Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Samankaltaiset tiedostot
Reinikkalankosken järjestelypadon muuttaminen pohjapadoksi, Virolahti

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Vaalimaanjoen Mattilankosken säännöstelypadon korvaaminen pohjapadolla ja Mattilankosken kalataloudellinen kunnostaminen, Virolahti

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Patorakenteiden periaatekuvia

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydro-morfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset VHA 2

Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

PÄÄTÖS Nro 15/10/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Myllyjoen kalataloudellinen kunnostus ja töidenaloittamislupa, Jaala

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Vesien tila ja vesiluvat

Viranoja muuttaa muotoaan

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 64/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-211

kunnostustarveselvitys

Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ja hydromorfologisia olosuhteita parantavien toimenpiteiden kuvaukset VHA 2

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Pohjois-Suomen alehallintovirasto LUPHAKEMUS PAATINJOEN VANHANUOMAN SEKÄ PAATINJOKISUUN RUOPPAAMISEEN

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Freshabit LIFE IP Puruvesi

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

POHJAPATOJEN TOIMIVUUSTARKASTELU KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUKSEN ALUEELLA

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen uittosäännön kumoaminen välillä Kuusankosken niska-meri sekä uittolaitteiden ja -rakenteiden poistaminen, Kouvola

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

PÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen ympäristökeskus

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 119/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 33 Annettu julkipanon jälkeen

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Säännöstelyluvan muuttaminen

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 12/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen Pakkolankosken voimalaitoksen rakentaminen, Kauhajoki.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 113/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-318. Pohjapatojen rakentaminen Kälviänjokeen ja Vähäjokeen, Kälviä

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1

Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa Keskivirtaama 3,1 m 3 /s Koskipinta-ala n. 2 ha Entinen meritaimenjoki Kotiutusistutukset Mustajoen taimenkannalla aloitettu Vehkajoki

Vaalimaanjoki Valuma-alue 241 km 2 Pituus n. 45 km Laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Keskivirtaama 3,0 m 3 /s Koskipinta-alaa n. 2 ha Entinen meritaimenjoki

Vehka- ja Vaalimaanjoen pohjapadot

Reinikkalan pohjapatohankkeen eteneminen Reinikkalankoskeen järjestelypato joen alaosan perkausten yhteydessä 1965 Kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Vaalimaanjoen alaosalle 2002, sisälsi suunnitelman padon muuttamiseksi pohjapadoksi Paikalliset kannattivat, omistaja vastusti Voimakas talvitulva 2003, ongelmia padon hoidossa -> perkausyhtiö louhi padon sivuun viisi metriä leveän tulvauoman -> ei apua, edelleen ongelmia padon hoidossa Kesäisin vesi laski ajoittain lupaehtojen alapuolelle, johti vuonna 2007 rikosilmoitukseen -> perkausyhtiöltä aloite ELY-keskukselle padon muuttamisesta pohjapadoksikaakkois-suomen ELY laati uuden suunnitelman Reinikkalankoskeen, luvan hakijana perkausyhtiö Luvituksen aikana rajankäyntiä koskessa, mikä johti muutoksiin pohjapatosuunnitelmissa Lupa hankkeelle 2009, päätöksestä ei valitettu

Reinikkalan pohjapato Padon rakentaminen aloitettiin talvella 2010, viimeistely saman vuoden keväällä Pohjapadon pituus 20 metriä, rakentamisen takia jouduttiin kosken länsirantaa louhimaan Entinen järjestelypato tukittiin betonielementillä ja sen alapuolinen uoma täytettiin hiekkamoreenilla Muu osa padon harjasta on louhittu kallioon Alapuolinen koski kivetty ja kunnostettu Alivirtaamilla vesi keskittyy kalannousu-uraan Pato toimii hyvin: vedenkorkeudet pysyvät suunnitellulla tasolla ja kalojen nousueste on poistunut Kustannukset 40 000, EU-rahoitteinen HEALFISH-hanke, rakentamisesta vastasi Kaakkois-Suomen ELY

Talvitulvaa ennen pohjapatoa

Ongelmat poistuneet pohjapadon rakentamisen jälkeen

Mattilankosken pohjapatohanke Reinikkalankosken pohjapadon rakentamisen jälkeen aloitettiin neuvottelut seuraavan nousuesteen poistamisesta Omistajat ja paikalliset asukkaat suhtautuivat positiivisesti hankkeeseen -> aloitettiin suunnittelu Maastokatselmuksessa sovittiin, että palautetaan Mattilankoskeen vanha suistepato, joka oli jouduttu laittomana purkamaan 1958 Suunnitelma valmistui 2012, lupa saatiin 2013 Luvanhakijana padon omistajat, ELYllä vastuu suistepadon rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista Rakentaminen alkoi talvella 2014-2015, viimeistely keväällä 2015 Suistepato rakennettiin suunnilleen entiselle paikalle ja samalla kunnostettiin alapuolinen koski Alivirtaamilla kaikki vesi virtaa kalannousuväylän kautta, virtaaman kasvaessa suistepato alkaa purkaa vettä, mutta sekin ohjautuu kalannousuväylään Toimiva ratkaisu, mahdollistaa kalan nousun ja myös myllyn käytön isoilla virtaamilla Rakentamisesta ja rahoituksesta vastasi Kaakkois-Suomen ELY Kustannukset yhteensä n. 45 000 euroa

Ennen pohjapatoa

Pohjapato

Töytärinkosken pohjapatohanke I Töytärinkosken pato rakennettiin 1970 Haminan kaupungin vedenottamon tarpeisiin Vedenotto Vehkajoesta loppui 1996 -> ei enää tarvetta säännöstellä padon yläpuolista veden pintaa Haminan kaupunki tilasi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta suunnitelman, valmistui vuonna 2000, haettiin lupaa Hanketta vastusti padon säännöstelyä hoitanut paikallinen henkilö, joka omisti paljon maata padon yläpuolisella jokialueella Hän sai silloisen Vehkalahden kunnan ottamaan padon omistukseensa ja Haminan kaupunki perui lupahakemuksen Vehkalahden kunta sulautui Haminaan 2003 -> uudet yritykset padon purkamiseksi Neuvottelujen jälkeen sovittiin uudesta pohjapatosuunnitelmasta ja kustannusten jaosta Haminan kaupungin ja silloisen viranomaisen välillä

Töytärinkosken pohjapatohanke II Suunnitelma tilattiin Maveplanilta Lupa hankkeelle vuonna 2010, luvasta valitettiin ja lopullinen lupa hankkeelle KHO:n kautta vuonna 2012 Rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2013, valmistui alkukesällä 2014 Samalla kunnostettiin sivu-uoma Patomuutoksen hinta n. 80 000, lupaehdoissa lisäksi velvoitteena mm. yhden sillan korotus ja korvauksia maanomistajille, kokonaishinta n. 110 000 Pato toimii suunnitellusti, veden korkeudet pysyvät suunnitellulla tasolla ja kalojen nousueste on poistunut Pohjapadon alapuolelta ja sivu-uomasta on löydetty meritaimenen poikasia

Ennen ja jälkeen

Seuraavana kohteena Vehkajoen Töytärinkosken yläpuolinen pato, lähes täydellinen nousueste Avaisi käytännössä koko Vehkajoen vaelluskaloille Suunnittelun lähtökohtana myllypadon aukkojen avaaminen ja pohjapadon rakentaminen yläpuolelle Rakentamiskustannuksista vastaisi Haminan kaupunki ja valtio (maakunta?) Paikalliset pääasiassa myötämielisiä hankkeelle Hinta-arvio 60 000 Myllykoski?

Kiitos!