YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 31 YLO LOS-2007-Y-868-113 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2008 ASIA Päätös Esko Hautakorven ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 350 lihanaudan kasvattamon laajentamista 568 lihanaudan, 90 emolehmän, 12 hiehon, 4 siitossonnin ja 80 nuorkarjapaikan kasvattamoksi. LUVAN HAKIJA Esko Hautakorpi Mustakoskentie 89, 39960 KARVIA Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1466433-4 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Perustettava kasvattamo sijaitsee Karvian kunnan Sarvelan kylässä kiinteistöllä Hautakorpi RN:o 1:16, kiinteistörekisteritunnus 230-411-1-16. Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 13.6.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on 6.3.2002 myöntänyt Esko Hautakorvelle ympäristöluvan nykyiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty 12 maanvuokrasopimusta, jotka koskevat noin 93 hehtaarin peltoalaa. Laajennettava kasvattamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Mustajoen vesistöalueella (36.047). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kasvattamon ympäristö on peltoa ja metsää. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 180 metrin päässä kasvattamon eteläpuolella. Mustajoki sijaitsee kasvattamon länsipuolella alle 20 metrin etäisyydellä olemassa olevasta lantalasta. Rakennettava lantala tulee olemaan noin 40 metrin etäisyydellä Mustajoesta. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan lihanautakasvattamon toiminnan laajentamiseen. Laajennuksen jälkeen paikkoja on yhteensä 632 lihanaudalle (64 alle 6 kk ja 568 yli 6 kk), 90 emolehmälle, 12 uudistushieholle, 16 uudistukseen tulevalle lehmävasikalle ja 4 siitossonnille. Lihantuotantoon tulevat vasikat tulevat tilalle noin 4,5 kk ikäisinä välikasvatusvasikoina. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 150 000 kg naudanlihaa. Olemassa oleva vuonna 2002 rakennettu kylmäkasvattamo tullaan muuttamaan 90 emolehmän navetaksi. Toiseen vanhaan kylmäkasvattamoon tullaan sijoittamaan 32 yli 6 kuukauden ikäistä teurashiehoa. Tilalla on lisäksi vasikkajuottamo, jossa on 90 eläinpaikkaa. Olemassa olevat kasvattamot toimivat kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeena käytetään turvetta. Vanhojen kasvattamoiden kuivitetun alueen pinta-ala on yhteensä 800 m 2. Vasikkajuottamosta tulee putki virtsasäiliöön (100 m 3 ), joka sijaitsee olemassa olevan lantalan alla. Olemassa olevan osittain katetun lantalan tilavuus on 2 700 m 3. Lantalan reunojen korkeus on 2 m ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Lantalan pohja, reunat ja kuormauslaatta ovat betonista. Olemassa olevien nautakasvattamoiden ilmastointi on painovoimainen. Kasvattamoa laajennetaan rakentamalla kaksi kylmäkasvattamoa, joihin kumpaankin tulee 300 eläinpaikkaa (32 alle 6 kk ja 268 yli 6 kk). Uusi kasvattamo tulee toimimaan kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikkeena käytetään turvetta. Kestokuivitetun makuualueen pinta-ala on noin 4906 m 2 ja kuivikkeen paksuus 15-50 cm. Makuualue tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Ruokinta-alue tyhjennetään noin kerran viikossa kasvattamon yhteyteen rakennettaviin kolmeen kuivalantalaan, joiden tilavuus tulee olemaan yhteensä noin 3 465 m 3. Lisäksi hakijalla on käytössään etälantala, jonka tilavuus on noin 1733 m 3. Rakennettavien nautakasvattamorakennusten ilmanvaihto tulee olemaan painovoimainen. Korvausilma otetaan räystäiden alta ja poistoilma johdetaan ulos katonharjalta noin 10 metrin korkeudelta. Eläimistä emolehmiä vasikoineen, uudistushiehoja ja siitossonneja laidunnetaan 5 kuukautta vuodessa. Eläimet pidetään laitumella myös öisin. Laidunala on 30 hehtaaria, laidun rajoittuu Mustajokeen. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, joka on käytössä 21 vuorokautta kerralla yhteensä 90 vuorokauden ajan. Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin 2 000 tonnia vuodessa laakasiiloihin ja pyöröpaaleihin noin 1 400 tonnia vuodessa. Laakasiiloista puristeneste johdetaan säiliöön. Puristenesteet levitetään pellolle. Laakasiilojen ympäristön pinnoitus on asfalttia.
Nautakasvattamosta tuleva lanta (noin 10 430 m 3 naudan kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille (134,18 ha) ja vuokrapelloille (114,86 ha) keväällä (40 %), kesällä (30 %) ja syksyllä (30 %). Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 4 000 litraa. Toinen säiliöistä sijaitsee navettarakennuksessa ja toinen ulkona (allastettu). Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 400 litraa, jotka säilytetään hallissa. Nautakasvattamossa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurin riskivaihe päästöille on lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päätöt vesistöön minimoidaan varastoimalla lanta ja virtsa vesitiiviissä lantavarastoissa. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. kattamalla osa kuivalantaloista. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuja ja turvetta tuodaan kerran viikossa, lisäksi teurasauto käy viikoittain. Lantaa ajetaan noin 520 kuormaa vuodessa, josta suurin osa lannan levitysaikana ja lisäksi ympäri vuoden etälantalaan. 3/10 Tilalla kuolleet eläimet (noin 2 tonnia vuodessa) säilytetään katetussa paikassa ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle Honkajoelle. Muovit (noin 1 tonni vuodessa) paalataan ja toimitetaan kerääjälle. Metalliromu toimitetaan keräykseen. Jäteöljyt, akut ja loisteputket toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ympäristölle. Hakemuksen mukainen toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Karvian kunnan virallisella ilmoitustaululla 21.12.2007 21.1.2008 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 18.12.2007 17.1.2008. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kankaanpään Seutu lehdessä 21.12.2007. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Karvian kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 18.12.2007 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset 4/10 Kasvattamon sijaintipaikalla suoritettiin 10.3.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä (23.1.2008) on antamassaan lausunnossa esittänyt seuraavaa: - Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lantalan, lietesäiliön sekä öljysäiliön kuntoa tulee tarkkailla ja mahdolliset rakennevauriot on viivytyksettä korjattava. - Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. - Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan ja yleiseen viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen vähentämiseksi. - Lannan siirtojen aikana kuljetusvälineestä ei saa tapahtua vuotoja. - Lantaa ei saa levittää pohjavesialueella sijaitseville pelloille. - Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet kaatopaikalle. Ympäristöä ei saa roskata. Ongelmajätteet on toimitettava kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan ja ne tulee tilalla varastoida siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. - Eläinjätteet tulee käsitellä maa- ja metsätalousministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. - Tilalla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta 931/2000, koskien maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausunnon johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Esko Hautakorvelle ympäristönsuojelulain mukaisen luvan nautakasvattamon laajentamiseen 568 lihanaudan, 90 emolehmän, 12 hiehon, 4 siitossonnin ja 80 nuorkarjapaikan kasvattamoksi Karvian kunnan Sarvelan kylässä kiinteistöllä Hautakorpi RN:o 1:16. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
5/10 Lupamääräykset Lannan varastointi ja käsittely 1. Kaikki eläinsuojista, rehuvarastoista ja muista eläinsuojan toimintaan liittyvistä tiloista muodostuva lanta, pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet, kuten puristenesteet, on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa tai säiliöissä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 10 430 m 3 kuivikelantalatilavuutta. Jos lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön ja lantalaan estyy, on lantalan tilavuuteen lisättävä 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohti. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat ja laidunaika. 2. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Olemassa olevan kuivalantalan ja virtsasäiliön kunto ja tiiviys on tarkistettava kasvattamon peruskorjauksen yhteydessä. Uusien kuivalantaloiden sekä puristenestesäiliöiden valmistumisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta sekä pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä kovapohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Laiduntaminen 9. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä.
Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Kiertävän ruokintapaikan etäisyyden vesistöön ja talousvesikaivoon tulee olla vähintään 100 metriä ja valtaojaan vähintään 20 metriä. 6/10 Jätteet 10. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (3 vrk) kauemmin, on varastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 15. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä; tiedot lantamääristä ja levitysaloista; tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
7/10 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.
8/10 Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä. Lupamääräykset 10 15 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot.
9/10 Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19-20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän 6.3.2002 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10/10 Päätös Esko Hautakorpi Mustakoskentie 89, 39960 KARVIA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Karvian kunnanhallitus Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Karvian kunnan ilmoitustaulu Kankaanpään Seutu Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Ylitarkastaja Kirsi Anttila LIITTEET Sijaintikartta Valitusosoitus