Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 17.5.2006 PIR 2006 Y 123 131 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee maidontuotannon harjoittamista nykyisessä navetassa ja lihantuotannon harjoittamista nykyisessä ja rakennettavassa eläinsuojassa. Katri ja Jyri Lehtinen Naarmintie 50 39820 Kihniö Lehtinen RN:o 1:101 Kihniön kunnan Kankarin kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 15.3.2006. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Käsittelymaksu 1 200 euroa Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella Kihniön kunnan Kankarin kylässä tilalla Lehtinen RN:o 1:101. Lähin vesistö on Naarmijärvi, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 300 metriä. Eläinsuojissa on nykyisin tilaa 12 lypsylehmälle, neljälle hieholle, 155 lihanaudalle ja 40:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Nykyisen lihanautojen kasvatukseen tarkoitetun eläinsuojan lounaispuolelle rakennetaan uusi eläinsuoja. Uuden eläinsuojan valmistuttua eläinsuojissa on yhteensä tilaa 12 lypsylehmälle, neljälle hieholle, 420 lihanaudalle ja 80:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lannan poisto perustuu kuivikepohjaan ja kuivikelantametelmään. Lypsylehmien lanta varastoidaan vanhan navetan yhteydessä olevassa noin 165 m 2 :n lantalassa ja 95 m 3 :n virtsakaivossa. Lihanautojen lanta varastoidaan osittain laajennettavassa 1137 m 2 :n katetussa lantalassa ja osittain eläinsuojien makuualueella. Kuivikkeena käytetään turvetta. Maitoa tuotetaan noin 90 000 kg vuodessa ja lihaa noin 150 000 kg vuodessa. Maitohuonevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan rakennettavaan maasuodattimeen. Tilatankin ja putkiston ensimmäinen huuhteluvesi johdetaan virtsakaivoon. Fosforinpoiston tehostamiseksi on varauduttu alumiinisulfaatin käyttöön. Nurmesta valmistettava tuorerehu (n. 1 700 tonnia/vuosi) säilötään esikuivattuna pyöröpaaleissa. Tuoresäilöttyä viljaa varastoidaan noin 500 m 3 :ä kattamattomissa laakasiiloissa. Lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltoalaksi on ilmoitettu 176 hehtaaria, josta omaa on 48 hehtaaria, vuokrapeltoa 92 hehtaaria ja sopimuspeltoa 36 hehtaaria. Lanta on ilmoitettu levitettävän 1.4 30.6 ja 1.8 15.10 välisinä aikoina. Peltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lanta levitetään hakijan tai urakoitsijan toimesta tarkkuuslevittimellä pintalevityksenä. Lypsykarjaa laidunnetaan 4,5 kuukautta. laidunala on noin kolme hehtaaria. Lehmät ovat yöt sisällä. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Tilalla on kaksi öljysäiliötä, joiden tilavuus on 1 350 ja 2 700 litraa. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 1 500 litraa. Tilalle rakennetaan katettu ja suoja altailla varustettu polttoainevarasto kesällä 2006. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräykseen. Pyöröpaalien käärintämuovit toimitetaan hyötykäyttöön. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 24.3. 24.4.2006 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Kihniön kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Ylä Satakunta lehdessä 23.3.2006 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 20 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Kihniön kunnalta ja Kihniön ympäristöviranomaiselta. 2
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen Tarkastukset ja neuvottelut Kihniön kunnan ympäristöviranomaisena toimiva Kihniön tekninen lautakunta on lausunnossaan 29.3.2006 todennut, että Kihniön kunnalla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. ( ), ( ), ( ) ja ( ) ovat ympäristökeskukseen 20.4.2006 saapuneessa muistutuksessaan esittäneet, että lantalan tyhjennyksen aikaan on todettu runsasta rottien vaellusta ympäristöön. Supikoirakanta on runsastunut. Navetan ympäristöön on keskittynyt harakoita, variksia ja naakkoja ympäri vuoden sotkien paikkoja ulosteillaan. Näiden vahinkoeläinten hävittäminen on katsottu tarpeelliseksi. Lannan ajon aikainen teiden sotkeentuminen ja hajuhaitta on koettu ongelmaksi. Lannan ja virtsan levityksestä voisi olla ilmoitusvelvoite naapureille. Lisäksi on esitetty kysymys peltoalan riittävyydestä lannan levitykseen. Hakijat ovat 1.5.2006 päivätyssä vastineessaan ilmoittaneet mm., että rottia ja hiiriä ei ole havaittu lantalan tyhjennyksen yhteydessä. Lanta ei ole hiirien eikä rottien ruokaa. Tilalla torjutaan kuitenkin rottia jatkuvatoimisesti myrkyllä. Harakoita ja naakkoja on ollut ennenkin eikä navetan laajentamisella ole merkitystä niiden määrään. Tilalle ollaan hankkimassa elektronista lintujen karkotinta. Lannan ajon aikana tiet eivät ole olleet lannan peitossa. Renkaissa saattaa kulkeutua pellolta tielle maa ainesta, joka kuuluu puhdistaa. Lanta levitetään peltoon kuivalannan tarkkuuslevittimellä, jolla lanta pääosin levitetään kasvukauden aikana kasvustoon. Kuivikkeena käytetään ammoniakkia ja muita hajuja sitovaa turvetta. Lantala on varustettu seinillä ja katolla. Hakijat katsovat näin ollen tehneensä kaikkensa hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lannan levityksen ajankohdasta pyritään mahdollisuuksien mukaan ilmoittamaan niille joita mahdollinen hajuhaitta ehkä häiritsisi. Lannan levitysalaksi riittäisi omassa hallinnassakin oleva pelto (140 hehtaaria). Lisäksi on voimassa olevia lannan levityssopimuksia noin 82 hehtaaria. Paikalla on suoritettu tarkastus 10.5.2006. Hakijan kanssa on käyty lisäksi useita asiaa koskevia puhelinkeskusteluita. VIRANOMAISEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon tehdyn muistutuksen päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myöntää Katri ja Jyri Lehtiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannon harjoittamiseen nykyisessä navetassa ja lihantuotannon harjoittamiseen nykyisessä ja rakennettavassa eläinsuojassa tilalla Lehtinen RN:o 1:101 Kihniön kunnan Kankarin kylässä. 3
Vastaus yksilöityyn muistutukseen Lupamääräykset Ympäristölupa myönnetään laajuudessa 12 lypsylehmää, neljä hiehoa, 420 lihanautaa ja 80 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Hajuhaittojen osalta ympäristökeskus toteaa, että kuivikelantamenetelmään perustuvia ratkaisuja turvetta kuivikkeena käyttäen pidetään yleensä hajuhaittojen osalta vähiten ongelmia aiheuttavina. Kun lantala on vielä katettu, on kysymyksessä tässä suhteessa paras käyttökelpoinen tekniikka. Tästä johtuen lupamääräyksiin ei ole sisällytetty ehdotonta määräystä lannan levitystä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta naapureille. Metsästyslain mukaan on alueen omistajalla tai haltijalla pesimäaikaa (1.4. 31.7) lukuun ottamatta oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton lintu (mm. varis ja harakka). Ympäristökeskus ei ole kuitenkaan katsonut perustelluksi asettaa velvoitetta em. lintujen hävittämiseksi. Naakka, kuten muutkin luonnonvaraiset linnut metsästyslain tarkoittamia riistalintuja rauhoittamattomia lintuja lukuun ottamatta, on ympäri vuoden rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 ja 39 :n mukaisesti. Ympäristökeskus voi myöntää rauhoitusmääräyksistä poikkeuksia lintudirektiivissä mainituilla perusteilla. Esim. lintuinfluenssan vuoksi naakkojen tai muiden luonnonvaraisten lintujen kantoja ei ole tarpeellista vähentää. Peltoalan riittävyydestä ympäristökeskus toteaa, että tarvittava vähimmäispeltoala luvan mukaiselle eläinmäärälle on 124 hehtaaria. Muilta osin muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Toiminnassa tulee noudattaa lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava tiiviissä kuormauslaatalla varustetussa lantalassa tai eläinsuojassa niin, että lanta voidaan levittää lannan levitystä koskevia määräyksiä ja ohjeita noudattaen peltoon. Lannan varastoimistilojen tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Lannan varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Laakasiiloista valuvat nesteet on kerättävä talteen tai nesteen muodostuminen on estettävä. Pyöröpaalien purku ja rehun sekoitus on suoritettava tiivispohjaisella mieluummin katetulla alueella, josta mahdolliset ravinnepitoiset nesteet kerätään talteen. Suunnitelma em. velvoitteiden toteuttamiseksi on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ennen laajennusosan rakentamisen aloittamista. 4
Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa tai kompostoitava sellaisissa olosuhteissa, että valumia ympäristöön ei pääse. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala (noin 125 hehtaaria). Ympäristökeskukselle tulee ilmoittaa muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lanta voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 5. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 6. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Tuorerehupaalien käärintämuovit on vähintään vuosittain toimitettava asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen. 7. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut jätevedet on käsiteltävä hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman mukaisesti niin, että valtioneuvoston asetuksen (11.6.2003) edellyttämät käsittelyvaatimukset saavutetaan. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan johtaa tiiviiseen säiliöön ja levittää lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. 8. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 9. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 10. Luvan haltijan on tarkkailtava lannan varastoimistilojen ja vanhan virtsasäiliön kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 5
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut 11. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 12. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot kuolleiden eläinten määristä ja toimituspaikoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 13. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja laajentaminen. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset eläinsuojan toiminnalle täyttyvät. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. Lupahakemuksenkin lähtökohta on, että toiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä ympäristöön. 2. Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää, että lannan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, jotta siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lannan varastointitilaan voidaan laskea eläinsuojassa varastoitavaa suoraan pellolle levitettävää lantaa vastaava varastointitila. Lannan tuottajan on katsottu olevan vastuussa tuottamastaan lannasta viljelykäytössä levityshetkeen saakka. Näin ollen myös lannan vastaanottosopimukseen perustuvissa tapauksissa lanta on varastoitava asianmukaisessa varastoi 6
mistilassa. Lannan kuormauksesta aiheutuvien ympäristöhaittojen estämiseksi kuormauslaatan tulee olla tiivispohjainen. Lannan varastoimistilojen tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Vesitiivis betonirakenne edellyttää tiettyjä laatuvaatimuksia käytettävälle betonille, raudoitukselle ja työmenetelmille. Lupaehdossa mainituissa määräyksissä ja ohjeissa em. asiat on huomioitu. Varastointitilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Nestettä saattaa muodostua myös pyöröpaaleihin. Sade saattaa liuottaa purkupaikan ja rehun sekoitusalueen rehujäämistä puristenestettä vastaavaa ainetta. Tämän vuoksi pyöröpaalien purkupaikka ja rehun sekoitusalue tulee olla tiivispohjainen ja alueelta valuvat nesteet on kerättävä talteen. Tehokas vesiensuojelutoimenpide olisi laakasiilojen ja pyöröpaalien purkupaikan/rehun sekoitusalueen kattaminen. Tällöin nestettä ei juurikaan muodostuisi ja keräystarve jäisi vähäiseksi. Pilaantunut rehu vastaa ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää lihanautaa neljää hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä (alle 8 kk) kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitus tarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. 5. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Erityisesti yleisillä ja yksityisillä teillä kuljetettavat lietemäärät edellyttävät kuljetuskalustolta sekä hyvää peruskuntoa että puhtaanapitoa. 6. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. 7
Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa loisteputket ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista asianmukaiseen ongelmajätteen keräykseen tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Tuorerehupaalien käärintämuovien kerääntyminen tilalle saattaa aiheuttaa roskaantumista. Tämän vuoksi muovit on vähintään vuosittain kuljetettava asianmukaiseen jätteenkäsittelylaitokseen. 7. Maitohuonevedet ovat vesistöä kuormittavilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Valtioneuvosto on antamallaan asetuksella edellyttänyt talousjätevesien käsittelyltä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tiettyä käsittelytehoa. Käsittelyvaatimus koskee myös maitohuonevesiä ja eläinsuojan muita jätevesiä. Orgaanisen aineen osalta ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. Esitetyn suunnitelman mukaisella jätevesien käsittelyllä edellytetyt käsittelyvaatimukset on saavutettavissa ainakin alkuvaiheessa. Tarvittaessa käsittelyä on tehostettava. Lupamääräyksellä on mahdollistettu myös jätevesien johtaminen virtsakaivoon/muuhun tiiviiseen säiliöön ja levittäminen lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. 8. Huonokuntoiset polttoainevarastot ovat uhka erityisesti pohjavesille. Tämän vuoksi polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Myös kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyy mm. pohja ja pintavesien pilaantumisriski. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tuleekin ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 9. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa toiminnanharjoittajaa velvollisuudesta olla riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja velvollisuudesta seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 10. Lannan varastoimistiloja ja vanhaa virtsasäiliötä koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 8
LUVAN VOIMASSAOLO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 11. Lupamääräyksellä pyritään varmistamaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 12. Kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. 13. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2016 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 90, 96 97, 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (931/2000) Valtioneuvoston asetus (11.6.2003) Maa ja metsätalousministeriön päätökset (1022/2000, 6/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1 200 euroa. 9
Ylitarkastaja Tuija Sievi Korte Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Kihniön kunnanhallitus Kihniön ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kihniön kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 16.6.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Rautatienkatu 21 B, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelin: 020 490 104 telekopio: 020 490 4000 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.