Tytti Miikipiiii EINO SALMELAISEN ESIPOLVISTA Teatterineuvos Eino Salmelaisen syntymiistii tuli vuonna 1993 kuluneeksi sata vuotta. Tapahtuman kunniaksi Ikaalisissa -syntymiipitiij?issii - jiirjestettiin Eino Salmelainen - seminaari ja nimettiin katu hiinen mukaansa. Tiillaiset merkkivuodet saavat toisinaan sukututkijan sormiin kumman kutkan: tiiytyy ryhtyii tutkimaan asianomaisen syntyjii syviii. Eino Johannes Salmelainen syntyi Ikaalisissa 31.3.1893. H?inen vanhempansa olivat Taavetti Vilhelmi Ptill<i ja Matilda Karoliina Salm6n Kurkelan kyliissii. Olin aina luullut, ettii Salmelainen jos kuka oli tiiysiverinen ikaalilainen, vaan rippikirjapa ilmoitti, ettii hiinen isiinsii Taavetti Vilhelmi Vilhelminpoika Pdlltt (aik. Ojala, aik. Myllyoja) oli syntynyt Himeenkyriissii 1849 ja tullut sielta Ikaalisiin vuonna 1871 Niemen virkatalolle kuuluvaan Vasun torppaan viivyksi. Vasua asui karvari Taavetti Juhonpoika Salmi eli Salm6n perheineen, johon kuului mm. tytiir Matilda Karoliina (s. 1852). Tiimiin Matilda Karoliinan kanssa Taavetti Vilhelmi Vilhelminpoika avioitui vuoden 1871 lopulla. Heidiin esikoisensa Arvi Juho syntyi Vasulla seuraavana vuonna eli 1872 ja kuolijo 1873. Taavetti Vilhelmi Vilhelminpoika lienee ollut eteenpiiin pyrkiviiii sorttia, koska hiin ei pitkiiiin viipynyt Vasulla kotiv2ivynii, vaan vuokrasi Sikurin kyliistii VehAtalon, jota viljeli 1874-77. Tiizill2i hiinen ja Matilda Karoliinan perhe karttui kahdella tyttiirellii: Iida Karoliina syntyi 1874 ja Hilja Josefiina 1877. Sitten perheelle aukeni tie yl<ispiiin. Kurkelan Pdlktn virkatalon vuokraaja siirtyi jostain syystii viljelemiiiin Kurkelan Miikeliiii vuonna 1878 ja Taavetti Vilhelmi muutti Sikurista hiinen tilalleen Prilldn vuokraviljelijaksi. Pitllitlle perhe karttui vielii kolmella pojalla: Taavetti Jalmari syntyi vuonna 1885, Viiinci Edvard 1889 ja kuopus Eino Johannes 1893. Viiin<j Edvard kuoli jo samana vuonna kuin Eino syntyi. Vanhin tytiir Iida Karoliina astui aviosiiiityyn vuonna 1895 ja muutti seuraavana vuonna Karkkuun puolisonsa riiiitiili Juho Malakias Lehtisen kanssa. Ja sitten tapahtui suuri muutos perheen eliimiissii: isii-taavetti kuoli vuonna 1896 - vain runsaat kaksi viikkoa ennen pikku Einon kolmivuotispiiiviiii. Hiin oli ehtinyt viljellii POlldA liihes 20 vuotta. Vajaat kaksi vuotta Matilda Karoliina sinnitteli leskenii. Tapaninpiiiviinii 1897 hiin avioitui hiimeenkyrciliiisen Kaarle Rudolf Taavetinpojan kanssa. Lapset, joista vielii kotona olivat 20-vuotias Hilja Josefiina ja l2-vuotias Taavetti Jalmari sekii kohtapuoliin viisi vuotta teyttiivii Eino Johannes, saivat isiipuolen. Eino Salmelaisen muistelmista kiiy ilmi, ettii Kaarle Rudolf oli jonkinlainen tohvelisankari, pehmeiiluontoinen, rehvasteluun taipuvainen ja viinaan menevii. Einon ja isiipuolen valit jaivat varautuneiksi. Perheen luonnollinen hajoaminen jatkui, lapset lensiviit peslistii. Hilja Josefiina muutti vuonna 1900 Tampereelle, ammatiksi on merkitty neulojatar ja sukunimeksi Aalto. Taavetti Jalmari liihti Amerikkaan, mutta palasi 1911 ja avioitui 19l2 Alma Maria Miikeliin kanssa. Vuonna 1917 kotitalo Pdlkt siirtyi perheen historiaan, sille eiti, isiipuoli ja Eino muuttivat Ikaalisten kauppalaan. Kaarle Rudolf Taavetinpoika kuoli jo vuonna 1920. Eino Salmelainen muutti Tampereelle 1926 ja iiiti Matilda Karoliina kuoli 1928. lsdn suku Piilkiineelld ja Sahalahdella Eino Salmelaisen vaiheita en seurannut sen pidempiiiin, niistii kertovat hiinen omat muistelmansa sekii muu kirjallisuus. Sen sijaan hiinen isiinsii Taavetti Vilhelmi Vilhelminpojan suku kiinnosti. Etenin isiinpuo- 44
leista linjaa niin pitkiille taaksepiiin kuin suhteellisen helposti piiiisin. Ldysin itseni 1780-luvun Pelkeneelta Kankaisten mailta, sen Alaiseksi nimitetyn osan pihamaalta. Kun seurailin talon eliimiiii, totesin etta maita viljeli lampuoti Jaakko Matinpoika vaimonsa Marja Pe-kantytteren kanssa. Talossa eleli mycis Jaakon appi Pekka Juhonpoika (s. l7l9), jo leskeksi ja6nyt, sekii renki Erkki Erkinpoika (s. l76a) pesueineen. Tiita Erkki Erkinpoikaa, joka oli Eino Salmelaisen isiinisiin isiinisii, sanottiin myris Jaakon langoksi eli heidiin vaimonsa olivat sisarukset. Pekkavaari oli aikoinaan - vuonna 1742 - nainut palveluspaikkansa Kankaisten Alaisen tyttiiren Marja Kustaantytt?iren ja tullut vuorollaan lampuodiksi appensa Kustaa Sipinpojan kuoltua vuonna 1747. Nyt hiin eleli siis vaarina tyttiiriens?i ja viivyjensli luona. Tarkastelkaamme liihemmin renki Erkki Erkinpoikaa. Hiin tuli Alaiselle palvelukseen 18-vuotiaana 1782 oltuaan sitii ennen renkind mm. Tommolassa. Otaksun Erkin olleen kotoisin Kuulialan kyl?istii Kajalahden torpasta, jota asusti torppari Erkki Joosepinpoika vaimonsa Anna Juhantyttiiren ja lastensa Matin (s. 1760), Marjan (s. 1762), Erkin (s. 1764) ja Kallen (s. 1770) kanssa aina vuoteen 1775, jolloin hiin kuoli ja leski lapsineen muutti pois. E,rkki Erkinpoika kulkeutui siis Alaiselle ja nai jo tulovuonnaan is?intiinsii 27 -vuotiaan kiilyn Helena Pekantyttiiren (s. 1755). Lapsia syntyi tasaisin viilein: Anna jo vuonna 1782, Marja 1784. Kustaa 1786. Liisa 1789. Leena 1791. Erkki 1793 (kuoli samana vuonna). Beata 1794, Matti 1796 1a Reetta 1799. Vuonna 1803 Erkki ja Helena - kotipiirissii Leena vain - piiiittiv?it syystii tai toisesta liihteii Alaiselta ja saman tien koko pitiijiista. He kokosivat kimpsunsa ja kampsunsa sekii kahdeksan lastaan ja muuttivat Sahalahdelle. Sielle Erkki oli muutaman vuoden lampuotina Tursolan Kukkolassa. Kun Leena-vaimo kuoli jo vuonna 1807, Erkki palasi neljiin nuorimman lapsensa kanssa Piilkiineelle. Sinne oli edellisenii vuonna muuttanut myds Anna-tytiir. Liisa-tytiir l2ihti jo 1805 Kangasalle ja samana vuonna lahti l9-vuotias Kustaa Erkinpoika kotoa rengiksi, ensin Kukkolan taloon ja sitten saman kyldn livarille. Erkki Erkinpojan ja perheen pienimpien vaiheet Piilkiineell[ jetin toistaiseksi ja keskityin Kustaa Erkinpoikaan, Salmelaisen isiinisiin isiiiin. Iivarilla palvellessaan h?in tutustui saman talon piikaan Liisa Matintyttiireen (s. 1789) niin hyvin, ettii vuonna 1809 avioitui tiimiin kanssa. Esikoispojan Juhon syntyessii 1810 Kustaa mainitaan jo torpparina. Sahalahdella syntyi vielii Hedvig 1813. Samana vuonna perhe muutti Luopioisiin, mutta vaiheet siellii ovat seuraamatta. Jo vuonna 1820 he olivat j?illeen Sahalahdella; viilivuosina perheeseen oli syntynyt tytiir Eeva Liisa 1817. Kustaa Erkinpoika oli nyt Haapaniemen torppari Puotola, vuodesta 1832 torppari Myllymeki ja vuodesta 1834 Pakkalan Pietiliin lampuoti, mydhemmin itsellinen Pakkalassa. Puotolan torppaan syntyi keviittalvella 1820 Vilhelmi (Eino Salmelaisen isiinisii) ja vuonna 1823 Taavetti Kustaa, 1826 Johanna (k. 1829) ja 1828 Joosef (k. 1832) sekii vielii 183 I Maija Stiina. Aiti Liisa kuoli 1846 ja isii Kustaa kuusi vuotta mydhemmin 1852. Pirkkalan ja lkaalisten kautta Hdmeenkyrci6n Vilhelmi Kustaanpoika oli l7-vuotiaana liihtenyt 1837 PAlkeneelle, mistii palasi jo seuraavana vuonna. H?in palveli renkinii Sahalahden taloissa, kunnes joulukuussa 1843 muutti Pirkkalan Kaarilaan. Seuraavan vuoden helmikuussa samaiseen Kaarilaan muutti Lempiiillistii muuan Liisa Kustaantytiir (s. l8l2), jonka vanhemmat olivat torppari Kustaa Juhonpoika ja Sofia Matintytiir Lempoisten Halkolasta. Niin siinii sitten kiivi, ettii syksyllii 1845 Pirkkalassa vihittiin avioliittoon renkivouti Vilhelmi Kustaanpoika ja piika Liisa Matintytiir, molemmat Kaarilasta. Jo kuukauden kuluttua nuoripari muutti Ikaalisiin, missii he olivat Osaran kartanon palkollisina vuoteen 1848, jolloin he muuttivat Hiimeenkyrdrin. Viljami tytiskenteli Urjaisten Ellikkelen renkivoutina 1848-50 ja ryhtyi sitten asumaan Untilan Joutille kuuluvaa Myllyoja-nimistil torppaa Urjaisten kyliissi. TassA torpassa Liisa kuoli vuonna 1888 ja Vilhelmi 1905 elettyliin leskenii l7 vuotta. 45
Liisalla ja Vilhelmillii oli kolme lasta: Esikoinen Kustaava Vilhelmiina syntyi Pirkkalassa 1845 ja kuoli Hiimeenkyrdssii 1888. Hiin oli avioitunut 1875 torppari Matti Vilhelmi Juhanpoika Ala-Niskalan kanssa, 13 vuotta kestiinyt avioli itto jiii lapsettomaksi. Ainoa poika Taavetti Vilhelmi - Eino Salmelaisen isii -syntyi Hiimeenkyrossii 1849 ja muutti 1871 lkaalisiin, kuten jo olen kertonut. Kuopus Eliina Karoliina syntyi HiimeenkyrrissZi 1853 ja avioitui 1876 Taavetti Vihtori Ekholmin kanssa. Tiistii tuli appensa jiilkeen torppari Myllyoja. 1910-luvulla torpan nimi muut-tui Ojalaksi. Eliinalla oli parempi lapsionni kuin Kustaava-siskolla, sillii Myllyojan torpassa pydri kymmenen lasta: Jalmari (s. 1877), Vihtori Emil (s. 1878), Arvid (s. 1880), Suoma Eliina (s. 1883), Hanna (s. 1885), Kaarle Jooseppi (s. 1887), Viiinci (s. 1890), Aleksi (s. 1892), Matti Johannes (s. 1894) ja Beda Maria (s. 1896). Niiistii Eino Salmelaisen isiinpuoleisista serkuista kuusi muutti Tampereelle, yksi Lapptriiskiin, yksi Amerikkaan ja kaksi Ikaalisiin - sukunimenii itsekullakin Myllyoja, Ojala tai Ojanen. rakuuna Juho Tallstriimin ( l74l - 1790) ja Maria Kustaantyttaren (1'144-1819) lapsena, palveli ainakin 1800 Ahtialan Toopilassa renkinii ja oli jo 1802 Lempoisten Halkolan torppari, asui Liuhalla 1820-21 ja oli sen jiilkeen torppari Hilkko Lempiiiiliin Herralassa, missii kuoli 1849. Kustaa avioitui noin 1799 Sofia Matintyttiiren kanssa, joka oli Lempiiiiliiiin tullessaan leski. Syntymiiajaksi ja -paikaksi annetaan rippikirjoissa 18.8./18.3. 1773 Kangasala. Hin saattaisi olla Hiedanniemen torpparin Matti Tuomaanpojan ja hiinen vaimonsa Sofia Juhontyttaren lapsi, joka Kangasalan SSS-filmin mukaan syntyi 15.8. ja kastettiin 18.8.1773. Muitakin ehdokkaita Sofiaksemme toki on ja tutkimus jatkuu tiiltiik in osin. Mainittakoon, ettii rakuuna Juho Tallstrom oli Lempiiiiliin Inniliin paimenen ja karjakon avioton lapsi, vielii vuonna 1762 sukunimet<in renki Juho Juhonpoika Sotavallassa ja jo seuraavana vuonna Kelhossa rakuuna Tallstrrim; puoliso 1763 Maria Kustaantyter, jonka vanhemmat olivat Inniliin torppari Kustaa Erkinpoika ja tiim?in vaimo Valpuri Klemetintytiir. Syntyperdt askarruttavat Palaan vielii hetkeksi kahteen ongelmaiseen esi?iitiin. Salmelaisen isiinisiin Aiti Liisa Matintytiir mainitaan syntyneeksi vaihtoehtoisesti 3.5.113.5./13.8.1789. Sahalahdella syntyi tuona vuonna vain yksi Liisa Matintytar, nimittdin 1.5. Tursolassa nikkari Matti Ekegrenille ja Valpuri Juhontyttiirelle. Matti Ekegren tuli Sahalahdelle Piilkiineeltii toukokuussa 1783 ja avioitui saman vuoden kesiikuussa Tursolan Hattulan rusthollin leskiem?inn?in Valpuri Antintyttiiren kanssa. Vaimo kuoli synnytykseen jo 1784 ja Matti nai 1786 toisen lesken, Valpuri Juhontyttliren samaisesta Tursolan kyllistii. Naiden tytiir Liisa on toistaiseksi vahvin ehdokas Salmelaisen islinisiin eidiksi, en kuitenkaan ole vielii ehtinyt tutkia, yhteneviitkd niimii kaksi Liisaa. Liisa Matintytt2iren miniiin eli Salmelaisen isiiniiidin Liisa Kustaantyttiiren vanhemmat olivat jo aiemmin mainitut torppari Kustaa Juhonpoika ja Sofia Matintytiir. Kustaa Juhonpoika syntyi Lemp?iiiliin Kelhossa 1779 46 Aidin juuret lkaalisissa Salmelaisen iiidinpuoleisista juurista loytyviit ikaalilaiset esivanhemmat. Sipsicin Haimalf a oli vuosjna 1752-53 ja uudelleen 1755-59 renkinii muuan Heikki Matinpoika, Salmelaisen iiidinisiin isiinisiin isii, jonka syntymiivuodeksi ilmoitetaan 1729 (ei piiiviimiiilriiii). Jo 1755 hiinella oli vaimona Maria Matintytiir (s. 1729). Ilmeisesti tiimii on se piika Maria Matintytiir. joka l75l-53 palveli Helteellii ja 1754-55 Ikaalisten pappilassa. Sekii Heikin ettii Marian syntyperii on toistaiseksi hiimiiriin peitossa. Tiimii pariskunta asui vuodesta 1760 llihtien Sipsicin ViihA- Eskelilla, mies on merkitty sotilaaksi nimellii Laxfors. Vuodesta 1784 alkavassa rippikirjassa hiin oli jo Viihii-Eskelin itsellinen Rantala. Perheeseen syntyi vuosien mycitii viisi lasta: Simo 1755, Matti 1761, Briitta 1765, Vappu 1769 ja Antti 1171. He liihtiviit kukin vuorollaan palkollisiksi. Vuonna 1777 Laxforsin vanhin poika, tuolloin 22-vuotias Simo Heikinpoika oli renkinii Luhalahden Haikaralla. Samaan
aikaan oli liiheisessii Iso-Rciyhicin kyliissii Papusella 25-vuotias piikatyttii Kaisa Jaakontytiir, joka oli Papusen itsellisen, entisen sotilaan Jaakko Hammarin ja tiimiin vaimon Briitta Jaakontyttiiren tytiir. Nuoret tutustuivat, rakastuivat ja joulukuussa 1777 avioituivat. Pariskunta sai asuttavakseen Kukkasniemi-nimisen torpan Juhtimiien ruodusta. Tiihiin Salmelaisen?iidinisiin isiin vanhempien perheeseen syntyi seitsemiin lasta: Juho 1779,Yappu 1781, Matti 1783, Regina 1786, Mikko 1789, Taneli 1792 ja Heikki 1795. Taneli kuoli l7-vuotiaana, muut liihtiviit aikanaan rengeiksi ja piioiksi, paitsi Juho, joka jiii asumaan kotitorppaa. Hiin avioitui 1804 Juhtimiien Hirvijoen torpasta kotoisin olleen Marja Yrj<intyttiiren kanssa. Marja oli syntynyt I 780 torppari Yrj<i Juhonpojan (1753-1837) ja Kaisa Antintyttiiren (1751-1832) perheeseen. Isii-Yrjdn vanhemmat olivat kovelahtelainen sotilas Juho Erkinpoika Treman (s. 1730) ja Kaarina Antintytiir (s. 173 l), jotka jo l77l asuivat Hirvijoen torppaa. Aiti-Kaisan vanhemmat olivat Iso- Rtiyhiiin Nikkilesse Antti Heikinpoika ja Briitta Matintytiir. Juho Simonpoika ja Marja Yrjtintytiir, jotka olivat Salmelaisen iiidinisiin vanhemmat, saivat kuusi lasta: Esaias syntyi 1805 (k. l8l0), Juho Kustaa 1810, Maija Leena 1814, Matti 1816, Justiina 1820 (k. 1823) ja Taavetti 1822. Juho Kustaa Juhonpojasta tuli isiinsii jiilkeen torppari Kukkasniemi, muut liihtiviit liih es j iirj estiiiin palko I l i s iks i. Laps i s- ta nuorin Taavetti Juhonpoika meni viivyksi Vasuun 1850, ryhtyi appensajiilkeen torppariksi ja harjoitti karvarin ammattia k?iyttiien sukunimeii Salmi, mycihemmin Salm6n. Hlinen vaimonsa Esteri Taavetintytiir (s. 1830) oli kotoisin Vasusta, vanhemmat olivat torppari Taavetti Heikinpoika Vasu ja Reetta Juhontyt?ir, joista lisd?i tuonnempana. Taavetti ja Esteri saivat neljti lasta - kaikki tytt<ijii: Matilda Karoliina syntyi 1852, Eliina 1856, Edla 1864 ja Iida Maria 1869. Matilda Karoliinasta tuli - kuten jo alussa kerroin - Eino Salmelaisen iiiti. Vuonna 1876 Salm6nit muuttivat Vasulta Ikaalisten kauppalaan taloon no 10. Samana vuonna Eliinan nai Tampereelta tullut kirjansitoja Edvard Emanuel Ljungberg ja vei mukanaan Raumalle. Vuonna 1880 karvari Taavetti Salm6n kuoli halvaukseen. Samana 4't vuonna tytiir Edla avioitui Karstulasta tulleen karvarinsiillin Juho Kallenpoika Mdttosen kanssa; he muuttivat Kankaanpiiiihin. Leskieiti ja nuorin tytiir jliiviit kahden, mutta eiviit pitkiiksi aikaa. Vuonna 1883 kuoli Esteri Taavetintytiir oltuaan leskenii vajaat kolme vuotta ja Iida Maria muutti Haminaan. Niiin Eino Salmelaiselle ei jiiiinyt iiidinpuoleisia liihisukulaisia paikkakunnalle. Salmelaisen iiidineidin Esteri Taavetintyttiiren vanhemmat olivat torppari Taavetti Heikinpoika Vasu (1796-l868) ja Reetta Juhontytiir (1799-1869). Taavetti Heikinpoika oli kotoisin Vasusta. Hiin palveli renkinii mm. Kurkelan POl16llA ennenkuin 1822 av io itu i Htiyt<iliissii ol leen Myl lymaan torpan tytt?iren Reetta Juhontyttiiren kanssa. Myllymaassa Taavetti asusti viivynii "seitsemiin vuotta Reetan tiihden" ja muutti sitten perheineen Viljalan kyliiiin Niemen virkatalolle kuuluvaan Vasun torppaan 1830. Myllymaassa oli syntynyt Nikodeemus vuonna 1822,Kaisa Briitta 1825 ja Anna Liisa 1827. Vasulla perhe kasvoi vielii kuudella tenavalla: 1830 syntyi Esteri, 1832 Taavetti, 1834 Iisakki, 1836 Efraim, 1839 Maria Amanda ja 1843 Kustaa Nestori (k. 1847). Hoystettd Hdmeenkyrostd Vasulla asuivat mycis Taavetti Heikinpojan vanhemmat, torppari Heikki Yrjtinpoika Elg (1766-1853) ja Marja Yrjdntytiir (1770-1854), jotka olivat tulleet Ikaalisiin vuonna 1805 Hiimeenkyrcin Mahnalasta mukanaan neljii poikaa: I 1-vuotias Heikki, 9-vuotias Taavetti, 8-vuotias Matti ja 2-vuotias Kalle. Vuonna 1800 syntynyt ja 1803 kuollut Iisakki jei Hiimeenkyron multiin. Uusi Iisakki syntyi Ikaalisissa 1805. Syyskuussa 1809 kuolivat Matti ja Kalle piiiviin viilein. Vuonna l8l0 syntyi Heikin ja Marjan kuopus Tuomas. Tiimii perhe on rippikirjoissa merkitty Niemen virkatalolle kuuluvaan Koivumiiki-nimiseen torppaan, otaksuttavasti torpan nimi muuttui mydhemmin Vasuksi. Heikki Yrjdnpoika Elgin syntyperii on selvittimdtta, hiinen vaimonsa Marja Yrj<intytteren vanhemmat olivat Hiimeenkyrdn Mahnalassa pitiij iinseppii Yrj ti Yrj iinpo ika j a Marketta Erkintytlr.
Vield lkaalisissa Torpparinvaimo Reetta Juhontytiir, Salmelaisen eidiniiidin aiti, syntyi vuonna 1799 Hciytciliin Myllymaassa, minne hiinen vanhempansa olivat samana vuonna tulleet Ikaalistenkyliistii. Isii Juho Samulinpoika oli syntynyt 1767 Vahe-Rciyhicin Heikkiliissii Samuli Heikinpoika Heikkiliin ja tiimiin toisen vaimon Kaarina Juhontyttiiren lapsena. Hiin avioitui 1793 Reetta Yrjcintyttiiren kanssa, joka oli syntynyt 1775. Reetan vanhemmat Yrjci Heikinpoika (s. 1741) ja Valpuri Matintytiir (s. 1740) viljeliviit lampuoteina Ikaalistenkyliin Alasta vuodesta 1785. Juho Samulinpoikakin oli 1790-luvulla samaisen Alasen lampuotina ennen muuttoaan Hoytcil?iiin torppariksi. Juhon ja Reetan perheeseen syntyi kuusi lasta: 1796 Johannes, 1799 Reetta, 1802 Kaisa Liisa, 1808 Matti, 1812 Stiina Liisa ia l8l8 Jaakko. Aiti Reetta sokeutui vanhemmiten ja kuoli I 837, isii Juho kuoli kolme vuotta my<ihemmin 1840. Myllymaahan oli tullut Hiimeenkyrcistii uusi torppari jo vuonna 1837. Niiin olemme tarkastelleet teatterineuvos Eino Salmelaisen esipolvia isovanhempien isovanhempiin asti. Vaikka tutkimukseni on vielii keskener5inen, antanee se jo selviin kuvan Salmelaisen ikaalilaisuudesta: isovanhempien isovanhemmista (16) kuusi oli syntynyt Ikaalisissa ja kymmenen muualla, isovanhempien vanhemmista (8) kolme oli syntynyt Ikaalisissa ja viisi muualla. Ikaalilaisuus siniilliiiin oli Salmelaiselle tiirkeii voiman ja innoituksen liihde. Eriis tyotovereista onkin muistellut, ettii Salmelainen saattoi intoutua esittemeiin tuntemiaan ikaalilaisia niin, ettii niiytelmiiharjoitukset parhaimmillaan - tai pahimmillaan - olivat katkelma Toivolansaaren vanhainkodin eliimlii. 48