Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista

Samankaltaiset tiedostot
Mitä huono sisäilma maksaa?

ARVIOINTIMALLI SISÄILMAN TERVEYSHAITTOJEN TALOUSVAIKUTUKSISTA

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi Rakennustietosäätiö

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Huolena kuntien rakennusten kunto

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA -MONIALAINEN RATKAISU. Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Ajankohtaista rakennusterveydestä

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntien rakennusten kosteus- ja homevaurioiden merkittävimmät ongelmat

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Terveet Tilat työpaja. Tilaomaisuuden hallinta ja sisäilmaongelmat

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Terveet tilat 2028 OHJELMA JA TOIMEENPANON 10 VUOTTA. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

Yhteistoiminta-alueet

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

Terveet tilat Hallitusneuvos, hankejohtaja Marika Paavilainen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Miten kunnan tulos lasketaan?

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa

Terveet tilat 2028 ohjelma - Asiantuntijana tukemassa tavoitteita. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveet tilat 2028 OHJELMA JA TOIMEENPANON 10 VUOTTA. Terveet tilat 2028 sihteeristö (VNK)

Kuntien tiloja ja tilankäyttöä koskevan tietopohjan parantaminen

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Maakunnan talous ja omaisuus

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Ajankohtaista sisäilmasta

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Työterveyshuollon piiriin kuuluvien henkilöiden määrä vuosina ( )

VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Toimintamalli kohti terveempiä ja toimivampia tiloja

Asiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikrosimulointimenetelma lla arvioituna

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue Heikki Miettinen

Transkriptio:

Arviointimalli sisäilman terveyshaittojen talousvaikutuksista Olavi Holmijoki Tutkija, DI (rak.) Sisäilmastoseminaari 2017

Esitelmä pohjautuu YM:n ja STM:n rahoittamaan ja Suomen Kuntaliitossa toteutettuun projektiin Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa Projektin loppuraportti (noin 90 sivua) on arvioitavana Suomen Kuntaliitossa ja THL:ssä Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 02/25

Taustaa Kuntien omistamien toimitilojen terveyshaitat aiheuttavat kunnalle ja kuntalaisille kustannuksia samanaikaisesti useasta suunnasta: Toimitilojen omistajana kunta on vastuussa ylläpidosta ja vaikuttaa siten toimitilojen kuntoon ja sisäilmastoon. Palvelun tuottajana kunnalla on työnantajan vastuu henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilöstö ja asiakkaat ovat kuntalaisia ja käyttävät kunnan jatkossa sote-alueen terveydenhuoltopalveluita. Toimitilojen terveysriskien hallinta koskee koko kuntien omistamaa rakennuskantaa, ei vain toimitiloja, joissa terveyshaittoja esiintyy. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 03/25

Kustannukset Säästöt / Tuotot Taustaa Tehtäväluokan käytössä olevat toimitilat Ikä ja kunto Sisäilmasto fysikaaliset olot kemialliset olot mikrobiologiset olot Omistajan kustannukset Uusinvestointi Korjausinvestointi Kuluminen Ylläpito- ja käyttökulut Omistajan tuotot Vuokrauspalvelut Toimitilapalvelut Tehtäväluokan henkilöstön ja asiakkaiden oireet ja sairaudet Toimitilan terveyshaittoihin liittyvät Muut oireet ja sairaudet Henkilöstö Terveydenhuoltokäynnit Sairauspoissaolot Sairaana työskentely Terveyskulut Terveydenhuoltokulut Tekemätön työ Työtehon lasku Terveyshaittojen osuus Asiakkaat Lapset, koululaiset, vanhukset Terveydenhuoltokäynnit Sairauspoissaolot Terveyskulut Terveydenhuoltokulut Terveyshaittojen osuus Terveyshaittojen poistaminen, ennaltaehkäisy Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 04/25

Arviointimalli terveyshaittojen talousvaikutuksista Tehtäväluokan henkilöstö ja asiakkaat Tehtäväluokan käytössä olevat toimitilat Henkilöstön ja asiakkaiden oireet ja sairaudet 1. Terveyskulut kunnalle Terveyshaittojen esiintyminen 2. Altistuneet ja ei-altistuneet Ei-altistuneiden terveyskulut 3. Altistuneiden terveyskulut Terveyshaittoihin liittymättömät 3. Terveyshaittoihin liittyvät 4. Vertailu tehtäväluokan henkilöstökuluihin, käyttö- ja ylläpitokuluihin, rakennusinvestointeihin Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 05/25

Arviointimalli terveyshaittojen talousvaikutuksista 1. Kunnan palvelutuotantoa tarkastellaan tehtävittäin. Tehtäväluokan henkilöstön ja asiakkaiden terveydenhuoltokäynneistä, sairauspoissaoloista ja sairaana työskentelystä arvioidaan käyttäjien terveyskulut. 2. Terveyshaittojen esiintyminen arvioidaan tehtäväluokan käytössä olevissa toimitiloissa. Tehtäväluokan henkilöstö ja asiakkaat jaetaan toimitilan terveyshaitoille altistuneihin ja ei-altistuneihin. 3. Kunnalle tulevista terveyskuluista arvioidaan toimitilan terveyshaitoille altistuneiden ja ei-altistuneiden käyttäjien osuudet. Altistuneiden terveyskuluista arvioidaan terveyshaittoihin liittyvä ja liittymätön osuus. 4. Terveyskuluja verrataan tehtäväluokan henkilöstökuluihin ja kunnalle kiinteistön omistajana tuleviin kiinteistön ylläpito- ja käyttökuluihin sekä rakennusinvestointeihin. Samalla syntyy yhteys terveyshaittojen talousvaikutusten ja kunnan taloudellisen päätöksenteon välille. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 06/25

1. Terveyskulut kunnalle Tehtäväluokan henkilöstö ja asiakkaat Henkilöstön ja asiakkaiden oireet ja sairaudet Terveydenhuoltokäynnit Sairauspoissaolot Sairaana työskentely 1a. Terveydenhuoltokulut 1b. Tekemätön työ 1c. Työtehon lasku 1. Terveyskulut kunnalle Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 07/25

1a. Terveydenhuoltokulut kunnalle Sisältää kunnan vastuulla olevat perusterveydenhuollon avohoidon ja vuodeosastohoidon sekä somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut. Keskimääräisten terveydenhuoltopalveluiden käyttö väestön ikäluokittain saadaan THL:n terveydenhuoltotilastoista. Kunnalle tulevista terveydenhuoltokuluista lukuun ei sisälly hammashuoltoa eikä psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Terveydenhuoltokuluihin ei sisälly yksityisen terveydenhuollon palveluita eikä lääkekuluja. Laskelmiin sisältyvät terveydenhuoltokulut kattavat noin puolet terveydenhuollon kokonaismenoista. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 08/25

1a. Terveydenhuoltokulut kunnalle 2013 Terveydenhuoltokulut keskimäärin per henkilö väestön ikäluokittain, / hlö 253 Perusterveydenhuollon 256 260 Somaattinen avohoito Perusterveydenhuollon vuode- Lääkäri- Päiväkirurgia erikoissairaanhoito Väestön Lääkärikäynnit Käynnit osastohoito käynnit ja vuode- Muut ikäluokka Yhteensä c 1 c 2 c 3 c 4 osasto c 5 c 0 v 365,2 612,9 0,0 295,0 615,9 1 888,9 1-6 v 285,4 253,3 0,0 257,3 435,4 1 231,4 7-15 v 160,6 232,2 0,2 202,5 130,9 726,4 16-18 v 198,9 193,7 1,6 201,6 181,0 776,8 19-24 v 164,2 188,2 3,6 206,3 248,7 811,1 25-64 v 158,2 137,2 43,5 334,7 459,8 1 133,5 65-74 v 281,0 316,2 319,6 611,5 1 148,3 2 676,6 75+ v 398,7 934,0 2 104,1 699,1 2 125,5 6 261,4 Keskimäärin 204,9 252,4 237,1 363,1 619,2 1 676,7 Yhdistetty Tilastokeskuksen ja THL:n tilastoja Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 09/25

1b. Tekemätön työ 1c. Työtehon lasku Kunta-alan sairauspoissaolot saadaan TTL:n Kunta10-tutkimuksesta. Tekemättömän työn arvo on sairauspoissaoloja vastaavat henkilöstökulut (palkat ja sosiaaliturvamaksut). Työtehon laskun arvo oletetaan yhtä suureksi kuin tekemättömän työn arvo. 2013 Tekemätön työ Sairaslomalla olleiden sairauspoissaolot u 61 26,09 pv/sairas Palkansaajista keskimäärin sairaslomalla olleita u 62 0,640 sairas/hlö Sairauspoissaolot per palkansaaja u 6 =u 61 *u 62 16,7 pv/hlö Sairauspoissaolopäivän kustannukset k 6 114,26 /pv Tekemättömän työn kustannukset per palkansaaja c 6 =k 6 *u 6 1 908 /hlö Työtehon lasku Palkansaajista keskimäärin sairaana työskennelleitä u 7 0,510 sairas/hlö Kustannukset per sairaana työskennellyt k 7 3 741 /sairas Työtehon laskun kustannukset per palkansaaja c 7 =k 7 *u 7 1 908 /hlö Yhdistetty Tilastokeskuksen ja TTL:n tilastoja Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 10/25

Case Kuntien henkilöstö 2. Terveyshaitoille altistuneet 2013 Rakennuksen rakentamisvuosi Rakennusten kerrosala Terveyshaitan esiintyminen Henkilöstö Terveyshaitalle altistunut henkilöstö 1 000 m 2 % % 1 000 m 2 hlö % hlö -1919 470 3,2 35 164 10 603 35 3 711 1920-1929 649 4,4 35 227 14 651 35 5 128 1930-1939 473 3,2 35 166 10 682 35 3 739 1940-1949 338 2,3 30 101 7 624 30 2 287 1950-1959 2 559 17,3 25 640 57 782 25 14 446 1960-1969 2 569 17,4 20 514 58 014 20 11 603 1970-1979 2 282 15,5 15 342 51 515 15 7 727 1980-1989 2 354 15,9 10 235 53 140 10 5 314 1990-1999 1 217 8,2 5 61 27 481 5 1 374 2000-2009 1 056 7,2 5 53 23 836 5 1 192 2010-2013 438 3,0 5 22 9 889 5 494 Tuntematon 354 2,4 17,5 62 7 983 17,5 1 400 Yhteensä/keskimäärin 14 757 100,0 17,5 2 587 333 200 17,5 58 414 Lähteet: Asiantuntija-arvio ja Tilastokeskus Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 11/25

Case Kuntien henkilöstö 3a. Terveyskulujen oletusarvot Terveydenhuoltokulut = 1133,5 x 333200 = 377 milj. (22,9 %) Tekemätön työ = 114,3x16,7x333200 = 636 milj. (38,6 %) Työtehon lasku = Tekemätön työ = 636 milj. (38,6 %) Henkilöstön terveyskulut kunnalle 1 649 milj. (100 %) Altistuneet, oletusarvo 289 milj. (17,5 %) Ei-altistuneet, oletusarvo 1 360 milj. (82,5 %) Vuonna 2013 altistuneen henkilöstön terveyskulut 289 milj. olivat 2,1 % kuntien henkilöstökuluista 13 896 milj., 6,0 % kuntien kiinteistöjen ylläpito- ja käyttökuluista 4 835 milj. 27 % kuntien rakennusinvestoinneista 1 083 milj.. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 12/25

3b. Altistuneiden ja ei-altistuneiden terveyskulut Projektissa tuotetun matemaattisen mallin avulla arvioidaan käyttäjien terveyskulujen jakautumista altistuneiden ja eialtistuneiden kesken sekä altistuneiden terveyskulujen jakautumista toimitilan terveyshaittoihin liittyvään ja liittymättömään osaan. Arviointimallin lähtöaineistona ovat käyttäjien terveydenhuoltokäynneistä, sairauspoissaoloista ja sairaana työskentelystä lasketut terveyskulut. Mallinnuksessa altistuneiden ja ei-altistuneiden käyttäjien terveyskulut muuttuvat, mutta niiden summa eli käyttäjien terveyskulut eivät muutu. Mallinnuksessa tarkastellaan altistuneiden ja ei-altistuneiden terveydenhuoltokäyntien, sairauspoissaolojen ja sairaana työskentelyn välisiä eroja. Erot altistuneiden ja ei-altistuneiden välillä tulkitaan toimitilojen terveyshaittojen aiheuttamiksi. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 13/25

Case Kuntien henkilöstö 3b. Terveyshaittojen osuus Toimitilojen terveyshaittojen osuus on todennäköisesti oletusarvoa pienempi ja tapauskohtainen vaihteluväli on suuri. Oletetaan terveyshaittoihin liittyvän osuuden olevan 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta. Kuntien henkilöstössä altistuneiden terveyskulut olisivat välillä 337 448 milj. (1,17...1,55 kertaa oletusarvo), josta toimitilan terveyshaittojen osuus olisi 58 193 milj. (17 43 %:a altistuneiden terveyskuluista). 4. Terveyskulujen vertailu Altistuneen henkilöstön terveyskulujen terveyshaittoihin liittyvä osuus olisi 0,4 1,4 % kuntien henkilöstökuluista 13 896 milj., 1,8 4,0 % kuntien kiinteistöjen ylläpito- ja käyttökuluista 4 835 milj. 5,3 18 % kuntien rakennusinvestoinneista 1 083 milj.. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 14/25

Case Lasten päiväkotihoito Päiväkotien käyttäjät ja käyttäjien kunnalle tulevat terveyskulut. Kunnat yhteensä 2013 Lasten päiväkotihoito Henkilöstö Lapset Yhteensä Käyttäjät hlö 31 850 177 577 209 427 Terveyskulut, josta milj. 157,6 242,8 400,4 tekemätön työ milj. 60,8-60,8 työtehon lasku milj. 60,8-60,8 perusterveydenhuolto milj. 10,8 95,7 106,5 somaattinen erikoissairaanhoito milj. 25,3 123,0 148,3 vanhempien poissaolot (kuntasektori) milj. - 24,1 24,1 Terveyskulut per henkilö / hlö 4 950 1 367 1 912 Altistuneet käyttäjät (12,2%) hlö 3 871 21 585 25 456 Altistuneiden terveyskulut (oletusarvo 12,2 %) milj. 19,2 29,6 48,8 Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 15/25

Arvo, milj. Case Lasten päiväkotihoito 140 120 100 80 60 40 20 0 Lasten vanhempien poissaolot Lasten terveydenhuolto Henkilöstön terveydenhuolto Henkilöstön työtehon lasku Henkilöstön tekemätön työ Ylläpito- ja käyttökulut Korjausrakentaminen Altistuneiden terveyskulut Päiväkotirakennusten rakentamisvuosi Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 16/25

Case Lasten päiväkotihoito Altistuneiden terveyskulut, jos terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta. Kunnat yhteensä 2013 Henkilöstö milj. Lasten päiväkotihoito Lapset Yhteensä milj. milj. Terveyskulujen oletusarvot Jakauma % Terveyskulut, josta 157,6 242,8 400,4 100,0 altistuneet 19,2 29,6 48,8 12,2 ei-altistuneet 138,4 213,2 351,6 87,8 Terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta Terveyskulut, josta 157,6 242,8 400,4 100,0 altistuneet, josta 22,5 30,4 34,7 46,8 57,2 77,2 14,3 19,3 terveyshaittoihin liittyvä 3,8 12,8 5,9 19,7 9,8 32,5 2,4 8,1 terveyshaittoihin liittymätön 18,7 17,6 28,8 27,1 47,5 44,7 11,9 11,2 ei-altistuneet 135,1 127,2 208,1...196,0 343,2 323,2 85,7 80,7 Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 17/25

Case Lasten päiväkotihoito Vertailu kuntatalouden lukuihin. Altistuneiden terveyskulut, jos terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta. Kunnat yhteensä 2013 Lasten päiväkotihoito Henkilöstö Lapset Yhteensä Altistuneiden terveyskulut, josta milj. 22,5 30,4 34,7 46,8 57,2 77,2 per henkilöstökulut % 1,7 2,3 2,6 3,5 4,3 5,8 per käyttö- ja ylläpitokulut % 7,4 10,0 11,5 15,5 18,9 25,5 per rakennusten hankinta % 17,0 23,0 26,2 35,4 43,2 58,3 Terveyshaittoihin liittyvä osuus milj. 3,8 12,8 5,9 19,7 9,8 32,5 per henkilöstökulut % 0,3 1,0 0,4 1,5 0,7 2,4 per käyttö- ja ylläpitokulut % 1,3 4,2 2,0 6,5 3,2 10,8 per rakennusten hankinta % 2,9 9,7 4,5 14,9 7,4 24,6 Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 18/25

Case Perusopetus Peruskoulujen käyttäjät ja käyttäjien kunnalle tulevat terveyskulut. Kunnat yhteensä 2013 Perusopetus Henkilöstö Oppilaat Yhteensä Käyttäjät hlö 66 266 508 564 574 830 Terveyskulut, josta milj. 328,0 369,4 697,4 tekemätön työ milj. 126,4-126,4 työtehon lasku milj. 126,4-126,4 perusterveydenhuolto milj. 22,5 199,9 222,4 somaattinen erikoissairaanhoito milj. 52,6 169,5 222,1 Terveyskulut per henkilö / hlö 4 950 726 1 213 Altistuneet käyttäjät (18,9 %) hlö 12 504 95 962 108 466 Altistuneiden terveyskulut (oletusarvo 18,9 %) milj. 62,0 69,7 131,6 Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 19/25

Arvo, milj. Case Perusopetus 300 250 200 150 100 Oppilaiden terveydenhuolto Henkilöstön terveydenhuolto Henkilöstön työtehon lasku Henkilöstön tekemätön työ Ylläpito- ja käyttökulut Korjausrakentaminen Altistuneiden terveyskulut 50 0 Koulurakennusten rakentamisvuosi Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 20/25

Kunnat yhteensä 2013 Case Perusopetus Altistuneiden terveyskulut, jos terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta. Henkilöstö milj. Oppilaat milj. Perusopetus Yhteensä milj. Terveyskulujen oletusarvot Jakauma % Terveyskulut, josta 328,0 369,4 697,4 100,0 altistuneet 62,0 69,7 131,6 18,9 ei-altistuneet 266,0 299,7 565,7 81,1 Terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta Terveyskulut, josta 328,0 369,4 697,4 100,0 altistuneet, josta 72,0 95,4 81,0 107,4 153,0 202,8 21,9 29,1 terveyshaittoihin liittyvä 12,4 41,3 13,9 46,5 26,3 87,8 3,8 12,6 terveyshaittoihin liittymätön 59,6 54,1 67,1 60,9 126,6 115,0 18,2 16,5 ei-altistuneet 256,0 232,6 288,4 262,0 544,4 494,6 78,1 70,9 Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 21/25

Case Perusopetus Vertailu kuntatalouden lukuihin. Altistuneiden terveyskulut, jos terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta. Kunnat yhteensä 2013 Perusopetus Henkilöstö Oppilaat Yhteensä Altistuneiden terveyskulut, josta milj. 72,0 95,4 81,0 107,4 153,0 202,8 per henkilöstökulut % 2,6 3,5 2,9 3,9 5,5 7,3 per käyttö- ja ylläpitokulut % 7,4 9,8 8,3 11,0 15,7 20,8 per rakennusten hankinta % 28,2 37,4 31,8 42,1 60,0 79,6 Terveyshaittoihin liittyvä osuus milj. 12,4 41,3 13,9 46,5 26,3 87,8 per henkilöstökulut % 0,4 1,5 0,5 1,7 1,0 3,2 per käyttö- ja ylläpitokulut % 1,3 4,2 1,4 4,8 2,7 9,0 per rakennusten hankinta % 4,9 16,2 5,5 18,2 10,3 34,4 Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 22/25

Johtopäätökset Projektissa tuotetulla terveyshaittojen talousvaikutusten arviointimallilla pystytään hahmottamaan toimitilojen omistajaja käyttäjäosapuolten muodostama taloudellinen kokonaisuus ja tuottamaan strategisen tason tietoa terveyshaittojen talousvaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon. Arviointimallin suuntaa antavat laskelmat ovat sellaisenaan merkittäviä strategisen päätöksenteon näkökulmasta. Terveyshaittoihin liittyvät terveyskulut Koko henkilöstö 58 193 milj. (3,5 11,7 %:a henkilöstön terveyskuluista) Päiväkotilapset 5,9 19,7 milj. (2,4 8,1 %:a päiväkotilasten terveyskuluista) Peruskoulun oppilaat 13,9 46,5 milj. (3,8 12,6 %:a oppilaiden terveyskuluista) Yhteensä 78 259 milj. (7,2 24 %:a kuntien rakennusinvestoinneista) Pelkästään arviointimallin sisältämä uusi ajattelutapa tuo esiin terveyshaittojen talousvaikutukset sekä toimitilojen omistajaettä käyttäjäosapuolien näkökulmasta. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 23/25

Johtopäätökset Toimitilojen terveyshaittojen oikea-aikainen ehkäisy minimoi niihin liittyvät riskit ja terveyskulut useiksi vuosiksi eteenpäin. Potentiaaliset säästöt altistuneiden terveyshaittoihin liittyvissä kuluissa ovat niin suuria, että niillä olisi mahdollista rahoittaa kunnan rakennuskannan ylläpito- ja käyttökuluja sekä rakennusinvestointeja. Kunnallisessa päätöksenteossa säästöjen havaitseminen vaatinee seurantalaskennan uudistamista, koska saavutettavat säästöt terveyskuluissa kohdistuvat toimitilojen käyttäjille, ei toimitilojen omistajataholle. Jatkotutkimuksissa tulee selvittää altistuneiden ja eialtistuneiden terveysprofiilien välisiä eroja. Sisäilmastoseminaari 15.3.2017 Olavi Holmijoki kalvo 24/25

Kiitoksia mielenkiinnosta! Lisätietoja: Puh 040 5439 718 olavi.holmijoki@elisanet.fi