YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2006-Y-173-111 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2007 1 ASIA 2 LUVAN HAKIJA Ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Päätös koskee Leppävirran kunnan Nikkilänmäen kylässä Jussinmaa-tilalla (kiinteistötunnus 420-416-90-19) osoitteessa Savonniementie 129 sijaitsevaa jätevesilietteen kompostointitoimintaa sekä haketettavien oksien ja risujen varastointia ja käsittelyä. Leppävirran kunta PL 4 79101 Leppävirta Yhteyshenkilö: Rauno Kujanpää 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 20.12.2002 antamassa Nikkilänmäen kompostointikentän toimintaa koskevassa lupapäätöksessä on määrätty, että ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2007 loppuun mennessä. 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 d kohdan mukaan kompostointilaitoksen ympäristöluvan ja sen lupamääräysten tarkistamisen ratkaisee alueellinen ympäristökeskus. Leppävirran kunta on toimittanut ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 16.6.2006. Hakemusta on täydennetty mm. kompostointikentän jätevesien tutkimustuloksilla ja toiminnan tarkkailusuunnitelman päivityksellä 30.6.2006. 5.2 Toimintaa koskevat luvat, päätökset ja hyväksymiset Nikkilänmäen kompostointikentän toiminnalla ja puujätteen käsittelytoiminnalla on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 20.12.2002 antama ympäristölupa (Dnro PSA- 2002-Y-343-121). Luvassa on seuraavat lupamääräykset.
2 Lupamääräykset 15.3.1 Jätteenkuljetus Kompostointialueelle tuotava liete ja muut jätteet on kuljetettava niin, ettei niitä putoa kuormista eikä muutoinkaan kulkeudu kuljetuskaluston mukana ympäristöön. Siirtotiet on siistittävä välittömästi, jos jätettä poikkeustilanteissa kuten onnettomuustapauksessa joutuu ympäristöön. ( YSL 7 ja 8 sekä 43 1 mom. 1 kohta, JäteL 9 ja JäteA 7 ) 15.3.2 Jätteiden käsittely Alueelle ei saa tuoda muuta jätettä kuin esikuivattua kompostoitavaa lietettä Leppävirran jätevedenpuhdistamolta sekä seosaineita ja seosaineeksi sopivia oksia ja risuja. Risut ja oksat on haketettava kerran vuodessa. (JäteL 6, JäteA 8, VNp kaatopaikoista 2 ) 15.3.3 Toiminnan tarkkailu 1. Luvan saajan tulee tarkkailla kompostointialueelta purkuputkessa Sikokorvensuolle johdettavien, käsiteltyjen valumavesien määrää ja laatua esittämänsä jätevesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sähkönjohtavuus tulee tutkia myös suodattimelta tulevan purkuputken suulta otettavasta näytteestä (näyte 1). Samat tutkimukset tulee tehdä myös jakokaivosta otetusta näytteestä. 2. Luvan saajan tulee tarkkailla kompostointikentälle tuotavan puhdistamolietteen ja puutarhajätteiden määrää ja laatua, sekä niiden käsittelyä, kompostoitumisprosessia ja hyötykäyttöön menevän mullan määrää ja laatua kompostoinnin tarkkailuohjelman mukaisesti. Kompostointiauman lämpötilan on oltava 2 viikon ajan noin 55 C. Lämpötila tulee mitata vähintään kolmesta kohdasta. Kompostin lopputuotteen tulee täyttää valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (nro 282/94) annetut laatututkimukset, jos lietekompostia käytetään maanviljelyksessä. 15.3.4 Raportointi ja valvonta Tarkkailujen tulokset tulee säilyttää ja toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi tulosten valmistuttua. Yhteenveto hakemuksen mukaisista seuranta- ja tarkkailutiedoista tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa tulee esittää myös lyhyt yhteenveto laitoksen toiminnasta, poikkeukselliset tilanteet sekä tapahtuneet ja suunnitellut toiminnan muutokset. (YSL 41, 42 3 mom., 46, JäteL 51 ja 52 ) 5.3 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Kompostointialue sijaitsee noin 5 kilometriä etelään Leppävirran keskustasta kuusimetsän keskellä. Valtatie 5:een on matkaa noin 500 metriä, samoin lähimpiin vapaaajan ja vakituisiin asuntoihin. Kompostointialueen ja asuntojen välillä on metsää. Alueelle vievän tien varrella on asuinrakennuksia, joista lähin on noin 600 metrin päässä kompostikentästä. Leppävirran kunta omistaa tilan, jolla kompostointikenttä sijaitsee ja siihen rajoittuvat tilat. Kenttä on lukittavan portin takana. Valuma- ja suotovedet johdetaan hake/kuorikesuodattimeen, joka on kompostointikentän vieressä eteläpuolella. Suodattimen jälkeen on kokoojakaivo, josta vedet johdetaan Sikokorven suoalueelle. Sikokorvelta vedet virtaavat avo-ojassa noin 1 kilometrin päähän Unnukan Lajunlahteen. Avo-oja on noin 600 metrin matkan kunnan omistamalla alueella, sen jälkeen kiinteistöjen rajalla ja ennen Lajunlahtea 250 metriä toisen omistamalla maalla. Kompostointikenttä sijoittuu Unnukan rantaosayleiskaava-alueelle. Laitosalue on jätteenkäsittelyaluetta (EJ). Sen kaakkoispuolella on erityisalue (E), joka on kaavoitusta suunniteltaessa ollut mahdollinen jätevedenpuhdistamon sijoituspaikka. Ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) sekä lounaispuolella urheilu- ja virkistyspal-
5.4 Ympäristön tila 5.5 Laitoksen toiminta 5.5.1 Kompostointi 5.5.2 Jätevesien käsittely 3 velualuetta (VU), jolla sijaitsee ravirata. Kompostikentältä vesistöön johdettavat vedet menevät Lajunlahden rannalla ojassa maatalousvaltaisen alueen (M) poikki. Laitoksen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita tai muita häiriintyviä kohteita. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy on tutkinut Unnukan veden laatua kahdesta pisteestä noin 500 metrin ja 1000 metrin päästä Sikokorvenpuron laskukohdasta ja kompostointikentän suotovesiä kompostointikentän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteet on otettu 100 metrin päästä kompostointikentän alapuolelta ojasta, johon vedet johdetaan ja Jussinmaa-kiinteistön rajalta Sikokorvenpurosta, 700 metrin päästä kompostointikentästä. Tulosten perusteella arvioituna kompostointikentän jätevedet eivät ole vaikuttaneet Unnukan veden laatuun. Leppävirran kunta on päättänyt lopettaa jätevesien käsittelyn kirkonkylän jätevedenpuhdistamossa ja johtaa vedet siirtoviemärissä käsiteltäviksi Varkauteen Akonniemen puhdistamolle. Siirtoviemäri valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Nikkilänmäen kompostointikentälle ei viedä enää lietettä kompostoitavaksi kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan loputtua. Kompostointiprosessi olemassa olevissa aumoissa jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. Risujen ja oksien varastointia on tarkoitus jatkaa Nikkilänmäen alueella kompostointikentän toiminnan loppumisen jälkeen. Nikkilänmäen kompostointikentällä kompostoidaan Leppävirran jätevedenpuhdistamolla lingolla esikuivattua jätevesilietettä ja haketettua puutarhajätettä. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 15 %. Tukiaineena käytetään turvetta, kuorta ja haketettua puuainesta. Kompostoinnissa tukiaineena käytettävä kuorike varastoidaan kompostointialueen vieressä sen pohjoispuolella. Yhdistetyn kuorikevaraston ja liikennöintialueen koko on 0,3 hehtaaria. Tämä alue on salaojitettu. Kompostointi ja jälkikypsytys tapahtuu aumoissa asfaltoidulla (AB 20/120) alueella. Alue on kooltaan 0,5 hehtaaria. Urakoitsija hoitaa kompostoinnin. Lietettä tuodaan alueelle traktorin perävaunulla noin neljä kertaa viikossa 8 m 3 kerrallaan. Vuonna 2005 kompostoitiin noin 1450 m 3 lietettä. Kompostoitavat aineet sekoitetaan (1/3 lietettä ja 2/3 tukiainetta) ja laitetaan auman muotoon tukiaineesta kootun patjan päälle. Valmista kompostiseosta syntyy vuodessa noin 2200 m 3. Aumoja käännetään ja sekoitetaan kolmesta neljään kertaan vuodessa. Kompostoituminen kestää 12-24 kuukautta. Esikypsytettyjä vuoden vanhoja aumoja yhdistetään jälkikypsytykseen. Asfaltoidulta kompostointikentältä tuleva valuma- ja suodosvesi johdetaan hulevesijärjestelmään ja edelleen kompostointikentän eteläpuolelle maasuodattimeen, jonka suodatinosa tehdään hake/kuorikeseoksesta. Siihen johdetaan myös vedet kuorikkeen varastointialueen salaojista. Kompostointikentän ja kuorikevaraston ympärysojat estävät alueen ulkopuolisten valumavesien pääsyn jätevesien käsittelyyn. Suodattimen toiminta perustuu veden pinnasta tapahtuvaan haihtumiseen sekä hake/kuorikekerroksen läpi suotautumiseen. Lisäksi hapekkaissa olosuhteissa on edellytykset biologiselle puhdistusprosessille. Suodattimen koko on 180 m 2 ja ha-
4 ke/kuorikekerroksen paksuus 50 cm. Hake/kuorikeseosta menee vuodessa noin 90 m 3. Ennen suodatinta on kaksi saostuskaivoa ja niiden jälkeen jakokaivo. Suodatinmateriaalin alla on suodatinhiekkaa 30 40 cm. Sen alla karkeaa soraa 20 cm ja salaojaputket. Suodosvedet johdetaan suodattimen jälkeen kokoojakaivoon ja siitä edelleen purkuojaan. Käsittelyn jälkeen suodosvesi johdetaan viettoviemärissä ojitetun Sikokorvensuon puroa myöten Unnukan Lajunlahteen. Hake/kuorikesuodatin on mitoitettu 4 tunnin viipymälle. Suodatinmateriaalin tehollinen paksuus on 30 cm. Kuopion lentoasemalla mitatuista sadannoista tehtyjen tilastojen perusteella mitoitukseksi on valittu noin puolet suurimmasta keskimääräisestä kuukausisadannasta, eli 38 mm/d, joka on lisäksi 40 % maksimivuorokausisadannasta. Suodattimen mitoitusvirtaama on noin 323 m 3 vuorokaudessa. 5.5.3 Risujen varastointi ja käsittely 5.5.4 Mullan seulonta Nikkilänmäen kompostointialueella on n. 8000 m 2 suuruinen puutarharisujen ja puisto-oksistojen varastointialue. Se on kompostointialueen ja kuorikevaraston pohjoispuolella. Alue on sorapintainen. Vuonna 2005 vastaanotettujen risujen ja oksien ja niistä haketetun hakkeen määrä oli 1000 m 3. Puuaines haketetaan vuosittain vuoden lopulla. Hake käytetään toistaiseksi kompostoinnissa tukiaineena. Urakoitsija seuloo jälkikompostoituneen mullan kompostointikentän vierellä kuorikevaraston alueella. Seula on koneellinen, rakotiheys on n. 40 * 80 mm. Multaa siirretään kuljettimella ja kauhakuormaajalla. Multa käytetään pääasiassa kunnan omassa viherrakentamisessa. 5.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 5.7 Energiatehokkuus Hakijan arvion mukaan kompostointi asfaltoidulla kentällä koneellisesti käännettävissä aumoissa on Leppävirralla syntyvän jätevesilietemäärän käsittelyyn parhaiten sopiva menetelmä. Se on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen jätteiden käsittelymenetelmä, jolla liete saadaan tehokkaasti hyödynnettävään muotoon. Hake/kuorikesuodatin ei tukkeennu helposti. Suodattimen aerobinen tila säilyy hyvän vedenläpäisevyyden vuoksi hyvänä runsaiden sade- ja sulamisvesien aikaan. Toiminnan energiatehokkuutta ei ole selvitetty. 5.8 Arvio ympäristövaikutuksista Kompostointikentän toiminnasta ei normaaliolosuhteissa ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Viihtyvyyttä voivat huonontaa lievät hajupäästöt, joita saattaa esiintyä uuden lietteen tukiaineeseen sekoittamisen ja kompostiaumojen kääntämisen yhteydessä. Jätevesillä ei ole vaikutusta vesistöön tai sen käyttöön, pohjaeläimiin tai kalastoon. Kompostointikentän toiminnasta ei normaaliolosuhteissa ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen.
5 Toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta häiritsevässä määrin haittaa lähistön asukkaille. Kompostiaumojen kääntämisen yhteydessä voi aiheutua vähäistä liikennemelua. 5.9 Päästöt ja niiden vähentäminen 5.9.1 Jätevedet 5.9.2 Päästöt ilmaan 5.9.3 Melu ja tärinä Kompostointikentän valuma- ja suodosvesi johdetaan käsittelyyn hake/kuorikesuodattimeen. Vesi sisältää ravinteita ja ulosteperäisiä bakteereja. Jäteveden määrä vaihtelee huomattavasti eri vuodenaikoina. Vaihtelu riippuu ensisijaisesti sademäärästä ja lumen sulamisesta. Laitoksen läheisyydessä on lyhytaikaista paikallista hajuhaittaa, kun uutta lietettä sekoitetaan tukiaineeseen tai kompostia sekoitetaan. Ajoneuvoliikenteestä syntyy vähäisiä pölypäästöjä. Melutaso ei aiheuta haittaa lähistön asukkaille. Toimintaan liittyvä liikenne ja työkoneiden käyttö on rajoitettu päiväaikaan. 5.9.4 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kompostoitavan jätevesilietteen määrä on noin 1450 m 3 vuodessa. Hake/kuorikesuodattimen materiaali vaihdetaan kerran vuodessa. Se kompostoidaan kentällä aumoissa. Toiminnasta ei muodostu muita jätteitä. Jätevesiliete saadaan kompostoimalla hyödynnettävään muotoon. 5.10 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 5.10.1 Käyttötarkkailu 5.10.2 Päästötarkkailu Kompostointikentän toiminnan tarkkailuun kuuluu seuraavien tapahtumien kirjaaminen työmaapäiväkirjaan: lietteen ja tukiaineiden määrän tarkkailu, aumojen sekoittaminen ja lämpötilan tarkkailu, mullan seulomisen ajankohta ja mullan määrä, myydyn mullan määrä ja ostaja, sademäärä vuorokaudessa, kentän lumityöt, jätevesisuodattimen toiminta, näytteenotot. Nikkilänmäen kompostointikentän jäteveden tarkkailuohjelma: Näytteenottopaikka analyysit Näyte 1 purkuputken suu Lämpötila C ph BHK 7-ATU COD Cr Kokonaistyppi mg/l Kokonaisfosfori mg/l Ammoniumtyppi mg/l näyte 2 Sikokorvenoja, Lämpötila C Jussinmaa- ph aikataulu kolme kertaa vuodessa huhtikuun ja marraskuun välillä kolme kertaa vuodessa huhtikuun ja marraskuun välillä
6 kiinteistön raja * Näyte 3 Suodattimeen menevä jakokaivo BHK 7-ATU COD Cr Kokonaistyppi mg/l Kokonaisfosfori mg/l Ammoniumtyppi mg/l Fekaaliset koliformiset bakteerit kpl/100 ml Lämpötila C ph BHK 7-ATU COD Cr Kokonaistyppi mg/l Kokonaisfosfori mg/l Ammoniumtyppi mg/l kolme kertaa vuodessa huhtikuun ja marraskuun välillä * Kohta josta eteenpäin Sikokorvenoja sijaitsee kunnan ja yksityisen omistaman kiinteistön rajalla, Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin 21.3.1993 hyväksymässä tarkkailuohjelmassa näytepiste 3. Tarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos tai ympäristökeskuksen hyväksymä akkreditoitu laboratorio. Tarkkailumittausten analyysitulokset ja havainnot toimitetaan Leppävirran kunnalle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tulosten mukana toimitetaan lyhyt lausunto analyysien ja havaintojen laadusta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tavanomaisista poikkeaviin seikkoihin. 5.11 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tärkein kompostointikentän toimintaan liittyvä iski on suodattimen tukkeutuminen. Osittainen tukkeutuminen aiheuttaa muun suodattimen ylikuormittumista ja mahdollisesti kuorikkeeseen pidättyneiden ravinteiden huuhtoutumista. Kokonaan tukkeutunut suodatin aiheuttaa veden lammikoitumisen ensin suodattimeen ja vasta pitkähkön ajankuluttua se näkyy kompostikentällä ja mahdollisena ylivalumana. Suodattimen tukkeutuminen on mahdollista ennakoida suodosvesikentän kokoojaputkien yhdyskaivoa tarkkailemalla esimerkiksi pitkäaikaisen sateen kestäessä tai sen loppuvaiheessa. 5.12 Vahinkoarvio ja korvaukset 5.13 Asiantuntemus Hakija arvioi, ettei kompostointikentän toiminnasta aiheudu ranta- tai muulle ympäröivälle asutukselle tai kalastukselle korvauksia edellyttävää haittaa tai edunmenetystä. Kompostointikentän toiminnasta vastaavalla kunnan puutarhurilla on yli 20 vuoden kokemus toimialaansa liittyvistä tehtävistä. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6.1 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 4.7.2006 3.8.2006 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Leppävirran kunnanhallituk-
7 sen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Leppävirran kunnanvirastolla ympäristönsuojelutoimistossa kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Soisalon Seutu lehdessä 11.7.2006. Hakemuksen vireilläolosta on 30.6.2006 päivätyllä kirjeellä tiedotettu asianosaisia. 6.2 Tarkastukset ja neuvottelut 6.3 Lausunnot Laitosalueeseen on tutustuttu edellisen lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Leppävirran kunnanhallitukselta, Leppävirran rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pohjois-Savon TE -keskuksen kalatalousyksiköltä ja Itä-Suomen lääninhallitukselta. Itä-Suomen lääninhallitus 12.7.2006 Itä-Suomen lääninhallitus puoltaa ympäristöluvan jatkamista. Toiminta tulisi toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu ympäristössä asuville haju-, pöly- tai meluhaittaa. Pohjois-Savon TE keskus 7.8.2006 TE keskuksen kalatalousyksikkö katsoo, ettei hakemuksessa esitetystä toiminnasta aiheudu haittaa kalakannoille tai kalastukselle. 6.4 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 30.8.2006 lähetetyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. 7 VIRANOMAISEN RATKAISU 7.1 Ratkaisu 7.2 Lupamääräykset Pohjois-Savon ympäristökeskus on tarkistanut Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Leppävirran kunnalle (Dnro PSA-2002-Y-343-121) esikuivatun jätevesilietteen kompostointikentän, risujen ja oksistojen varastointi- ja haketus- sekä mullan seulontatoimintaan 20.12.2002 myöntämänsä ympäristöluvan lupamääräykset. Tällä päätöksellä on muutettu 20.12.2002 annetun ympäristöluvan toiminnan tarkkailua koskevaa lupamääräystä 15.3.3 ja lisätty lupaan uusi toiminnan lopettamista koskeva määräys 7.2.5. Muutokset lupamääräyksessä 15.3.3 näkyvät kursivoituna tämän päätöksen tarkkailua koskevassa lupamääräyksessä 7.2.3. Lupamääräykset ovat kokonaisuudessaan seuraavat. 7.2.1 Jätteenkuljetus (15.3.1) Kompostointialueelle tuotava liete ja muut jätteet on kuljetettava niin, ettei niitä putoa kuormista eikä muutoinkaan kulkeudu kuljetuskaluston mukana ympäristöön. Siirtotiet on siistittävä välittömästi, jos jätettä poikkeustilanteissa kuten onnettomuustapaukses-
8 sa joutuu ympäristöön. ( YSL 7 ja 8 sekä 43 1 mom. 1 kohta, JäteL 9 ja JäteA 7 ) 7.2.2 Jätteiden käsittely (15.3.2) Alueelle ei saa tuoda muuta jätettä kuin esikuivattua kompostoitavaa lietettä Leppävirran jätevedenpuhdistamolta sekä seosaineita ja seosaineeksi sopivia oksia ja risuja. Risut ja oksat on haketettava kerran vuodessa. (JäteL 6, JäteA 8, VNp kaatopaikoista 2 ) 7.2.3 Toiminnan tarkkailu (15.3.3) 1. Luvan saajan tulee tarkkailla kompostointialueelta purkuputkessa Sikokorvensuolle johdettavien, käsiteltyjen valumavesien määrää ja laatua esittämänsä jätevesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Lisäksi fekaaliset koliformiset bakteerit ja sähkönjohtavuus tulee tutkia myös kaikista kolmesta näytepisteestä. 2. Luvan saajan tulee tarkkailla kompostointikentälle tuotavan puhdistamolietteen ja puutarhajätteiden määrää ja laatua, sekä niiden käsittelyä, kompostoitumisprosessia ja hyötykäyttöön menevän mullan määrää ja laatua kompostoinnin tarkkailuohjelman mukaisesti. Kompostointiauman lämpötilan on oltava 2 viikon ajan noin 55 C. Lämpötila tulee mitata vähintään kolmesta kohdasta. Kompostin lopputuotteen tulee täyttää valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/94) annetut laatututkimukset, jos lietekompostia käytetään maanviljelyksessä sekä käsittelyn ja käsitellyn lietteen tulee täyttää lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla käsittelylle ja tuotteelle asetetut laatu- ja hygieniavaatimukset. 7.2.4 Raportointi ja valvonta (15.3.4) Tarkkailujen tulokset tulee säilyttää ja toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi tulosten valmistuttua. Yhteenveto hakemuksen mukaisista seuranta- ja tarkkailutiedoista tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedossa tulee esittää myös lyhyt yhteenveto laitoksen toiminnasta, poikkeukselliset tilanteet sekä tapahtuneet ja suunnitellut toiminnan muutokset. (YSL 41, 42 3 mom., 46, JäteL 51 ja 52 ) 7.2.5 Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen kompostointitoiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja laitosalueen maaperän kunnon selvittämisestä sekä alueelle mahdollisesti jäävistä muista ympäristöluvassa mainituista toiminnoista luvanmuuttamista ja lupamääräysten tarkistamista varten. (YSL 81, 90 ) 8 RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnassa syntyvien jätevesien laatua ja määrää sekä jäteveden käsittelyn tehokkuutta on tarpeen tarkkailla. Tutkimalla samat parametrit ennen ja jälkeen hake/kuorikesuodattimen saadaan selville suodattimen toimivuus. Ympäristövaikutusten
9 selvittämiseksi on tarpeen ottaa näytteet kahdesta paikasta suodattimen jälkeen, ja tutkia niistä samat parametrit. Ympäristölupahakemuksessa esitettyyn tarkkailusuunnitelmaan sisältyivät fekaalit koliformisten bakteerien ja sähkönjohtavuuden määrittäminen. Nyt käsiteltävänä olevassa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa niitä ei mainita, joten niiden tutkimisesta määrätään lupamääräyksellä 7.2.3. Lannoitevalmistelaki (539/2006) koskee Nikkilänmäen jätevesilietteen kompostointia ja kompostoinnin lopputuotteena syntyvää kompostimultaa sekä sen käyttöä viherrakentamisessa. Lannoitevalmistelaki tuli voimaan 1.7.2006. Leppävirran kunnan mukaan kompostointi loppuu vuoden 2012 loppuun mennessä. On tarpeen antaa määräys toiminnan lopettamista koskevista toimista. Toiminnanharjoittaja on vielä toiminnan loppumisen jälkeen vastuussa mm. toiminnastaan syntyneistä jätteistä, ympäristön pilaantumisen estämisestä ja tarvittaessa tarkkailusta. Suunnitelmaan toiminnan lopettamisesta tulee sisältyä ainakin kuvaus kompostointikentän purkamisesta tai sen tulevasta käytöstä sekä jätevesiviemäröinnin ja - suodattimen käytöstä poistamisesta ja sen alueen ennalleen saattamisesta. Toiminnan loppuessa peruutetaan lopetettua toimintaa koskeva ympäristölupa ja annetaan lopettamiseen liittyvät tarpeelliset lupamääräykset. Jos alueelle jää vielä muita ympäristöluvanvaraisia toimintoja, lupaa muutetaan ja lupamääräyksiä tarkistetaan jäljelle jäävää toimintaa vastaavaksi. Toiminta on säilynyt ennallaan eikä alueen ympäristössä ole tapahtunut muutoksia. Toimintaa koskeva ympäristönsuojelulainsäädäntö ei ole muuttunut. Muita lupamääräyksiä ei ole tarpeen muuttaa tai lisätä. Jäteveden käsittelemisen hake/kuorikesuodattimessa ei katsota olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Nikkilänmäen kompostointikentän toiminta lopetetaan vuoden 2012 loppuun mennessä, joten alueelle ei ole tarpeen enää järjestää muunlaista jätevedenkäsittelyä. 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4-8, 28, 31, 34, 41-43, 45, 46, 50, 52-56, 81, 83, 90, 96, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 6, 16-19, 22, 23, 37 Jätelaki (JäteL 1072/1993) 3, 4, 6, 9, 51-52 Jäteasetus (JäteA 1390/1993) 7-10 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (VNp 282/1994) Lannoitevalmistelaki (539/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97) 2 Valtion maksuperustelaki (150 /1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) 10 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksua 1176. (YSL 105, Ympäristöministeriön asetus 1237/2003 alueellisen ympäristökeskusten maksullisista suoritteista 2 ja 4 ja liite) Perustelu: Kompostointilaitoksen toiminnan ympäristölupapäätöksen maksu on 3920 euroa. Lupamaksusta peritään 30 % (1176 ), koska kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen.
10 11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Lakimies Maija Toivanen Ylitarkastaja Raili Pärjälä 12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Leppävirran kunta PL 4 79101 Leppävirta Leppävirran kunnanhallitus Leppävirran rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaiset Itä-Suomen lääninhallitus Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja sanomalehdessä Päätöskuulutus on nähtävänä valitusajan Leppävirran kunnanhallituksen ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS 11 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamispäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 20.6.2007. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 20.7.2007. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 020 490 4777 Puhelin, asiakaspalvelu: 020 690 167 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.