1 Äänekoski Perusturvalatukunta 27.3.2013 liite nro 2 1. Hyvinvointikertomus Kunta Äänekoski Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Äänekosken kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen hyvinvointikertomuksen laadinnasta 1.11.2012. Hyvinvointikertomus tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä hyödyntäen niitä tilastotietoja, joita on käytettävissä (valtaosa vuoden tietoja). Tämä ensimmäinen hyvinvointikertomus laaditaan erillisenä talous ja toimintasuunnitelmasta, mutta talous- ja toimintasuunnitelman painopisteet pyritään huomioimaan kertomuksessa. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Johtava hoitaja Anna-Kaisa Hyvönen Perusturvan johtoryhmä Äänekosken preventiotyöryhmä 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet. Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: 1) Äänekoski arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa.
2 2) Äänekoski aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä. 3) Äänekoski turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen. 4) Äänekoski verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään. Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena. 5) Äänekoski tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön. 6) Äänekoski toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvä taso. 7) Äänekoski tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina. 8) Äänekoski noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Terveyden edistämisen kokonaissuunnitelma 5/ Äänekosken kaupunkistrategia 2012-2015 Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Toimintasuunnitelma koskien Äänekosken kaupungin neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa Äänekosken kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2010 LÄSNÄ - Äänekosken kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2009-2012 Äänekosken kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009-2012 Äänekosken kaupungin päihdestrategia 2009-2012 Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma 2009-2012 Työsuojelun työhyvinvointitoiminnan ohjelma vuosille 2010-2013 Vanhuspoliittinen ohjelma vuosille 2009-2012 Ympäristöpolitiikka (6/) Äänekosken joukkoliikennesuunnitelma (hallitus kevät 2012) Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma vuosille -2014 Rakenneyleiskaava 2016 (Hallitus ) Kotouttamisohjelma -2015
3 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 9,7 13,1 9,3 5,7 7,1 10,8 8,1 8,2 Huoltosuhde, demografinen Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 61,2 58,2 63,6 59,5 59,7 57,1 54,5 52,9 56,7 58,8 59,8 59 58,8 58 58,3 58,7 Koulutustasomittain 276 271 284 325 313 298 334 340
4 Lääkekorvauksia saaneet / 1000 740,6 772,1 738,8 703 737,6 759,4 713,2 713,7 asukasta Lapsiperheet, % perheistä 39,7 34,8 36,4 44,5 38,3 34,6 38,9 39,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta Nettomuutto / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 12,1 31,1 13 10,4 22,8 23,2 22,5 45,3 3,4-0,2-5 3,9 10,9-3,8 1,7 3,1 10,6 10,1 6,7 4,7 7,3 9,6 7,7 7,9 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 115,1 106,4 105,4 102,3 100,3 124,4 106,4 - Väestö 31.12. 20334 17833 22507 18286 21022 22606 274379 5401270 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 40,7 47,4 41,7 31,8 40,8 46,4 41,1 41,2 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 19 24,6 20,6 14,2 18 21,8 19,3 20,3
5 Lapset ja lapsiperheet V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maaindikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 31,1 30,1 29,4 31,6 26,4 28,9 30,5 29,3 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- 6,1-10,8 7 8,3 7,8 9,3 9,1 ja 9.-luokan oppilaista Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 1,6 2,2 1,8 0,6 1,4 2 1,6 1,4 12,9-18,4 20,3 19,5 15,2 16,1 16,4
6 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,6-10,1 8,3 7,9 4,8 8,4 7,6 58,2 69,8 64,8 43,8 66,8 66,1 54,2 63,8 Lasten pienituloisuusaste 2010 16 17,7 15,5 15,3 12,4 19,5 16,3 14,8 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 8,4 6,2 5,5 3,5 6,9 11,5 8,4 6,7 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä 114 15 2387 2685 2438 1439 2661 2700 / 1000 0-7-vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 11,3 9,3 10,1 7,3 5,6 10,3 9,7 8,6 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.- 12,9-11,1 11,5 21,4 18,2 13 15,5 luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 19-13,6 15,2 19,9 18,6 14,5 15 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- 16,2-22,1 20,9 21,5 15,7 20,5 22,3 ja 9.luokan oppilaista
7 Nuoret V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 944 957 878 699 505 95 940 753 1 000 13-17-vuotiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % 13,7 12,9 10,6 10,7 11,1 11 9,4 11,4 vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 23,2 16,5 20 18,6 20,2 23,7 16,7 11,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % 7,4 5,2 7,1 3,3 3,6 5,8 4 2,9 vastaavanikäisestä väestöstä
8 Työikäiset V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40-vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,8 8,8 9 9,3 9,8 9,9 9,2 8,2 24 17,6 21,1 17,3 18,9 23,2 20,4 17,3 Mielenterveyden ja 4,9 käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 5,1 4,8 3,5 3,4 5,5 4,2 3,8 työkyvyttömyyseläkettä saavat
9 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 20,1 20,8 17,6 7,2 34,6 22 8,1 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 4,1 5,4 0,8 4,5 4 0,8 2,4 3,2 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 2,6 vuodeosastoilla hoidetut potilaat 8 2,7 6,1 6,2 5,8 3,8 3,4 / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49- 86 vuotiailla / 1000 41 1318 1641 1550 598 1132 1042 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64- 2016 vuotiailla / 1000 1634 2181 1981 1983 3244 1859 1365 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 25,4 25,4 32,7 22,8 27,8 27,6 26,6 23,4 190 679 90 447 70 325 351 321 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,5 2,4 1,2 1,9 3,1 2,3 2,2
10 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 2,5 työkyvyttömyyseläkettä saavat, 1,9 2,1 1,7 2,1 3,6 1,9 1,8 % 16-64-vuotiaista Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 9,6 9,2 9,2 7,4 7,4 12 8 7,3 Työttömät, % työvoimasta 14,2 13,6 13,2 10 12,2 15,4 12,2 9,4 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen saajia vuoden 1627,8 2187 3736,6 1990,6 1165,4 1906,6 1770,9 1806,2 aikana / 100 000 asukasta Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä asiakkaita vuoden aikana / 100 000 asukasta 44,3 67,3 35,5 235,2 157 17,7 99,9 85,7 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 10 000 asukasta 177,9 178,5 146 152,1 174,4 158,2 171,8 156,7
11 Ikäihmiset V1 = Forssa V2 = Jämsä V3 = Laukaa V4 = Valkeakoski V5 = Varkaus V6 = Keski-Suomen sairaanhoitopiiri V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Fors V2 Jäms V3 Lauk V4 Valk V5 Vark V6 Kesk V7 Koko Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 5,7 8,2 4,4 8,1-6,1 6,4 5,9 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,1 91,1 89,5 87,2 92,5 90,2 88,8 89,6 väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 3090 2582 3323 2996 2731 4286 2666 2409
12 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,1 0,7 5,9 4 7,5 3,7 4,4 4,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet 11,2 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 7,3 14,7 13,8 13 11,4 11,6 12,2 väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 1,9 3 3 2,2 2,5 2,9 3,2 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 47,2 51,6 48,2 44,3 50,4 52,3 48 48,8 asuntoväestöstä
13 Muut hyvinvointitiedot Tulovero-% Äänekoskella oli maan keskimääräistä tasoa (19.25%) korkeampi ollen 21%. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli 28% (31.12.), kun koko maassa vastaava osuus on 23,9%. Elinkeinorakenne: Palvelujen työpaikkojen osuus oli 52,3%, jalostuksen työpaikkojen osuus oli 43,7% ja alkutuotannon osuus 2,9% (31.12.2010). Työpaikkaomavaraisuusaste oli 105%. Äänekosken palvelutaso sekä kaupan että vapaa-aikapalveluiden osalta on hyvä. 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista. Hyvinvointi-indikaattorit osoittavat monitahoista ja vakavaa hyvinvoinnin vajetta ja väestörakenteen haasteellisuutta, mikä näkyy mm. runsaana palvelujen käyttönä. Eläkkeelle siirtymisikä on verrokkien alhaisin ja sairastavuus verrokkien toiseksi korkein. Väestön koulutustaso on aineiston toiseksi alhaisin, ja vakavaa rikollisuutta kuvaava indeksi korkein. Lasten ja nuorten osalta koettu hyvinvointi näyttää olevan kohtuullisella tasolla. Kuitenkin esim. lapsiperheköyhyys ja lastensuojelun asiakkaiden suuri määrä kertoo ongelmista, jotka konkretisoituvat nuoruusiässä erittäin korkeana koulutuksen keskeyttämisenä, nuorisotyöttömyytenä ja nuorten toimeentulotukiasiakkaiden määränä. Työikäisen väestön sairastavuus on korkea, ja mm. työkyvyttömyyseläkkeellä ja työttömänä on verrokkeja suurempi osa väestöstä. Palvelujen käyttö on runsasta. Ikäihmisten palvelujärjestelmä on sikäli onnistunut, että kotona asuvien ikäihmisten osuus on lähes suosituksen tasolla. Tulotason alhaisuutta kuvaa täyden kansaneläkkeen saajien korkea osuus. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Moniammatillista yhteistyötä on kehitetty eri palveluissa. Äänekoskella on monipuolisesti eri ikäisille hyvinvointitarpeisiin suunnattuja palveluja tarjolla. Äänekoskella on mahdollisuudet monipuoliseen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Kaupunki tekee yhteistyötä alueen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat keskiössä.
14 Neuvola- ja päivähoito on tehnyt vuosia yhteistyötä. Seutukunnalla on ollut useita projekteja lasten hyvinvointiin liittyen (mm. lastensuojelu (LAVA), lapsivaikutusten arviointi jne.). Perheneuvola yhteistyötahoineen on toiminut aktiivisesti perheväkivallan ehkäisyssä. Kaupunki järjestää lapsiperheille myös kotipalvelua (soveltuvien kriteereiden mukaisesti). Nuorisotoimi järjestää säännöllistä tilatoimintaa kaikissa taajamissa. Etsivä nuorisotyö toimii syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi. Kaupungin vanhuspalveluiden saatavuus on hyvä ja palveluvalikoima on monipuolinnen. Seniorineuvoloiden toiminta on vakiintunut Konginkankaalla, Sumiaisissa ja Äänekoskella. Omaishoitojärjestelyt toimivat Äänekoskella keskimääräistä paremmin. Äänekoskella toimii yhdistetty kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu). Palvelujärjestelmää kehittämällä on kyetty nostamaan yli 75- vuotiaiden kotona asuvien määrä lähes verrokkien tasolle. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lastensuojelun kasvanut palvelutarve edellyttää koko lasten ja perheiden palvelujärjestelmän kehittämistä. Lapsiperheitten tulee saada riittävästi ja riittävän varhain tukea ja apua kaikissa peruspalveluissa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on korkea. Myös muita viitteitä nuorten syrjäytymisriskistä on näkyvissä. Sairastavuus on keskimääräistä korkeampi. Terveyspalveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen on keskeisessä roolissa. Henkilöstön saatavuus on yksi merkittävä haaste. Ikäihmisten määrän arvioidaan nousevan tulevina vuosina. Myös muistisairaiden asiakkaiden määrä lisääntyy edelleen. Tarvetta on erityisesti välimuotoisen palveluasumisen kehittämiseen. Edelleen laitospainotteisuutta tulisi pyrkiä vähentämään. Tarkoituksenmukaisten ja sujuvien hoitoketjujen toimivuutta tulee edelleen kehittää. Haasteena erilaisten yhteistyömuotojen kehittämien eri toimijoiden kesken. Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin. Työllisyysyksikkö: 1) Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien henkilöiden ohjausta aktiivitoimenpiteisiin tehostetaan yhteistyössä yhteistyöverkostojen kanssa. 2) Tehostetaan poikkihallinnollista yhteistyötä kaupungin sisällä esim. aikuissosiaalityön kanssa toimenpiteiden vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. 3) Nuorisotakuuseen vastaaminen yhteistyössä muiden asiasta vastaavien toimijoiden kanssa. Perusturva ja perhepalvelut: 1) Kehitetään perhepalveluiden palvelukokonaisuutta siten, että lapsiperheet saavat peruspalvelut (ennalta-ehkäisevä terveydenhuolto, päivähoito, esiopetus, perhekeskus) laadukkaasti ja matalan kynnyksen periaatteela.
15 2) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarjoava moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaisia lapsi- ja perhelähtöisiä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita 3) Kaupungin asukkaiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen; syrjäytymisen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä tarpeenmukainen sairaanhoito ja huolenpito. 4) Terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen ja oikea kohdentuminen. 5) Akuuttia perusterveydenhuollon tasoista sairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan terveyskeskussairaalassa. 6) Akuutin hammashoidon järjestäminen päivittäin. 7) Mielenterveys- ja päihdetyön kehittyminen kuntalaisten tarpeita vastaavaksi 8) Sosiaalityön palvelut on järjestetty siten, että ne toimivat tehokkaasti ja oikea-aikaisesti osana moniammatillista palvelujärjestelmää 9) Kotona pärjäämisen tukeminen siten, että tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon tarve vähenee valtakunnallisen laatusuosituksen tasolle (laitoshoidossa 3 % ja tehostetussa palveluasumisessa 5-6 % yli 75- vuotiaista). Sivistystoimiala/opetuspalvelut: Kaikilla oppilailla, huolimatta kouluasteesta ja koulun sijainnista, on riittävä ja oikea-aikainen tuki (mm. varhainen puuttuminen ja oppilashuollon kehittäminen, tuen kolmiportaisuus ja kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen). Kirjastopalvelut: Tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksen kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Samoin edistää vuorovaikuttaisten verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen kehittymistä. Kulttuuritoimi: Edistää, tukea ja organisoida kulttuuritoimintaa kunnassa. Järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Luoda yhteistyössä vapaaaikalauta-kunnan kanssa avustustoiminnalla mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammattitaitoiselle taidetoiminnalle. Koordinoida ja organisoida paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä sekä kotiseututyötä. Liikuntapalvelut: 1) Liikuntapalveluiden tuottaminen kaikille kuntalaisille ylläpitäen liikuntapaikkoja ja järjestäen ohjattua palvelua ottaen huomioon lasten kilpa-, kunto- ja erityisryhmien tarpeet. Toiminnan järjestämisessä on selkeä työnjako; kaupunki luo edellytykset, järjestöt vastaavat pääsääntöisesti toiminnan järjestämisestä. 2) Terveys- ja erityisliikuntatoiminnan edelleen tehostaminen ja tavoitteena terveysliikuntakoordinaattorin vakinaistaminen. 3) Kansalaísaktiivisuuden lisääminen 4) Seuratoiminnan tukeminen nuorisoliikunnassa ja terveyttä edistävässä liikunnassa.
16 Tekninen ja ympäristöala: 1) Kaupunkiympäristön laadun parantaminen 2) Hyväksytyn ympäristöpolitiikan tavoitteet näkyvät vastuualueen suunnittelussa ja päätöksenteossa. 3) Ympäristöturvallisuuden edistäminen. 4) Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. 5) Ympäristökasvatuksen, -osaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen. Maankäyttöpalvelut: Kaupunkiympäristön laadun parantaminen Henkilöstöpalvelut: Työhyvinvoinnin edistäminen 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista. Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit. Työllisyysyksikkö: 1) Selkeytetään ja sovitaan välityömarkkinoilla toimivien toimijoiden roolit (työpaja, Typ, 3.sektorin toimijat). Tehostetaan toimijoiden ydinosaamista. 2) Vaikuttavuutta parannetaan tehostamalla toimenpiteiden oikea-aikaisuutta ja sisältöä. Tarkastellaan ja selvitetään 3.sektorin työllisyyden hoitoon liittyviä ostopalvelusopimuksia. Selvitetään pitkäaikaistyöttömien ja oppisopimuskoulutusten kuntalisien vaikuttavuutta. Jatketaan Kelan listalla olevien työttömien työnhakijoiden haastatteluja yhdessä aikuissosiaalityön kanssa. 3) Kehitetään työpajan toimintaa kohderyhmänä työttömät tai opiskelupaikkaa vailla olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Starttipajatoiminnan vakiinnuttaminen matalankynnyksen toimintana alle 25- vuotiaille vailla opiskelu- tai työpaikkaa oleville syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Lisätään Typ:n asiakasmäärää huomioiden Kelan 500 päivän listalla olevat työttömät työnhakijat. Kehitetään ja tiivistetään Typ:n ja Kelan välistä yhteistyötä esim. ammatillisen kuntoutuksenja Kelan työkykyneuvojan palvelujen osalta. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen esim. POKE:n ja Keski-Suomen Opiston kanssa. Hyödynnetään seutukunnalla toimivien hankkeiden tuloksia ja otetaan niiden tuottamat hyvät käytännöt käyttöön (esim. Etumatka, Kierto ja Paikko- ja Nuorten uusi kanava työelämään-hanke) Perusturva ja perhepalvelut: 1) Ennaltaehkäisevän perhetyön, päivähoidon kevyempien hoitomuotojen ja perhekeskuksen toiminnan kehittämistä jatketaan vuonna 2012 tehtyjen päätösten mukaisesti. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien käytön vakiintuminen arjessa. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon painopistealueena ennaltaehkäisevä työ.
17 2) Eri toimialojen yhdensuuntaisten toiminta- ja yhteistyökäytäntöjen vakiinnuttaminen (yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi). Laajojen terveystarkastusten toteuttaminen äitiys- ja lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa asetuksen mukaisesti. Uuden organisaation ( kasvun ja kasvatuksentoimiala) yhteisten toimintalinjausten, periaatteiden ja toimintatapojen laatiminen yhteistyössä toimialan muiden toimijoiden kanssa. 3) -4) Uusien toimintamallien vakiinnuttaminen kiireellisessä hoidossa. Kiireettömässä hoidossa ensimmäisen yhteydenoton perusteella käynnistetään tarkoituksenmukainen tutkimus- ja hoitoketju. Terveydenedistämisen näkökulman huomiointi jokaisessa potilaskontaktissa. Omahoidon tukeminen. Ensiapukeskeisyyden vähentäminen. 5) Päivystyksestä, vastaanotoilta ja muualta jatkohoitoon tulevat otetaan sairaalaan viiveettä. Keskeisenä tavoitteena potilaan kuntoutuminen voimavarojensa puitteissa ja onnistunut kotiutuminen. 6) Akuutin hammashoidon järjestyminen päivittäin (käynnin toteutuminen vuorokauden sisällä yhteydenotosta). 7) Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2013-2016. Nuorten aikuisten aktiivinen hoitaminen. Hoito pohjautuu yksilölliseen arvioon, hoitojakson tavoitteellisuuden, keston ja sisällön optimointiin. Vakaassa tilanteessa olevien potilaiden vuosiseurantojen/hoidon siirto perusterveydenhuoltoon. 8) Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi toteutetaan suunnitelmallisesti ja yhteistyössä työllisyysyksikön ja te-toimiston kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää lisätään ja kuntoutusjaksoihin sisällytetään suunnitelmallista ryhmätoimintaa. Lastensuojelun uuden palvelurakenteen mukaisia työtapoja toteutetaan lastensuojelun avohuollossa. Nuorten jälkihuollon ja tukiasumisen uudet työtavat ovat käytössä. Sijaishuollon tukea ja seurantaa on vahvistettu perhehoidossa. Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun järjestämisessä avustajatoiminta on ensisijaista ja järjestelyissä hyödynnetään vammaispalvelun hoitajan työpanosta. Vammaisten perhehoitoa lisätään lyhytaikaisen hoidon järjestelyissä. Kotirannan palvelutaio ja Kalevankoti tukiasuntoineen vastaa ei-ympärivuorokautisen asumispalvelun tarpeisiin. 9) Asiakkuuksien ohjautuminen kotihoitoon lautakunnan hyväksymien uusien kriteerien pohjalta. Perustetaan seniorikeskus, jonka yhteydessä koordinoidaan vapaaehtoistyötä ja kehitetään päiväkeskustoimintoja. Minimoidaan epätarkoituksenmukaista vanhusten sairaalahoitoa profiloimalla Kuntolan toimintaa ja hyödyntämällä Niittywillan intervallipaikkoja. Laitospaikkojen muuttaminen palveluasumisen paikoiksi. Palveluprosessien ja hoitoketjujen kehittäminen siten, että keskiössä on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen. Kotihoidon henkilöstön työajan suurempi kohdentaminen suoraan asiakastyöhön. Sivistystoimiala/opetuspalvelut: Erityisopetuksen koordinointi on järjestetty Kelpo-hankkeen päätyttyä. Nivelvaihetyö tehostunut. Kodin ja koulun välinen tiedonsiirto tehostunut. Kirjastopalvelut: Aikuisten ja nuorten lukemisharrastuksen edistäminen mm. erilaisten tapahtumien, valikoimaluetteloiden ja näyttelyiden avulla. Markkinoinnin tehostaminen. Palvelujen sujuvuus ja saavutettavuus. Kartoitetaan tarve/mahdollisuudet korvaaviin palveluihin kirjastoauton tilalle. Kulttuuritoimi: Yhteistyösopimuksella Tmi FunKinoksen kanssa taataan monipuolinen elokuvatarjonta, myös päivänäytöksiä eri kohderyhmille. Kaupungin taidekokoelmasta 1/3 inventoidaan, tarvittavin osin kunnostetaan ja selvitetään sijoittelu. KulttuurihistoriaIlisen museon esinevarastoista on 1/3 inventoitu ja tarvittavilta osin uudelleen sijoitettu.
18 1/3 kokoelma-tietokantaa uudistetaan. Taidemuseolla on 1-2 vaihtuvaa näyttelyä. Kulttuurihistoriallisen museon jatko selvitetty. Tiedetään, miten jatketaan tulevaisuudessa. Liikuntapalvelut: 1) Edulliset käyttömaksut eri tiloille ja aukioloajat oikeassa suhteessa henkilöstön määrään. Seurojen tukeminen avustuksin. 2) Jatketaan edelleen projektia opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen turvin. Tasoryhmät samanlaiset perusturvan kanssa. Liikuntakalenterin julkaiseminen. 3) Liikuntapalveluihin liittyvien foorumien käynnistäminen. 3) Painotusta avustamisessa nuoriso- ja terveysliikuntaan. Valtakunnallisia tapahtumia 1-3 vuosittain Äänekoskella. Tekninen ja ympäristöala: 1) Uuden terveyskeskuksen ympäristön liikenneolosuhteiden parantaminen 2) - 5) Jatketaan ympäristöohjelman valmistelua työryhmissä kaikilla aihealuilla: Kaupunkiympäristön laadun parantaminen (myös omana tavoitteenaan). Aktiivista ympäristönhoidon valvontaa kohdennetaan kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille. Rakennuslupahakemusten tasoa kehitetään edelleen. Energiaviisas toiminta. Ympäristöturvallisuuden edistäminen. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Ympäristökasvatuksen-, -osaamisen ja -tietoisuuden vahvistaminen. Maankäyttöpalvelut: Ideoidaan, laaditaan ja markkinoidaan toteuttajille ympäristön kohentamiseen liittyviä suunnitelmia ja hankkeita. Henkilöstöpalvelut: Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen koko kaupungin tasolla pohjautuen työyksikköjen kehittämissuunnitelmiin. Työkykyä tukevien toimintamallien ja toimenpiteiden kehittäminen ja käyttöönoton tukeminen.