LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 25/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 76 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2006 ASIA Järvirämäkön turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Halsua LUVAN HAKIJA Voitto Tuominiemi Karvosentie 9 69570 KARVONEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Järvirämäkkö sijaitsee Halsuan keskustasta noin 4 km etelään. Se on osittain tuotannossa oleva turvetuotantoalue, jonka suunniteltu turpeennostopinta ala on 35 ha. Voitto Tuominiemi on 10.3.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella sekä 17.5.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Järvirämäkön turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuulemisen jälkeen vastineessa ja 30.8.2005. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Hakija on sopinut kuuden maanomistajan kanssa turpeenottooikeudesta. Sopimukset ovat voimassa vuoteen 2023. Keski Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella ei ole muita merkintöjä kuin moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue ja sen ympäristö Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Vesistön tila ja käyttö TURVETUOTANTO Järvirämäkön alueesta noin 10 ha on jo tuotannossa. Tuotantoalue on tarkoitus laajentaa 35 hehtaariin. Koko alue on metsäojitettu. Hankealue on heikkotuottoista metsämaata, jonka pohjakasvillisuutta hallitsee varpukasvillisuus ja osittain myös rahkasammal. Yleisin pohjamaalaji on hiekka ja paikoin savi. Järvirämäkkö rajoittuu lännessä ja etelässä kangasmaastoon, idässä ja kaakossa peltoihin. Hakemuksen mukaan hankealueella ei ole uhanalaisia eläinlajeja eikä lähiympäristössä ole luonnonsuojelu tai pohjavesialueita. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen lähin vakituinen asuinrakennus on noin 250 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Enintään 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta on neljä vakituisesti asuttua ja kaksi loma asuntoa. Alueen luoteispuolella on turvetuotantoalue. Suon itäpuolella kulkee Ahontie. Muut tuotantoalueen viereiset alueet ovat maa ja metsätalouskäytössä. Hankealue kuuluu Perhonjoen vesistöalueeseen Penninkijoen alaosan (49.041) valuma alueeseen, jonka pinta ala on 57 km 2. Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Penninkijokeen ja sitä pitkin noin 1,3 km:n päässä sijaitsevaan Halsuanjärveen. Penninkijoen keskivirtaama on 2,7 m 3 /s. Halsuanjärven pinta ala on 770 ha ja keskisyvyys vain 1,2 m. Se on läpivirtausjärvi, jossa veden viipymä on noin 2 viikkoa. Penninkijoen ja Halsuanjärven vesi on ravinteikasta ja siinä on paljon humusta. Järviveden happipitoisuus on hyvä veden nopean vaihtuvuuden vuoksi. Joen ja järven pääkalalajit ovat hauki, ahven, lahna ja särki. Jonkin verran on myös madetta ja istutusten ansiosta lohikaloja. Hakemuksen mukaan Penninkijoen kuormitus johtuu pääosin maataloudesta. Penninkijokeen johdetaan myös toisen turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Hankealueen koko on 35 ha, josta tuotannossa on nykyisin 9,5 ha. Alueella suunnitellaan tuotettavan palaturvetta noin 15 000 m 3 vuodessa. Seulonnan tuloksena tuotetaan myös hienojakoista energiaturvetta. Tuotantoa harjoitetaan kolmella lohkolla ja turve kootaan kahteen aumaan. Tuotanto jatkuu vuoteen 2024. Turvetta käytetään pääasiassa kunnallisissa kaukolämpölaitoksissa ja paikallisten yksi
3 tyisten käytössä. Tuotannosta poistuvan alueen todennäköinen jälkikäyttö on metsä tai maatalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Varastointi ja jätteet Vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojaritilät, sarkaoja altaat ja lietepidättimet. Sarkaojat laskevat mitoitukseltaan suureen kokoojaaltaaseen, joka toimii laskeutus ja haihdutusaltaana. Kokoojaaltaassa on pintapuomit ja kaksi säädettävää patoa. Lisäksi poistovirtausta säädellään laskuojassa noin 30 m:n välein sijaitsevien tasaavien altaiden avulla. Laskuojan lopussa on noin 15 m pitkä kivennäisainepato, jonka läpi kaikki kuivatusvedet kulkevat. Lisäksi kuivatusvedet pumpataan kesäaikana 0,7 ha:n pintavalutuskentälle. Alueelle ei ole mahdollista toteuttaa täysimittaista pintavalutuskenttää, koska lähialueet on kokonaan metsäojitettu. Hakemuksen mukaan palaturvetuotantoalueiden virtaamat ovat jyrsinturvealueiden virtaamia pienempiä ja pintavalutuskentän hydraulinen kuormitus ei ylittäisi mitoitusarvoa. Pintavalutuskenttä on 2 % tuotantoalueen pinta alasta. Hakija ei ole pystynyt arvioimaan tuotannosta aiheutuvien päästöjen määrää, koska vastaavaa vesienkäsittelyä ei ole käytössä. Päästöt ovat hakijan mukaan kuitenkin pienempiä kuin jyrsinturvetuotannossa keskimäärin. Tuotantoalueella säilytetään tuotantoaikana 3 000 l polttoainetta säiliöperävaunussa. Muuna aikana polttoainehuolto järjestetään hakijan verstaalla, jossa koneet huolletaan. Tuotantoalueen varikolla on jäteastia, johon jäte kerätään. Jäte ja aumamuovit toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräyspisteeseen. Hakija suunnittelee kokeilevansa aumojen peittämistä hakkeella, joka voitaisiin polttaa turpeen mukana. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Tuotantoalueelta poistuvat vedet ovat hakemuksen mukaan alle 0,1 % Penninkijoen kokonaisvirtaamasta. Vähäisen poistumavirtaaman ja tuotantoalueen sijainnin vuoksi hakija katsoo, ettei tuotanto vaikuta Penninkijoen luontoarvoihin tai kalakantaan. Hakemuksen mukaan palaturvetuotanto on lähes pölytöntä. Pölyhaittaa vähennetään noin 10 m leveällä suojakaistalla, joka jätetään
4 mahdollisuuksien mukaan tuotantoalueen reunaan. Tuotanto keskeytetään, jos tuulen keskimääräinen nopeus nousee yli 10 m/s. Kuormat peitetään tai turve seulotaan siten, ettei sen mukana kulje hienojakeista turvetta. Palaturpeen pintaanajo on meluisin työvaihe palaturvetuotannossa ja sitä tehdään hakemuksen mukaan asuinkiinteistöjä lähinnä olevilla saroilla vain klo 7 22 välisenä aikana. Yöaikaan niillä ei toimita. Kaluston kunnossapidolla pyritään pitämään meluhaitat mahdollisimman vähäisinä. Tuotantoalueen ja lähimmän asuinkiinteistön välillä on metsäalue, joka vaimentaa melua. Lähimmille kiinteistöille ei arvioida aiheutuvan melurajoja ylittäviä arvoja. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Ympäristöriskit LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksessa on esitetty käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma, jonka mukaan toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa ja päästötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa. Vesistötarkkailua esitetään tehtäväksi Penninkijoessa kuivatusvesien johtamiskohdan ylä ja alapuolella kolme kertaa vuodessa. Tuotantokoneiden paloturvallisuus pyritään varmistamaan päivittäisellä huollolla ja puhdistuksella. Alueelle tehdään turvallisuussuunnitelma yhteistyössä paloviranomaisten kanssa. Vesiensuojelurakenteita huolletaan vuosittain ja niiden toimintaa tarkkaillaan. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Halsuan kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 6.7. 5.8.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 29.6.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Halsuan kunnalta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että lupa koko tuotantoalueelle voidaan myöntää vain, jos hakemusta täydennetään
Hakijan vastine ja hakemuksen muutos 5 suunnitelmalla mitoitusohjeen mukaisesta pintavalutuskentästä. Hakemuksessa esitetty pintavalutuskenttä riittää noin puoleen suunnitellusta tuotantoalasta. Halsuanjärvi on matala ja sen veden laatu on välttävä. Järven mittava kunnostus on pääosin toteutettu. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että luvan myöntämisen edellytyksenä on pintavalutus tai vastaavantasoinen käsittely. Penninkijoki on kalataloudellisesti merkittävä, koska se soveltuu ravun ja taimenen lisääntymisalueeksi. Halsuanjärvi on kalaisa, vaikka sen kalakannassa on vinoutumaa kalastukselle epäedulliseen suuntaan. Luvan saajan on maksettava 1 000 euroa vuodessa kalatalousmaksua Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kala ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Maksun perusteena on käytetty hankkeen kuormituksen suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kalataloudelliseen arvoon. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mahdollisuus osallistua Perhonjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun tulee selvittää. Lupaehtoja on tarkistettava 5 vuoden kuluttua. 3) Halsuan kunnan rakennus ja ympäristölautakunta on todennut, ettei luvan myöntämiselle ole esteitä. Haetulle toiminnalle ei ole esteitä maankäytön suunnittelun kannalta. Alue on yleiskaavassa merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä muinaisjäännöksiä. Tiedossa ei myöskään ole, että alueella olisi uhanalaisia eläimiä tai kasveja. Lähimmälle pohjavesialueelle on noin 2 km, joten hanke ei aiheuta vaaraa tärkeiden pohjavesien suojelulle. Jos kaikki kuivatusvedet pystytään käsittelemään hakijan esittämällä tavalla, käsittely lienee riittävä. Sarkaojarakenteet on huollettava vähintään vuosittain, kokooja allas puhdistettava ja kivennäisainepadon imukyvystä on huolehdittava tarvittaessa suodatinkerroksia uusimalla. Koska tuotantoalue tulee palaturvetuotantoon, pölyhaitat ympäristölle ovat suhteellisen vähäiset. Vastineen yhteydessä hakija on esittänyt laajentavansa pintavalutuskenttää alun perin varikkoalueeksi suunnitellulle alueelle. Näin pintavalutuskenttä olisi pinta alaltaan 1,3 ha, mikä on 3,5 % valumaalueen pinta alasta. Vedet pumpataan kentälle käyttäen kahta jakoputkilinjaa. Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että pintavalutuskentän kokoa ei voi suoraan tarkastella prosenttiosuutena tuotantoalasta, vaan tärkeämpää on kentälle ohjautuva
6 kuormitus. Laajennettu pintavalutuskenttä riittää käsittelemään alueelta poistuvat vedet. Kokooja allas täyttää moninkertaisesti mitoitusohjeet. Virtaamansäätöpadot tasaavat myös virtaamia. Myös vesiensuojelurakenteiden toiminta jäätyneen maan aikana on otettu huomioon. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnosta hakija on todennut, että Penninkijoen yläosa on varsin luonnonvarainen ja lajistoltaan rikas, mutta veden laatu muuttuu Penninkijoen alaosalla asutuksen, peltoalueiden ja Pahkaojan kuormituksen vuoksi. Hankkeen kuivatusvedet ovat alle tuhannesosa Penninkijoen virtaamasta. Hanke ei aiheuta haittaa alapuolisen vesistön veden laadulle, virkistyskäytölle tai kalataloudelle. Penninkijoen rapukanta kuoli rapuruttoon 12 15 vuotta sitten ja kanta oli aiemminkin vähäinen joen alaosalla. Vaadittu kalatalousmaksu on ehdottomasti liian suuri ja se on kohtuullistettava. Hakija on halukas kuormitusosuutensa huomioiden osallistumaan Perhonjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun tarvittavissa määrin. Hakija on kertonut vastineessaan myös tutkimustuloksista, joiden mukaan palaturvetuotanto pienentää ylivalumahuippuja ja kokonaisvaluntaa verrattuna jyrsinturvetuotantoon. Palaturvetuotannon valumahuiput olivat jopa 2 2,5 kertaa pienemmät ja tuotantokauden kokonaisvalunta 8 15 % pienempi kuin jyrsinturvealueilla. Myös kuivatusvesien kiintoaine ja ravinnepitoisuudet olivat pienempiä. Palaturvetuotannon huuhtoumat olivat 15 30 % pienempiä kuin jyrsinturvetuotannon. Palaturvetuotannon melu ja pölyhaitat ovat vähäiset. Hakija on pyrkinyt löytämään parhaan vesien johtamistavan alueelle. Yksikään suoranainen asianosainen ei ole nähnyt huomautettavaa tuotantoalueen laajentamisessa. Hankkeella on tärkeä osuus lähikuntien polttoainehuollon kannalta ja se tarjoaa työtä 3 6 kesätyöntekijälle sekä hakijalle ja yrityksen jatkajalle. TARKASTUS HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Ympäristölupavirasto on 8.6.2005 suorittanut asiassa tarkastuksen, jossa tutustuttiin alueen vesienkäsittelyjärjestelyihin. Suunniteltu pintavalutusalue oli kapeimmalta kohdaltaan vain 10 m:n levyinen ja sillä oli ainakin yksi oja. Hakija on suunnitellut laskuojan syventämistä noin metrin, jolloin siitä tulee laskeutusallas. Hakemuksessa on esitetty kivennäisainepatoon putkitus, mutta hakija aikoo luopua sen tekemisestä, koska pato toimii ja pidättää aineita paremmin ilman putkia. Lohko 3 oli ojittamatonta aluetta, joka sopisi pintavalutuskentäksi. Tapani Tofferi, joka asuu tuotantoalueen vieressä, totesi, ettei harjoitetusta tuotannosta ole ollut pöly tai meluhaittaa. Hakija on 30.8.2005 toimittanut suunnitelman pintavalutuskentän rakentamisesta lohkon 3 pohjoispäähän. Pintavalutuskentän pinta ala
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 7 on 2,4 ha, mikä on 7 % hankkeen kokonaisalasta. Samalla hankkeen kokonaispinta ala pienenee 2 ha, koska alun perin pintavalutuskentäksi suunniteltu alue jää hankkeen ulkopuolelle. Turpeennostopinta ala pienenee uuden pintavalutuskentän alueen (2,4 ha) verran. Ympäristölupavirasto myöntää Voitto Tuominiemelle luvan Järvirämäkön turvetuotantoon Halsuan kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 35,5 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 31 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava vähintään mitoitusohjeiden mukaisia. Laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot ja altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
8 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen laajennusalueen ojitusten ja kuntoonpanon jatkamista kuitenkin viimeistään 1.5.2007. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojasto jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty, kun tuulee etelän ja lännen väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus on yli 1 m/s. Tuotantoalueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Turpeen pintaanajoa ei saa tehdä klo 22 7 välisenä aikana. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
9 Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutusta vesistössä sekä pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
10 Korvaukset Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 16) Luvan saajan on maksettava viiden vuoden välein 1 000 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuosilta 2006 2010 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja seuraavat aina viiden vuoden kuluttua edellisestä maksuajankohdasta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Järvirämäkkö on osittain turvetuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Se on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pöly ja meluhaittoja lähiasutukselle vähennetään toimintaa koskevilla rajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun avulla. Kun otetaan huomioon Järvirämäkön ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Koko alueen laajuista tuotantoa ollaan aloittamassa ja sitä harjoitetaan vielä pitkään, minkä vuoksi pintavalutuksen on oltava toiminnassa ympäri vuoden. Pölypäästöjen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi pölyävä toiminta on kielletty lupamääräyksessä 6), kun tuuli käy asutukseen päin. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden si
11 joittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen. Lupamääräyksessä 7) rajoitetaan asutukselle aiheutuvia meluhaittoja kieltämällä eniten melua aiheuttava toiminta yöllä. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tarkkailut voidaan tehdä yhteistarkkailuina. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Maksu on mitoitettu siten, että sillä voidaan estää kalataloudelle aiheutuvat haitat. Maksu on jaksotettu maksettavaksi viiden vuoden välein, jotta sen määrä on tarkoituksenmukaisen kokoinen maksun käytön kannalta. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus vesienkäsittelyn tehostamisesta on otettu huomioon hakijan esittämässä suunnitelman muutoksessa ja lupamääräyksessä 2). Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksessä 14). Ympäristölupavirasto katsoo, ettei ole perusteita määrätä luvan tarkistamisajankohtaa tavanomaista aikaisemmaksi. Halsuan kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 4) ja 5). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.3.2016 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 12 vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneista alueista ja niiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
13 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 911 euroa Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää pienempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Kalevi Tikka Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.3.2006. Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Liite 3 JÄRVIRÄMÄKÖN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan laskuojasta heti pintavalutuskentän jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojasta ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan uuden tuotantoalueen käyttöönoton jälkeen ja kahden vuoden
Raportointi Laadunvarmistus ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien pintavalutuskäsittelyllä varustettujen turvetuotantoalueiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. tuotantoalueiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.