OMASAIRAALAN laajennusosa valmistui

MARTTI JYLHÄN tie Omasairaalasta olympialaisiin OMASAIRAALAN laajennusosa valmistui TRAUMA CENTER palvelee iltaisin ja viikonloppuisin 1 14 OMASAIRAALAN ASIAKASLEHTI

MANNERHEIMINTIE MARKKU PULKKINEN KUVAT: JUSSI SÄRKILAHTI OMASAIRAALA ON vuonna 2013 perustettu, ortopediseen päiväkirurgiaan erikoistunut yksityissairaala. Omasairaalan omistaa Pohjola Vakuutus Oy. OMASAIRAALA SIJAITSEE hyvien liikenneyhteyksien varrella Helsingin Pikku Huopalahdessa. Raitiovaunulinja 10:n päätepysäkki on Omasairaalan edustalla. Asiakkaiden autoille löytyy riittävästi ilmaista pysäköintitilaa. YHTEYSTIEDOT: OMASAIRAALA OY PUUTARHURINKUJA 2, 00300 HELSINKI 010 2578 100 www.omasairaala.fi VIHDINTIE PUUTARHURINKUJA 2 HÄMEENLINNANVÄYLÄ AUKIOLOAJAT MA PE 8 22, LA SU 11 17 Ajanvaraus ympäri vuorokauden verkossa, omasairaala.fi, ja numerossa 010 2578 100. Omasairaalan laajennus valmistui OMASAIRAALAN KAPASITEETTI KOLMINKERTAISTUI, KUN SAIRAALAN LAAJENNUSOSA VALMISTUI. eljä uutta leikkaussalia, isompi N heräämö ja tuplamäärä vastaanottohuoneita valmistuivat tammikuussa 2014. Nyt Omasairaala pystyy palvelemaan sekä Pohjolan vakuutusasiakkaita että muita asiakkaitaan entistäkin nopeammin ja joustavammin. Vuoden 2013 aikana Omasairaalassa tehtiin jo lähes 20 000 vastaanotto- ja fysioterapiakäyntiä, 1 300 leikkausta, 4 900 magneetti- ja noin 3 000 röntgenkuvausta. Palvelukonseptillaan terveydenhoitokentässä erottuva sairaala osoitti ensimmäisenä toimintavuotenaan, että erilaisten ortopedisten vammojen aiheuttamaa työkyvyttömyysaikaa pystytään uudenlaisella hoitoketjulla lyhentämään merkittävästi. Omasairaalan palvelukonseptin keskiössä on ihminen, jolle haluamme tarjota parhaan mahdollisen hoidon nopeasti. Ei ole reilua, että kipeä ihminen joutuu odottamaan hoitoon pääsyä, sillä myöhäinen hoidon aloittaminen pidentää toipumisaikaa ja vaikuttaa lopulta myös hänen ansioihinsa, Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho painottaa. Hoitoketjun lyhentäminen edellyttää tehokkaiden ja toimivien prosessien lisäksi sitä, että toimitaan asiakkaan ehdoilla. Hänet hoidetaan alusta loppuun ensikäynnistä fysioterapiaan yhdessä paikassa. Ei turhia leikkauksia Vaikka Omasairaalan leikkauskapasiteetti moninkertaistui, Aho haluaa pitää leikkauskynnyksen korkeana. Leikkaus on aina viimeinen hoitokeino. Turhia leikkauksia haluamme välttää. 2

> Omasairaalan kuudessa huipputeknologialla varustetussa leikkaussalissa voidaan tehdä jopa 8 000 leikkausta vuodessa. > Avarassa ja viihtyisässä heräämössä on 16 potilaspaikkaa. Omasairaalassa tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. > Ministeri Paula Risikko kuvaili avajaisjuhlassa Omasairaalan toimintamallia uraauurtavaksi. Selkeästä rahoitusmallista ja lyhentyneistä hoitoajoista hyötyvät potilas, työnantaja ja yhteiskunta, hän kiitteli. Myös viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että Suomessa tehdään liikaa polvi- ja olkapäävammojen leikkauksia. Fysioterapialla ja muilla hoitokeinoilla päästään monissa tapauksissa leikkauksia parempaan lopputulokseen. Ministeri Risikko vihki Omasairaalan laajennusosan vihkinyt sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko suitsutti sairaalan toimintamallia. Julkinen sairaanhoito tarvitsee yksityistä sektoria tuekseen, ja Omasairaala on hyvä esimerkki tehokkaasti järjestetystä hoitomallista. Lyhentyneet hoitoajat ovat potilaan, vakuutusyhtiön, työnantajan ja yhteiskunnan etu. Samanlaista hoitoketjun tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä tulisi edistää Suomessa laajemminkin, Risikko kiitteli. > Fysioterapia on integroitu tiiviiksi osaksi hoitoketjua. Omasairaalan kahdeksan fysioterapeuttia ohjaavat oikeisiin liikkeisiin hyvin varustellussa ja valoisassa kuntosalissa. 3 / OMASAIRAALA

> Martti Jylhä on räjähtävän nopeutensa ja hyvän suksenkäsittelytaitonsa ansiosta parhaimmillaan sprinttihiihdossa. Jylhän perässä hiihtää seurakaveri Iivo Niskanen. 4

ASIAKKAAN VINKKELISTÄ Omasairaalasta olympialaisiin MARTTI JYLHÄ TUULETTELI ILOISESTI TUPLAVOITTOA VANTAAN SM-KISOISSA TAMMIKUUSSA. HELMIKUUSSA HÄN HIIHTI ENSIMMÄISISSÄ OLYMPIAKISOISSAAN. MARKKU PULKKINEN KUVAT: JUHO KUVA Vuosi sitten Martti Jylhän tunnelmat olivat toisenlaiset. Hän palasi maaliskuussa kisoista Viron Otepäästä jalka kipsissä ja mieli maassa. Liukastelin kävellessä ja taitoin nilkkani. Tunsin heti, että kävi pahasti. Nilkka turposi välittömästi. Tarton sairaalassa lääkäri epäili nilkan murtuneen ja kipsasi jalan. Se oli aikamoinen takaisku, kun edessä oli olympiavuosi, Jylhä muistelee. Jylhä halusi tutkituttaa jalkansa Suomessa mahdollisimman pian. Hän kuuli Eurooppalaisen hätäpäivystyksestä, että Pohjola oli avannut yksityissairaalan, jossa hoidettiin myös urheilijoiden vammoja. Tutkimukset yhdessä päivässä Jylhä varasi maanantaiaamuksi ajan Omasairaalan ortopedille. Tavoitteena oli ehtiä vielä samana iltana kotiin Rovaniemelle menevään lentokoneeseen. Lääkäri purki kipsin, tutki jalan ja sanoi, että murtumaa ei todennäköisesti ole. Se helpotti, Jylhä kertoo. 5 / OMASAIRAALA

< Ammattihiihtäjä Martti Jylhä sai vuosi sitten Omasairaalasta nopeasti avun nilkkavaivaansa. Hymy on jälleen herkässä, sillä ehjän harjoituskauden ansiosta mennyt talvi oli uran paras. ASIOINTI OMASAIRAALASSA OLI TODELLA SUJUVAA. Nilkka magneettikuvattiin saman tien, ja kuvat olivat ortopedin tutkittavana jo aamupäivän aikana. Kuvista paljastui, että hiihtäjällä oli melko paha nilkan nivelsiteiden repeämä, mutta siihen ei tarvittu leikkaushoitoa. Siirryin ortopedin huoneesta käytävän toiselle puolelle fysioterapeutin juttusille. Hän laittoi nilkkaan tuen ja opasti, kuinka jalkaa pitää alkaa kuntouttaa, kun kipu hellittää, Jylhä kuvailee. Reiluun viikkoon en tehnyt mitään, mutta sen jälkeen aloin hiljalleen treenata. Kävelin uima-altaassa ja poljin kuntopyörää. Kävin lisäksi Rovaniemellä fysioterapiassa kolmisenkymmentä kertaa. Lähes normaaliin hiihtoharjoitteluun pääsin heti alkukesästä. Vain loikkaharjoituksia välttelin aluksi. Asiointi Omasairaalassa oli todella sujuvaa. Hoitoon ja tutkimuksiin pääsi heti. Myös vahinkoilmoituksen tekeminen oli helppoa, kun korvauskäsittelijä oli samassa talossa. Mahtava homma, kun kaikki pal- velut löytyvät samasta paikasta, kiittelee Jylhä. Ammattiurheilijan vakuutusturvan pitää ehdottomasti olla kattava. Minulla on nyt Pohjolassa tapaturma-, sairauskulu- ja matkavakuutukset. Hommat ovat sujuneet Pohjolan kanssa aina tosi hyvin ja ripeästi. Paras kisakausi takana Sprinttihiihtoon panostava Jylhä hiihti menneenä talvena parhaan kautensa aikuisten sarjassa. Tuloksena oli muun muassa kakkossija maailmancupin sprintissä Davonissa. Sotshin olympialaisissa hän ei aivan yltänyt sprinttihiihdon välieriin. Sähäkän lajin menestys on pienestä kiinni. Vantaan SM-kisoissa Jylhä voitti kultaa sekä henkilökohtaisessa sprintissä että parisprintissä seurakaverinsa Sami Jauhojärven kanssa. Edellinen huippukausi osui vuoteen 2007, jolloin Jylhä voitti nuorten maailmanmestaruuden luistelutyylin 10 kilometrin matkalla. Jylhä arvelee, että loukkaantumisesta seurannut normaalia pidempi pakkolepo viime keväänä teki vain hyvää. Hän pääsi uuteen harjoituskauteen täydellisesti palautuneena. Menneelle kaudelle Jylhä terävöitti ja kovensi harjoitteluaan, mutta panosti myös palautumiseen ja lepäämiseen aikaisempaa enemmän. Hiihtäjälle kertyy noin 750 harjoitustuntia vuodessa. Jylhä otti käyttöön myös uudenlaisen ruokailurytmin. Nyt päivään kuuluu kuusi tasaisin välein nautittavaa samanarvoista ateriaa. Panostan tulevat vuodet hiihtoon, sillä haluan katsoa, mihin asti rahkeeni riittävät. Minulla on opiskelupaikka Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa, mutta kilpahiihto ja opiskelu eivät oikein sovi yhteen, sillä kummankin sesonkiajat osuvat syksyyn ja talveen. Levon osuus kärsii, jos opiskelut painavat mieltä, Jylhä perustelee. Parhaassa kilpahiihtoiässä olevan Jylhän asenne tuntuu olevan kohdallaan. Sen huomaa vähän väliä välähtävästä hymystä ja tasapainoisesta olemuksesta. Toivottavasti seuraavatkin kaudet sujuvat yhtä hyvin ja ilman vastoinkäymisiä, vaikka vakuutukset ovat kunnossa. Martti Jylhä ammattihiihtäjä 26 v., 184 cm, 76 kg (kisakireänä) monon koko 43 syö kuusi ateriaa päivässä rentoutuu soittamalla kitaraa, pelaamalla puulaakifutista ja katselemalla elokuvia tavaramerkkinä fanitytöt hurmaava hymy asuinpaikka Rovaniemi seura Vuokatti Ski Team valmentaja isä, Reijo Jylhä. 6

MARKKU PULKKINEN KUVA: JUSSI SÄRKILAHTI Sari Terho 49 v. leikkaussalien tiimiesimies erikoissairaanhoitaja (leikkaussali ja anestesia) asuinpaikka Espoo perhe aviomies, 15- ja 21-v. lapset rentoutuu joogaamalla, lukemalla dekkareita ja golfaamalla viihtyy parhaiten kesämökillä Heinävedellä Ole läsnä tässä ja nyt. TYÖN ILO Hymy ja halaus piristävät päivää TAPATURMA ON YKSITTÄISELLE IHMISELLE AINA ISO ASIA. rikoissairaanhoitaja Sari Terho E ei hymyään säästele. Hän jakaa iloa, energiaa ja huomiota Omasairaalan asiakkaille ja työkavereille. Viihdyn valtavan hyvin ihmisten kanssa, ja siksi tämä on toivetyöni. Terveydenhuolto on ollut minulle nuoruudesta saakka kutsumusala, vaikka se vähän kliseeltä kuulostaakin, Terho nauraa. Terho vastaa Omasairaalassa leikkaussalitiimien toiminnasta. Hän laatii leikkaussalihoitajille työvuorolistat ja palkkaa tarvittaessa lisää henkilökuntaa. Terholla on tällä hetkellä alaisinaan 11 vakituista työntekijää. Hän itse siirtyi Omasairaalan palkkalistoille toisesta yksityissairaalasta puolitoista vuotta sitten, paria kuukautta ennen sairaalan avautumista. Terhon vastuulla ovat leikkaussalien lisäksi heräämö ja välinehuolto. Hän tuntee koulutuksensa ja aikaisemman työkokemuksensa kautta koko leikkausketjun anestesiasta välinehuoltoon, mikä on ehdoton vahvuus nykytyössä. Omasairaalan kuudessa leikkaussalissa tehdään päivittäin parisenkymmentä operaatiota. Uusia tiloja Terho pitää upeina. Saleissa on paljon tilaa ja kuvantamislaitteet ovat maailman huippua. Asiakas huomioidaan yksilönä Nykyään Sari Terho ei ehdi enää juurikaan olla mukana leikkauksissa. Työaika kuluu paljolti työnjohdollisissa tehtävissä. Asiakkaiden kanssa hän pääsee silti juttusille joka viikko. Mieleenpainuvia muistoja viime ajoilta on useita. Hän muistaa esimerkiksi pitkän ja henkevän keskustelun erään ulkomaanmatkallaan tapaturmassa loukkaantuneen rouvan kanssa. Tapaturma on yksittäiselle ihmiselle aina iso asia myös henkisesti joten sielunhoitoakin tarvitaan. Juttelimme syvällisistäkin asioista ja liikutuimme molemmat. Meillä onkin ainutlaatuinen tapa kohdata asiakas, sillä hänet huomioidaan ihmisenä ja yksilönä, Terho kuvailee. Työyhteisössämme jutellaan ja nauretaan paljon. Otamme myös potilaat mukaan juttuihimme. Olen kova halaamaan sekä työkavereita että potilaita. Se tuntuu mukavalta. Ehdottomasti parasta työssäni ovatkin ihmiset, Terho painottaa. Toimittajakin saa lähtiessään lämpimän halauksen. Mukavaltahan se tuntuu. 7 / OMASAIRAALA

Jussi Särkilahti > Ylilääkäri Markus Torkki (vas.) ja ortopedi Olli Savola toivottavat asiakkaat tervetulleeksi Omasairaalaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kun tapaturmavamman hoito aloitetaan mahdollisimman pian, on myös toipuminen nopeaa. OMASAIRAALA OY:N ASIAKASJULKAISU 1/14 OMASAIRAALA OY www.omasairaala.fi Ajanvaraus 010 2578 100 PÄÄTOIMITTAJA EIJA LINNANKOSKI-SYRJÄLÄ TOIMITTAJA MARKKU PULKKINEN ULKOASU ALMA 360 SP-PAINO OY PAINOS 35 000 TRAUMA CENTER PALVELEE ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN VARAA AIKA VERKOSSA OMASAIRAALA.FI ASIAKKAAT SUOSITTELEVAT OMASAIRAALAN asiakastyytyväisyys oli helmikuussa huippuluokkaa. Net Promoter Score (NPS) -indeksillä (- 100 + 100) mitattuna asiakkaat antoivat palvelusta arvosanaksi peräti 94. Viime vuoden lopulla indeksi oli 91. Luku kertoo, kuinka halukkaasti asiakkaat suosittelisivat Omasairaalaa tuttavilleen. Asiakastyytyväisyys on nähtävissä reaaliaikaisesti Omasairaalan internetsivujen Palaute-kohdassa. WWW.OMASAIRAALA.FI TRAUMA CENTER PALVELEE MA PE KLO 8 22, LA SU KLO 11 17. AJANVARAUS YMPÄRI VUORO- KAUDEN, PUH. 010 2578 100. VOI TULLA ILMAN AJANVARAUSTAKIN. OSOITE: PUUTARHURINKUJA 2, 00300 HELSINKI. Omasairaalan palvelukonseptiin kuuluvasta tapaturmapäivystyksestä vastaa Trauma Center. Tapaturmavammaansa voi tulla hoidattamaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. On äärimmäisen tärkeää, että vammojen hoito alkaa mahdollisimman nopeasti ja se on alusta lähtien oikeissa käsissä. Näin ihmisen työ- ja toimintakyky saadaan palautumaan pian. Hoidon alkuvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla on suuri merkitys, ylilääkäri Markus Torkki korostaa. Esimerkiksi liikuntaharrastukset ajoittuvat monesti iltoihin ja vapaapäiviin. Silloin pitää olla saatavilla myös ammattitaitoista ensihoitoa, jottei hoidon aloittamisen kanssa tarvitse odotella seuraavaan aamuun. Omasairaalassa tapaturmien hoitoon perehtynyt lääkäri tutkii ja tarvittaessa kuvauttaa raajan sekä antaa arvionsa suositeltavasta hoidosta jo ensimmäisen käynnin aikana. Trauma Center -konsepti on kansainvälisesti laajasti käytössä oleva normisto tapaturmien hoidossa. Vammat hoidetaan ajankohdasta tai vamman laajuudesta riippumatta viivytyksettä ja laadukkaasti. Omasairaala on ottamassa ensimmäisenä suomalaisena yksityissairaalana käyttöön Trauma Center -normiston. Tapaturmavammojen hoito perustuu näyttöön perustuviin hoitopolkuihin. Tapaturmavammat kootaan yhteiseen rekisteriin, hoitotuloksia seurataan laadun varmistamiseksi ja kokeneet erikoislääkärit seuraavat kaikkia tapaturmiin liittyviä ratkaisuja. Omasairaalan Trauma Center haluaa omalta osaltaan täydentää julkisen sektorin tapaturmahoitoa. Kaikkein vaativimmat tapaturmat hoidetaan jatkossakin julkisen sektorin päivystävissä sairaaloissa. Tyypillisiä päivystysajan tapaturmavammoja ovat olleet käden ja jalan murtumat sekä polven ja nilkan nivelsidevammat, Trauma Centerin ortopedi Olli Savola kuvailee. Pohjolan vakuutusasiakkaiden ei tarvitse hakea korvauspäätöstä tapaturmaansa ennen Omasairaalaan tuloa. Vahinkoilmoituksen tekeminen onnistuu sairaalassa, paikalla on arkipäivisin Pohjola Vakuutuksen korvauskäsittelijöitä. Päivystysvastaanotolle voi tulla ilman ajanvaraustakin, mutta ajan varaaminen etukäteen sujuvoittaa hoitoon pääsyä. Tapaturmavammojen hoitoon Omasairaalassa ei vaadita Pohjolan tapaturmavakuutusta, vaan sairaala on avoin kaikille. 8