Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Laadittiin vuonna 2014-15 kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa, työryhmissä noin 100 henkilöä Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus 03.12.2015
Esityksen sisältö Veneenlaskuverkoston tarve Veneenlaskuverkostosta ja kehittämissuunnitelmista Verkoston nykytila ja rakentamistarpeet Uusia toimintamalleja hankkeiden toteuttamiseen, Suuremmat osakaskunnat aktiivisia hanketoimijoita! Kalatalous tarvitsee kumppaneita! Alueen vetovoimaisuus, kylien kehittäminen ja yritystoiminta tarvitsee kalataloutta! 2
Veneenlaskuverkoston tarve Etelä-Savossa lähes 50 000 kesämökkiä ja vuosittain alueella kalastaa noin 200 000 henkilöä. Viehekalastuksen suosio kasvaa! Viehekalastusalueita on runsaasti ja muutamia suuria osakaskuntia Myös pelastuslaitos, vapaa-ajanasukkaat, pilkkijät, verkkokalastajat, yrittäjät, tapahtumien järjestäjät ja luontomatkailijat hyödyntävät veneenlaskupaikkoja! Petokalat kasvavat nopeasti! Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. Kuha kasvaa keskimäärin 400 500 g vuodessa 3
Veneenlaskuverkoston tarve Etelä-Savossa kalastuksen säätely on hyvällä tasolla! Vetovoimaiset kalakannat kehittyvät kestävällä kalastuksella! Kuhakannat ovat runsaat ja kuhien keskipaino on noussut! Kalastuskohteiden kiinnostavuus lisääntyy kalojen keskikoon kasvaessa. Kalastuksen säätely ja kalastuksen kehittäminen eivät ole toisensa poissulkevia, päinvastoin! Kuhakantojen luontainen lisääntyminen on voimakasta ja lohikalojen istutusmenetelmiä on kehitetty. Istutuksia suunnitellaan enemmän vaikutuksia saalismääriin! 4
Viehekalastusalueita Etelä-Savossa lähes 300 000 ha Entä sähköiset lupa-aluekartat, tietojen ajantasaisuus, tiedotus kalastusmahdollisuuksista, lupamyynti ja veneenlaskupaikat? Puumalan kalastusalueen viehekalastuslupa 32 000 ha Puruveden kalastusalueen viehekalastuslupa 28 800 ha Juojärven-Rikkaveden viehekalastuslupa 19 000 ha Haukiveden kalastusalueen viehekalastuslupa 20 000 ha Kyyveden kalastusalueen viehekalastuslupa 20 000 ha Sulkavan kalastusalueen viehekalastuslupa 16 000 ha Puulan kalastusalueen viehekalastuslupa 14 300 ha Pohjoinen Haukivesi viehekalastuslupa 13 000 ha Vuokalan viehekalastuslupa 13 000 ha Savonlinnan viehekalastuslupa 12 000 ha Virtasalmen viehekalastuslupa 11 000 ha Koloveden viehekalastuslupa 9000 ha Pihlajaveden eteläinen viehekalastuslupa 9000 ha Kermajärven viehekalastuslupa 8 500 ha Hasumäen osakaskunnan viehekalastuslupa 7 000 ha 5
Viehekalastusalueita Etelä-Savossa lähes 300 000 ha Entä sähköiset lupa-aluekartat, tietojen ajantasaisuus, tiedotus kalastusmahdollisuuksista, lupamyynti ja veneenlaskupaikat? Hirvensalmen osakaskunnan viehekalastuslupa 6 500 ha Pitkälahden osakaskunnan viehekalastuslupa 6 000 ha Pihlajaveden itäinen viehekalastuslupa 6 000 ha Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan viehekalastuslupa 5 700 ha Mäntyharjun kalastusalueen viehekalastuslupa 5000 ha Louhiveden - Yöveden viehekalastuslupa 4300 ha Joroisten kalastusalueen viehekalastuslupa 4 300 ha Valtolan osakaskunnan viehekalastuslupa 3700 ha Orivirran viehekalastuslupa? Ha Luonterin viehekalastuslupa 2000 ha Kolkonjärven osakaskunnan viehekalastuslupa 2 000 ha Mikkelin kalastusalueen viehekalastuslupa 1 800 ha Syvänsinjärven viehekalastuslupa 1500 ha Tuusjärven osakaskunnan viehekalastuslupa 1500 ha Halmeniemen osakaskunnan viehekalastuslupa 1200 ha 6
Kalastuksen kehittäminen ja kalastusmahdollisuuksien lisääminen on yhteinen asia! Järvikalastuskohteet ja kestävä kalastus lisäävät maaseudun ja vesistöjen kiinnostavuutta. 7
Yleistä veneenlaskuverkostosta Ei yhtään opastetta veneenlaskupaikoille Etelä-Savossa? Tiedot veneenlaskupaikoista ovat hajallaan ja kokonaisuutta on erittäin vaikea hallita (paikkatieto, rakenteiden kunto ja ylläpito, sopimukset, tietojen käyttö mm. lupa-aluekartoissa ja matkailussa jne.) Verkosto on niukka ja kohteissa on kehittämistarpeita: Betoniluiska liian lyhyt tai ei toimi kaikilla vedenkorkeuksilla jne. Parkkialueet puutteelliset, laituri heikkokuntoinen tai puuttuu kokonaan. Opasteet ja opastaulut puuttuvat Vesistö- ja kalastuskohteiden saavutettavuus on tyydyttävää, paikoin hyvää (mm. Keski-Puula, Kermajärvi) Verkoston kehittäminen etenee hitaasti riippuen kuntien ja kalastusalueiden aktiivisuudesta. 8
Yleistä veneenlaskuverkostosta Veneenlaskupaikkoja on rakennettu yhteistyöhankkeissa (kunta, valtio, kalastusalue ym.) ja myös kalastusalueiden ja osakaskuntien yhteistyöhankkeina. Kalatalouden rahoitus on riittämätöntä. Kalatalouden edistämisvaroja myönnetään veneenlaskupaikkoihin vuosittain 4 000 8 000. Kalatalouden rahoituksessa ei ole tiedossa oleellisia muutoksia. Valtion rooli jatkossa on vain avustusten myöntäjä, ei toteuttaja- tai rakennuttajakumppani. Kalatalous tarvitsee kumppaneita ja vahvempia osakaskuntia! Maaseudun kehittäminen, yritykset ja osakaskunnat kohtaavat! 9
Yleistä veneenlaskuverkostosta 10
Veneenlaskupaikkojen suunnittelu ja rakentaminen vaatii yhteistyötä Maankäyttösuunnitelmat, kaavoitus, maanomistus ja yksityisteiden käyttöoikeus. Kohteiden ylläpitokustannukset ja vastuu. Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Yhden kohteen kustannusarvio on ~10 000. 11
Kehittämissuunnitelmista Alkuperäinen ajatus, että aluksi suunnitellaan ja sen jälkeen toteutetaan yhteistyöhankkeella EU-rahaa hyödyntäen Uusi ohjelmakausi ei mahdollistanut alkuperäistä kerralla kuntoon ratkaisua. Suunnittelu on pilkottu kalastusaluekohtaiseksi. Työryhmissä selvitettiin nykyiset veneenlaskupaikat sekä rakenteiden kunto ja kehittämistarpeet. Uusien kohteiden rakentamistarpeet järvikohtaisesti tai viehekalastusaluekohtaisesti. Kohteet priorisoitiin, suunnitelmissa vain yleishyödylliset ja tärkeät kohteet. Uusien kohteiden valinnassa pääpaino valtion teiden läheisyydessä sekä kuntien, osakaskuntien ja kalastusalueiden esittämät kohteet. 12
Kehittämissuunnitelmista Maankäyttösopimukset on kunnossa osassa kohteista ja jopa rakennesuunnitelmat. Osa kohteista vaatii maanomistajasopimukset ja yksityisteiden käytöstä sopimisen. Ketkä on sopimuskumppaneita ELY-keskus ei missään olosuhteissa, metsähallitus valtion maiden osalta. Kunta maanomistajana on paras vaihtoehto tai muu pysyvä ratkaisu! Sopimuskumppanina maanomistaja ja osakaskunta / kyläyhdistys / kalastusalue. 13
Veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelmat Rakentamishankkeiden toteuttamisvastuu on paikallisella tasolla (kunta, kalastusalue, osakaskunnat, kyläyhdistykset) Rahoitusmahdollisuudet: Kalastusalueiden rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset, myös jatkossa! Suuremmilla osakaskunnilla on rahaa ja on luontevaa tehdä yhteistyötä maaseudun kehittämiseksi kyläyhdistysten, kuntien ja toimintaryhmien kanssa. Pienet osakaskunnat voivat tehdä yhteistyötä, vaikka veneenlaskupaikka tulee toisen osakaskunnan puolelle! 14
Veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelmat löytyvät sähköisesti www.ely-keskus.fi Etelä-Savo Tapahtumat ja koulutukset Etelä-Savon kalastusaluepäivä JA www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo-kestavakalastus Kiitos! 15