VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ

VIRON ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja laskentaosasto 2009 Elina Kirjalainen

Viron eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin 010 7511 Faksi (09) 148 1172 Pensionsskyddscentralen 00065 PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Tfn 010 7511 Fax (09) 148 1172 Finnish Centre for Pensions FI-00065 Eläketurvakeskus, Finland Tel. +358 10 7511, Fax +358 9 148 1172

SISÄLTÖ 1 Yleistä... 5 2 Hallinto... 6 3 Rahoitus... 7 4 Työeläketurva... 9 4.1 Vanhuuseläke... 9 4.2 Työkyvyttömyyseläke... 12 4.3 Perhe-eläke... 13 4.4 Rahastoeläke... 14 5 Kansaneläke... 15 6 Eläkkeeseen maksettavat lisät... 16 7 Indeksiturva... 16 8 Verotus... 17 9 Lisäeläketurva... 17 10 Ulkomaalainen työntekijä Virossa... 18 11 Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä... 18 Lähteet... 19 ELÄKETURVAKESKUS 3

Viron eläkejärjestelmä lyhyesti Lakisääteiset eläkejärjestelmät Kattavuus Eläkeikä Rahoitus Eläkkeen määräytyminen Hallinto Pakollinen työeläketurva kattaa kaikki työntekijät ja yrittäjät, ja sitä täydentää kansaneläke, johon ovat oikeutettuja ne, joilla ei ole oikeutta muuhun eläkkeeseen. Rahastoeläkejärjestelmä on pakollinen 1.1.1983 jälkeen syntyneille ja vapaaehtoinen 1.1.1942 jälkeen syntyneille. Miesten eläkeikä on 63 vuotta ja naisten 61 vuotta vuonna 2009. Naisten eläkeikää nostetaan asteittain niin, että se on 63 vuotta vuodesta 2016 alkaen (vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneillä). Miehillä on varhennusoikeus 60-vuotiaana ja naisten varhennetun eläkkeen eläkeikä nousee vuoteen 2016 mennessä 60 vuoteen. Vuonna 2009 varhennettu vanhuuseläke myönnetään 58,5-vuotiaille naisille (vuonna 1948 syntyneet). Varhennetun vanhuuseläkkeen varhennusvähennys on 0,4 % /kk, Lisäksi on useita edellytyksiä, jotka oikeuttavat varhaisemman eläkkeelle jäämisen ilman varhennusvähennystä. Eläkkeen lykkäämiselle ei ole takarajaa (lykkäyskorotus 0,9 % /kk). Kansaneläke rahoitetaan verovaroin. Ansaintaeläkejärjestelmä on jakojärjestelmä, joka rahoitetaan työnantajan eläkemaksuilla (20 % tai 16 % bruttopalkasta). Rahastoeläkkeet rahoitetaan työntekijäja työnantajamaksuilla (2009 asti ja 2012 alkaen 2 % ja 4 %). Vuoden 1998 loppuun asti karttunut eläke määräytyy työvuosien perusteella ja vuodesta 1999 alkaen eläke karttuu maksettujen vakuutusmaksujen perusteella. Rahastoeläke määräytyy vakuutusmaksujen ja niille kertyneen tuoton perusteella. Eläkejärjestelmää valvoo sosiaaliministeriö ja hallinnoi sen alainen sosiaalivakuutusvirasto. Rahastoeläkejärjestelmän vakuutusmaksuja hallinnoivat yksityiset eläkerahastot ja niiden valvonnasta vastaa valtion rahoitusvalvontaviranomainen. 4 ELÄKETURVAKESKUS

1 Yleistä Väkiluku (1.1.2009) 1 340 415 Odotettavissa oleva elinikä 67,23 v /78,84 v miehet /naiset (2007) Vanhushuoltosuhde 65+/15 25,3 % 64-v. (2008) Työttömyysaste 15 64-v. 5,6 % (2008) Työllisyysaste 15 64-v. 69,8 % (2008) Työvoimaosuus 15 64-74 % v.(2008) Keskimääräinen työstä poistumisikä (2007) 62,5 v BKT/asukas, ostovoimakorjattu ((PPS, 2008) 16 900 BKT:n reaalikasvu (2008) -3,6 % Inflaatio (2008) 10,6 % Lähde: Eurostat, Eurostat Yearbook Valuuttakurssi 1 kruunu (EEK) = 0,0639 Keskimääräinen bruttopalkka (31.12.2008) 12 912 EEK (725 ) Keskimääräinen vanhuuseläke (1.1.2009) 4 103 EEK (262 ) Lakisääteinen eläketurva koostuu Virossa asumisperusteisesta kansaneläkkeestä ja työeläkkeestä. Kansaneläkkeeseen ovat oikeutettuja ne, jotka eivät saa muuta eläkettä. Työeläke jakaantuu ansaintaeläkkeeseen ja rahastoeläkkeeseen. Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi eläketurvaa voi täydentää vapaaehtoisilla lisäeläkkeillä. Kansaneläkkeistä ja ansaintaeläkkeistä säädetään valtion eläkevakuutuslaissa (riikliku pensionikindlustuse seadus), joka on vuodelta 2002. Sen aikaisempi versio tuli voimaan jo vuonna 1998. Ansaintaeläkkeitä koskevia lakeja ovat myös palveluvuosien perusteella maksettavia eläkkeitä koskeva laki (väljateenitud aastate pensionide seadus) ja laki, joka määrittelee oikeuden siirtyä aikaisemmin vanhuuseläkkeelle (soodustingimustel vanaduspensionide seadus). Rahastoeläkkeistä ja vapaaehtoisesta lisäeläketurvasta säädetään omassa laissaan (kogumispensionide seadus). Rahastoeläkejärjestelmä tuli voimaan vuonna 2002 ja ensimmäiset rahastoeläkkeet maksetaan vuonna 2009. Vapaaehtoista lisäeläketurvaa on voinut järjestää vuodesta 1998 lähtien. Ansaintaeläkejärjestelmä kattaa palkansaajat ja yrittäjät. Järjestelmästä maksetaan ELÄKETURVAKESKUS 5

vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Kansaneläkettä maksetaan vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenelättäjän kuoleman perusteella. Rahastoeläkejärjestelmästä maksetaan ainoastaan vanhuuseläkkeitä. Rahastoeläkejärjestelmä on pakollinen 1.1.1983 jälkeen syntyneille ja vapaaehtoinen vuoden 1942 jälkeen syntyneille. Tätä vanhemmat ikäluokat eivät kuulu järjestelmään. Vuoden 2008 loppuun mennessä noin 580 000 työntekijää oli liittynyt rahastoeläkejärjestelmään. Liittyneet muodostivat vuonna 2008 noin 86 prosenttia työvoimasta (15 64-v). Lisäksi on mahdollista ottaa vapaaehtoista lisäeläketurvaa. 2 Hallinto Kaikki sosiaaliturvaetuudet lukuun ottamatta rahastoeläkkeitä kuuluvat sosiaaliministeriön (Sotsiaalministeerium) hallinnonalaan. Sosiaaliministeriö on myös ylin valvova viranomainen. Ministeriössä on kolme pääosastoa, joista yhteen kuuluu eläkevakuutus. Kansaneläkkeiden ja ansaintaeläkkeiden hallinto on sosiaalivakuutusvirastolla (Sotsiaalkindlustusamet). Virasto ylläpitää eläkerekisteriä, joka sisältää tiedot vakuutetuista ja yksilöidyistä vakuutusmaksuista. Alueelliset eläketoimistot paikallistoimistoineen käsittelevät eläkehakemukset sekä myöntävät ja maksavat eläkkeet. Veroviranomainen (Eesti Maksu- ja Tolliamet) kerää eläkemaksut. Se tilittää rahastoeläkemaksut Viron arvopaperien keskusrekisterille (Eesti väärtpaberite keskregister), joka rekisteröi tiedot maksuista. Rahastoeläkkeet kuuluvat valtiovarainministeriön hallinnonalaan. Rahastoeläkkeitä hallinnoivat yksityiset eläkerahastot, joita ovat perustaneet Virossa toimivat rahoitusryhmittymät kuten pankit, rahasto- ja vakuutusyhtiöt. Vuonna 2009 kuudella rahoitusryhmittymällä on yhteensä 19 eläkerahastoa. Rahastojen toimintaa valvoo valtion rahoitusvalvontaviranomainen (Finantsinspektsioon), joka toimii Viron keskuspankin alaisuudessa. Järjestelmällä on takuurahasto, joka turvaa eläkkeet, mikäli sijoitussääntöjä on rikottu. Takuurahasto ei kuitenkaan kata sijoitusriskejä. Kansaneläkettä ja ansaintaeläkettä haetaan alueellisesta eläketoimistosta jolla on yhteensä 18 toimipistettä. Yhdyslaitoksena ulkomaille toimii sosiaalivakuutusvirasto. Mikäli henkilö on tyytymätön eläkepäätökseensä, hän voi ensin valittaa päätöksestä alueellisen eläketoimiston eläkelautakuntaan (pensionikomisjon) ja mikäli hän edelleen hakee päätökseensä muutosta, on valitus tehtävä kolmen kuukauden kuluessa hallintotuomioistuimeen (halduskohus). Työkyvyttömyyden määrittelyyn liittyvissä asioissa tulee tehdä valitus sosiaalivakuutusviraston yhteydessä olevalle lautakunnalle (vaidluskomisjon), joka on sosiaaliministerin alainen. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa kolmen kuukauden kuluessa hallintotuomioistuimeen. 6 ELÄKETURVAKESKUS

3 Rahoitus Lakisääteiset eläkkeet rahoitetaan työnantaja- ja työntekijämaksuin (työntekijän maksu ainoastaan rahastoeläkkeessä) sekä valtion varoin. Ansaintaeläkkeiden rahoitus perustuu jakojärjestelmään ja rahastoeläkkeen vakuutusmaksu rahastoidaan. Kansaneläkkeet ja eläkelisät rahoitetaan yleisin verovaroin. Ensimmäisen pilarin puskurirahaston suuruus oli vuonna 2005 noin 1 % bruttokansantuotteesta ja rahastoeläkejärjestelmän noin 1,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Pakollisen rahastoeläkkeen rahastojen koko oli 11,5 mrd EEK (735 milj. ) ja vapaaehtoisten rahastojen koko 0,9 mrd EEK (58 milj ) vuoden 2008 lopussa. Alla on esitetty sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2009. Taulukko 1. Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2009, % bruttopalkasta. Työnantaja Työntekijä Eläkevakuutus 20/16 1 - Rahastoeläke -/4/0 2 -/2/0 2 Sairausvakuutus 13 - Työttömyysvakuutus 0,3/1/1,4 3 0,6/2/2,4 3 Yhteensä 33,3/34/34,4 0,6/2,6/4/2,4 Lähde: sosiaaliministeriö, veroviranomainen 1 Työnantajan eläkevakuutusmaksu on 20 %, mikäli työntekijällä ei ole rahastoeläkevakuutusta, ja 16 % jos työntekijällä on rahastoeläkevakuutus. (Välillä 1.7.2009 31.12.2017 maksut poikkeavat tai saattavat poiketa tästä.) 2 Mikäli työntekijällä on rahastoeläkevakuutus, työnantaja maksoi 30.6.2009 asti 4 % rahastoeläkemaksua ja työntekijä 2 %. 1.7.2009 31.12.2010 välisenä aikana rahastoeläkkeen maksut on pysäytetty, mutta niitä voi vuodesta 2010 alkaen maksaa vapaaehtoisesti. 3 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,3 % 31.5.2009 asti, 1.6. 31.7.2009 maksu on 1 % ja 1.8. 31.12.2009 välillä maksu on 1,4 %. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksun määrä on 0,6 % 31.5.2009 asti, 1.6. 31.7.2009 maksu on 2 % ja 1.8. 31.12.2009 välillä maksu on 2,8 %. Työnantajilta peritään 33 % bruttopalkasta sosiaalivakuutusetuuksien rahoittamiseksi. Maksusta 20 prosenttiyksikköä käytetään lakisääteisten vanhuus- työkyvyttömyys- ja perheeläkkeiden rahoitukseen ja 13 prosenttiyksikköä sairausvakuutusetuuksien rahoittamiseen. Eläkevakuutusmaksut kirjataan vakuutettujen yksilöllisille tileille, mutta maksuja ei rahastoida. Vuodesta 2002 lähtien on työttömyysvakuutusetuuksien rahoittamiseksi alettu periä maksua työnantajalta ja työntekijältä. Rahastoeläkettä varten kerättäviä vakuutusmaksuja on muutettu 1.7.2009 alkaen. Aikavälillä 1.1.2002 31.5.2009 työnantaja maksoi järjestelmään kuuluvien työntekijöiden osalta 4 % bruttopalkasta ilman ylärajaa ja työntekijän maksu oli 2 %. Työnantajan maksama maksu vähennettiin lakisääteisestä eläkemaksusta, joka on 20 prosenttia. Välillä 1.6.2009 31.12.2010 lakisääteisiä eläkemaksuja ei siirretä rahastoeläkejärjestelmään. Vakuutetut voivat halutessaan maksaa eläkemaksuja vuoden 2010 alusta alkaen, ja vuodesta 2011 alkaen rahastoeläkemaksut ovat jälleen pakollisia. Vuonna 2011 työnantajamaksu on 2 % ja työntekijämaksu 1 % ja vuonna 2012 työnantajamaksu nostetaan 4 prosenttiin ja työntekijämaksu 2 prosenttiin. ELÄKETURVAKESKUS 7

Vakuutetuilla on mahdollisuus jatkaa rahastoeläkemaksujen maksamista vuodesta 2010 alkaen. Vakuutettu maksaa tällöin kahden prosentin eläkemaksua. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneiden osalta ei makseta työnantajamaksua. Vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneiden jatkaessa rahastoeläkemaksujen maksamista, 4 % lakisääteisestä eläkemaksusta siirretään rahastoeläkkeeseen. Rahastoeläkemaksu tulee pakolliseksi taas vuonna 2011, jolloin työntekijämaksu on 1 % ja työnantajamaksu 2 %. Vuonna 2012 palataan alkuperäiseen maksuun: työntekijä maksaa 2 % ja työnantaja 4 %. Niille vakuutetuille, jotka jatkavat vapaaehtoisesti rahastoeläkemaksujen maksamista, karttuu korotettua rahastoeläkettä vuosina 2011 2017. Heidän maksunsa on 2 %, ja työnantajamaksu on 0 % vuonna 2010, 2 % vuosina 2011, 4 % vuosina 2012 2013 ja 6 % 1 vuosina 2014 2016. Myös niille vakuutetuille, jotka eivät maksa vapaaehtoista vakuutusmaksua voidaan taloudellisen tilanteen ollessa suotuisa maksaa korotettua työnantajan rahastoeläkemaksua vuodesta 2013 alkaen. Tällöin työntekijä maksaa halutessaan 3 % ja työnantaja 6 %. Rahastoeläkemaksut kirjataan vakuutetun yksilölliselle tilille. Vakuutettu valitsee itse rahaston, johon maksu sijoitetaan, ja myös sijoituksensa riskitason. Eläkerahastot on jaettu kolmeen luokkaan sijoitusriskin mukaan: alhaisen riskin rahastot, joissa varat sijoitetaan obligaatioihin ja pankkitalletuksiin, kohtuullisen riskin rahastot, joissa varoista korkeintaan 25 % voidaan sijoittaa osakkeisiin sekä korkean riskin rahastot, joissa 50 % varoista voidaan sijoittaa osakkeisiin. Lain mukaan kaikkien rahastojen on tarjottava sekä alhaisen että korkean riskin sijoitusvaihtoehtoja. Vakuutettu voi halutessaan vaihtaa eläkerahastoa. Sijoittaminen korkean riskin rahastoihin on ollut suosituinta. Vuoden 2005 marraskuun alkuun mennessä noin 75 prosenttia varoista oli sijoitettu niihin. Sosiaalivakuutusmaksun perusteena olevan tulon alarajaa on nostettu viime vuosina. Vuodesta 2009 alkaen vakuutusmaksua tulee maksaa talousarviossa määritellyistä tuloista, jotka vastaavat vähintään edellisen vuoden vähimmäispalkkaa (278 (4 350 EEK)). Säännöt eivät koske kuitenkaan esimerkiksi osa-aikatyötä tekeviä tai eläkkeensaajia. Yrittäjät maksavat koko vakuutusmaksun itse, ja se maksetaan etukäteen neljännesvuosittain. Maksulla on ylä- ja alaraja. Se ei saa olla korkeampi kuin 33 prosenttia 15-kertaisesta vähimmäispalkasta. Vuonna 2009 vähimmäispalkka on 4 350 EEK/kk (n. 278 e) ja maksukatto on 21 532,5 EEK/kk (n. 1 376 e). Maksun alaraja vastaa työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksun vähimmäismäärää. Vuodesta 2009 alkaen sosiaalivakuutusmaksun perusteena olevan vähimmäistulon määrä vastaa vähintään edellisen vuoden vähimmäispalkkaa. Sosiaalivakuutusmaksuja tulee maksaa kuukaudessa vähintään 4 350 EEK (278 ) tuloista eli 1 436 EEK (92 ) kuukaudessa. Valtio maksaa sosiaalivakuutusmaksun seuraavilta ajoilta: - alle kolmevuotiaan lapsen hoitoaika, hoitaja saa käydä töissä - vähintään kolmen alle 19-vuotiaan lapsen hoitoaika (yhden lapsista on oltava alle 8-vuotias) kun hoitaja ei ole työssäkäyvä - varusmiespalvelusaika 1 Maksua nimitetään työnantajamaksuksi, vaikka työnantajan maksuosuus ei voi olla yli 4 % ansiotuloista. Neljän prosentin ylittävä työnantajamaksu on valtion rahoittama. 8 ELÄKETURVAKESKUS

- vammaisen lapsen tai muun omaisen hoitoaika - diplomaatin puolison vakuutusmaksut ulkomaankomennuksen ajalta - vammaisen työntekijän vakuutusmaksut hänen työskennellessään valtion tukemassa työpaikassa - työttömyyskorvauksella oloaika - työmarkkinakoulutuksessa tai -harjoittelussa oleva henkilö - alle kolmevuotiaan (tai seitsemän alle 19-vuotiaan) lapsen hoitoaika kun hoidosta on tehty kirjallinen sopimus - työkyvyttömyyseläkkeellä olon aika (1.7.2006 alkaen, laskennallisen tulon osalta (278 (4 350 EEK)) Vakuutusmaksun perusteena palkattomilta ajoilta on laskennallinen tulo, joka vastaa vähimmäispalkkaa (vuonna 2009 4 350 EEK (278 )). 4 Työeläketurva Työeläkejärjestelmästä maksettava eläke koostuu ansaintaeläkkeestä ja rahastoeläkkeestä. Alla olevassa taulukossa on esitetty keskimääräiset eläkkeet. Taulukko 2. Keskimääräiset työeläkkeet 1.1.2009 EEK/kk /kk Eläkkeensaajia Vanhuuseläke 4 554 291 290 967 josta varhennettu van- 3 616 231 14 639 huuseläke josta lykätty vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke palvelusvuosien perusteella Työkyvyttömyyseläke (40 100 %) 5 006 320 530 4 424 283 2 683 2 703 173 70 024 Perhe-eläke 2 187 140 8 724 Lähde: sosiaalivakuutusvirasto 4.1 Vanhuuseläke Ansaintaeläke Työeläkejärjestelmän vanhuuseläkkeen myöntäminen edellyttää, että vakuutusaikaa on vähintään 15 vuotta. Miesten eläkeikä on 63 vuotta ja naisten eläkeikä vuonna 2009 on 61 vuotta. Naisten eläkeikää nostetaan asteittain niin, että se on 63 vuotta vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 1953 syntyneiden ja sitä vanhempien naisten eläkeikä on 63 vuotta. ELÄKETURVAKESKUS 9

Ansaintaeläke koostuu tasasuuruisesta osasta (perusosa), työvuosien määrän mukaan laskettavasta osasta ja/tai maksettujen vakuutusmaksujen mukaan määräytyvästä osasta. Vuonna 2009 työvuoden arvo on 67,94 EEK (4,34 ) ja tasasuuruisen osan suuruus 1 793,44 EEK (115 ). Vuoden 1998 loppuun asti eläkkeen kertyminen riippui työvuosista ja vuodesta 1999 lähtien maksetuista vakuutusmaksuista. Maksetut vakuutusmaksut kirjataan yksilöllisille, nimellisille eläketileille vaikka varojen siirtoa ei todellisuudessa tapahdu. Eläkkeen määräytyminen Ansaintaeläke määräytyy kaavalla P = B + S x s + a x I, jossa B = tasasuuruinen perusosa (1 793,44 EEK (115 ) vuonna 2009) S = voimassa oleva työvuoden arvo (määrätään vuosittain,) 67,94 EEK (4,34 ) vuonna 2009) s = työvuosien määrä v. 1998 asti a = vakuutetun maksamat vakuutusmaksut/keskimääräiset vakuutusmaksut I = eläkearvo (määrätään vuosittain, 67,94 EEK (4,34 ) vuonna 2009). Työvuoden arvoa (S) ja eläkearvoa (I) ei ole määritelty pysyvästi yhtä suuriksi Eläkkeen vähimmäismäärä on kansaneläkkeen määrä eli 2 008,80 EEK (128 ) vuonna 2009. Esimerkki ansaintaeläkkeen laskemisesta Henkilöillä A, B ja C on 37 vuoden työura josta 30 vuotta ennen vuotta 1999 ja vuodesta 1999 alkaen seitsemän vuotta. Henkilön A tulot vuosina 1999 2005 olivat keskimääräistä pienemmät ja hänen palkastaan maksettu sosiaalivakuutusmaksu oli 75 % keskimääräisestä vuosina 1999 2001 ja 50 % keskimääräisestä vuosina 2002 2005. Hänen yhteenlasketut kertoimensa ovat siis 0,75+0,75+0,75+0,5+0,5+0,5+0,5=4,25. Henkilön B tuloista maksetut sosiaalivakuutusmaksut olivat yhtä suuret kuin keskimääräiset sosiaalivakuutusmaksut. Hänen yhteenlasketut kertoimensa vuosilta 1999 2005 ovat 7. Henkilön C tulot olivat keskimääräistä suuremmat. Vuosina 1999 2001 hänen palkastaan maksetut sosiaalivakuutusmaksut olivat 1,5-kertaiset keskimääräiseen nähden ja vuosina 2002 2005 kaksinkertaiset. Hänen kertoimiensa summa on siis 1,5+1,5+1,5+2+2+2+2= 12,5. Heidän eläkkeensä laskettiin seuraavalla tavalla vuonna 2006: Perusosa Työvuoden Yhteenlasketut arvo x määrä kertoimet x eläkearvo Henkilö A 1 001,41 30 x 48,51 = 4,25 x 48,51 = 1 455,30 206,17 10 Henkilö B ELÄKETURVAKESKUS 1 001,41 30 x 48,51 = 7 x 48,51 = 1 455,30 Henkilö C 1 001,41 30 x 48,51 = 1 455,30 606,57 12,5 x 48,51 = 606,38 Eläkkeen määrä /kk 2 662,88 (170 ) 2 796,28 (179 ) 3 063,09 (196 )

Lähde: sosiaalivakuutusvirasto Eläkkeen varhennus- ja lykkäysmahdollisuudet Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä kolme vuotta ennen varsinaista eläkeikää, mikäli vaadittava 15 vuoden vakuutusaika täyttyy. Oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (ennetähtaegne vanaduspension) on siis 60-vuotiailla miehillä. Naisilla eläkeikä nousee asteittain niin, että vuonna 1953 syntyneillä ja sitä vanhemmilla se on 60 vuotta. Vuonna 2009 naiset voivat siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 58,5-vuotiaana. Eläkkeeseen tehdään pysyvä 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaiselta varhennuskuukaudelta (4,8 % /vuosi). Varhennettua vanhuuseläkettä ei makseta työssäkäyvälle. Mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 1-5 vuotta aikaisemmin ilman eläkkeeseen tehtävää varhennusvähennystä (soodustingimustel vanaduspension) myönnetään tietyin edellytyksin valtion eläkelain (riikliku pensionikindlustuse seadus) perusteella. Eläke myönnetään esimerkiksi lastenhoitoaikojen perusteella. Henkilöllä, jolla on vähintään 15 vuoden työura, ja joka on vähintään kahdeksan vuotta kasvattanut vammaista lasta tai vähintään viisi lasta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen viisi vuotta aikaisemmin. Neljän lapsen kasvattamisesta voi jäädä eläkkeelle kolme vuotta aikaisemmin ja kolmen lapsen kasvattamisesta yhden vuoden aikaisemmin. Vain toinen vanhemmista voi siirtyä aiemmin eläkkeelle, ja vanhemmat sopivat siitä keskenään. Tšernobylin onnettomuuden seurauksien likvidointiin osallistuneilla on oikeus vanhuuseläkkeeseen viisi vuotta aikaisemmin, mikäli heillä on 15 vuoden työura, ja karkotettuina olleet henkilöt voivat siirtyä karkotettuna oloajan perusteella enintään viisi vuotta aiemmin eläkkeelle. Lyhytkasvuisten henkilöiden eläkeikä on tämän lain perusteella 45 vuotta. Oman lakinsa perusteella (soodustingimustel vanaduspensionide seadus) joillakin ammattiryhmillä (esimerkiksi kaivostyöntekijät, metalli-, lasi- tai kemianteollisuuden työntekijät) on mahdollisuus siirtyä aikaisemmin eläkkeelle, mikäli vakuutusaikaa on 15 25 vuotta (ammatista riippuen). Puolet työurasta tulee olla tehty erittäin vaarallisissa tai vaikeissa työolosuhteissa ja eläkkeeseen maksetaan joillakin ammattiryhmillä korotuksia niiden vuosien perusteella, jotka henkilö on tehnyt vaarallista työtä. Lisäksi on voimassa laki, jonka mukaan tietyille ammattiryhmille maksetaan palvelusvuosiin perustuvaa eläkettä (väljateenitud aastate pension). Palvelusvuosien perusteella myönnettävä eläke on haettava erikseen. Eläke perustuu siihen, että raskaissa töissä ei ole mahdollista yleensä jatkaa eläkeikään asti. Muun muassa terveyttä vaarantavissa työtehtävissä tai erittäin vaikeissa työolosuhteissa Virossa vähintään 15 vuotta työskennelleet ovat oikeutettuja siirtymään vanhuuseläkkeelle enintään kymmenen vuotta aikaisemmin. Eläke lasketaan kaavan mukaan niin, että viideltätoista vuodelta työvuoden arvoksi lasketaan 90,6 % täydestä arvosta ja loppujen työvuosien arvoksi lasketaan 100 %. Poliisit, vankiloiden työntekijät, pelastustyöntekijät ja osa lentäjistä saavat lisäksi 20 % eläkkeen perusosasta. Ammatit, joiden perusteella myönnetään palvelusvuosiin perustuva eläke poliisit, palomiehet ja vankiloiden työntekijät osa lentäjistä maanalaisissa töissä tai avolouhoksissa työskennelleet osa merimiehistä ELÄKETURVAKESKUS 11

tekstiiliteollisuuden työntekijät lastenkodeissa ja vammaisten ja sairaiden lasten hoitolaitoksissa työskennelleet opettajat artistit (tietty kategoria) HI-viruksen saaneet hoitohenkilökunnan jäsenet kaupunkiliikenteen kuljettajat Eläkkeen lykkääminen Eläkkeen ottamista voi myös lykätä, jolloin eläkkeeseen maksetaan korotusta 0,9 % jokaista lykkäyskuukautta kohti. Eläkkeen lykkäämisellä ei ole yläikärajaa. Työskentely eläkeaikana Vanhuuseläkkeen saajan työssäkäyntiä ei ole rajoitettu. Hänen maksamistaan sosiaalimaksuista karttuva eläke lasketaan eläkkeeseen vuosittain huhtikuun alussa. Varhennettua vanhuuseläkettä saavat henkilöt eivät voi työskennellä. Henkilöt, jotka saavat varhennettua vanhuuseläkettä esimerkiksi lastenhoitoaikojen tai vaarallisissa olosuhteissa tehdyn työn perusteella voivat työskennellä eläkeaikana. He eivät kuitenkaan voi tehdä sitä työtä, jonka perusteella heille on myönnetty varhennettu eläke. Palvelusvuosiin perustuvan eläkkeen perusteella maksettavan eläkkeen saaja voi työskennellä eläkkeellä ollessaan, mutta työ ei saa olla samaa työtä, jonka perusteella heille maksetaan eläkettä. Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä maksetuista sosiaalimaksuista karttuneen eläkkeen maksuun ottaminen ei kuitenkaan useimmiten kannata, sillä silloin eläkkeensaajan koko eläke lasketaan normaalien karttumien mukaan. 4.2 Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää työeläkejärjestelmästä 16 vuotta täyttäneelle. Eläke voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle ilman vakuutusaikavaatimusta aina 20 vuoden ikään asti. Ikävuosien 21 ja 23 välillä edellytetään, että vakuutusaikaa on vähintään yksi vuosi. Vakuutusaikavaatimus kasvaa iän myötä yhdellä vuodella aina kolmea ikävuotta kohti, jolloin 60 62 -vuotiaalta vaaditaan 14 vuoden vakuutusaikaa eläkkeen myöntämiseksi. Mikäli työkyvyttömyyden syy on työtapaturma tai ammattitauti, ei työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiselle ole vakuutusaikavaatimuksia. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vähintään 40-prosenttisesti pysyvästi työkyvyttömälle henkilölle puoleksi vuodeksi, vuodeksi, kahdeksi vuodeksi, viideksi vuodeksi tai vanhuuseläkeikään asti (enintään viideksi vuodeksi). Asiantuntijalääkäri tai asiantuntijatoimikunta määrittelee työkyvyttömyyden keston ja asteen. Työkyvyttömyyseläke muutetaan automaattisesti vanhuuseläkkeeksi eikä se voi pienentyä muuttuessaan vanhuuseläkkeeksi. Oikeus eläkelisään säilyy eläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Eläkkeen määräytyminen 12 ELÄKETURVAKESKUS

Eläke määräytyy työkyvyttömyysastetta vastaavana prosenttiosuutena (40 100 %) eläkeperusteesta. Osatyökyvyttömyys voi olla 10 90-prosenttinen. Eläkeperuste lasketaan ensin kahdella eri tavalla ja eläkkeen perusteena käytetään näin saaduista määristä suurempaa: - vakuutetulle eläketapahtumaan mennessä karttunut vanhuuseläke - laskennallinen vanhuuseläke 30 vakuutusvuoden jälkeen Mikäli eläke on näin laskettuna matalampi kuin täysi kansaneläke, se korotetaan täyden kansaneläkkeen tasoon. Osatyökyvyttömyyseläke lasketaan työkyvyttömyyttä vastaavana prosenttiosuutena täydestä kansaneläkkeestä. Työskentely eläkeaikana Täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen saajan työssäkäyntiä ei ole rajoitettu. Mikäli työkyvyttömyyseläkkeen saaja haluaa eläkkeellä ollessa tehdystä työstä maksetuista vakuutusmaksuista karttuneen eläkkeen, hänen koko eläkkeensä lasketaan todellisen vakuutusajan perusteella. 4.3 Perhe-eläke Oikeus eläkkeeseen Perhe-eläke voidaan myöntää leskelle tietyin edellytyksin, edunjättäjän lapsille ja vanhemmille, sekä henkilöille, jotka olivat taloudellisesti riippuvaisia edunjättäjästä (esim. sisarukset, lapsenlapset). Lapseneläkkeeseen ovat oikeutettuja alle 18-vuotiaat lapset, ja opiskeleville lapsille eläke voidaan maksaa aina 24 vuoden ikään asti. Työkyvyttömät tai vanhuuseläkeikäiset vanhemmat ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leski on oikeutettu perheeläkkeeseen vain, jos hän hoitaa edunjättäjän alle kolmevuotiasta lasta, on raskaana (12. raskausviikon jälkeen) eikä käy töissä, tai on pysyvästi työkyvytön/vanhuuseläkeiässä (ja avioliitto oli kestänyt vähintään vuoden). Perhe-eläke voidaan myöntää myös entiselle puolisolle, mikäli hän saavutti eläkeiän tai tuli pysyvästi työkyvyttömäksi ennen avioeroa tai kolmen vuoden sisällä avioerosta ja avioliitto oli kestänyt vähintään 25 vuotta. Mikäli leski tai entinen puoliso avioituu uudelleen, hänelle maksetaan perhe-eläkettä vielä 12 kuukauden ajan. Koska henkilö voi saada vain yhtä eläkettä kerrallaan, leskeneläkettä ei makseta jos leski saa omaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä. Eläkkeen määräytyminen Eläkkeen myöntäminen edellyttää, että edunjättäjällä oli vakuutusaikaa samoin kuin työeläkejärjestelmästä myönnettävässä työkyvyttömyyseläkkeessä (ks. kohta työkyvyttömyyseläke). Mikäli vakuutetun kuolema johtui työtapaturmasta, ammattitaudista tai tapahtui armeijan palveluksessa ollessa, maksetaan perhe-eläke ilman vakuutusaikavaatimusta. Eläkkeen perusteena olevat tulot määräytyvät samoin kuin työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeessä (ks. kohta työkyvyttömyyseläke). Perhe-eläkkeen määrä on 100 % eläkeperusteesta kolmelle tai useammalle edunsaajalle, 70 % kahdelle edunsaajalle ja 40 % yhdelle edunsaajalle. Eläke maksetaan kaikille edunsaajille yhdessä, ja pyynnöstä osat voidaan maksaa erikseen. ELÄKETURVAKESKUS 13

4.4 Rahastoeläke Rahastoeläkejärjestelmään liittyminen on pakollista 1.1.1983 jälkeen syntyneille. 1.1.1942 jälkeen syntyneillä on ollut mahdollisuus liittyä rahastoeläkejärjestelmään. Järjestelmään liittyminen on porrastettu niin, että viimeisten ikäluokkien (vuosina 1980 1982 syntyneet) on liityttävä siihen 31.10.2010 mennessä. Yrittäjät ovat voineet liittyä rahastoeläkejärjestelmään vuodesta 2004 alkaen. Ennen vuotta 1962 syntyneillä yrittäjillä ei siis ollut mahdollisuutta liittyä järjestelmään. Yrittäjät maksavat rahastoeläkemaksun veroviranomaiselle ilmoittamasta tulostaan kerran vuodessa. Rahastoeläkejärjestelmästä ei voi erota, mutta sijoituskohdetta voi vaihtaa. Rahaston vaihtamista tulee hakea lokakuun loppuun mennessä ja vaihtaminen tehdään vuoden ensimmäisenä työpäivänä. Rahastoeläkemaksuja alettiin kerätä 1.7.2002 ja ensimmäisten eläkkeiden maksaminen tapahtuu vuonna 2009. Rahastoeläkejärjestelmään liittyminen on ollut suosittua ja vuoden 2007 lopussa siihen kuului noin 84 prosenttia työvoimasta (15 64-v.). Taulukko: Rahastoeläkejärjestelmään kuuluvat, osuus työvoimasta (15 64 v.) Järjestelmään kuuluvien määrä 1 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 209 545 353 176 426 808 481 271 519 726 554 353 580 081 Osuus työvoimasta 2 33,2 % 55,3 % 67,1 % 75,4 % 78,6 % 83,6 % 86,4 % 1 Vuoden lopussa 2 Vuoden keskiarvo Lähde: Pensionikeskus, tilastoviranomainen Eläkkeen määräytyminen Rahastoeläke määräytyy sen mukaan, kuinka paljon eläkemaksuja vakuutetun palkasta on työuran aikana maksettu ja kuinka suuri tuotto sijoitukselle on kertynyt. Eläkkeelle siirryttäessä koko vakuutusaikana kertynyt eläkepääoma ja sille saatu tuotto muutetaan eläkkeeksi ostamalla vakuutusyhtiöstä vakuutus. Eläkkeen myöntäminen edellyttää vakuutusmaksujen maksamista vähintään viideltä vuodelta. Rahastoeläkettä voidaan maksaa vanhuuseläkeikäiselle henkilölle, mikäli hän on oikeutettu työeläkejärjestelmän vanhuuseläkkeeseen. Rahastoeläkkeen maksaminen voidaan aloittaa eläkeiän saavuttamisen jälkeen, vaikka henkilö lykkäisi ansaintaeläkkeen maksuun ottoa. Mikäli kertynyt pääoma on pienempi kuin kolminkertainen kansaneläke, se voidaan nostaa kerralla. Jos kertynyt pääoma oikeuttaa eläkkeeseen, joka on kuussa yli kolme kertaa kansaneläkkeen suuruinen, voidaan ylimenevä osa maksaa kertakorvauksena. Kuolemantapauksessa omaiset perivät tilille karttuneen eläkepääoman. Tällöin pääoma voidaan maksaa kokonaan kertakorvauksena tai pääoman voi siirtää esim. lesken omaan rahastoeläkkeeseen. 14 ELÄKETURVAKESKUS

5 Kansaneläke Kansaneläkettä (rahvapension) maksetaan niille, joilla ei ole oikeutta muuhun eläkkeeseen. Myös ulkomailta maksettava eläke on kansaneläkkeen estävä etuus. Kansaneläkettä voidaan maksaa vanhuuden, työkyvyttömyyden tai edunjättäjän kuoleman perusteella. Kansaneläkkeen määrä on 2 008,80 EEK (128 ) 1.4.2009 alkaen asumisajasta riippumatta. Kansaneläkkeen määrä oli 1.7.2008 alkaen 1 913,14 EEK (122 ). Taulukko 2. Keskimääräiset kansaneläkkeet 1.1.2009, EEK/ EEK/kk /kk Eläkkeensaajia Kansaneläke 1 539 102 6 708 josta vanhuuden perusteella, työkyvyttömyyden perusteella ja edunjättäjän kuoleman perusteella Lähde: sosiaalivakuutusvirasto 1 916 122 2 290 1 443 92 3 086 1 113 71 1 332 Kansaneläke vanhuuseläkeikäiselle Vanhuuden perusteella myönnettävää eläkettä maksetaan 63 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on asunut Virossa vähintään viisi vuotta välittömästi ennen eläkkeen hakemista tai henkilölle, jolle on maksettu kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä. Kansaneläke työkyvyttömälle 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on asunut Virossa vähintään vuoden välittömästi ennen eläkkeen hakemista, voidaan myöntää kansaneläke työkyvyttömyyden perusteella. Eläkkeen myöntäminen pohjautuu lääketieteelliseen arvioon vakuutetun terveydentilasta ja eläke voidaan myöntää, mikäli työkyky on alentunut pysyvästi vähintään 40 prosenttia. Eläke voidaan myöntää pysyvästi tai määräaikaisesti puoleksi vuodeksi, yhdeksi, kahdeksi tai viideksi vuodeksi. Eläke muutetaan vanhuuseläkkeeksi, kun vanhuuseläkeikä täyttyy. Työkyvyttömyys määritellään joko täydeksi tai osittaiseksi ja eläkettä maksetaan työkyvyttömyyden asteen mukaan. Eläkkeen määrä on työkyvyttömyysastetta (40 100 %) vastaava prosenttimäärä kansaneläkkeestä. Täysin työkyvytön saa 100 % kansaneläkkeestä. Edunjättäjän kuoleman perusteella maksettava kansaneläke (perhe-eläke) Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan eläkettä edunjättäjän kuoleman perusteella, mikäli edunjättäjä ei ollut oikeutettu työeläkejärjestelmästä maksettavaan tai ulkomaiseen eläkkeeseen. Edunjättäjän oli tullut asua Virossa vähintään vuosi välittömästi ennen kuolemaa. Yksi perheenjäsen saa 50 prosenttia täydestä kansaneläkkeestä, kaksi perheenjäsentä yhteensä 80 prosenttia ja yli kaksi perheenjäsentä yhteensä sata prosenttia täydestä kansaneläkkeestä. ELÄKETURVAKESKUS 15

Eläke myönnetään samoin perustein kuin työeläkejärjestelmästä maksettava perhe-eläke. Se voidaan myöntää leskelle, edunjättäjän lapsille ja vanhemmille sekä esimerkiksi sisaruksille tai lapsenlapsille mikäli he olivat taloudellisesti riippuvaisia edunjättäjästä. Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaille lapsille ja alle 24-vuotiaille opiskeleville lapsille. Perheeläkettä maksetaan työkyvyttömille tai vanhuuseläkeikäisille vanhemmille. Leski on oikeutettu perhe-eläkkeeseen vain, jos hän hoitaa edunjättäjän alle kolmevuotiasta lasta, on raskaana (12. raskausviikon jälkeen) eikä käy töissä, tai on pysyvästi työkyvytön tai vanhuuseläkeiässä (avioliiton on tullut kestää vähintään vuosi). Perhe-eläke voidaan myöntää myös entiselle puolisolle, mikäli hän saavutti eläkeiän tai tuli pysyvästi työkyvyttömäksi ennen avioeroa tai kolmen vuoden sisällä avioerosta ja avioliitto oli kestänyt vähintään 25 vuotta. Mikäli leski tai entinen puoliso avioituu uudelleen, hänelle maksetaan perhe-eläkettä vielä 12 kuukauden ajan. Koska henkilö voi saada vain yhtä eläkettä kerrallaan, leskeneläkettä ei makseta jos leskelle maksetaan omaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä. 6 Eläkkeeseen maksettavat lisät Sekä kansaneläke- että työeläkejärjestelmästä myönnettäviin eläkkeisiin voidaan maksaa kerrallaan yhtä eläkelisää muun muassa seuraavissa tapauksissa: - 100 % kansaneläkkeestä henkilölle, joka osallistui Viron itsenäisyystaisteluun vv. 1918 19 tai hänen leskelleen - 10 % kansaneläkkeestä toiseen maailmansotaan osallistuneille 7 Indeksiturva Lakisääteisiä maksussa olevia eläkkeitä indeksoidaan joka vuosi 1. huhtikuuta. Ensimmäistä kertaa eläkkeitä indeksoitiin vuonna 2002. Vuodesta 2008 alkaen eläkkeiden laskennassa käytettävän indeksin arvo määräytyy suhteessa 20-prosenttisesti kuluttajahintojen nousun ja 80-prosenttisesti sosiaalivakuutusmaksutulojen vuosittaisen kasvun perusteella. Eläkkeen perusosa indeksoidaan kertoimella, joka on 1,1 kertaa em. indeksin suuruinen ja työvuoden arvo/eläkearvo kertoimella, joka on 0,9-kertainen. Sosiaalivakuutusmaksun eläkemaksun vuosittainen kasvu lasketaan valtiovarainministeriön tietojen perusteella. Eläkkeitä ei indeksoida jos indeksin arvo on pienempi kuin 1,000. 16 ELÄKETURVAKESKUS

8 Verotus Lakisääteiset eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia. Maksussa olevat lakisääteiset eläkkeet ovat veronalaista tuloa (21 % vuonna 2009) jos ne ylittävät 3 000 EEK (192 ) kuukaudessa, mikäli henkilö työskentelee eläkeaikana. Jos eläkkeensaajalla ei ole muita tuloja eläkkeen lisäksi, on vuonna 2009 eläkeläisen verovapaan tulon määrä 5 250 EEK (336 ) kuussa. Tällöin eläkkeensaajan tulee anoa, että eläkkeeseen sovelletaan myös verovapaan ansiotulon määrää (2 250 EEK/kk vuonna 2009). Verovapaan ansiotulon määrää nostetaan seuraavasti: vuonna 2010 30 000 EEK (1 917 ) vuodessa, vuonna 2011 33 000 EEK (2 109 ) ja vuodesta 2012 alkaen 36 000 EEK (2 301 ) vuodessa. Verotusta on muutettu vuonna 2005 niin, että veroa ei lasketa kuukausittain vaan vuositasolla. Valtaosa eläkkeistä on tällä hetkellä verovapaata tuloa eläkkeensaajalle. 2 Ulkomailla asuvien lakisääteisiä eläkkeitä verotetaan kuten palkkatuloja, eli 21 % vuonna 2009. Virossa on tasaverojärjestelmä. Vuonna 2009 vero on 21 % ja sen on suunniteltu alenevan asteittain 18 prosenttiin vuonna 2011. 9 Lisäeläketurva Yleistä Työnantajan työntekijöilleen järjestämä lisäeläketurva ei ole yleistä Virossa, sillä työnantajien lisäeläkejärjestelmät eivät saa samoja veroetuja kuin yksilöllinen, vakuutetun itsensä järjestämä lisäeläketurva. Työnantajille ei näin ollen ole verotuksellisesti edullista järjestää työntekijöilleen lisäeläketurvaa. Vakuutettujen itsensä ottama eläketurva on ollut mahdollista vuodesta 1998 alkaen, mutta se on kasvattanut suosiotaan vasta viime vuosina. Pakollisen rahastoeläkkeen suosion kasvu on lisännyt myös vapaaehtoisen eläketurvan suosiota. Vuoden 2005 lopussa vapaaehtoisen vakuutuksen oli ottanut jo 15,5 prosenttia työvoimasta. Vapaaehtoista lisäeläketurvaa tarjoavat Virossa vakuutusyhtiöt sekä eläkerahastot. Vakuutusyhtiöiden tarjoama turva on ollut suositumpaa. Vapaaehtoista lisäeläketurvaa järjestää kaksi vakuutusyhtiötä ja neljä rahoituslaitosta joilla on yhteensä seitsemän eläkerahastoa. Vapaaehtoista lisäeläketurvaa valvoo sama valtion rahoitusvalvontaviranomainen kuin rahastoeläkkeitäkin. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen rahastot ovat hyvin samanlaisia kuin rahastoeläkkeessä, mutta eläkevakuutusmaksut voidaan sijoittaa suuremmalla riskillä kuin pakolliset eläkevakuutusmaksut. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen varojen sijoittamista koskevat säännöt ovat liberaaleimpia Euroopassa. Nämä vakuutukset tarjoavat turvaa vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Järjestelmät voivat olla joko etuus- tai maksuperusteisia. Vapaaehtoisen eläkkeen voi nostaa 55 vuoden iästä alkaen tai siitä alkaen kun henkilö jää pysyvästi työkyvyttömäksi. 2 Keskimääräinen vanhuuseläke oli 3 763 EEK (240 ) vuoden 2008 alussa. ELÄKETURVAKESKUS 17

Verotus Vapaaehtoisesta lisäeläketurvasta saatavat verotushyödyt saa vain, mikäli eläkevakuutusmaksuja maksetaan vähintään viiden vuoden ajalta ennen 55 vuoden ikää. Vapaaehtoiset lisäeläkemaksut voi vähentää verotuksessa 15 prosenttiin asti tuloista. Vanhuuseläkkeet ovat verovapaata tuloa, mikäli henkilö on yli 55-vuotias tai pysyvästi työkyvytön. Vapaaehtoiset eläkkeet ovat verovapaata tuloa siinä tapauksessa, että ne nostetaan tasasuuruisina erinä kuukausittain. Jos eläke nostetaan kertakorvauksena tai suuremmissa erissä, siitä peritään kymmenen prosenttia tuloveroa. Mikäli eläke nostetaan ennen 55 vuoden ikää, siitä tulee maksaa tuloveroa (21 % vuonna 2009). 10 Ulkomaalainen työntekijä Virossa Suomen ja Viron välillä on solmittu sosiaaliturvasopimus vuonna 1997. EU:ssa sovelletaan kuitenkin asetusta 1408/71 ja sen toimeenpanoasetusta 574/72. Maiden välinen sosiaaliturvasopimus uusittiin, ja se astui voimaan 1.11.2006. Uusi sopimus ei ole päällekkäinen EU:n työntekijöitä koskevan lainsäädännön kanssa. Se koskee valtion eläkevakuutuslain (riikliku pensionikindlustuse seadus) mukaisten eläkkeiden maksamista ulkomaille. Ulkomaalaiselta työntekijältä ei vaadita 15 vuoden vakuutusaikaa Virossa, vaan siihen voidaan laskea myös muiden EU:n jäsenmaiden/sosiaaliturvasopimusmaiden vakuutusaika. Vanhuuseläkettä laskettaessa määritellään kaikkien jäsenmaiden vakuutusajan perusteella eläkkeen teoreettinen määrä, ja jaetaan luku Viron vakuutusajan perusteella. Työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke lasketaan saman määrän perusteella. Virossa asuvalle henkilölle maksetaan vanhuus-/työkyvyttömyyseläkkeen erotus kansaneläkkeen määrään mikäli kaikista maista maksettavat eläkkeet jäävät yhteensä alle kansaneläkkeen määrän. Pyydettäessä eläke voidaan maksaa neljännes- tai puolivuosittain. Rahastoeläke on pakollinen kaikille Virossa vakuutetuille, jotka ovat syntyneet vuonna 1983 tai sen jälkeen. Se ei kuulu EU:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 piiriin. Vanhuuseläkkeenä maksettava rahastoeläke voidaan maksaa ulkomaille. 11 Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymiä Viimeiset eläkejärjestelmää määrittävät lait ovat tulleet voimaan 2000-luvun alussa eikä järjestelmään ole suunniteltu muutoksia lähivuosina. Ansaintaeläkkeen tasasuuruisen perusosan painoarvoa suhteessa maksetuista vakuutusmaksuista riippuvaan osaan ollaan kasvattamassa lähivuosina. Maassa puhutaan jo sähköisestä eläkkeenhakemisesta, mutta tällä hetkellä eläkkeet on vielä haettava lomakkeilla. Tietoa omasta eläkevakuutuksesta saa kuitenkin jo verkossa olevasta kansalaisportaalista. 18 ELÄKETURVAKESKUS

Lähteet Eläketurvakeskus (2003) Viron eläkejärjestelmä. Helsinki: Eläketurvakeskus. Eurostatin www-sivut epp.eurostat.ec.europa.eu. Finantsinspektsioon (2009) Eesti Finantsteenuste turg seisuga 31.12.2008. Tallinn: Finantsinspektsioon. Osoitteessa http://www.fi.ee/failid/ylevaade_12_2008.pdf. International Pension Funds and their Advisors 2003. Russell/Mellon. London: Aspire Publications Ltd. Leppik, Lauri (2006) Transformation of the Estonian pension system: policy choices and policy outcomes. Tallinn: Tallinn University. Leppik, Lauri & Lindell, Christina (2001). Neighbours look at each other: Estonian and Finnish Pension Systems. The Central Pension Security Institute Reports 2001:25. Helsinki. Suomen Pankin www-sivut (valuuttakurssit) www.bof.fi. Virallisen lehden (Riigi Teataja) www-sivut www.riigiteataja.ee (ajankohtainen lainsäädäntö). Viron arvopaperikeskuksen (Eesti Väärtpaberikeskus) ylläpitämä eläkkeistä tiedottava portaali www.pensionikeskus.ee. Viron rahoitusvalvontaviranomaisen (Finantsinspektsioon) www-sivut www.fi.ee. Viron sosiaaliministeriön (Sotsiaalministeerium) www-sivut www.sm.ee. Viron sosiaalivakuutusviraston (Sotsiaalkindlustusamet) www-sivut www.ensib.ee. Viron tilastoviraston (Statistikaamet) www-sivut www.stat.ee. Viron veroviranomaisen (Eesti Maksu- ja Tolliamet) www-sivut www.emta.ee. ELÄKETURVAKESKUS 19