OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö 30.6.2017 Hallitusneuvos Satu Paasilehto VÄHEMMISTÖKIELISEN SANOMALEHDISTÖN TUKI VUONNA 2017 Valtion vuoden 2017 talousarvioon on momentille 29.01.50.5 (Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki) varattu 500 000 euron suuruinen määräraha ruotsin kielellä tai valtakunnallisilla vähemmistökielillä eli saamen, karjalan tai romanin kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka sisältyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin. Avustukset julkaistiin haettaviksi opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla 1.3.2017 ja Virallisessa lehdessä 3.3.2017. Hakuaika päättyi 7.4.2017. Määräaikaan mennessä avustushakemuksen lähettivät seuraavat hakijat: Hakija Alma Media Kustannus Oy / Lapin Kansa Karjalan Kielen Seura ry Nyhetsbyrån FNB Ab Svenska hörselförbundet rf Svensk Presstjänst Ab YHTEENSÄ Tuen käyttötarkoitus Haettu 40 000 euroa pohjoissaamenkielisen uutismateriaalin tuottamiseen, lähinnä saamenkielisen tuottajan palkkakuluihin ja muihin tuotannosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Haettu 34 208 euroa karjalankielisen Karjal Žurnualu -verkkolehden ja sen paperiversion kustannuksiin. Haettu 440 000 euroa ruotsinkielisen uutispalvelun tuottamisen tukemiseen. Haettu 13 780 euroa kustannuksiin, jotka liittyvät yhdistyksen jäsenlehden Vi hörs julkaisemiseen. Haettu 150 000 euroa ruotsinkieliseen sisällön ja uutisten tuotantoon. 677 988 euroa Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansa on seitsemän kertaa viikossa Rovaniemellä ilmestyvä sanomalehti, jonka julkaisija on Alma Media Kustannus Oy. Lehti on saatavissa myös elektronisesti. Lehdellä on Enontekiöstä, Inarista ja Utsjoesta muodostuvalla saamelaisalueella noin 1 700 painetun lehden tai digi+ tilaajaa. Saamelaisten kotiseutualueella tilaajapeitto vaihtelee 30 50 prosentin välillä. Pohjoissaameksi ei ole muuta säännöllisesti julkaistavaa printtimediaa. Suomessa on noin 10 000 saamelaista ja heistä yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Tä-
2 mä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan yhteensä 75 000 100 000 Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella. Karjalan kielen seura r.y. /Karjal Žurnualu on karjalan kielen elvyttämistä varten perustettu lehti, joka on ilmestynyt vuodesta 2011. Avustusta haetaan lehden ja sen verkkoversion kustannuksiin. Seura julkaisee verkkolehteä, jota on päivitetty sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen (389/2008) edellyttämällä tavalla. Lehti on saanut sanomalehdistön tukea ensimmäisen kerran vuonna 2014. Lukijoita julkaisulla on tällä hetkellä vajaa 1 000. Karjalan kieltä puhuvia lasketaan olevan Suomessa noin 5 000 ja ymmärtäviä 25 000 henkeä. Suomen karjalankieliset ovat käytännössä kaksikielisiä kuten muutkin Suomen kielivähemmistöt. Venäjällä karjalan kielen puhujia on noin 200 000 henkeä. Nyhetsbyrån FNB Ab on Suomen Tietotoimisto Oy:n (STT) omistama tytäryhtiö, joka perustettiin 15.12.2006 yhtiön ruotsinkielistä toimintaa varten. Liikevaihto tulee lähes täysin ruotsinkieliseltä medialta, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. FNB:llä oli vuonna 2016 yhteensä 15 asiakasta, joille se toimitti uutispalvelua eri muodoissa. Perusuutispalvelun asiakkaat saivat noin 130 uutista päivässä. Jos yhtiölle myönnetään haettu avustus, se voi tarjota ruotsinkielisille asiakkaille palvelujaan samaan hintaan kuin STT tarjoaa vastaavia palveluitaan suomenkielisille asiakkaille. Ilman avustusta ruotsinkielisen uutispalvelun veloitus olisi 70 % kalliimpi kuin vastaava suomenkielinen uutispalvelu. Suomenruotsalaisille lehdille FNB on ensiarvoisen tärkeä kansallisten ja kansainvälisten uutisten toimittaja ja sillä on tärkeä asema ruotsinkielisten lehtien yhteistyökumppanina. STT on joutunut vuosittain tukemaan tytäryhtiötään konserniavustuksella, jonka määrä vuonna 2016 oli 145 000 euroa. Ilman nyt haettua avustusta ruotsinkielisten uutispalveluiden tuottamisen jatkamista jouduttaisiin arvioimaan uudelleen. STT vaihtaa uutisia muiden Pohjoismaiden kesken ruotsiksi. Näin FNB:n uutiset leviävät käytännössä kaikkiin viestimiin muissa Pohjoismaissa. Vi hörs / Svenska hörselförbundet rf on vuodesta 1989 julkaissut jäsenlehteä, joka ilmestyy vuosittain neljä kertaa. Julkaisun levikki on 3 200 ja se jaetaan jäsenetuna yhdistyksen jäsenille, mutta se leviää myös terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja ruotsinkielisten päivälehtien toimituksiin ruotsin- ja kaksikielisillä alueilla. Lehti on tärkeä ja ainoa ruotsinkielinen tietolähde kuulemiseen liittyvissä erityisteemoissa. Svensk Presstjänst Ab (SPT) on uutistoimisto, jonka taustalla ovat HSS Media, KSF Media ja joukko yhteistyökumppaneita. Yhtiö on perustettu vuonna 2013 ja se keskittyy ruotsinkieliseen uutis- ja sisällöntuotantoon, jossa pääpaino on digitaalisella medialla, vaikka se tuottaa myös perinteisempää mediasisältöä. Avustushakemuksesta ei ilmene, kuinka laajan käyttäjäkunnan SPT tällä hetkellä tavoittaa. Avustushakemuksen perusteella se kuitenkin ilmoittaa olevansa vaihtoehto FNB:lle. Ministeriön saaman tiedon mukaan täysimittainen uutistuotanto olisi käynnistymässä marraskuussa 2017.
3 Avustusten jakoesitys Jakoperusteet: Jakoesitys: Jakokelpoisuus määräytyy valtioneuvoston asetuksen sanomalehdistön tuesta (389/2008) mukaisesti. Kelvollisia hakemuksia viidestä on neljä: Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansa, Karjalan kielen seura ry, Nyhetsbyrån FNB Ab ja Svensk Presstjänst Ab. Näiden kesken valtion budjetissa olevan summan, 500 000, jakoperusteina on käytetty valtioneuvoston asetuksen (389/2008) mukaista tuen tarkoitusta, joka määritellään asetuksen 2 pykälässä: tarkoituksena on tukea ruotsin, saamen, karjalan ja romanin kielillä sekä viittomakielellä julkaistuja sanomalehtiä ja verkkojulkaisuja, saamen- ja karjalankielisen aineiston tuottamista ja julkaisemista suomen ja ruotsin kielellä julkaistavan lehden yhteydessä sekä ruotsinkielistä uutispalvelua. Tarkoituksena on siten edistää sananvapautta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta ja monimuotoisuutta. Asetuksen 5 :n 4 momentin mukaan ennen päätöksen tekemistä opetus- ja kulttuuriministeriö kuulee asiassa suomenruotsalaisia kansankäräjiä ja saamelaiskäräjiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansalle myönnetään haettavana olevasta määrärahasta 40 000 euroa pohjoissaamenkielisen uutisaineiston tuottamiseen ja välillisiin kustannuksiin. Hakemuksessa esitetty, saamenkielisen aineiston tuottamista ja julkaisemista painetun lehden ja sen verkkojulkaisun yhteydessä ylläpitävä hanke Ságat toteuttaa hyvin asetuksen tarkoitusta. Ministeriö pitää tärkeänä, että saamelaisväestöä hyvin tavoittava julkaisukanava turvataan. Suomessa ei tällä hetkellä ilmesty muuta, pohjoissaameksi säännöllisesti julkaistavaa printtimediaa. Lisäksi verkkoaineisto palvelee saamelaisalueen ulkopuolella asuvaa pohjoissaamenkielistä väestöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että haettavana olevasta määrärahasta myönnettäisiin Karjalan kielen seura ry:lle 20 000 euroa verkkojulkaisun julkaisukustannusten alentamiseen. Karjalan kielen seura ry:n julkaisema Karjal Žurnualu on tärkeä karjalan kieltä elvyttävä media. Julkaisu ilmestyy jatkuvasti päivitettävänä verkkojulkaisuna, joka täyttää asetuksen 3 :n määritelmän avustuskelpoisesta verkkojulkaisusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että sanomalehdistön tukeen tarkoitetusta määrärahasta 400 000 euroa keskitetään ruotsinkielistä lehdistöä laajasti palvelevan Nyhetsbyrån FNB Ab:n tukemiseen. Ministeriö pitää tärkeänä, että uutispalveluja voidaan tarjota ruotsinkielisille sanomalehdille hintaan, joka vastaa suunnilleen suomenkielisten uutispalvelujen hintaa, ja että tätä palvelua voidaan kehittää. Ilman avustusta ruotsinkielisen uutispalvelun veloitus olisi noin 70 prosenttia kalliimpi kuin vastaavan suomenkielisen uutispalvelun.
4 Ministeriö katsoo, että sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen 2 :n mukaista tuen tarkoitusta edistetään tarkoituksenmukaisemmin keskittämällä pääosa tuesta ruotsinkielistä lehdistöä ja sen yleisöä laajasti palvelevalle Nyhetsbyrån FNB:lle. Näin voidaan varmistaa ruotsinkielistä lehdistöä palvelevan uutispalvelun jatkuminen ja tukea monipuolista ruotsinkielistä tiedonvälitystä. Svenska hörselförbundet rf:n esittämän hakemuksen ministeriö esittää hylättäväksi, sillä sen Vi hörs -jäsenlehti ei ole sanomalehdistön tuesta annetun asetuksen 3 :n mukainen sanomalehti tai verkkojulkaisu. Asetuksen mukaan sanomalehdellä tarkoitetaan vähintään kerran viikossa ilmestyvää julkaisua, joka sisältää uutisia koko valtakunnan alueelta ja ulkomailta sekä selostavia ja kommentoivia kirjoituksia yhteiskuntaelämän eri aloilta. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti ei täytä asetuksen määritelmän edellytyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että Svensk Presstjänst Ab:lle myönnetään haettavana olevasta määrärahasta 40 000 euroa ruotsinkieliseen uutis- ja sisällöntuotantoon, jossa pääpaino on digitaalisella medialla. Ministeriö pitää tärkeänä, että tiedonvälityksen ja myös ruotsinkielisen uutistuotannon monimuotoisuutta edistetään. Ottaen huomioon hakijan vuoden 2016 toiminnan ja liikevaihdon volyymin ministeriö kuitenkin toteaa, ettei hakemuksessa esitetylle laskelmalle haettavasta avustussummasta ole vielä riittävästi perusteita. Hakija Haettu Ehdotus 2017 Myönnetty 2016 Alma Media Kustannus Oy/Lapin Kansa 40 000 40 000 40 000 Karjalan Kielen Seura ry 34 208 20 000 20 000 Nyhetsbyrån FNB Ab 440 000 400 000 440 000 Svenska hörselförbundet rf 13 780 0 ei hakenut Svensk Presstjänst 150 000 40 000 ei hakenut YHTEENSÄ 677 988 500 000 500 000 Lausunnot: Svenska Finlands Folkting: Folktinget keskittyy lausunnossaan ruotsinkieliselle lehdistölle ja ruotsinkieliselle uutispalvelulle myönnettävään tukeen ja toteaa sen olevan tärkeässä asemassa ruotsinkielisen median ja yleisesti ruotsin kielen aseman ja kehittämisen kannalta. Folktinget tukee lausunnossaan ministeriön esitystä, jonka mukaan pääosa ruotsinkieliselle lehdistölle annettavasta tuesta osoitetaan Nyhetsbyrån FNB Ab:lle, sillä näin palvellaan laajasti ruotsinkielistä lehdistöä. Folktinget kuitenkin ehdottaa, että Svensk Presstjänst Ab:n, jonka merkitys ruotsinkielisellä media-alalla kasvaa koko ajan, tulisi saada suurempi summa kuin ministeriön ehdottama 40 000 euroa.
5 Folktinget pitää valitettavana sitä, että ruotsinkieliselle medialle osoitettu tuki on pienentynyt vuodesta 2013. Folktinget toteaa lausunnossaan, että momentille 29.01.50.5 osoitettuja määrärahoja tulisi lisätä, jotta voidaan varmistaa Suomen kansalliskielten tasavertainen kohtelu, mutta samalla myös parantaa muiden kieliryhmien perustuslain mukaista oikeutta säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjät: Saamelaiskäräjät esittää, että Lapin Kansalle tulisi myöntää sen hakemuksen mukaisesti 40 000 euroa. Tämän lisäksi Saamelaiskäräjät esittää tuen maksamiselle yksityiskohtaisia ehtoja. Saamelaiskäräjät toteaa, että momentille osoitettuja määrärahoja sekä tukiehtoja tulisi lisätä, jotta avustuksen tarkoitus toteutuisi paremmin. Saamelaiskäräjät muistuttaa Euroopan neuvoston neuvoa-antavan komitean suosituksesta, joka koskee Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen toteutumista Suomessa. Sen mukaan inarin- ja koltansaamen kielten riittävän näkyvyyden turvaaminen suomalaisessa sanomalehdistössä, radiossa ja televisiossa edellyttää lisää edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää, että opetusministeri ja Saamelaiskäräjät neuvottelisivat palvelun toteutumisesta, tuen käytöstä ja rahoituksen kehittämisestä ennen seuraavaa hakukierrosta.