ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 7/06/1 Dnro Psy-2005-y-61 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 7/06/1 Dnro Psy-2005-y-61 Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2006 1 ASIA Kurtan Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Posio LUVAN HAKIJA Mikko Hiltunen Karppisentie 4 A 97820 PERÄPOSIO

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 6 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 6 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 7 Kalatalous... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Vaikutus pintavesiin...8 Vaikutus kalatalouteen... 8 Vesilain mukainen intressivertailu... 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 Käyttötarkkailu... 8 Päästötarkkailu... 8 Vaikutustarkkailu... 9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 9 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 9 Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet... 9 Kalataloudelliset velvoitteet... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Muistutukset ja mielipiteet... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine... 12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 13 VESITALOUSLUPARATKAISU... 13 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 13 LUPAMÄÄRÄYKSET... 13 Vesitalousluvan määräykset... 13 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 14 Päästöt pintavesiin... 14 Päästöt ilmaan... 14 Melu ja tärinä... 14 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 15 Varastointi... 15 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 15 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 15 Toiminnan lopettaminen... 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 16 RATKAISUN PERUSTELUT... 16 Lupaharkinnan perusteet... 16 Luvan myöntämisen edellytykset... 16 Vesitalouslupa... 16 Ympäristölupa... 16 Lupamääräysten perustelut... 17

3 Vesitalousluvan määräykset... 17 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 17 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 17 Toiminnan lopettaminen... 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 18 Päätöksen voimassaolo... 18 Lupamääräysten tarkistaminen... 19 Korvattavat päätökset... 19 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... 20 Ratkaisu... 20 Perustelut... 20 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Mikko Hiltunen on ympäristölupavirastoon 19.4.2005 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Kurtan Lohen kalankasvatuslaitoksella siten, että - laitokselle johdettava vesimäärä on nykyisen luvan mukaisesti enintään 85 l/s, - kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on 5 000 kg vuodessa, - käytettävä kuivarehumäärä on enintään 6 000 kg vuodessa, - fosforikuormitus on keskimäärin 25 kg vuodessa ja - typpikuormitus on keskimäärin 174 kg vuodessa. Laitoksen tontilla on perkaamo, jossa perataan noin 5 000 kg kalaa vuodessa pääasiassa joulu-helmikuulla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Posion kunnan Peräposion kylässä Kurtanjoen rannalla Peräposio-Jumisko tieltä erkanevan Karppisen yksityistien välittömässä läheisyydessä hakijan omistamalla tilalla Kurtta RN:o 58:20. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. Saman asetuksen 1 :n 10 c) kohdan perusteella ympäristölupaa on haettava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettua lakia (1195/1996).

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 5 Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 21.8.1978 antaman päätöksen (nro 62/78/I) nojalla. Alueella ei ole vahvistettua kaavaa. Laitos on hakijan omistamalla tilalla Kurtta RN:o 58:20. TOIMINTA Vesilain mukainen toiminta Laitokselle saadaan johtaa voimassa olevan luvan mukaan vettä Kurtanjoesta korkeintaan 85 l/s. Laitos on rakennettu valmiiksi vuosia sitten. Kasvatusaltaina on 3 kpl 80 metriä pitkää maa-allasta yhteispinta-alaltaan 1 920 m 2. Käyttövesi johdetaan painovoimaisesti Kurtanjoesta avokanavalla ja laitoksella käytetty vesi johdetaan avokanavalla laitoksen kohdalla Kurtanjokeen. Kasvatusaltaiden ylä- ja alapäässä on kalojen karkaamisen estävät sihtirakenteet. Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan V-padolla poistokanavassa. Rakenteita on uusittu vuosien varrella tarpeen mukaan. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohia ja siikoja ruokakalaksi. Poikasia pidetään laitoksessa talven yli. Kalat ruokitaan tehdasvalmisteisella kuivarehulla käsinruokintana. Ruokinnalle, käytetyn rehun määrälle tai laadulle ei voimassa olevassa luvassa ole asetettu rajoituksia. Vuosina 1999 2003 kasvatuksessa käytettiin rehua 5 104 6 270 kg vuodessa, keskimäärin 5 934 kg ja tuotettiin kalaa lisäkasvuna 4 640 5 700 kg vuodessa, keskimäärin 5 359 kg. Rehukerroin on ollut 1,1. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut em. vuosina keskimäärin 25 kg ja typpikuormitus keskimäärin 174 kg vuodessa. Kasvatusaltaista vedet johdetaan saostusaltaaseen, jonka pituus on 80 m, leveys 16 m, syvyys 2 m ja tilavuus 2 560 m 3. Liete on poistettu imuruoppaamalla kerran kesässä kasvatuskauden päätyttyä. Lietteen määrä on 5 m 3 vuodessa. Liete on imeytetty tilalla maahan. Ravinteet sitoutuvat kasvistoon ja lietteestä ei synny valumia. Rehusäkit (n. 50 kg vuodessa) poltetaan tilalla. Rehu varastoidaan kuivaan ja viileään paikkaan katetussa varastossa. Laitoksen tontilla on perkaamo, jossa perataan noin 5 000 kg kalaa vuodessa pääasiassa joulu helmikuulla. Vettä käytetään perkausaikana 4 000

6 litraa kuukaudessa. Perkausjätteet ja laitoksella kuolleet kalat haudataan maahan hakijan omalle tontille eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Peräposio-Jumisko tieltä erkanevan Karppisen yksityistien välittömässä läheisyydessä ja laitoksen toimintaan liittyvä liikenne tapahtuu tätä tietä pitkin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksen vesistökuormitusta pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää päästöjä veteen. Toiminnassa vältetään yliruokintaa ja ruokinnassa käytetään rehun tasaisesti altaaseen levittävää käsinruokintaa. Altaat puhdistetaan lietteestä kokonaan kerran vuodessa kasvatuskauden päätyttyä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska pienpoikasten ruokinta on vähäistä. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan. Näitä ravinteita saadaan talteen lietteenpoistolla. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuosina 1999 2003 tuotantotietojen perusteella keskimäärin 25 kg vuodessa ja kesäaikana 0,2 kg vuorokaudessa. Typpikuormitus on ollut vastaavasti keskimäärin 174 kg vuodessa ja kesäaikana 1,4 kg vuorokaudessa. Perkaamon vedet johdetaan lattiakaivon kautta maahan sijoitettuun saostussäiliöön, joka tyhjennetään imuroimalla kerran kuukaudessa perkausaikana. Säiliöön kertyvä kirkastevesi johdetaan tarkastuskaivon kautta imeytyskenttään, jossa on kaksi 12 metriä pitkää rei'itettyä putkea sorapetillä. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Laitos sijaitsee Yli-Suolijärven vesistöalueella Timisjärvestä Seitijärveen laskevan Kurtanjoen oikealla rannalla. Laitoksen kohdalla valuma-alueen pinta-ala on 65 km 2 ja järvisyys 18 %. Virtaamat laitoksen kohdalla on arvioitu seuraavasti: Keskiylivirtaama (MHQ) 2,6 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,65 m 3 /s, ja alivirtaama (NQ) 0,13 m 3 /s. Seitijärvestä vedet laskevat Uitinjokea Törmäsjärveen ja sieltä Vääntöjokea Ristijärveen ja Ristisalmen kautta Yli- Suolijärveen. Yli-Suolijärven säännöstely vaikuttaa Ristijärveen.

Alueen luonto ja suojelukohteet 7 Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Naapuritilan päärakennukseen on kala-altailta lyhin etäisyys noin 200 metriä. Vesistön varrella laitokselta alavirtaan ei ole asutusta ennen Ristijärveä. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vesistötarkkailua on tehty joka toinen vuosi. Vesistötarkkailupiste on Kurtanjoen alajuoksulla lähellä Seitijärveä. Veden ravinnepitoisuus on kohonnut fosforin osalta lievästi rehevöityneeseen luokkaan ja typpipitoisuus on keskimääräistä tasoa. Näytepiste on lähellä laitosta, joten mitään biologista prosessia tai saostumista ei ehdi ennen sitä tapahtua. Oletettavasti Seiti- ja Törmäsjärvi toimivat tehokkaina ravinteiden poistajina. Vesistön kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuosina 1993 2003 keskimäärin 13 µg/l korkeammat laitoksen alapuolella verrattuna yläpuoliseen Kurtanjoen näytteeseen. Kokonaistypen osalta ero oli vastaavasti 130 µg/l. Laitoksen yläpuolisen näytepisteen ylävirranpuolella olevan Timisjärven ajoittain toistuva silminnähden runsas levämassa ajautuu välillä järven pitkästä ja leveästä kanavamaisesta luusuasta Kurtanjokeen. Tämä saattaa aiheuttaa Kurtanjoen ravinteiden kokonaispitoisuuteen tavanomaista laajempaa vaihtelua. Esimerkiksi heinäkuussa 2005 Timisjärvestä otetussa näytteeessä oli Lapin ympäristökeskuksen lausunnon mukaan runsaasti Anabaena-sinilevää. Laitokselta lähtevä veden happipitoisuus on ollut vuosina 1993 2003 keskimäärin 7,9 mg/l, mikä on riittävä, jotta rehun hyötykäyttöaste pysyy hyvänä. Laitoksen hapenkulutus alensi vesistön hapen pitoisuutta jonkin verran. Alapuolisessa vesistössä on hapen kyllästysaste ollut aina yli 60 %. Kalatalous Alueella toimii Suolijärvien kalastusalue. Vesialueet laitokselta Yli- Suolijärveen kuuluvat Lehtiniemen osakaskunnalle. Arvokalaa ei Kurtanjoessa ole. Tulva-aikana joessa on seipiä ja haukia ja niitä tällöin kalastetaan. Tulvan laskettua joki on lähes kalaton. Seitijärven vesisyvyys on kesällä vain noin 20 30 cm. Järvi on aikanaan kuivattu niityksi. Laitoksella ei ole velvoitetta tehdä kalanhoitotoimia.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 8 Vaikutus pintavesiin Vesistön kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuosina 1993 2003 keskimäärin 13 µg/l korkeammat laitoksen alapuolella verrattuna yläpuoliseen Kurtanjoen näytteeseen. Kokonaistypen osalta ero oli vastaavasti 130 µg/l. Laitoksen yläpuolisen näytepisteen ylävirranpuolella olevan Timisjärven ajoittain toistuva silminnähden runsas levämassa ajautuu välillä järven pitkästä ja leveästä kanavamaisesta luusuasta Kurtanjokeen. Tämä saattaa aiheuttaa Kurtanjoen ravinteiden kokonaispitoisuuteen tavanomaista laajempaa vaihtelua. Oletettavasti Seiti- ja Törmäsjärvi toimivat tehokkaina ravinteiden poistajina. Vaikutus kalatalouteen Hakemussuunnitelman mukaan toiminnasta ei aiheudu haitallisia kalatalousvaikutuksia. Vedenotto ei ole merkittävää, eikä vaikuta Kurtanjoen kalaston liikkumiseen tai kalastukseen. Vesien laskupaikan alavirranpuoleisella Kurtanjoella ja Seitijärvellä kalastus on satunnaista ja vähäistä. Vesilain mukainen intressivertailu Hankkeen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toiminnasta työllistyviin henkilöihin (noin 0,7 henkilötyövuotta). Kalalaitosta on hoidettu siististi ja varastoitavia tavaroita varten on riittävät tilat, joten toiminta ei aiheuta maisemallista haittaa. Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, veden lämpötila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot. Virtaama mitataan laitoksen poistokanavasta ja kirjataan ylös. Päästötarkkailu Laitoksen kuormitusta tarkkaillaan Lapin ympäristökeskuksen vuonna 1981 hyväksymän ohjelman mukaisesti kerran kesässä joka toinen vuosi. Näytteistä analysoidaan happi, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

Vaikutustarkkailu 9 Vesistötarkkailua tehdään Lapin ympäristökeskuksen vuonna 1981 hyväksymän ohjelman mukaisesti yhdestä näytepisteestä kerran kesässä joka toinen vuosi. Näytteistä on tehty samat määritykset kuin kuormitustarkkailussa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksessa ei lausuta asiasta. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Vesistötarkkailutietojen mukaan laitokselta johdetut vedet eivät ole merkittävästi lisänneet fosforin ja typen määrää alapuolisessa vesistössä. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä ei ole istutus- tai muita toimenpidevelvoitteita eikä kalatalousmaksua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 20.5.2005 kuvauksella perkaamon toiminnasta ja veden sekä perkausjätteiden käsittelystä. Lisäksi on selvitetty Seitijärven rantatilat omistajatietoineen. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Posion kunnassa 6.6. 6.7.2005 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Posion kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 8.6.2005 paikallislehti Kuriirissa. Muistutukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus katsoo, että lupa veden johtamiseen laitokselle voidaan myöntää voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntämän luvan ehdoin eli korkeintaan 85 l/s. Edelleen ympäristökeskus kat-

10 soo, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja esittää, että lupamääräyksiä annettaessa huomioidaan seuraavaa: Ympäristökeskus esittää, että laitoksen fosforipäästö vesistöön voi olla kokonaisfosforina laskien enintään 30 kg/v ja typpipäästö vesistöön kokonaistyppenä laskien enintään 255 kg/v. Kalojen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään 6 000 kg/v. Ravinnepäästö tulee laskea rehun ravinnesisällön ja kalojen lisäkasvuun sitoutuvan ravinnemäärän erotuksena. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Edellä mainituissa päästörajoissa pysyminen edellyttää, että kasvatukseen käytetään pääasiassa vain sellaisia rehuja, joiden ravinnepitoisuus on matala. Kurtan Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksella ei kohtuullisin kustannuksin ole toteutettavissa tarkkailua, jolla voidaan pelkästään päästömittauksiin perustuen varmistaa toiminnalle asetettavien kuormitusrajojen noudattaminen. Siksi lupamääräyksissä on tarpeen mitoittaa toimintaa kalankasvatukseen käytettävän rehumäärän avulla. Ympäristökeskus on tarkistanut kalankasvatuslaitoksen päästörajat käyttäen hakijan esittämää rehumäärää enintään 6 000 kg/v, rehun keskimääräisenä fosforipitoisuutena 0,9 %, typpipitoisuutena 7 % ja rehukerrointa 1 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määränä 4 g/kg ja typen määränä 27,5 g/kg. Ympäristökeskus katsoo, ettei näin pienimuotoiselle kasvatustoiminnalle ole tarpeen määrätä rehunkäytön enimmäismäärän ja päästörajojen ohella lisäkasvua rajoittavaa ehtoa. Itsepuhdistuvia altaita, joista lietevesi poistetaan päivittäin ja lieteveden erilliskäsittelyä voidaan pitää maalaitoksen BAT-tekniikkana. Kurtan Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksella uoma-altaiden korvaaminen itsepuhdistuvilla pyöröaltailla ei liene kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Lietetaskuilla päästäneen vesistövaikutusten vähentämisen kannalta riittävään puhdistustulokseen sillä edellytyksellä, että liete poistetaan riittävän usein ja rehunkäyttömäärä on rajattu ympäristökeskuksen esittämään enimmäismäärään. Tähänastisen tarkkailun mukaan vaikutukset alapuolisen vesistön ravinnepitoisuuksiin ovat olleet selvästi mittauksin havaittavissa. Ympäristölupavirasto harkinnee lupamääräyksiä antaessaan myös velvoitetta lietteenpoiston ja veden puhdistuksen tehostamiseen lupakauden aikana esim. velvoitteella rakentaa maa-altaisiin lietetaskut. Päästöjen rajoittamisessa tavoitteena tulisi olla voimassa olevan ympäristöministeriön kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaiset ominaiskuormitukset eli enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Maa-altaat ja saostusallas on puhdistettava lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet mukaan lukien perkaamojätevedet ja perkausjätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Posion kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Päästörajat on ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan määrättävä seurattavaksi ainetasetarkasteluun perustuen ja määrävuosina tehtävien tarkempien päästömittausten avulla. Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaisena toteutettava päästötarkkailu ei anna vielä riittävää tietoa todellisista kokonaispäästöistä ja olisi laajennettuna kokoluokaltaan vielä pieneksi luokiteltavan laitoksen tuottoon nähden kohtuuttoman kallis. Päästötarkkailunäytteiden tuloksia voidaan kuitenkin käyttää pääasiassa ainetasetarkasteluun perustuvan päästön suuruusluokan tarkistamiseen sekä vaiku-

11 tustarkkailun tukena. Koska hakemukseen ei ole liitetty ajanmukaista tarkkailusuunnitelmaehdotusta, Lapin ympäristökeskus esittää, että laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma määrätään toimitettavaksi Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti Posion kunnan eläinlääkärille. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lapin ympäristökeskukselle ja Lapin TEkeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lapin ympäristökeskus katsoo, että sen esittämillä tai tiukemmilla päästörajoilla ja rehunkäyttömäärällä lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus määrätä tehtäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee velvoittaa tarkkailutuloksien yhteenvedon perusteella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi liitettäväksi selvitys kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta laitoksella vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästörajoista. 2. Lapin TE-keskus, kalatalousyksikkö Mikäli kalankasvatuksesta vesistötarkkailun tai muiden seikkojen perusteella aiheutuu tai voi aiheutua selviä kalataloudellisia haittoja, on luvan haltijan tarkkailtava vaikutuksia Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun perusteella on heti laitoksen alavirranpuolella havaittu kohonneita fosforipitoisuuksia. Vedet menevät asumattomien Seiti- ja Törmäsjärven kautta Yli-Suolijärveen. On oletettavaa, että kuormituksen vaikutukset voivat lievinä näkyä lähinnä Seitijärvessä, jonka kalataloudellinen merkitys lienee asumattomuudesta johtuen pieni. Kompensaatiota tai jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua ei näin ollen tarvita. 3. Posion kunta, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen Ympäristövaikutukset kohdistuvat alajuoksun vesistöihin rehevöittäen niitä. Rehukertoimen ollessa 1,1 ei rehun ravinteista muodostu kohtuuttoman suurta pistekuormitusta. Laitoksen käyttämä vesimäärä on vain 13 % Kurtanjoen keskivirtaamasta. Vesistön tarkkailua tulisi tehostaa lisäämällä toinen tarkkailupiste ja näytteet tulisi ottaa vuosittain. Liete on poistettava altaiden pohjalta riittävän usein ja käsiteltävä niin, että valumia vesistöön ei synny. Laitoksella on otettava käyttöön mahdollisuuksien mukaan tehokkaammat vesienpuhdistusmenetelmät. Valtioneuvoston asetus viemäriverkostojen ulkopuolisten talousjätevesien käsittelystä on kalalaitoksen jätevesien käsittelyssä otettava huomioon. Laitoksen toiminnasta ei ole ilmoitettu aiheutuvan meluhaittaa eikä päästöjä ilmaan. Jätteiden käsittelyssä olisi suotavaa noudattaa Posion kunnan jätehuoltomääräyksiä mm. rehusäkkien hävittämisessä. 4. Suolijärvien kalastusalue Hakijalle tulee edelleen asettaa tarkkailuvelvoite. Tarkkailun tulee koskea yläpuolista vesistöä, laitosta ja laitoksen alapuolisia Seiti- ja Törmäsjärveä, joissa on havaittavissa ravinteiden aiheuttamaa rehevöitymistä.

5. Lehtiniemen kalastuskunta 12 Kalastuskunta puoltaa hakemusta 10 vuodeksi, mutta edellyttää tarkkailupisteiden lisäämistä, koska vesistö on matala ja kasvatusta on jatkunut vuodesta 1978. Alapuolisissa vesistöissä on havaittu ajoittain runsasta leväkukintaa. Seurannasta on raportoitava vuosittain kalastuskuntaa. 6. AA, Kantola RN:o 3:14 Lupaa haetaan kasvatuksen uudelleen aloittamiseen ja lisäämiseen. Päästöt tulevat lisääntymään, joten sinilevien esiintyminen kasvaa. Laitos on ollut käyttämättömänä pari vuotta, joten tilanne on hiukan parantunut. Laitoksen ylävirranpuolella on useita toimivia maatiloja, joista tulee kuormitusta, joka näkyy mm. kalastusvälineiden limoittumisena ja sinilevänä etenkin heinä-elokuussa. Laitoksen alapuolisessa vesistössä on virtaama talvella niin pieni, että Ristisalmesta pääsee huhtikuussa kumikengillä pohjaa pitkin salmen toiselle puolen. Vesien virtaama on pieni, joten kuormitusta ei pitäisi lisätä. Vesistöalue on erittäin matalaa, keskisyvyys 1,2 metriä. Omistan kesämökin Ristijärven rannalla, ja olen seurannut veden laatua 20 vuotta. 7. BB, Hattuniemi RN:o 4:17E Lupaa haetaan kasvatuksen uudelleen aloittamiseen ja lisäämiseen. Päästöt tulevat lisääntymään, joten sinilevien esiintyminen kasvaa. Laitos on ollut käyttämättömänä pari vuotta, joten tilanne on hiukan parantunut. Laitoksen ylävirranpuolella on useita toimivia maatiloja, joista tulee kuormitusta, joka näkyy mm. kalastusvälineiden limoittumisena ja sinilevänä etenkin heinä-elokuussa. Laitoksen alapuolisessa vesistössä on virtaama talvella niin pieni, että Ristisalmesta pääsee huhtikuussa kumikengillä pohjaa pitkin salmen toiselle puolen. Vesien virtaama on pieni, joten kuormitusta ei pitäisi lisätä. Vesistöalue on erittäin matalaa, keskisyvyys 1,2 metriä. Omistan kesämökin Ristijärven rannalla, ja ole seurannut veden laatua 5 vuotta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 16.8.2005 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen muistutuksista. 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskuksen vaatimus tehdä seuraavaan hakemukseen selvitys kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi on kohtuuton ottaen huomioon tuotannon määrä. Vaatimukset vähäravinteisen rehun käytöstä ja lietteen poistosta ovat hyväksyttävissä. 2. Lapin TE-keskus, kalatalousyksikkö Ei ole huomautettavaa. 3. Posion kunta Kysymyksessä on luvan hakeminen kalankasvatukselle ja käytetyn veden vesistöön johtamiselle. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ei liity tähän asiaan.

4. Suolijärvien kalastusalue, 5. Lehtiniemen kalastuskunta 13 Nykyinen kuormitus- ja vesistötarkkailu, joka tehdään Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti, on riittävä. Ohjelmaa voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. AA ja BB Tarkkailulla on voitu osoittaa, että laitoksen kuormituksella ei ole laajalle alueelle ulottuvia vaikutuksia. Tammikuusta alkaen ei laitoksella ole talvikuukausina ruokittavaa teuraskalaa, vaan vain poikasia, joiden ruokinta on vähäistä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Mikko Hiltuselle luvan veden johtamiseen Kurtanjoesta Kurtan Lohen laitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Mikko Hiltuselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen Kurtanjoen varrella sijaitsevassa Kurtan Lohen kalankasvatuslaitoksessa ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen Kurtanjokeen sekä kalojen perkaamiseen laitosalueella olevassa perkaamossa. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 5 000 kg ja perattava kalamäärä on noin 5 000 kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kurtanjoesta enintään 85 l/s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mitattava päivit-

14 täin toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle 19.4.2005 toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan piirroksen "Janne Hiltunen, Posio, Kurttajoen kalalaitoksen laajennus" (MK 1:1000) mukaiset. Kasvatusaltaisiin on rakennettava lietetaskut Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kasvatusaltaista käytetty vesi on johdettava selkeytysaltaan kautta Kurtanjokeen. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 6 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 30 kg vuodessa. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa ei saa tehdä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Lietetaskuihin kertynyt liete on poistettava kasvukauden aikana kahden viikon välein ja 15.8. 30.9. kerran viikossa. Maavaraiset kasvatusaltaat ja saostusallas on puhdistettava lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa. Liete on imeytettävä ja kompostoitava hakijan omistamalle maalle paikkaan, joka on riittävän etäällä vesistöstä. 4. Perkaamossa syntyvät jätevedet on johdettava sakokaivon kautta tilalle rakennettuun imeytyskenttään. Sakokaivo on tyhjennettävä kerran kuukaudessa perkausaikoina ja liete on sijoitettava Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen osoittamaan paikkaan. Päästöt ilmaan 5. Laitoksen ja perkaamon toiminta sekä rehun, lietteen, perkausjätteiden, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu ja tärinä 6. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 15 7. Kuolleet kalat, perkausjätteet ja muu kalajäte on käsiteltävä tai toimitettava käsiteltäväksi sekä varastoitava maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsittelystä annetussa asetuksessa (1022/2000) säädetyllä tavalla. Mahdollinen kompostointi, hautaaminen tai muu käsittely on tehtävä mainitun asetuksen liitteessä 3 säädetyllä tavalla. Muut jätteet tulee käsitellä ja sijoittaa Posion ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Niitä ei saa hävittää kiinteistön alueella polttamalla. Kalankasvatuslaitoksen ja perkaamon kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Posion kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Varastointi 8. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 9. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 11. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE 16 Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus ja perkaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Ympäristölupa Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Kurtanjokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietetaskujen rakentamisesta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Kurtan Lohen kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Laitoksen tuotantomäärää ja rehunkäyttöä ei lisätä nykyisestä, eikä kuormitus lisäänny nykyisestä. Toimintaa voidaan jatkaa nykyisen päätöksen sallimassa laajuudessa, koska laitoksen jätevesien vaikutukset alapuolisessa vesistössä toimintaaikana ovat olleet verrattain vähäisiä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai

17 yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle voimassa olevan luvan mukaisen vesimäärän. Tästä ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Perkaamon jätevesien käsittelyä koskeva määräys on tarpeen, jotta ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vaikutustarkkailusta tulee antaa määräykset ympäristöluvassa. Jos luvassa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti, sen tarkemmasta järjestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen määräämä viranomainen. Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat sekä vesistökohtaiset seikat että toiminnan luonne, mistä syystä vesistötarkkailu määrätään tehtäväksi Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vaikutustarkkailun vesistötarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voimaan. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta.

Toiminnan lopettaminen 18 Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen kannanoton kasvatettavasta kalamäärästä, kasvatuksessa käytettävän kuivarehun määrästä ja laadusta, lietetaskujen rakentamisesta, lietteenpoistosta, tarkkailuohjelmasta, sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Ottaen huomioon laitoksen pieni koko ei ole syytä määrätä typpipäästölle rajaa. 2. Lapin TE-keskus, kalatalousyksikkö Ottaen huomioon laitoksen pieni tuotantomäärä, määräykset veden puhdistamisen tehostamisesta ja alapuolisen vesistön vähäinen kalataloudellisen merkitys, ei ole syytä määrätä ehdollista tarkkailuvelvoitetta. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa panna vireille ympäristönsuojelulain 58 :ssä tarkoitetun hakemuksen luvan ja sen määräysten muuttamiseksi. 3. Posion kunta, ympäristölautakunta Lausunnossa tarkkailun tehostamisesta, lietteenpoistosta ja jätteiden käsittelystä esitetty on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 4. Suolijärven kalastusalue, 5. Lehtiniemen kalastuskunta Tarkkailun tehostamisvaatimukset on otettu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. 6. AA, 7. BB Annettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu nykyistä enempää kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Laitoksella käytetty vesi on määrätty puhdistettavaksi nykyistä tehokkaammin, joten kuormitus alapuoliseen vesistöön tulee vähenemään. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain

19 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2016 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen vesioikeuden 21.8.1978 antama päätös nro 62/78/I Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 62/78/I. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 momentti, 52 1 momentti, 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6

20 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 050 euroa. Perustelut Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu alle 20 000 kg/a) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 1 050 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m 3 /d) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (esittelijä). MK/lk Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500 Liitteet 1.Valitusosoitus 2.Tarkkailuohjelma

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 15.2.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 KURTAN LOHEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä, laatu ja fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteenpoistosta (ajankohta, poistetun lietteen määrä). Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Kurtan Lohen kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailua suoritetaan vuosina 2007, 2010, 2013 ja 2015 kolme kertaa vuodessa. Yksi näyte otetaan kesä-, elo- ja syyskuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella. Kalalaitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä määritetään lämpötila, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailu Raportointi Vesistötarkkailu tehdään Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Suolijärvien kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä.