa suostumuksensa hallintolain 50 :ssä edellytetyllä tavalla ratkaista asian Toivakan kunnan vahingoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 9 / 32 Ympäristöjaosto 6 08.02.2017 Maansiirto Viiala Oy:n maa-aineslupahakemus Kalliorinteen ottoalueella Ympja 08.02.2017 6 Valmistelija(t): vs. rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Jukka Paalanen 040 640 2034 Maansiirto Viiala Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Toivakassa sijaitsevalle Kalliorinne nimiselle (850-405-48-65) tilalle 10 vuodeksi yhteensä 300 000 m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupaa haetaan ottomäärälle 300 000 m3, jossa vuotuinen otto olisi 30 000 m3. Tilan pinta-ala on 13,18 ha. Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on 7,8 ha, joka pitää sisällään myös nykyisen ottamistoiminnan mukaiset varastoalueet. Ottamisalueen pinta-ala n. 2,8 ha. Maa-ainesten ottosyvyys olisi n. 10 m. Otettava maa-ainesmateriaali on kalliokiviainesta. Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi Toivakan kunnan ympäristölautakunnan 8.2.2007 (10 ) myöntämän maa-ainesten ottamisluvan mukaisella alueella. Lupahakemuksessa olevalla alueella on harjoitettu aiemmin myönnettyjen lupien mukaisesti ottotoimintaa vuodesta 1998 alkaen. Maa-aineslupien lisäksi alueelle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen Maansiirto Viiala Ky:lle (Toivakan kunnan ymp. ltk 19.3.1993 20) sekä asfalttiasemalle, uusioasfaltin valmistukselle ja kierrätysasfaltin vastaanotolle Lemminkäinen Infra Oy:lle (Toivakan kunnan ymp.ltk 9.12.2010 80). Alueen pohja muotoillaan lännen suuntaan viettäväksi, jolloin pintavedet eivät lammikoidu alueelle. Suunnitelma-alueen pohjoisosaan on rakennettu saostusallas Raatojoen suuntaan valuville pintavesille. Alueen vedet suotuvat pääosalta varastoaluetta ja hakemuksen mukaiselta louhinta-alueelta lännen suuntaan. Vedet suotuvat rikotetun pohjan kautta peltoalueen niskaojiin. Louhinta ja murskaus pyritään suorittamaan kerralla vähintään vuoden tarvetta silmälläpitäen, jolloin toiminnan meluhaitat rajoittuvat lyhyelle aikajaksolle. Louhiminen aloitetaan alueen keskiosasta. Alueen pohja louhitaan länsireunalta tasoon + 105 ja itäosissa tasoon + 107. Luiskat muotoillaan jyrkimmillään 1:2. Alueen turvallisuus hoidetaan suojaamalla alueen reunat riittävästi aidoin, varoitustauluin ja lippusiimoin. Liikennöinti alueelle hoidetaan olemassa olevan tiestön kautta. Nykyisen kaltaiseen liikenteeseen ei hakemuksen mukainen toiminta aiheuta muutosta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa 1.12.2015 on eritelty jatkokäyttö maa-ainesten ottotoiminnassa syntyneille maa-aineksille. Ottamisalueen sijainti Alue sijaitsee Toivakan Viisarimäen risteyksestä n. 1 km kaakkoon tien E4 itäpuolella. Alue löytyy Viialantien päästä.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 10 / 32 Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 1 Lupaviranomaisen toimivalta Maa-aineslain 7 1 Asian vireilletulo Maa-aineslupahakemus on tullut vireille 14.12.2015 Hakemuksesta pyydetyt lausunnot Keski-Suomen Ely-keskukselta sekä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolta pyydettiin lausunnot 16.8.2016. Lausunnot Keski-Suomen Ely keskus lausunnossaan (17.10.2016) toteaa, ettei alueella ole luonnonsuojelualueita tai muita maisemasuojelun kannalta arvokkaita alueita. Lausunnossa muistutetaan Pohjavesialueen ulkopuolisilla ottamisalueilla huomioimaan 1-2 m suojakerroksen sekä etäisyydet naapuritilan rajaan vähintään 30 m tai asuttuun rakennukseen 300-600 metriä kalliokiven ottamisalueilla. Huomioon ottaen vesiensuojelulliset näkökohdat ELY keskus ilmoittaa pitävänsä louhintaa mahdollisena mikäli ottotoiminnassa noudatetaan heidän antamiaan ohjeita. Lausunnossa luvan hakijaa pyydetään poistamaan Ely-keskuksen edustajien suorittamaan maastokäynnillä (30.8.2016) alueen louhoksen itäkaakkois-reunalla havainnoimat betonijätteet. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaoston ympäristöterveyspäällikkö ehdotti lausunnossaan (28.9.2016), että toiminta tulee suorittaa siten, että valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja ei ylitetä eikä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (545/2015) mukaisia melun toimenpiderajoja ylitetä. Yöaikaista melua ei tule sallia eikä toiminnasta saa aiheutua pölyhaittaa. Ympäristöterveysjaosto hyväksyi päätösehdotuksen lisäyksellä, että valtioneuvoston asetus (800/2010) 3 2 mom. tulee huomioida. MAL 6 Lain mukaan lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. MAL 3 Lain mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 11 / 32 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Taustatietoa Alueella ei ole asemakaava. Alue ei kuulu tärkeisiin pohjavesialueisiin, eikä ottamisalueen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. AIEMMAT ALUETTA KOSKEVAT LUVAPÄÄTÖKSET Ympäristölupa 2010 Lemminkäinen Infra Oy sai ympäristöluvan asfalttiasemalle, uusioasfaltin valmistukselle ja kierrätysasfaltin vastaanotolle. (Toivakan kunnan ymp.ltk 9.12.2010 80). Maa-aineslupa 2007 Maansiirto Viiala ky sai jatkoluvan maa-ainesluvalle 10 vuodeksi 100 000-150 000 m3 ottomäärälle vuotuisen oton ollessa 10 000-15 000 m3 Kalliorinteen tilalle 850-405-48-59. (Toivakan kunnan ymp.ltk 15.2.2007 10). Ympäristölupa 1998 Juhani Viiala ky sai ympäristöluvan Kovalan tilalle (silloinen tunnus 850-405-48-41) kallion louhintaan ja murskaukseen. (Toivakan ymp.ltk. 19.3.1998 20 ) Ympäristöluvan 1998 yhteydessä on selvitetty alueen melutasoja. Heinälammen tila (850-405-2-133) päärakennus on noin 400 m louhokselta. Luvan 1998 mukaan välissä olevaa täyskasvuista metsää ei saisi hakata luvan 1998 mukaisen lupakauden aikana. Arvio melutasosta alle 55 db. Hakijan oma asuinrakennus sijaitsee n. 400 m louhosalueen pohjoispuolella. Melutasoarvio oli n. 55 db. Rajamäen ja Kujalan asuinrakennukset ovat n. 600 m päässä louhokselta, jolloin porausmelutasoksi on arvioitu maksimissaan 50 db. Flinkmanin loma-asunto on vain 150 m päässä louhokselta, mutta hakemuksessa liitteenä oli kirjallinen sopimus loma-asunnon käyttämättä jättämisestä louhinnan/porauksen toiminta-aikoina. Kovalan tilan asuinrakennus on vain n. 200 m päässä louhosalueesta, mutta tuolloisen hakemuksen liitteenä oli kirjallinen sitoumus porausten, räjäytysten ja murskauksen toiminnasta huolimatta raja-arvojen ylittymisestä. Maa-aineslupa 1998 Maansiirto Viiala ky sai luvan (hakemus nro 75/97) Kovalan tilalle (silloinen tunnus 850-405-48-41) maa-ainesten ottoon ottoalueelle n. 2 ha ja kokonaismäärälle 100 000 m3. Vuotuinen otto 10 000 m3. Otettava
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 12 / 32 maa-aines kiveä; tummaa gabroa murskattavaksi maa- ja tienrakennusaineeksi. Alin ottotaso Raatojoen puoleisella reunalla +110 ja länsireunalla +105. (Toivakan ymp.ltk. 12.3.1998 21 ) ALUETTA KOSKEVIA SELVITYKSIÄ Luonto Viisarimäki-Rutalahden valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue sijaitsee noin kilometrin päässä ottoalueen länsipuolella, mutta maisema-alueen läheisyys ei vaikuta louhintaan. Toivakan kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvityksen (2014) mukaan Laskukallio on kalliokiviainesottoalue, jonka aivan pohjoisreunalla kulkee yksi Hietakoskeenkin laskeva puro. Puro on puhdasvetinen ja uoma kulkee metsäisten alueiden läpi. Puron varressa Laskukallion kohdalla on paikoin varttuneita kuusia. Näillä seuduin on harvaa asutusta, peltoja ja pellon reunametsiä, jotka paikoin ovat reheviä ja lehtipuuvaltaisia. Aiemman lupahakemuksen (1998) mukaan ympäristökeskuksen kanssa on sovittu 10-30 m luonnontilaan jäävän suojavyöhykkeen jättämisestä Raatojoki nimisen ojan varteen. NAAPURIEN KUULEMINEN Kiinteistön rajanaapurit ja lähialueen asukkaat on kuultu luvanhakijan toimesta. Leena Viialalla, Ari Kovasella, Ahti Salosella, Harri Kivirinnalla, Pirjo Lumiojalla, Seppo Siekkisellä eikä Tapio Flinkhmanilla ei ole huomautettavaa toimenpiteen johdosta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen käsittelystä tiedottaminen Ympäristölautakunnan päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää myöntää Maansiirto Viiala Oy:lle ottamisluvan maa-ainesten ottoon Kalliorinteen nimiselle tilalle 850-405-48-65 10 vuodeksi yhteensä 300 000 m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupa myönnetään lupahakemuksen, jätehuoltosuunnitelman ja alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Maa-aineslupaan liitettävät lupaehdot: 1. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. Ottamisalue tulee suojata riittävän korkealla ja sään kestävällä aidalla. 2. Ottoalueella tulee olla taulu, josta ilmenee maa-ainesluvan haltijan/urakoitsijan yhteistiedot sekä luvan voimassaoloaika. 3. Alueen alin louhintataso tulee olla suunnitelman mukaisesti +105 - +110 m N2000. valvonnan helpottamiseksi alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia selvästi näkyviä korkeusmerkkejä.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 13 / 32 4. Louhoksen pohja tulee muotoilla siten, ettei louhinta-alueelle pääse lammikoitumaan haitallisesti pinta- ja pohjavesiä. Muodostuvat vedet tulee johtaa hallitusti, tarvittaessa laskeutusaltaan kautta, maastoon. 5. Toiminta ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. Toiminnan toteuttamisessa tulee noudattaa sosiaalija terveysministeriön asetuksen (545/2015) mukaisia melun toimenpiderajoja. Yöaikaista melua ei saa syntyä. 6. Toiminta ei saa aiheuttaa vahinkoa lähimpien tilojen veden laadulle. 7. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa. Alueelle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. 8. Alueen tavanomaisista jätteistä tulee huolehtia Toivakan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueella ei saa polttaa eikä haudata jätteitä. Ongelmajätteet on pidettävä erillään ja sijoitettava omiin säiliöihinsä tai kierrätysvälineeseen. 9. Kaivannaisjätteet tulee käsitellä lupahakemuksen mukaisesti. 10. Alueella ei tule käyttää huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja. Ilman ympäristön pilaantumisvaaraa poistavia suojarakenteita koneiden, ajoneuvojen sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointi ja ajoneuvojen huolto alueella on kielletty. Ajoneuvojen tankkauksesta ei saa aiheutua öljytai polttoainepäästöjen vaaraa. Pohjavedelle vahingollisten aineiden käytössä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 11. Jos maaperään joutuu öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta, on siitä välittömästi ilmoitettava Toivakan kunnan öljyvahingoista vastaavalle viranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 12. Toiminta ottamisalueella ja ottamisalueelle johtavilla teillä kuljetuksineen on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuvat pöly-, tärinäja meluhaitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. 13. Alueen jälkihoitotoimenpiteet ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Alue tulee maisemoida turvalliseksi ja maisemaan sopivaksi. Alueen reunat tulee muotoilla 1:2 tai portaittain. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhouksessa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohja- ja pintavesiä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan hyödyntää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. 14. Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle on tehtävä
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 14 / 32 tarkastus, jossa arvioidaan jatkosuunnitelmien ja erityisten maisemointien tarve. Tarkastuksessa tulee selvittää ottoalueen yhteensovittaminen ympäröivään maisemaan mahdollisimman luonnonmukaisen ja kauniin maisemakuvan aikaansaamiseksi. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY keskuksen tai vastaavan tahon edustaja. 15. Maa-ainesten ottomäärä on ilmoitettava Toivakan kunnan tekniseen toimistoon vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 16. Ottotoiminnassa tulee huomioida alueelle myönnetyn ympäristöluvan (19.3.1998) mukaiset lupaehdot. 17. Ottotoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvan haltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta maa-ainesasetuksen (926/2005) 7 :n mukaista loppukatselmusta. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi 15 000 euron suuruinen vakuus (MAL 12 ). Vakuuden tulee olla voimassa 12 kk yli tämän luvan voimassaoloajan tai siihen saakka, kunnes ottamissuunnitelmassa ja luvassa määrätty ottamisalueen jälkihoito on tehty. Vakuus palautetaan lupamääräysten mukaisten jälkihoitotöiden toteuduttua ja kun alueella on tehty lopputarkastus. Perustelut Suunnitelman mukainen maa-ainesten otto ei muuta kohtuuttomasti maisemakuvaa eikä alueen olosuhteita. Luvan voimassaolo Luvan voimassaolo alkaa siitä päivästä lukien, kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Tarkastus- ja valvontamaksu Luvansaajalta peritään tarkastus- ja valvontamaksua maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. Valvontamaksua tarkistetaan vuosittain kunakin vuonna maksun määräämishetkellä olevan taksan mukaan. tarkastusmaksu 129,00 ottamisalueen pinta-alan mukaan 2,8 x 47 /ha 131,60 ottamismäärän tilavuuden mukaan 300 000 x 0,0045 /m3 1350 Tarkastusmaksu yhteensä 1610,60 Tämän luvan siirtämisestä kolmannelle on saatava kunnan hyväksyminen ja luvan edellyttävät ehdot on otettava huomioon sopimusta tehdessä. Sovelletut lainkohdat Maa-aineslaki
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 15 / 32 Päätöksestä tiedottaminen Toivakan kunnanhallitus Keski-Suomen ELY keskus Ilmoittaminen Päätöksestä kuulutetaan Toivakan kunnan julkisella ilmoitustaululla. Muutoksen haku Maa-aineslupapäätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (kunnanvalitus). Muutoksenhakuohjeet liitteenä. Ehdotus: Päätös: Ympäristöjaosto myöntää Maansiirto Viiala Oy:lle maa-ainesottoluvan edellä mainituin lupaehdoin. Hyväksyttiin yksimielisesti.
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 16 / 32 Ympäristöjaosto 47 26.10.2016 Ympäristöjaosto 7 08.02.2017 Maa-ainesten ottolupa Huikossa Ympja 26.10.2016 47 Valmistelija: Rakennustarkastaja-Ympäristönsuojelusihteeri Matti Nikupeteri 0400-865008. Sora-Manninen Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Toivakan kylään Kosolanharju-nimiselle tilalle 850-405-4-289 10 vuodeksi yhteensä 205000 m 3 :n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin suorittamiseen. Nyt haetaan lupaa vain 1-vaiheen otolle määrältään 205000 m 3. 2-vaiheen oton massamäärä on 165000 m 3. Alue sijaitsee Toivakan kunnan kyläkeskuksen koillispuolella. Huikon kyläkeskukseen on matkaa 1,5 km. Tilan pinta-ala on 40,28 ha. Suunnitelma-alue on pinta-alaltaan 18.05 ha. Kaivualueen pinta-ala on 7.80 ha, josta 1-aluetta 4,31 ha ja 2-aluetta 3,49 ha. Alueella kasvaa pääosin n. 10-metrinen männikkö. Otettava maa-aines on pääosin soraa ja hiekkaa. Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Lähin asuinrakennus sijaitsee 180 m kaivualueen lounaiskulmasta lounaaseen. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee kaivualueen länsikulmasta 140 m lounaaseen. Hakemuksen johdosta on 17.8.2016 julkaistu kuulutus Keskisuomalainen- sanomalehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla. Keski-Suomen Liitolta, Ely-keskukselta sekä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolta on pyydetty lausunnot. Saapuneet lausunnot ja huomautukset ovat liitteenä. Keski-Suomen Liitto ilmoittaa lausuntonaan 30.8.2016, että sen mielestä Sora-Manninen Oy:n maa-aineslupahakemuksessa esitetyn mukainen soranotto Kosolanharjulla ei ole 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Liitto pitää lupahakemusta vaihemaakuntakaavan vastaisena. Keski-Suomen Ely-keskus ilmoittaa 9.9.2016 antamassaan lausunnossa, että hakemuksen mukaisessa maa-ainesten ottosunnitelmassa ei ole otettu lainkaan huomioon alueella todettuja geologisia, maisemallisia, luonnonsuojelullisia ja virkistyskäytöllisiä arvoja. Ely-keskus huomauttaa, että Papanahonkankaan alueen edellä mainittujen arvojen merkitys on objektiivisesti todettu jo v. 1977 tehdyssä harjututkimuksessa sekä POSKI-projektin taustaselvitysten perusteella maakuntakaavaprosessissa ge/2 merkinnällä. MAL 3 :ään viitaten Ely-keskus toteaa, että näin ollen suunnitelman mukaisesta maa-ainesten ottamisesta aiheutuisi mm. kauniin maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen sekä tärkeän pohjavesialueen laadun tai antoisuuden vaarantuminen. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaosto ilmoittaa 31.8.2016
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 17 / 32 antamassaan lausunnossa mm, että toiminta tulee toteuttaa siten, että sosiaali- terveysministeriön asetuksen mukaisia melun toimenpiderajoja asunnoissa tai muissa oleskelutiloissa ei ylitetä. Lisäksi lausunnossa annetaan määräyksiä melusta, pölystä, talousvesikaivojen veden laadusta, alueen sulkemisesta sekä polttoaineiden säilyttämisestä ja koneiden huollosta alueella. Maija Helle ja useat allekirjoittajat ovat 16.9.2016 täydentäneet asiasta aiemmin toimittamaansa muistutusta. He vastustavat maa-ainesten ottoluvan myöntämistä. Maa-aineslain 6 n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Lisäksi 3 :ssä määrätään että ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa ge/2 aluetta. Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Merkintä sallii alueiden maa- ja metsätalouskäytön. Harjuluonnon suojelemiseksi Keski-Suomessa on tehty myös kuntakohtaisia maisema- ja maa-ainesselvityksiä, joiden tavoitteena on ohjata ottamistoimintaa maa-aineslain mukaisten rajoitusten edellyttämällä tavalla. Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on valtioneuvoston vahvistaman harjujensuojeluohjelman viisi kohdetta sekä maakunnallisesti arvokkaita harjualueita 10 kohdetta. Papanahonkangas on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kuntakohtaista
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 18 / 32 selvitystä ei ole laadittu. Maakuntakaavan virellä olevassa muutoksessa ge/2 merkintää ollaan poistamassa ja jättämässä tältä osin maankäytön suunnittelua kuntien yleiskaavatyön yhteyteen. Nähtävillä olleessa Huikon kylän osayleiskaavaluonnoksessa alue oli merkitty selvitysalueeksi. Alueelle on laadittu yleiskaavatyön yhteydessä luontoselvitys. Alueen kaavoittajalta on pyydetty lausuntoa, joka saadaan jaoston kokoukseen mennessä. Suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella tehdään katselmus 26.10.2016 klo 16 alkaen. Tilaisuuteen on kutsuttu luvanhakija, Maija Helle ym. sekä ympäristöjaosto. Päätösehdotus annetaan kokouksessa katselmuksen ja keskustelun pohjalta. Ehdotus: Ympäristöjaosto toteaa, että hakemuksen yhteydessä ei ole toimitettu riittäviä selvityksiä, jotta voitaisiin luotettavasti arvioida maa-aineslain 3 :n mukaisia ottamistoiminnan vaikutuksia. Hakemus palautetaan hakijalle hakemuksen täydentämistä varten. Päätös: Ympja 08.02.2017 7 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija(t): vs. rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Jukka Paalanen 040 640 2034 Sora-Manninen Oy on toimittanut edellisessä kokouksessa pyydetyn lisäselvityksen (geologinen selvitys Kosolanharjun alueella) ympäristöjaostolle. Selvityksen sivulla kuusi Sora-Manninen Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Toivakan Huikon kylään Kosolanharju nimiselle (850-405-4-289) tilalle 10 vuodeksi yhteensä 205 000 m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupaa haetaan tässä vaiheessa ottoalueen 1 vaiheen otolle, jonka määrä on tuo 205 000 m3. Alkuperäisen hakemuksen mukaan 2 vaiheen oton massamäärä oli 165 000 m3. Koko suunnitelma-alue on pinta-alaltaan 18,05 ha. Kaivualueen pinta-ala oli alkuperäisen hakemuksen mukaan 7,80 ha, josta 1 vaiheen ottoalueen pinta-ala oli 4, 31 ha ja 2 vaiheen pinta-ala oli 3,49 ha. Ottamisalueen sijainti Alue sijaitsee Toivakan Huikon kyläkeskuksen koillispuolella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Koko tilan pinta-ala on 40,28 ha. Alueella kasvaa pääosin noin 10 metriä korkea männikkö. Ottotoiminta kohdistuu pääosin soraan ja hiekkaan. Lähin asuinrakennus on 180 m kaivualueen lounaiskulmasta lounaaseen. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee kaivualueen
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 19 / 32 länsikulmasta 140 m lounaaseen. Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 1 Lupaviranomaisen toimivalta Maa-aineslain 7 1 Asian vireilletulo Maa-aineslupahakemus on tullut vireille 17.6.2016. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta julkaistiin kuulutus 17.8.2016 Keskisuomalainen sanomalehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla. Keski-Suomen Liitolta, Ely-keskukselta sekä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolta pyydettiin lausunnot. Lausunnot Keski-Suomen Liiton lausunnon (30.8.2016) mukaan Sora-Manninen Oy:n maa-aineslupahakemuksessa esitetyn mukainen soranotto Kosolanharjulla ei ole 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Liiton mukaan lupahakemus olisi vaihemaakuntakaavan vastainen. Keski-Suomen Ely keskus lausunnossaan (9.9.2016) totesi, ettei ottosuunnitelmassa ole huomioitu lainkaan alueella todettuja geologisia, maisemallisia, luonnonsuojelullisia ja virkistyskäytöllisiä arvoja. Harjututkimuksen (1977) ja POSKI projektin taustaselvityksen perusteella Papanahonkankaan alue, jossa Kosolanharju sijaitsee, on arvotettu ge/2 merkinnällä. MAL 3 perusteella Ely keskus vielä totesi lausunnossaan suunnitelman mukaisesta maa-aineksen otosta aiheutuvan kauniin maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista sekä tärkeän pohjavesialueen laadun ja antoisuuden vaarantumista. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveysjaosto lausunnossaan (31.8.2016) ilmoitti, että toiminta tulee suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisia melun toimenpiderajoja noudattaen. Lausunnossa annettiin määräyksiä koskien melua, pölyä, talousvesikaivojen laatua, alueen sulkemista sekä polttoaineiden säilyttämistä ja koneiden huollosta alueella. MAL 6 Lain mukaan lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. MAL 3 Lain mukaan maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 20 / 32 aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Maankäyttö Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on ge/2 aluetta. Merkinnällä osoitetaan alueen olevan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Alueen maan käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. Merkintä sallii alueiden maa- ja metsätalouskäytön. Harjuluonnon suojelemiseksi Keski-Suomessa on tehty maisema- ja maa-ainesselvityksiä, joilla pyritään ohjaamaan ottamistoimintaa maa-aineslain mukaisten rajoitusten edellyttämällä tavalla. Papanahonkangas on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vireillä oleva maakuntakaavan muutoksessa ge/2 merkintää ollaan poistamassa ja jättämässä tältä osin maankäytön suunnittelu kuntien yleiskaavatyön yhteyteen. Huikon kylän osayleiskaavaluonnoksessa alue oli merkitty selvitysalueeksi. Alueelle on laadittu yleiskaavatyön yhteydessä luontoselvitys. Aiemman luontoselvityksen maankäyttösuosituksissa annetaan pohjaveden suojelemiseksi suositus riittävästä suojakerroksesta. Pohjavesialueilla kasvillisuuden ja pintakerroksen poistaminen vähentää pintavaluntaa ja pohjaveden muodostuminen lisääntyy. Maa-ainesten otto siten lisää pohjaveden ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelua. Riskiä voidaan vähentää riittävällä suojakerroksen paksuudella. Pohjavesialueella suojakerroksen on oltava vähintään 4-6 m paksu. ALUEELLA SUORITETUT TUTKIMUKSET Toivakan itäisen alueen rantayleiskaava-alueen luontoselvityksen mukaan Papanahonkangas on maakunnallisesti merkittävä harjualue (18.1), joka on nykyisessä vaihemaakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi harjualueeksi (ge/2). Poski projektin yleiskuvauksen mukaan Papanahonkankaan harjualue on saumamuodostumajaksoon kuuluva harjualue, jonka deltamaisella harjulaajentumalla on raviininomainen puronuoma. Puronuoma on ilmeisesti saanut alkunsa sulamisvesiuomana. Harjulaajentumalle on tyypillistä kumpujen ja matalien harjukuoppien muodostelmat. Kasvillisuus on tyypillisimmillään puolukkatyypin (VT) ja kuivan kanervatyypin (CT) kangasta. Harju on geologisesti merkittävä
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 21 / 32 harjualue, jonka arvoa on alentanut soranotto luoteisosassa. Muutoin kohde on monipuolinen ja maisemallisesti edustava alue. Geologisten arvojen lisäksi Papanahonkankaan halki kulkevassa puronuoman kasvustossa on biologisesti merkittävää kasvustoa. Rehevän uoman kasvuston lajistoon kuuluu maakunnallisesti uhanalainen korpisorsimo. (Välivaara, R. 2009). Luontoselvityksen (Häyhä & Rautiainen, 2016) mukaan Ahvenlammen laskupuron huomionarvoiseen lajistoon kuuluu uhanalainen korpihohtosammal (Herzogiella turfacea) sekä läheisen harjurinteen kissankäpälä (Antennaria dioica). Papanahonkankaan harjualueella on myös karukkokankaaksi luokiteltavaa männikköä. Harjualueen läheisyydessä eteläpuolella on myös kaksi ohutturpeista soistumaa. Naapurien kuuleminen Osa lähialueen asukkaista vastustavat lupahakemusta. Useat allekirjoittaneet mukaan lukien Maija Helle toimittivat täydennyksen (16.9.2016) aiemmin tekemäänsä muistutukseen. He vastustavat maa-ainesten ottoluvan myöntämistä. Katselmus Suunnitellulla ottoalueella tehtiin katselmus 26.10.2016. Tilaisuudessa oli mukana kunnan edustajia, ympäristöjaosto, luvanhakija sekä Maija Helle ym. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Ympäristöjaoston aiempi päätös Hakemus palautettiin hakijalle 26.10.2016 hakemuksen täydentämistä varten ympäristöjaoston todettua, että hakemuksen yhteydessä ei toimitettu riittäviä selvityksiä, jotta voitaisiin arvioida MAL 3 mukaisia ottotoiminnan vaikutuksia. LISÄSELVITYKSET Ottoluvan uudelleen käsittelyä varten teetetyt lisäselvitykset Sora-Manninen Oy teetti suunnittelualueelle Latvasilmu osk:lla luontoinventoinnin (valmistui 4.11.2016), Kosolanharjun maa-ainesten ottamislupa-alueen luontoinventoinnin sekä geologisen selvityksen (valmistui 15.1.2017), Kosolanharjun maa-ainesten ottamislupa-alueen geologisen selvityksen. Luontoinventointi 4.11.2016 Sora-Manninen Oy:n teettämän luontoselvityksen (4.11.2016) laativat FT biologit Marjo Pihlaja ja Tuomo Pihlaja Latvasilmun osuuskunnasta. Suunniteltu ottoalue on pääosin kuivan kankaan (CT) nuorta männikköä. Harjanteiden lakiosissa metsätyyppi on paikoin karukkokankaan (CT) tyyppistä metsää. Metsä on talousmetsää, jonne johtaa useita tieuria. Luontoselvityksen mukaan suunnitelluilla ottoalueilla ei ole havaittu suppakuoppia, erityisiä muodostumia eikä arvokkaita luontotyyppejä tai lajistoa. Maisemakuvallisesti ottoalue ei erotu kauemmaksi. Selvityksen mukaan myös maisemalliset arvot määräytyisivät kulloisten metsätaloustoimien mukaan. Harjun reuna-alueella 2-vaiheen ottoalueella
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 22 / 32 on kuitenkin varttuneen puuston alue, joka muodostaa puron sekä puronnotkon kanssa arvokkaan kokonaisuuden ja vaikuttaa puroympäristön pienilmastoon. Ottoalueen suunniteltu varastoalueen notkelma on maisemallisesti ensimmäisen ottovaiheen edustavin alue. Notkelmassa on myös kaksi pienehköä tervahautaa tai pyyntikuoppaa. Pohjoispuolella oleva harjanne on suunniteltua ottoaluetta edustavampi puustollisesti sekä muodostuman kannalta. Alueella on suppia ja siirtolohkareita. Lounais-ja länsipuolella virtaava puro lähiympäristöineen on metsälain 10 mukainen arvokas pienvesien lähiympäristö ja soveltuu myös Metso I metsien monimuotoisuusohjelman kohteeksi. Jussinsuon lampi on vesilain 11 mukainen alle 1 ha kokoinen lampi, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Selvityksen mukaan Ahvenlammen laskupuro on pienvesien lähiympäristönä metsälain 10 mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Puron ympäristössä esiintyy aiempien selvitysten mukaisen lehtokorven (VU) lisäksi myös muita uhanalaisia luontotyyppejä kuten ruoho- ja heinäkorpea (VU) sekä saniaiskorpea (VU). Alueellisesti eteläisen Suomen alueella korpityypit ovat erittäin uhanalaisia (EN). Puro luontotyypiltään havumetsävyöhykkeen kangasmaiden purot on luokitukseltaan vaarantunut (VU). Soranottosuunnitelman toisen vaiheen länsireuna on lähellä puroon viettävää harjun reunaa. Selvityksen mukaan harjun reunametsä on puron pienilmaston kannalta tärkeä. Luontoinventoinnin johtopäätökset ja ottotoiminnan vaikutusten arviointi Lupahakemuksessa haettava alue sijoittuu nuoreen talousmännikköön. Selvityksen mukaan nykyisen metsätalouskäytön mukaan aluetta ei voi luonnehtia luonnonkauniiksi eikä maa-ainesten otto merkittävästi muuttaisi maisemallista luonnetta. Maisemalliset arvot painottuisivat suunnitellulla ottoalueella länsireunan puron harjurinteeseen ja suunnitellun ottoalueen ulkopuolella alueen pohjoispuolen harjumuodostumaan ja länsipuolen puronuomaan. Alueen itäpuolen suo ja lampi ovat selvityksen mukaan riittävän kaukana suunnitelma-alueelta, joten niihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Lisäksi niihin virtaavat vedet tulevat pohjoispuolelta. Mahdollinen ottosuunnitelma tulisi laatia niin, että pohjavesien laatu ja muodostuminen eivät vaarannu. Luontoinventoinnin suosituksesta ottoaluetta tulisi pienentää koilliskulmasta 0,43 ha arvokkaan Ahvenlammen puronuoman ympäristön ja länsirinteen suojelemiseksi. Geologinen selvitys 15.1.2017 Sora-Manninen Oy teetti alueelle myös geologisen selvityksen. Selvityksen laativat samat tekijät kuin luontoinventoinnissa eli FT biologit Marjo Pihlaja ja Tuomo Pihlaja Latvasilmun osuuskunnasta. Selvityksen raportti on päivätty 15.1.2017. Työn taustatietoina on käytetty alueella tehtyjä
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 23 / 32 aiempia maakuntakaavoitusta varten tehtyjä geologisia selvityksiä. Maastoselvitys on toteutettu kahden henkilön voimin. Selvitysalue ulotettiin reilusti laajemmaksi kuin varsinainen ottoalue. Maastokäynnin tulokset ovat melko yhteneväisiä luontoinventoinnin kanssa. Suunnitellulla ottoalueella ei havaittu suppakuoppia tai muita erityisiä muodostumia. Ottoalueet ovat tasaisia soran ja hiekan muodostamia tasalakisia kohoumia, jossa kasvaa nuorta talousmännikköä. Alueen merkittävimmät muodostumat jäävät suunnitellun ottoalueen ulkopuolelle. Alueen pohjoispuolella on edustava harjanne, jossa on suppia ja siirtolohkareita. Pohjoispuolella ottoalueen ulkopuolella on myös lumenviipymänotko, jossa on vähäistä soistumista ja katajakasvustoja. Ottoalueen länsipuolella harjun länsirinne ja puro notkoineen muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. Kohde on korjatussa ottosuunnitelmassa rajattu ottoalueen ulkopuolelle ja väliin on jätetty suojavyöhyke. Koillispuolella ottoaluetta on vanha mahdollisesti sulamisvesien muodostama puronuoma. Ottoalueen ulkopuolella ottosuunnitelmassa varastoalueeksi varatulla alueella on kaksi pienehköä tervahautaa tai pyyntikuoppaa. Geologisen selvityksen johtopäätökset ja ottotoiminnan vaikutusten arviointi Selvityksen mukaan ottoalue sijoittuu nuoreen talousmännikköön. Lupahakemuksen mukaista 1. vaiheen ottoaluetta ei nykyisen metsätalouskäytön vuoksi voisi luonnehtia luonnonkauniiksi eikä maa-ainesten otto merkittävästi muuttaisi alueen maisemallista luonnetta. Maisemalliset arvot painottuvat alueen länsireunalle puron ympäristöön ja harjurinteeseen sekä alueen pohjoispuolen edustavaan harjumuodostumaan suppineen ja siirtolohkareineen. Riittävällä suojavyöhykkeellä varmistetaan erikoisten luonnonolosuhteiden säilyminen. Ottotoiminta tulee vaikuttamaan alueen geologiseen muodostumaan sora- ja hiekkakerroksen ohentuessa, mutta ottoalueessa ei ole suppamuodostumia, siirtolohkareita tai muita erityisiä pinnanmuotoja. HAKEMUKSEN UUDELLEEN KÄSITTELY Luontoinventoinnin perusteella 2-vaiheen kaivuualuetta pienennettäisiin alueen koilliskulmasta 0,43 ha arvokkaan Ahvenlammen puronuoman ympäristön suojelemiseksi. Kaivualueen reuna ei tällöin menisi 70 m lähemmäksi Ahvenlammen laskupuroa. Kaivualueen kokonaispinta-ala olisi muutoksen jälkeen 7,37 ha (aiemmin 7,80 ha) ja toisen vaiheen kaivualue 3,06 ha (aiemmin 3,49 ha). Toisen vaiheen ottomäärä pienenisi samalla 17 000 m3 eli määrään 148 000 m3. Ottoalueen pienentyminen vaikuttaa vain toisen vaiheen ottomäärään. Sora-Manninen Oy hakee maa-ainesten ottolupaa Toivakan Huikon kylään Kosolanharju nimiselle tilalle 850-405-4-289 10 vuodeksi yhteensä 205 000 m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupaa haetaan tässä
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 24 / 32 vaiheessa ottoalueen 1 vaiheen otolle, jonka määrä on tuo 205 000 m3. Alkuperäisen hakemuksen mukaan 2 vaiheen oton massamäärä pienenee 165 000 m3:stä 148 000 m3. Koko suunnitelma-alue on pinta-alaltaan 18,05 ha. Päivitetyn hakemuksen kaivualueen pinta-ala on hakemuksen mukaan 7,37 ha, josta 1 vaiheen ottoalueen pinta-ala on 4, 31 ha ja 2 vaiheen pinta-ala on 3,06 ha. Lausunnot MH-Betoni on jättänyt lupahakemusta puoltavan lausunnon 9.1.2017. Lausunnon mukaan MH-Betonin omat luonnonsoravarat ovat loppumassa muutaman vuoden kuluessa ja lupahakemuksen mukaiselta alueelta olisi saatavissa heidän käyttöönsä soveltuvia maa-aineksia. Ottoalue sijaitsisi n. 9 km päässä MH-Betoni Oy:n tehtaalta. Ympäristölautakunnan päätösehdotus Ympäristölautakunta myöntää Sora-Manninen Oy:lle ottamisluvan maa-ainesten ottoon Toivakan Huikon kylään Kosolanharju nimiselle tilalle 850-405-4-289 10 vuodeksi yhteensä 205 000 m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin hoitoon. Lupaa haetaan tässä vaiheessa ottoalueen 1 vaiheen otolle, jonka määrä on tuo 205 000 m3. Lupa myönnetään ehdollisena lupahakemukseen liittyvän päivitetyn ottosuunnitelman mukaisesti sitä täydentävin lupaehdoin. Maa-aineslupaan liitettävät lupaehdot: 1. Ennen ottotoiminnan aloittamista alueen pohjavesioloista kartoitetaan alueen pohjaveden virtaussuunta sekä pohjaveden korkeus pinnanvaihteluineen. Pohjavesihavainnot tulee suorittaa lupaviranomaisen hyväksymän viranomaisen toimesta. Sallitut ottotasot ja kaivuualueen rajat on merkittävä asianmukaisesti näkyviin ja sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. 2. Ottoalueen sijaitessa I -luokan pohjavesialueella eli vedenhankintaan tärkeällä alueella, ottotason tulee olla vähintään 4-6 m ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Alin ottotaso olisi yllä suoritetun pohjavesihavainto + pohjavesipinnan korkeuden luontainen vaihtelu Keski-Suomessa (11/16, n. 1,2 m) + 4 m suojakerros. Alin ottotaso tulee kirjata maa-aineslupahakemukseen. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivuuta tai ottotason alapuolisia massanvaihtoja ei sallita. 3. Ottoalueelle tulee asentaa ja ylläpitää vähintään kaksi alinta ottotasoa osoittavaa selkeätä korkeusmerkkiä. Merkintöjen tulee olla luettavissa koko ottoluvan keston ajan. Merkinnät tulee asentaa ennen ottotoiminnan alkua. 4. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaisia suorittamaan alueella alkutarkastus, jossa todetaan ja tarkastetaan toiminnanharjoittajan lupaehtojen mukaiset ennen työn aloittamista vaaditut tehtävät. Tarkastuksesta pidetään pöytäkirjaa, joka toimitetaan tiedoksi myös alueelliselle ympäristökeskukselle. 5. Ottoalueelle tulee asentaa ennen toiminnan aloittamista pohjaveden
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 25 / 32 havaintoputki, josta voidaan havaita pohjaveden pinnan taso neljänä vuodenaikana. Havaintoputken pää tulee asentaa alemmaksi kuin N60 +106. Havaintotulokset ja päivät kirjataan pohjaveden korkeutta ja laatumuutoksia seuraavaan tarkkailupäiväkirjaan. Tiedot toimitetaan Toivakan kunnan tekniseen toimistoon kunkin vuoden tammikuun 31. päivään menneessä otettujen maa-ainesten laatu- ja määrätietojen kanssa. 6. Alueen tavanomaisista jätteistä tulee huolehtia Toivakan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueella ei saa polttaa eikä haudata jätteitä. Ongelmajätteet on pidettävä erillään ja sijoitettava omiin säiliöihinsä tai kierrätysvälineeseen. 7. Kaivannaisjätteet tulee käsitellä lupahakemuksen mukaisesti. 8. Ottamisalueen ulkopuolelle tulee jättää suoja-alue, jolla ei sallita mitään ottamiseen liittyvää toimintaa. Ottoalueen ympärille jätetään suojapuusto. 9. Pintamaa voidaan varastoida ottamisalueen reunoille. Pintamaan poisto tehdään mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ottamistoiminnan edetessä. Muuta ylijäämaiden varastointia ja käsittelyä ei tule tehdä ottamisalueella. 10. Otto- tai suunnitelma-alueella ei sallita murskaus-, asfaltti- tai öljysora-asemia ilman erillistä ympäristölupaa. Mahdollisen lupahakemuksen päätöksen yhteydessä käsitellään myös mahdolliset toiminta-aikarajoitukset sekä murskauksesta aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen torjunta. 11. Alueella ei tule käyttää huonokuntoisia työkoneita tai ajoneuvoja. Ilman ympäristön pilaantumisvaaraa poistavia suojarakenteita koneiden, ajoneuvojen sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointi ja ajoneuvojen huolto alueella on kielletty. Polttoaineiden ja muiden pohjavedelle haitallisten aineiden säiliöt on sijoitettava riittävän tilaviin suoja-altaisiin ja ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle. Ajoneuvojen tankkauksesta ei saa aiheutua öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Pohjavedelle vahingollisten aineiden käytössä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 12. Ottamisalueen liuskat tulee olla korkeintaan kaltevuudessa 1:3 ja niihin tulee asentaa kaltevuutta osoittavat liuskamerkit. Ottamisen aikana tilapäisesti jyrkät liuskat tulee suojata lippusiimoin ja varoituskyltein. Ottoalueella tulee myös huolehtia turvallisuudesta riittävin merkinnöin ja kyltein sekä estämällä asiattomien pääsy alueelle. Ottamisalueen rajat merkitään noin 25 m välein selvästi maastoon pysyvin merkein esimerkiksi puupaaluin. 13. Pölyn sidonnassa tulee suolauksen sijaan käyttää puhdasta vettä tai murskauslaitteiden kotelointia. 14. Toiminta ottamisalueella ja ottamisalueelle johtavilla teillä
Toivakan kunta Pöytäkirja 1/2017 26 / 32 kuljetuksineen on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuvat pöly-, tärinäja meluhaitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. 15. Alueen jälkihoitotoimenpiteet ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Maisemointitöiden ja ottotoiminnan edistymisestä tulee tehdä tarkastus kahden vuoden välein. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltijan edustaja, Toivakan kunnan maa-ainesoton valvontaviranomainen ja tarvittaessa Ely:n tai vastaavan organisaation edustaja. 16. Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueelle on tehtävä tarkastus, jossa arvioidaan jatkosuunnitelmien ja erityisten maisemointien tarve. Tarkastuksessa tulee selvittää ottoalueen yhteensovittaminen ympäröivään maisemaan mahdollisimman luonnonmukaisen ja kauniin maisemakuvan aikaansaamiseksi. Tarkastuksessa tulee myös arvioida tarve ottokaivannon tiivistyneen pohjan pehmennykselle. 17. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhouksessa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja tai menetelmiä. Ottoalueelta poistetaan koneet ja oheistoiminnot romuineen ja jätteineen. Ottoalueelle levitetään alkuperäinen ennen ottotoimintaa kuorittu pintamaa. Pintamaa levitetään noin puolen metrin korkuiseksi kerrokseksi aluskasvillisuuden ja puuston kasvualustaksi. Jos kuorittu pintamaa ei riitä, ottoalueelle levitetään pohjavettä suojaava, biologisesti aktiivinen kasvualusta tai alkuperäistä vastaavia puhtaita maita. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle voi päästä vieraslajeja. Maaperän kulumisen estämiseksi kasvillisuus palautetaan kylvämällä paikalle luonteenomaista kasvillisuutta ja istuttamalla alkuperäistä vastaavaa puustoa. Pohjavesialueelle soveltumaton käyttö kuten jätteiden tuonti ja moottoriurheilu pyritään estämään katkaisemalla tarpeettomat kulkuväylät tarkoitukseen soveltuvin estein. 18. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi. (Lajin uhanalaisuusluokitus: vaarantunut = VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä sekä ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. 19. Ottoalueen tulotien varteen tulee pystyttää infotaulu, josta tulee ottotoiminnan luvan voimassaoloaika, maa-ainesluvan haltijan ja urakoitsijan yhteystiedot sekä kiellot ja varoitukset. Kylttien, varoitustaulujen sekä luiska- ja korkeusmerkkien on pysyttävä kunnossa koko lupakauden ajan.