PÄÄTÖS Nro 38/2014/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/3/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2014 ASIA HAKIJAT Eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Vieremä Elina Dahl ja Timo Dahl Alakoskentie 10 74270 Kauppilanmäki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakijat laajentavat olemassa olevaa lypsykarjanavettaa. Laajennuksen jälkeen paikkoja on 83 lypsylehmälle, 62 hieholle ja 18 alle puolivuotiaalle vasikalle (686 eläinyksikköä). Nykyinen eläinyksikkömäärä on 528. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinmäärän lisääminen 30 prosentilla on olennainen muutos. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinmäärää vastaavan eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 1 momentti ja 32, ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 3.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on antanut 16.2.2006 hakijoiden eläinsuojan toiminnalle ympäristöluvan. Hakijoilla on pellonvuokrasopimuksia yhteensä 31,5 hehtaarin peltoalasta. Tilakeskus sijaitsee Pohjois-Savon maakuntakaavan maatalousalueella (MT). Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Vieremän kunnan Niemisen kylässä Salmenniemi-tilalla (925-406-2-33) osoitteessa Alakoskentie 10, 74270 Kauppilanmäki. Alue on maatalousvaltaista. Eläinsuojasta on 230 metriä lähimpään naapuriin luoteessa. Muihin naapureihin on matkaa yli 400 metriä. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Eläinsuojan toiminta Toiminnan päästöt 2 (14) Eläinsuoja sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Kauppilanjoen valuma-alueella (04.536). Olemassa olevasta karjarakennuksesta on 100 metriä ja lietesäiliöstä 90 metriä Alemmaiseen laskevaan Niemisjokeen. Uudet rakennukset sijoittuvat kauemmas joesta. Hakijat rakentavat uuden nuorkarjarakennuksen ja kuivalantalan. Nykyisen navetan hiehopaikat muutetaan lypsylehmien paikoiksi. Maitoa tuotetaan laajennuksen jälkeen 900 000 kg ja lihaa 12 000 kg vuodessa. Lypsylehmänavetassa on lietelantajärjestelmä. Käytettävissä ovat tilakeskuksen 1 500 m³:n ja 800 m³:n kattamattomat betonisäiliöt, jotka täytetään altapäin valuttamalla. Etäsäiliön tilavuus on 320 m³. Nuorkarjanavettaan tulee vinokuivikepohja, joka tyhjennetään kerran vuodessa. Lantakäytävä tyhjennetään viikoittain kuivalantalaan, jonka tilavuus on 760 m³. Kuivike on pehkua ja turvetta. Lantalassa on kuormauslaatta. Lypsylehmät ja hiehot laiduntavat viisi kuukautta vuodessa päivisin noin 12 hehtaarin alalla, joka rajoittuu osin Niemisjokeen. Eläimet juovat vesialtaista eivätkä pääse jokeen. Karjataloudessa käytettävä vesi tulee Niemisen vesiosuuskunnasta. Hakijat tekevät säilörehua vuosittain esikuivattuna noin 800 tonnia laakasiiloihin ja 210 tonnia pyöröpaaleihin. Siiloista puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Rehuhappoa on enimmillään varastossa 3 m³. Polttoainesäiliöitä on kaksi ja niiden yhteistilavuus on 3,7 m³. Säiliöt ovat sijoitettuna katettuun suoja-altaalliseen varastoon. Suoja-altaan koko on 4 m³. Tankkauspaikalla on öljyvuodon ensitorjuntavarustuksena imeytysainetta. Muita öljytuotteita on enintään 600 litraa konehallissa betonilattialla. Suurin varastoastiakoko on 200 litraa. Väkilannoitteita on peitettynä lavojen päällä ulkona. Desinfiointiaineet ja lypsylaitteiden pesuaineet ovat maitohuoneessa tai hygieniahuoneessa. Eläinten lääkkeet ovat lukitussa kaapissa navetassa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala on yhteensä noin 88 hehtaaria. Lisäksi on noin kuusi hehtaaria peltoraiviota, joka otetaan käyttöön vuoteen 2017 mennessä. Omaa peltoa on 56 hehtaaria ja vuokrapeltoa 31,5 hehtaaria. Lannasta 40 prosenttia levitetään keväällä, 30 prosenttia kesällä ja loppu syksyllä. Karjarakennuksen ja maitohuoneen pesuvedet (noin 150 m³ vuodessa) sekä wcvedet johdetaan lietesäiliöön. Karjarakennuksista ja lantaloista tulee ajoittain hajupäästöjä. Haju leviää haitallisena noin 50 metrin etäisyydelle. Arvio on tehty aistinvaraisesti normaaliolosuhteissa. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä sekä eläinkuljetusauto ja rehukuljetus yhteensä noin kaksi kertaa viikossa. Muuta liikennettä on satunnaisesti. Traktoriliikennettä on päivittäin.
3 (14) Kuolleet eläimet (200 kg/vuosi) toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Eläimet varastoidaan ennen noutoa suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Paali- ja muut muovit (3 000 kg), metallijätteet (alle 100 kg) ja vaaralliset jätteet (500 kg) toimitetaan keräilyyn. Kunnallinen jätekuljetus hakee sekajätteen. Paperi ja pahvi poltetaan puun seassa. Pilaantuneet rehut (100 kg) levitetään peltoon lannoitteeksi. Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia suoraan pintavesiin, maaperään tai pohjaveteen. Ilmaan ei joudu muita päästöjä kuin paikallinen, vähäinen hajupäästö. Toiminnan melusta ei aiheudu ympäristöhaittaa. Toimintaan liittyvät riskit ja toimet häiriötilanteissa Toiminnan tarkkailu Suurimmat riskitekijät toiminnassa ovat tulipalo, tuotantotilojen ja varastojen vuodot sekä eläintaudin leviäminen karjaan. Varastot ovat tiiviitä, joten vuotoja pohjaveteen liittyvä riski on epätodennäköinen. Vesistöriskit on minimoitu vaatimusten mukaisilla rakenteilla ja toimintatavoilla. Polttoaineet varastoidaan valuma-altaallisessa varastossa, josta vuoto saadaan talteen. Varastossa on imeytysainetta. Tulipalon varalle on alkusammutuskalustoa ja paloilmoitinjärjestelmä. Tilalle on tehty palo- ja pelastussuunnitelma. Päävirtakatkaisija on asuinrakennuksella ja rakennuskohtainen katkaisija navetalla. Rikkoontunut lantavarasto tyhjennetään esimerkiksi lähinaapurustossa olevaan tilapäiseen varastoon. Vuotanut polttoaine kerätään tiiviisiin astioihin ja imeytetään turpeeseen. Maaperään joutuneesta vuodosta ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. Eläinten massakuolemassa ja tulipalossa kuolleiden ruhojen käsittelyssä noudatetaan ympäristöviranomaisen ohjeita. Karjarakennusten, rehuvarastojen lantaloiden ja polttoainevaraston rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastaja, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaustoimet. Lantavarastot tarkastetaan aina tyhjennyksen yhteydessä vähintään kerran vuodessa. Toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, joita olisi tarkkailtava. Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan käyttötarkkailun yhteydessä. Käyttötarkkailusta raportoidaan ympäristöviranomaisille pyydettäessä. Valvoville viranomaisille ilmoitetaan muutoksista, kuten peltolohkojen muuttumisesta ja ilmoitettujen toimenpiteiden valmistumisesta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Asiantuntemus ja koulutus yhdessä hyvälaatuisten ja varmakäyttöisten maatalouskoneiden kanssa takaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan lannanlevityksessä, peltoviljelyssä sekä torjunta-aineiden käytössä. Raaka-aine- ja muiden varastojen rakenteet on tehty parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla.
4 (14) ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Vieremän kunnassa 25.2. 27.3.2014 sekä kirjeitse asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Vieremän kunnanhallitukselta ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että hakemuksen mukaisella toiminnalla ja eläinsuojan toiminnan ravinnekuormituksella voi olla osavaikutusta ympäristön vesistöjen tilaan ja Pyöree-järven hyvän tilan saavuttamiseen. Kuormituksen vähentäminen edellyttää, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet on käsiteltävä aina parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon esimerkiksi multaavalla tai sijoittavalla lannanlevityskalustolla niin, ettei niistä aiheudu valumia vesistöön. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus, siirto ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Tilakeskuksen lähipelloille levitetty lanta on mullattava heti tai käytettävä sijoittavaa levityskalustoa. Eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön. Alueelle tulee perustaa tiivispohjainen jaloittelualue, josta sade- ja lantavedet kerätään talteen, jos hiehot laiduntavat ympäri vuoden pihaton läheisyydessä. Säilörehun käsittely, puristenesteen keräys- ja varastointi on tehtävä huolellisesti niin, ettei niistä aiheudu valumia ympäristöön ja Niemisjokeen. Ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksen ja edellä esitetyn sekä ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena esittää lausunnossaan, että eläinsuojan sekä lantavarastojen rakenteet tulee rakentaa ja ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet pääse valumaan pinta- ja pohjavesiin tai muualle ympäristöön. Lämpöeristämättömien tilojen betonin tulee olla säänkestävää. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan varastointitilan mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös sadevesien määrä, koska lantalat eivät ole katettuja. Hakemuksen perusteella rakennettavan kuivikelannan kokonaisvarastotilavuus on riittävä eläinmäärän 12 kuukauden aikana syntyvän lannan sekä sadevesien varastointiin. Lietelantalan tilavuus on riittävä, kun otetaan huomioon laidunkauden yhteydessä laitumelle jäävän lannan määrä. Suositeltavaa olisi, että lantavaraston tilavuus vastaisi 12 kuukauden tarvetta erilaisten häiriötilanteiden huomioonottamiseksi. Eläinmäärää kasvatettaessa lannan varastointitilan on oltava kokoajan riittävä.
Hakijoiden vastine 5 (14) Hakemuksen mukainen eläinmäärä tarvitsee lannan levityspeltoalaa noin 81,8 ha (YM -ohje 2009). Hakemuksen mukaan peltopinta-alaa on käytettävissä 87,6 ha, joten peltopinta-ala on riittävä. Koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttonestesäiliöiden, säiliön suojausten ja tankkauspaikan tiivistyksen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja mahdolliset vauriot tulee korjata viipymättä. Polttonestesäiliöissä on oltava varusteina laponesto, lukitus ja ylitäytönesto ja ne on pidettävä kunnossa. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otettava huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä lämpimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjätteeseen. Eläinsuojan wc-vesien käsittelystä tulee luvassa antaa tarvittavat lupamääräykset. Koska eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan lietesäiliöön, vesien mikrobiologista turvallisuutta tulee valvoa omavalvonnalla siten, että sairaana eläinsuojan wc:tä ei käytetä. Wc on poistettava käytöstä tai vedet on johdettava omaan ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon, jos riittävää omavalvontaa ei voida noudattaa ja wc-vesien mukana lietesäiliöön voi kulkeutua taudinaiheuttajia. Vaihtoehtoisesti eläinsuojaan voidaan asentaa esimerkiksi kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden vastaavien lietteiden levittäminen omille pelloille on sallittu, kun lietteet ensin stabiloidaan. Tilan toimintaa on harjoitettu aikaisemman ympäristölupapäätöksen mukaisesti kasvanutta eläinmäärää lukuun ottamatta. Valvontaviranomaiselle ei ole tullut yleisöilmoituksia tilan toiminnasta. Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Vieremän kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kannanotto: Lanta käsitellään siten, ettei valumia vesistöön pääse ja ympäristö ei likaannu. Tilakeskuksen lähipelloille levitettävä lanta mullataan levityksen jälkeen. Eläimet laidunnetaan rantalaitumilla, mutta laitumet on erotettu 10 20 metrin päähän rannasta aitaamalla rannan pehmeyden ja eläinten uppoamisvaaran vuoksi. Hiehot eivät laidunna ympärivuotisesti, vaan keväästä syksyyn viiden kuukauden ajan. Säilörehu on esikuivattua, joten puristenesteen määrä on vähäinen. Puristeneste kerätään ja varastoidaan siten, että siitä ei aiheudu valumia ympäristöön tai Niemisjokeen.
Ylä-Savon SOTE: 6 (14) Kylmäpihatossa käytettävä betoni on säänkestävää. Rakenteet tarkastetaan vuosittain ja pidetään kunnossa, jotta lanta ja muut siellä muodostuvat nesteet eivät pääse valumaan pinta- ja pohjaveteen tai muualle ympäristöön. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Kylmäkasvattamon lantalaan voidaan tilapäisesti sijoittaa lietelantaa turpeeseen imeytettynä, jos tarve vaatii. Uuden lietesäiliön rakentaminen on suunnitelmissa tulevina vuosina, jotta kilometrin päässä sijaitsevasta etäsäiliöstä voidaan luopua ja lannan siirtotyö jäisi pois. Koneiden tankkauspaikalle rakennetaan kesän 2014 aikana kiinteä valettu alusta, jolta vuodon ja tankkausten yhteydessä syntyvät roiskeet voi kerätä pois. Kuolleet ja lopetetut eläimet varastoidaan betonipohjaisella alustalla, josta ei aiheudu valumia ennen poiskuljetusta. Eläinsuojan wc:n käyttöä valvotaan, ja sairaat wc:n tarvitsijat ohjataan asuintalon tiloihin. Niistä vedet menevät sakokaivoihin, jottei taudinaiheuttajia pääse lietesäiliöön. Ympäristönsuojelulainsäädännön mukainen käsittelyjärjestelmä navetan ja asuinrakennuksen wc-vesille hankitaan viimeistään vuonna 2016. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Elina Dahlille ja Timo Dahlille ympäristöluvan eläinsuojan laajennettavaan toimintaan Salmenniemi-tilalla (925-406-2-33) Vieremän kunnan Niemisen kylässä. Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 83 lypsylehmää, 62 hiehoa ja 18 alle puolivuotiasta vasikkaa (eläinyksikkömäärä 686). Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Nautojen ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei nautojen yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. 2. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Kuivalantalassa tulee olla kuormauslaatta. Mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 3. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kuukauden varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lietelannan (2 508 m³) ja säiliöihin johdettavien vesien (jätevedet 150 m³, puristeneste 40 m³) varastotilavuutta on oltava 2 698 m³. Kuivalantavaraston tilavuuden tulee olla 636 m³. Kattamattomiin lantavarastoihin tulee varata riittävästi tilaa myös sadevesille. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Eläinsuojan WC-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön 31.12.2016 jälkeen.
7 (14) 4. Lietesäiliöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 5. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 6. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 82 hehtaaria. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei siihen tule nurmesta vapaita paikkoja. 8. Rehut, polttoaineet, kemikaalit, lanta ja jätteet mukaan lukien paalimuovit ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Vaaralliset jätteet, esimerkiksi jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. 9. Polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliön tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 11. Toiminnanharjoittajan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietevarastojen vuotoihin. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittö-
8 (14) mästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Polttoainevuodosta tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaiselle. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viiden vuoden välein analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet sekä häiriöilmoitukset ja korjaavat toimenpiteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 13. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois- Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulaissa mainitut, seuraavassa esitetyt esteet voidaan poistaa antamalla lupamääräyksiä. Toiminnasta ei saa aiheutua asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.
Luvan myöntämisen yleiset perustelut 9 (14) Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinpaikkamäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, yli vuoden ikäiselle hieholle kerrointa 2,0, yli puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 1,6 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Kerroin perustuu lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Eläinsuojan sijoituspaikka on merkitty maakuntakaavassa maatalousalueeksi. Tilan lähiympäristössä on peltoa. Karjatalouden harjoittaminen on tavanomaista toimintaa alueella. Lähin naapurin asuinrakennus on eläinsuojasta luoteeseen noin 230 metrin päässä. Eläinsuojan laajennus sijoittuu kauemmas naapurista kuin nykyiset rakennukset. Etäisyys hakijoiden eläinsuojasta naapuriin on etäisyyssuositusten mukaan riittävä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää kunkin peltolohkon läheisyydessä muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Edellä olevan perusteella eläinsuojan laajennettava toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Eläinten ikäjakauman muutokset hyväksytyn elinyksikkömäärän puitteissa ovat mahdollisia, jos ne eivät lisää toiminnan ympäristövaikutuksia merkittävästi. (Lupamääräys 1) Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten valumia ympäristöön, pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä muun muassa rakenteiden tiiviydellä ja huolellisilla työtavoilla. Salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. (Lupamääräys 2) Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Myös ravinteikas puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä. Hakijoilla on käytettävissä 2 620 m³ lietesäiliötilavuutta. Kuivalantalan tilavuus on noin 760 m³. Lisäksi on kerran vuodessa tyhjennettävä vinokuivikepohja uudisrakennuksessa. Eläinmäärän perusteella laskettuna vuosittain muodostuu lietelantaa 2 500 m³ ja kuivalantaa 640 m³. Kattamattomiin varastoihin kertyville sadevesille tyypillisesti
10 (14) käytetty mitoitus on 0,3 m³/m². Tarvittaessa lietelantaa on mahdollista varastoida kuvalantalassa esimerkiksi turpeeseen imeytettynä. Lannan varastointitilavuudet ovat yhteensä riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin, kun otetaan huomioon, että osa lannasta jää laitumille. Lietesäiliöt voidaan kattaa kelluvalla katteella, jos hajuhaittoja ilmenee. Esimerkiksi 10 cm paksun turvekerroksen on todettu ehkäisevän hajun leviämistä lietesäiliöstä. WC-vesien mukana voi lietesäiliöön joutua taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat terveyshaittaa. Määräaika wc-vesien johtamiselle muualle kuin lietesäiliöön on asetettu hakijan esityksen mukaisena. (Lupamääräys 3) Lantavaraston vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varaston rakenteet voidaan tarkastaa ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristöhaitat, ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 5) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 yli vuoden ikäistä hiehoa, 4,5 yli puolivuotiasta vasikkaa ja 11 alle puolivuotiasta vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja sopimuspeltoa noin 88 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 82 hehtaaria, joten käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on tarpeen ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. (Lupamääräys 6) Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ympäristöön kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. Kasvillisuuden säilyminen ehyenä ehkäisee myös pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 7)
11 (14) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon järjestämisestä siten, ettei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. Vaarallisten jätteiden (aikaisemmin ongelmajäte) toimittaminen niille tarkoitettuun käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. (Lupamääräys 8) Polttoainesäiliön suojaukset ja tankkauspaikan tiiviys ehkäisevät maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta käytetään öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estetään öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, säilörehun tekeminen esikuivattuna, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt ehkäisevät kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) syntymistä. (Lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen ja epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 11) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava esimerkiksi toiminnan laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta ja muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen arvioi, lisääntyvätkö toiminnan päästöt tai niiden vaikutukset ja edellyttääkö toiminnan muuttaminen uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen jälkeen tulee toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistaa ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 13) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Hakija ei ole esittänyt, että naudat jaloittelisivat ympäri vuoden. Jaloittelutarhan suunnitelmista ei ole annettu määräystä.
12 (14) Muilta osin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä 31.5.2029 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan 2.2.2006 hakijoiden eläinsuojan toiminnalle antaman ympäristöluvan. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 72, 118, 119, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7 9, 20 ja liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 620 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 13 (14) Päätös Elina Dahl ja Timo Dahl Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vieremän kunnanhallitus Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vieremän kunnan virallisella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU 14 (14) Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Ahti Itkonen Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.6.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 faksi: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.