Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 20/10/1 Dnro ISAVI/52/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Lento- ja pohjatuhkan sekä soodasakan hyödyntämistä koskeva ympäristölupa Kaukaan tehtaan ja Tuosan kaatopaikan tie- ja kenttärakenteissa, Lappeenranta HAKIJA UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan tehtaat Kaukaankatu 30 53200 LAPPEENRANTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO UPM-Kymmene Oyj on pyytänyt 20.10.2009 Itä-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa ympäristölupaa tehtaiden toiminnassa prosessijätteinä syntyvien lento- ja pohjatuhkan sekä soodasakan hyödyntämiseen Kaukaan tehdasalueen sekä Tuosan kaatopaikka-alueen kenttärakenteiden kantavan kerroksen materiaalina. Hyötykäyttökohteet sijoittuvat tehdasalueen pohjoisosan puu-, kuori- ja hakevarastoalueille sekä Tuosan kaatopaikka-alueella ns. Haapalahden alueelle, jossa on huonosti kantavia, nykyisin lähinnä puutavaran varastoalueina olevia kenttiä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan mukaan ympäristölupa. Hakemuksen vireille tulon ajankohtana ympäristölupavirasto on ollut toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella. Asia käsitellään 1.1.2010 voimaan tulleen valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 momentin nojalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa, koska asia on annettu kuuluttamalla tiedoksi ennen 1.1.2010.
2 AIKAISEMMAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 22.12.2005 antanut päätöksellä nro 125/05/02 ympäristöluvan UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden ja Tuosan kaatopaikan toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus on 30.5.2008 päätöksellään nro 08/0165/1 eräiltä osin muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen 28.5.2009. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 5.9.2003 antanut päätöksellä nro 68/03/03 ympäristöluvan Kaukaan Voima Oy:n voimalaitokselle, joka sijoittuu tehdasalueelle. Voimalaitos korvaa kaksi vanhempaa voimalaitosta (kuorikattilat 1 ja 2). Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut 8.9.2008 päätöksen nro A2021 UPM- Kymmene Oyj:n tekemästä koeluontoista tuhkan ja soodasakan käyttöä tie- ja kenttärakenteissa koskevasta ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta. TOIMINTAPAIKAN SIJAINTI, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE HANKKEEN TAUSTA UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehdasalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Kaukaan kaupunginosassa hakijan kiinteistöllä 405-32-1-8. Kaukaan tehtaan kaatopaikka ja Haapalahden varastointialue sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä tehdasalueesta Tuosan saaren eteläosassa hakijan tiloilla 405-441-6-2 ja 405-457-9-38. Tehdasalue on merkitty 4.9.1992 vahvistetussa asemakaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Vuonna 1994 hyväksytyssä osayleiskaavassa Tuosan kaatopaikan alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Kaukaan tehdasalue rajoittuu pohjoisessa Etelä-Saimaaseen ja muilla suunnilla teollisuusalueen ympärille kasvaneeseen asutukseen. Tuosan saarta ympäröivä vesialue on myös Etelä-Saimaata. Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ovat noin 550 metrin etäisyydellä kaatopaikka-alueesta. Tuosan saaren pohjoisosassa on Sudensalmen Natura 2000 -alue, joka sijaitsee 1,1 kilometrin päässä Tuosan kaatopaikasta. Kaukaan tehdasalueen koilliskulmaan rajoittuu yleiskaavaan merkitty Pappilanniemen virkistysalue. Kaukaan tehdasalue ja Tuosan alue eivät ole tärkeää tai muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta. Tuosan alueella pohjamaa on moreenia ja silttiä. Tuosan Haapalahden alue on täytettyä entistä vesialuetta, jota on käytetty puutavaran ja hyötykäyttöön ohjattujen jätemateriaalien varastoalueena. UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden ympäristöluvassa on edellytetty hyötykäyttöön soveltuvien tai kaatopaikalle menevien jätteiden, muun muassa tuhkien, ominaisuuksien ja hyötykäyttömahdollisuuksien selvittämistä (lupamääräys 21) sekä toiminnassa syntyvien jätteiden, muun muassa soodasakan, määrän vähentämismahdollisuuksien ja hyötykäytettävyyden lisäämismahdollisuuksien selvittämistä (lupamääräys 22). Luvan haltijan on esitettävä selvitys ja siihen perustuva suunnitelma jätteiden
määrän vähentämisestä ja hyötykäytön lisäämisestä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa, joka on tehtävä 31.12.2013 mennessä. Tuhkaa, lietteitä ja soodasakkaa on hyödynnetty pintarakenteiden materiaalina Tuosan kaatopaikan suljetuilla täyttöalueilla. Uutena hyötykäyttökohteena kehitetään tuhkan ja soodasakan käyttöä tie- ja kenttärakenteissa. Kaukaan tehtailta prosessijätteenä vuosittain muodostuvan soodasakan määrä on noin 15 000 tonnia ja lento- ja pohjatuhkan määrä on noin 8 000 tonnia. Tuhkan määrä tulee kasvamaan, kun uusi voimalaitos käynnistyy vuonna 2010. Tuhkan ominaisuudet selvitetään uudestaan uuden voimalaitoksen käynnistyttyä. JÄTEMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVAT SELVITYKSET Jätemateriaalien hyötykäyttöä on selvitetty tekemällä ennakkokokeita laboratoriossa ja koerakenne tuhkaa ja soodasakkaa sisältävistä materiaaleista syksyllä 2008 Tuosan Haapalahden varastoalueelle. Koerakenteen ominaisuuksia on tarkkailtu kentän rakentamisvaiheessa, sen valmistuttua ja vielä keväällä 2009. Koerakenne on tehty seossuhteella: lentotuhka 70 % ja soodasakka 30 %. Vaihtoehtoinen vertailurakenne on tehty seossuhteella 50:50 (paino- %) varsinaisen koerakenteen viereen. Soodasakan vesipitoisuus on suuri (noin 120 % kuivapainosta), mikä aiheuttaa suurimmat ongelmat valittaessa oikeaa soodasakan ja tuhkan seossuhdetta kenttä- tai tierakenteisiin. Selvityksen perusteella rakennettavuuden kannalta paras on seos, jossa soodasakkaa on 30 % ja lentotuhkaa 70 %. Seoksen 30/70 pakkasenkestävyystestillä materiaalin painohäviö oli 2 %, mikä täyttää esimerkiksi stabiloidulle materiaalille asetetun vaatimustason 3 %. Seoksen vedenläpäisevyyttä ei ole selvitetty, mutta aikaisempien materiaalitutkimusten mukaan soodasakka tuhkaseosten vedenläpäisevyys on ollut erittäin pieni, suuruusluokkaa 10-8 m/s. Koerakenteen rakentamisen aikaisten havaintojen sekä tehtyjen kokeiden perusteella seosmateriaali on erittäin sopivaa tiivistettäväksi tie- ja kenttärakenteisiin kantavaksi kerrokseksi. Materiaalin ympäristökelpoisuus on riittävä rakenteiden toteutukseen hakemuksen mukaisilla alueilla. Tuhkien ja soodasakan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus Kaukaan tehtaiden lento- ja pohjatuhkien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudesta on tehty selvitys (raportti 12.8.2009) sekä soodasakan kaatopaikkakelpoisuudesta selvitys (vastaavuustestaus, raportti 22.6.2009). Kaukaan tehtaiden voimalaitoksessa syntyvä lentotuhka (jäteluettelon nro 10 01 17) ja pohjatuhka (jäteluettelon nro 10 01 01) ovat kokonaispitoisuuksiensa perusteella tavanomaisia jätteitä. Lento- ja pohjatuhkan raskasmetallipitoisuudet alittavat eräiden jätteiden hyötykäytöstä maarakentamisessa annetun asetuksen 591/2006 mukaiset raja-arvot. Lentotuhkan kromin, sulfaatin ja kloridin liukoiset pitoisuudet ylittävät kuitenkin jätteen maanrakennushyötykäytölle päällystetyssä rakenteessa asetetut raja- 3
arvot. Lentotuhka voidaan sijoittaa liukoisuustestien tulosten perusteella tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle (VNp kaatopaikoista 861/1997, muut. VNA 202/2006). Pohjatuhkan liukoiset pitoisuudet täyttävät asetuksen 591/2006 mukaiset hyötykäytölle peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa asetetut raja-arvot. Pohjatuhkan liukoisuusarvot täyttävät jätteen pysyvälle kaatopaikalle sijoittamisen kelpoisuusvaatimukset. Kaukaan tehtaan soodasakka luokitellaan kokonaispitoisuuksien perusteella tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluettelon nro 03 03 02). Liukoisuustestauksen perusteella soodasakan kaikkien komponenttien liukoiset pitoisuudet täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamiselle asetetut vaatimukset. Tuhka-soodasakkaseoksen ympäristökelpoisuus Sekoitetuista materiaaleista on tehty hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuusselvitys koerakentamisen alkaessa vuonna 2008 (raportti 11.11.2008) ja valmiista koerakenteesta otetusta näytteestä vuonna 2009 (raportti 22.6.2009). Koekentällä käytettyjen tuhka-soodasakkaseosten liukoisuuskokeet on tehty ravistelutesteillä. Liukoisuustestien tuloksia on verrattu valtioneuvoston kaatopaikoista antaman asetuksen (202/2006) mukaisiin kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksiin. Koerakenteen tiivistetty materiaaliseos täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden liukoisuusraja-arvovaatimukset. Pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen liukoisuusraja-arvot (L/S 10) ovat ylittyneet lievästi kromin, molybdeenin, kloridin (1 200 mg/kg) ja sulfaatin (8 400 mg/kg) osalta. Tulosten perusteella on arvioitu, että tuhkan ja soodasakan sekoittaminen pienentää selvästi lentotuhkassa olevan kromin, kloridin ja sulfaatin liukoisuutta ja siten parantaa tuhkan ympäristökelpoisuutta rakenteessa. Tuhkan ja soodasakan seoksen hyötykäyttökelpoisuutta maanrakennusmateriaalina ei voida suoraan arvioida asetuksen (VNA 591/2006) mukaisesti, koska asetus ei koske seoksia. Jäteseoksen maanrakennuskelpoisuutta voidaan arvioida vertaamalla liukoisuusarvoja ohjeellisiin maanrakennuksessa käytettäviin raja-arvoihin, jotka on esitetty Tekes-hankkeen loppuraportissa Sivutuotteet maanrakenteissa, käyttökelpoisuuden osoittaminen, TEKES 93/2000. Tuhkan ja soodasakan seosten liukoisuustestien tuloksia (L/S10-pitoisuuksia) on seuraavassa taulukossa verrattu NEN 7343 -liukoisuustestin mukaisiin päällystämättömän ja päällystetyn rakenteen liukoisuusraja-arvoihin. Materiaaliseoksessa 70/30 seleenin liukoinen pitoisuus ylittää niukasti päällystämättömälle rakenteelle asetetun vaatimustason. Muilta osin vaatimustaso täyttyy. Seosten liukoisuustestien tulokset, L/S 10 (mg/kg) 4 Alkuaine Seos 50/50 22.6.2009 Seos 70/30 22.6.2009 Ohjearvo, päällystämätön rakenne *) Ohjearvo, päällystetty rakenne *) As <0,05 <0,05 0,14 0,75 Ba 1,7 1,1 10 28 Cd <0,01 <0,01 0,011 0,015
Co - - 1,1 2,5 Cr 0,53 0,68 2 5,1 Cu 0,46 0,99 1,1 2 Mo 1,2 1,2 0,31 0,5 Ni 0,09 0,15 1,2 2,1 Pb <0,05 <0,05 1 1,8 Sb <0,05 <0,05 0,12 0,4 Se 0,06 0,08 0,06 0,10 V 0,15 0,31 2,2 10 Zn 0,24 0,10 1,5 2,7 *) Sorvari, J. (2000): Sivutuotteet maanrakentamisessa. Käyttökelpoisuuden kriteerit. Tekes/Teknologiakatsaus 2/2000. 5 JÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖSUUNNITELMA Lupaa haetaan UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla prosessijätteinä syntyvien soodasakan sekä lento- ja pohjatuhkan hyödyntämiselle tie- ja kenttärakenteissa yhtiön omistamilla tehdas-, kaatopaikka- ja varasto-alueilla, jotka sisältyvät voimassa olevaan ympäristölupaan. Toiminta käsittää tehdasalueen pohjoisosassa puun, kuoren ja hakkeen varastoalueilla sekä Tuosan kaatopaikka-alueella, niin sanotulla Haapalahden alueella, sijaitsevien huonosti kantavien nykyisin lähinnä puutavaran varastoalueina olevien kenttien päällystämisen tuhkan ja soodasakan seoksesta toteutettavalla kantavalla kerroksella. Soodasakan ja tuhkan seosta voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi kaatopaikkarakenteissa, varastokenttien pohjarakenteissa sekä työmaateiden pohjarakenteissa. Yksityiskohtaiset rakenteiden rakennussuunnitelmat tehdään ennen rakentamisen aloittamista kohdekohtaisesti. Lupahakemuksen mukaisella toiminnalla saadaan nykyisin huonosti kantavat alueet tehokkaaseen käyttöön sekä alueilla liikkumista ja materiaalien varastointia saadaan huomattavasti järkevöitettyä. Toiminnalla saadaan merkittävä määrä hyötykäyttökelpoista materiaalia hyötykäyttöön ja samalla myös jatkettua Tuosan kaatopaikan käyttöikää. Suunnitelman mukaiset toimenpidealueet ovat nykyisin teollisuus- ja varastoaluekäytössä ja tarkkailun piirissä, joten toiminnan vaikutusten seuranta voidaan toteuttaa nykyisten tarkkailuohjelmien puitteissa. Lisäksi lupaa haetaan tuhkien ja soodasakan varastoinnille sekä sekoittamiselle Tuosan Haapalahden alueella. Materiaaleja voidaan varastoida ja sekoittaa tilapäisesti syksystä kevääseen myös tehdasalueella rakennuskohteessa, jos rakennettavan alueen välittömässä läheisyydessä on vapaana riittävän iso kenttä varastointia ja käsittelyä varten. Tuhkat ja soodasakka varastoidaan omissa kasoissaan ja sekoitetaan Tuosan Haapalahden varastoalueella. Varastointi pyritään tekemään mahdollisimman jyrkissä ja pinta-alaltaan pienissä varastokasoissa, jotta veden imeytyminen materiaaleihin olisi mahdollisimman vähäistä. Materiaaleja ei peitetä varastoinnin ajaksi. Materiaalit sekoitetaan kaivinkoneella ja seulakauhalla/rumpuseulalla vasta rakentamisen aikana, jotta materiaalit eivät reagoisi ja lujittuminen alkaisi vasta tiivistetyssä rakenteessa.
Rakennettavista kenttäalueista tehdään erilliset rakennussuunnitelmat kohdekohtaisesti. Suunnitelmissa esitetään rakenteen korkeustasot ja mahdolliset pintarakenteet, vesien johtaminen, pohjamaan tasaaminen ja mahdollisten alapuolisten pehmeiden maakerrosten poistaminen tai lujittaminen sekä rakentamisen aikainen laadunvalvonta. Kenttärakenteet toteutetaan koerakentamista vastaavalla periaatteella siten, että pohjamaa tasataan ja tiivistetään rakentamiskelpoiseksi. Pohjamaan päälle asennetaan tarvittaessa suodatinkangas ja sen päälle noin 300 400 mm:n kerroksina tiivistäen soodasakka tuhkaseos kantavaksi kerrokseksi. Rakennekerroksen paksuus on käyttökohteesta riippuen 600 2000 mm. Soodasakka tuhkakerroksen päälle voidaan asentaa rakennuskohteen tulevan käytön mukainen päällyste, esimerkiksi murskekerros tai asfalttipäällyste. Varastokenttäalueilla rakenne ei edellytä välttämättä päällystettä. Rakentamisen aikana seurataan muun muassa sekoitustyön homogeenisuutta, materiaalien vesipitoisuuksia ja tiivistämistyötä. Rakenteen tiiveydet määritetään kohteen vaatimusten mukaisesti. Tavoitetasona voidaan pitää koekenttärakenteessa saavutettuja tiiveyksiä. Saavutetuista tiiveyksistä voidaan arvioida rakenteen tulevia kantavuuksia sen jälkeen, kun rakenne on lujittunut lopulliseen muotoonsa. Kentät voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun rakenne on riittävästi lujittunut arviolta noin 5 kuukauden kuluessa rakentamisesta. Toiminta-aika Toiminta on jatkuvaa. Haapalahden alueella on rakennettavaa aluetta vielä noin 10 hehtaaria ja tehdasalueen pohjoisosissa on tiedossa huonosti kantavia kenttäalueita usean hehtaarin alueella. Hankkeista tehdään toteutussuunnitelmat ja aikataulutus sen jälkeen, kun hakemusta koskeva lupapäätös on saanut lainvoiman. Rakentamisessa pyritään siihen, että vuosittain pystyttäisiin toteuttamaan arviolta noin 5 000 10 000 m 3 :n materiaalimäärän käsittävä rakenne. Tällöin merkittävä määrä soodasakasta ja tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön. Rakentaminen tapahtuu kesäaikaan. TOIMINNAN PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset maaperään Seosmateriaalin liukoisuudet ovat pieniä ja ainoastaan seleenin liukoinen pitoisuus ylittää päällystämättömälle rakenteelle maanrakennusohjeessa asetetun vaatimustason. Seleeni on puuperäinen alkuaine, joka ei ole merkittävästi haitallinen ympäristölle. Seoksesta tehty rakennekerros on erittäin tiivis ja käytännössä rakenteen läpi ei mene vettä, joka voisi nuhrata alapuolista maaperää. Toiminta sijoittuu kaatopaikkaja tehdasalueelle, jotka ovat olleet ja tulevat olemaan vielä vuosikymmeniä teollisessa käytössä. Siten maaperän suojelulle ei ole tarpeen asettaa erityisiä vaatimuksia. 6
7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Suunnitellut jätemateriaalin hyötykäyttökohteet sijoittuvat alueille, jotka ovat vanhan ja nykyisen toiminnan vuoksi lievästi kuormittuneita. Kenttien rakenteet toteutetaan siten, että pintavedet johdetaan rakenteen päältä pois kallistuksin ja tarvittaessa pintavesikaivoin. Siten rakenteesta peräisin olevat päästöt pintavesiin ovat vähäisiä. Lupahakemuksen mukaiset alueet ovat myös pintavesien tarkkailun piirissä. Lupahakemuksen mukaiset alueet eivät sijaitse pohjavesialueilla tai niiden läheisyydessä, eikä alueilta oteta talousvettä. Toiminnalla ei ole vaikutusta pohjaveden laatuun. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan voi aiheutua liikenteestä (kuljetuskalusto ja työkoneet) ja tuhkan mahdollisesta pölyämisestä varastoinnin alussa ja sekoittamisen aikana. Liikenteen osalta toiminta on normaalia maanrakennusta, jonka päästöt ovat vähäisiä. Tuhka voi pölytä varastoinnin alkuaikana kasalla. Materiaalin kostuttua kasa ei enää pölyä. Varastointi ja materiaalien sekoittaminen toteutetaan siten, että pölyhaitat jäävät tehdasalueelle ja Tuosan Haapalahden suljetuille alueille. Materiaalien sekoittamisen aikana tuhkan pölyämistä voidaan estää tarvittaessa ajoittamalla sekoitustyö tyyneen aikaan tai kastelemalla tuhkaa tarvittaessa. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuva melu on työkoneiden ääntä, jota on jatkuvasti tehdas- ja kaatopaikka-alueella. Melu ei ulotu häiritsevästi toimenpidealueilta kiinteistöjen ulkopuolelle. Liikenne Soodasakka loppusijoitetaan tällä hetkellä käytössä olevalle Tuosan uudelle kaatopaikka-alueelle ja tuhka ajetaan Tuosaan välivarastoon odottamaan hyötykäyttöä. Uudelle kaatopaikka-alueelle ei ole loppusijoitettu seitsemän toimintavuoden aikana yhtään lentotuhkaa. Suunniteltu toiminta ei muuta nykyisiä liikennereittejä tai -määriä muutoin kuin siinä tapauksessa, että materiaalit välivarastoidaan Tuosan alueella ja hyödynnetään tehdasalueella. Toisaalta suoraan tehdasalueelle varastoitavat materiaalit vähentävät liikennettä tehtailta Tuosaan. Liikennemäärän muutos ei ole merkittävä huomioiden liikenneväylä tehtaalta Tuosan alueelle. VARAUTUMINEN POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN Poikkeuksellisia tilanteita voivat olla säätilasta aiheutuva materiaalien pölyäminen tai liettyminen. Näihin voidaan varautua oikeilla työtavoilla ja ottamalla huomioon säätila rakentamisen aikana. Materiaalit varastoidaan kasoissa, jotka tehdään vakiintuneiden ohjeiden mukaisesti. Rakennustyöt toteutetaan aina tehtaan työsuojeluohjeiden mukaisesti ja työsuojeluorganisaation valvonnassa. Jos materiaalit eivät täytä suunnitelmissa edellytettyä laatutasoa, poistetaan huonolaatuiset materiaalit rakennuspai-
kalta kaatopaikalle, ja rakentamista jatketaan laatuvaatimukset täyttävillä materiaaleilla. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Kaukaan tehtaiden ympäristöluvassa on annettu velvoite kehittää jätteiden hyötykäyttöä. Tällä hetkellä lupahakemuksen mukaiset materiaalit menevät läjitettäväksi kaatopaikalle, jonka käyttöikää voidaan merkittävästi jatkaa jätteiden hyötykäytöllä. Koerakenteen perusteella on voitu todeta, että esitetty rakennustapa ja -materiaalit soveltuvat erittäin hyvin kenttärakenteiden toteuttamiseen. Rakentamistapa on teknistaloudellisestikin käyttökelpoinen. Kaukaan tehtailla on jatkuvasti puutetta asianmukaisista materiaalin ja puutavaran varastoalueista, joiden toteutus voidaan lupahakemuksen mukaisella periaatteella toteuttaa taloudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti kestävällä tavalla. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI VAKUUS Käyttö- ja päästötarkkailu Rakentamisvaiheen seuranta järjestetään jätteen hyötykäyttökohteen rakennussuunnitelmaan sisältyvän laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Kaikki pintavedet rakennettavilta kenttäalueilta johdetaan tehdasalueen sekä Tuosan ja Haapalahden alueiden pintavesiojiin. Näiden alueiden pintavedet ovat jo nyt velvoitetarkkailun piirissä. Mahdolliset päästöt voidaan havainnoida normaalin tarkkailun yhteydessä, joten valmiiden rakenteiden päästötarkkailu ei ole erikseen tarpeen. Raportointi Jokaisesta kohteesta tehdään yksityiskohtainen rakennussuunnitelma, joka toimitetaan valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Toteutettavista rakenteista tehdään aloitusilmoitus valvovalle viranomaiselle ennen rakennustyön aloittamista. Rakennustöistä tehdään loppuraportti/vuosiraportti, joka toimitetaan tehtaan ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon osana viranomaisille. Loppuraporttiin sisällytetään rakennustekniset asiat, laadunvalvonnan tulokset ja kirjaukset poikkeuksellisista tilanteista. Hakija esittää, että toiminnalle ei aseteta erillistä vakuutta. Tehtaiden ja kaatopaikan ympäristöluvassa on jo asetettu 163 000 euron vakuus jätehuollon asianmukaiselle hoitamiselle. 8
9 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 2.11. 2.12.2009 ympäristölupavirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 2.11.2009 Etelä-Saimaa -nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselta, Lappeenrannan kaupunginhallitukselta ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus) Hakemuksen mukainen toiminta edistää jätteiden hyötykäyttöä. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on asiaa koskeva lupamääräys. Toiminta edistää myös Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelussa (ELSU) esitettyjä tavoitteita; työn yhtenä painopistealueena on ollut "Tuhkat ja kuonat" -osio, josta on julkaistu erillinen raportti. UPM- Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla on selvitetty useissa hankkeissa erilaisten jätemateriaalien soveltuvuutta mm. maanrakentamiseen. Nyt haettavaa ympäristölupaa koskevien materiaalin osalta jakeiden soveltuvuutta on selvitetty ennakkokokein ja koerakentamisen avulla. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on käsitellyt toiminnanharjoittajan hakemuksesta ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta. Asiasta on annettu päätös 8.9.2008. Yhtiö on liittänyt hakemukseensa koehankkeesta edellytetyn loppuraportin. Koerakentamisessa käytettiin tuhkan ja soodasakan seossuhteena 70:30 tai 50:50. Loppuraportin mukaan koerakenne on täyttänyt asetetut vaatimukset sekä rakenteen lujuuden että ympäristövaikutusten osalta. Kummatkin seossuhteet alittivat sekä tavanomaisen että ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavan materiaalin kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Verrattaessa liukenevuuksia pysyvän jätteen vastaaviin kriteereihin arvot ylittyivät kromin, molybdeenin, sulfaatin ja kloridin pitoisuuksien osalta. Sulfaattija kloridipitoisuudet todennäköisesti laskisivat tuhkaa kauemmin varastoitaessa (vanhentaminen). Vertailtaessa seoksien testituloksia valtioneuvoston asetuksen 591/2006 (eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) tuhkaa koskeviin arvoihin, voidaan todeta, että kromin arvo on lähellä peitetyn rakenteen raja-arvoa, molybdeeni ylittää raja-arvon niukasti, sulfaatti ja kloridi selvemmin. Kaikki arvot ovat kuitenkin päällystetyn rakenteen arvojen alapuolella. Suunniteltujen rakenteiden käyttöpaikat eivät ole pohjavesialueella. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus esittää, että kaatopaikka-alueelle suunnitellut rakennekerrokset voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla ja jättää peittämättä tai päällystämättä. Materiaalin sitoutumista on kuitenkin seurattava vuosittain kairausnäyttein. Vastaavasti on seurattava rakennetulta alueelta valuvia pintavesiä, joista on analysoitava em. haitta-ainepitoisuudet. Tehdasalueelle sijoitettavat rakenteet tulisi
tässä vaiheessa peittää. Mikäli myöhemmin ilmenee, että seosmateriaali kiinteytyy sellaiseksi, että siitä ei enää liukene em. asetuksessa peitettävälle rakenteelle mainittuja pitoisuuksia haitta-aineita, voidaan rakenne jättää peittämättä. Kaukaan tehtaiden koko toimintakokonaisuuden lupamääräyksiä seuraavan kerran tarkistettaessa on em. toiminta sisällytettävä uuteen lupaan. Muilta osin ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asian johdosta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lähimpien naapureiden kannalta suurin yksittäinen toiminnasta syntyvä ympäristövaikutus lienee pölyäminen, jota tulee ehkäistä jo suunnitteluvaiheessa varastokasojen sijoittelulla. Pölyntorjuntaan on varauduttava. Tuhkan ja soodan sekoittamista ei tulisi tehdä tuulisella säällä. Tarvittaessa varastokasoja on kasteltava tai ne on peitettävä. Poikkeuksellisen sateinen kesä tai voimakkaat rankkasateet saattavat liettää varastoitavaa tuhkaa ja soodaa. Varastokasat on sijoitettava siten, etteivät mahdolliset lietteet pääse valumaan ojiin tai Saimaaseen. Hakijan mukaan tuhkan määrä lisääntyy uuden voimalaitoksen myötä 2010. Tämän tuhkan ominaisuudet on tutkittava ja arvioita tarvittaessa uudelleen hyötykäyttöä ajatellen, jos tuhka koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan poikkeaa aiemmin käytetystä tuhkasta. Hakemuksen mukaan "rakenteet toteutetaan siten, että pintavedet johdetaan rakenteen päältä pois kallistuksin ja tarvittaessa pintavesikaivoin. Pintavedet johdetaan tehdasalueen ja Tuosan ja Haapalahden alueiden pintavesiojiin." Toisaalta hakemuksessa todetaan, että osa rakennettavasta alueesta pinnoitetaan asfaltilla, osa murskeella. Asfaltoitu alue todella ohjaa hulevesiä ojiin siten, ettei raskasmetalleja rakennekerroksista liukene, mutta murskepintaisilla alueilla näin ei käy eikä kyse ole varsinaisesta pinnoittamisesta. Murskeella peitetyillä alueilla hulevedet voivat suotautua tuhka-soodakerroksen kautta, jolloin kuormitusta vesistöön voi tapahtua maaperän kautta. Jos ympäristöluvassa sallitaan rakenteiden päällä murskekerros, tulisi tällaiselle murskeella päällystetylle alueelle määritellä suojaetäisyys rantaan, jotta mahdollisia raskasmetallipäästöjä vesistöön voidaan ehkäistä. Hakemukseen ei ole liitetty laitokselle hyväksyttyä velvoitetarkkailuohjelmaa. Lupapäätöksen yhteydessä on varmistettava, että nykyinen tarkkailuohjelma kattaa hankkeen mahdolliset vesistövaikutukset. Valvonnallisista syistä kohteittain tehtävät rakennussuunnitelmat tulee antaa tiedoksi lupaviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Lappeenrannan kaupunginhallitus on lausunnossaan yhtynyt ympäristötoimen antamaan lausuntoon. 10
11 Hakijan selitys MERKINTÄ Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausuntoon hakija on vastannut seuraavaa: Ensi vaiheessa tuhka-soodasakkaseosta on tarkoitus käyttää Tuosan kaatopaikkaalueella kenttärakenteissa. Kaatopaikka-alueen vedet ovat tarkkailuohjelman alaisia. Kaatopaikan vedet kerätään ja pumpataan tehtaan jätevedenpuhdistamolle, joten suotovesien joutuminen Saimaaseen on estetty. Kentän rakenteen käyttäytymistä on tarkoitus seurata ja tutkia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti. Tuosan kenttärakenteet suunnitellaan kaltevuudeltaan sellaisiksi, että pintavedet johdetaan pois tehokkaasti kenttäalueelta. Rakenteen vedenläpäisevyys on pieni, k= 10-8 m/s. Edellä mainituin perustein kenttärakenteen peittämisvaatimus on hakijan mielestä aiheeton Tuosan kaatopaikan osalta. Tuhka-soodasakan käyttö tehdasalueen kenttärakenteisiin on tarkoitus aloittaa myöhemmin, kun riittävä kokemus on saatu ympäristön kannalta turvalliselta Tuosan kenttäalueelta. Tuosan kaatopaikan tarkkailuohjelman kopio on liitetty hakijan selitykseen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon hakijalla ei ole huomautettavaa. Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston 22.12.2005 Kaukaan tehtaiden ja Tuosan kaatopaikan toimintaan antaman ympäristölupapäätöksen nro 125/05/2 asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää UPM-Kymmene Oyj:lle ympäristöluvan Kaukaan tehtaiden toiminnassa prosessijätteinä syntyvien lento- ja pohjatuhkan sekä soodasakan hyödyntämiseen Tuosan kaatopaikka-alueen sekä Kaukaan tehdasalueen tie- ja kenttärakenteissa Lappeenrannan kaupungissa. 1. Tuhkan ja soodasakan seosta voidaan käyttää rakennekerroksena maanrakennuskohteissa. Jätemateriaalia sisältävä rakennekerros on peitettävä puhtaalla rakennekerroksella ja tehdasalueella kentän pinta on lisäksi kestopäällystettävä. Kestopäällystämättömillä alueilla jätemateriaalin etäisyyden vesistön ylivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 30 metriä. Jäteseoksen hyötykäyttö maanrakennuskohteissa on aloitettava Tuosan alueelta. Jäteseosta voidaan käyttää Kaukaan tehdasalueen rakentamiskohteissa, kun Tuosan alueelle tehtyjä rakenteiden seurannalla on voitu osoittaa, että jätemateriaalien hyötykäytöstä ei aiheudu ennakoimattomia päästöjä ympäristöön. 2. Jokaisesta rakentamiskohteesta, jossa tuhkan ja soodasakan seosta käytetään rakenteessa, on laadittava suunnitelma, joka on esitettävä vähintään kolme kuukautta
Luparatkaisun perustelu ennen rakentamisen aloittamista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa on esitettävä rakennettavan alueen pohjamaan tasaaminen ja mahdollisten alapuolisten pehmeiden maakerrosten poistaminen tai lujittaminen, rakennekerrokset ja niiden paksuudet, jätemateriaalin sijoitus rakenteeseen, jätemateriaalin ja kentän pinnan korkeustasot, rakennuskohteen alueen vesien johtaminen sekä rakentamisen aikainen laadunvalvonta. 3. Jätteiden käsittely, kuljetus, varastointi ja jätemateriaalien sekoitus on järjestettävä siten, että jätteitä ei pääse ojiin ja vesistöön tai ympäristöön. Varastokasat on sijoitettava siten, että pölyhaittoja ympäristössä ei aiheudu. Pölyntorjuntaan on varauduttava ja tarvittaessa varastokasoja on kasteltava tai ne on peitettävä. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Rakentamiskohteen töiden aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Rakentamiskohteesta on tehtävä työn valmistuttua selvitys, joka sisältää tiedot rakennusteknisestä toteutuksesta, laadunvalvonnan tulokset ja kirjaukset poikkeuksellisista tilanteista. Selvitys on toimitettava työn valmistuttua valvontaviranomaisille tai liitettävä vuosittain tehtaiden toimintaa koskevan velvoitetarkkailun vuosiyhteenvetoon. 6. Jätemateriaalien koostumusta ja haitta-ainepitoisuuksia on seurattava vuosittain tehtaiden ympäristölupapäätöksen velvoitteiden mukaisesti. Kenttärakenteeseen käytetyn jätemateriaalin sitoutumista ja liukoisuutta on seurattava vuosittain rakenteesta otettavista kairausnäytteistä. 7. Jos tuhkan koostumus ja ominaisuudet muuttuvat merkittävästi uuden voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen, on tuhkan hyötykäyttökelpoisuus arvioitava uudelleen. 8. Rakennetulta kenttäalueelta valuvien pintavesien laatua on tarkkailtava ja vesistä on analysoitava haitta-ainepitoisuudet. Tehtaiden ja kaatopaikan pinta- ja pohjavesien sekä vesistövaikutusten tarkkailuohjelmaa on tarpeen mukaan täydennettävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kaukaan tehtaiden toiminnassa syntyy jätteinä lento- ja pohjatuhkaa sekä soodasakkaa. Toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 125/05/2, 22.12.2005 lupamääräyksillä on pyritty edistämään jätteiden hyötykäyttöä. Tuhkan ja soodasakan seos soveltuu koerakentamisen tulosten perusteella kantavan kerroksen materiaaliksi kenttä- ja tierakenteissa. Suunnitellut jätemateriaalien käyttöpaikat ovat varastointi- ja teollisuusalueita, jotka eivät ole tärkeää tai vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta. Alueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan tehtaan ja kaatopaikan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuhkan ja soodasakan seoksen ympäristökelpoisuus on haitta-ainepitoisuuksien ja liukoisuustulosten perusteella riittävä suunniteltujen sijoituspaikkojen olosuhteissa. Jatkoseurannan avulla saadaan tietoa rakenteeseen sijoite- 12
tun jätemateriaalin ominaisuuksien kehittymisestä. Seurantatuloksia voidaan hyödyntää uusien hyötykäyttökohteiden suunnittelussa. Lupamääräysten mukaisesta jätteen hyötykäytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten mukaan toteutettu jätteen hyötykäyttö täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Tehtaiden ja kaatopaikan ympäristöluvassa on määrätty jätehuoltoon liittyvä vakuus, joka perustuu kaatopaikan vakuustarpeeseen. Kyse on tavanomaisten jätteiden hyödyntämisestä, millä korvataan jätteiden kaatopaikalle sijoittamista. Tehtaiden jätehuoltoon liittyvää lisävakuutta ei ole tarvetta nyt määrätä. Lupamääräysten perustelu Lupamääräysten tarkoituksena on ohjata toimintaa niin, että jätteiden hyötykäyttö maanrakennusmateriaalina toteutetaan suunnitellusti ja haitattomasti. Hyötykäyttökohteiden seurannalla hankitaan tietoa rakenteeseen sijoitetun jätemateriaalin ominaisuuksien muuttumisesta ja hyötykäytön onnistumisesta. Jätteen hyötykäyttöön liittyviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia voidaan tarkkailla Kaukaan tehtaiden ja kaatopaikan päästö- ja vaikutustarkkailujen yhteydessä, tarpeen mukaan täydentämällä tarkkailuohjelmaa. VASTAUS LAUSUNTOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi on sisällytettävä tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen, joka on tehtävä 31.12.2013 mennessä. Tältä osin hakemuksessa on esitettävä jätteen tulevaan hyötykäyttöön ja toteutettuihin kohteisiin liittyvät selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. 13
14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6 ja 51 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 380 euroa. Maksun perusteena on alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen maksutaulukossa mainitun jätteiden hyödyntämislaitoksen (yli 5 000 tonnia vuodessa) käsittelymaksu. Ympäristönsuojelulain 105 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) ja alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 1387/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Tieto päätöksestä ilmoitetaan kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungissa ja julkaistaan Etelä Saimaa -nimisessä lehdessä.
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Ahti Itkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Ahti Itkonen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8067
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.4.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.