Palveluntuottajien vuosiraportti

Samankaltaiset tiedostot
Palveluntuottajien vuosiraportti

Palveluntuottajien vuosiraportti

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Palveluntuottajan vuosiraportti 2015

Palveluntuottajien vuosiraportti

Palveluntuottajan vuosiraportti 2014

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kelan sairausryhmäkohtaisten kurssien muutokset

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kelan kurssien toimeenpano vuonna 2012

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Harkinnanvaraiset yksilölliset

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kelan järjestämän kuntoutuksen palvelujen muutokset

Kelan kuntoutus nyt. Kulttuurikeskus Caisa Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Ajankohtaista Kelan kuntoutuksesta Irma Paso, kuntoutuksen ratkaisuasiantuntija

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Kelan TYP-toiminta KELA

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Keskeiset muutokset. kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseissa

Tervetuloa! Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Ajankohtaista kuntoutuksessa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Mikä on Kelan rooli tulevaisuudessa

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2014

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2015

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2015

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Miten Kela tukee nuoria kuntoutuspalvelujen avulla? Kuntoutuspäivät Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Terveysosasto

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2015

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

. Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2016

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kuntoutus - uudistuneet kurssit

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella STM Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2015

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Palveluntuottajan näkökulma: Rokuan Kuntoutus Oy / Rokua health Valmistautuminen uuteen palveluun

Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2015

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina / / Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

GAS-menetelmää käytetty

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Standardit esimiestyön tukena

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Kela kuntouttaja 2009

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2016

Suuntaviivoja kuntoutuskurssipalvelujen toteutukseen

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Kyyhkylässä 2014

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Palvelulinjakohtaiset standardit

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015

Transkriptio:

2015 Palveluntuottajien vuosiraportti Kela 19.7.2016

1 Kela Sisällön suunnittelu Anneli Louhenperä, Leena Penttinen Riikka Peltonen, Leena Poikkeus Tuulikki Karhu, Marjaana Pajunen Veli-Matti Vaden, Seija Sukula, Terhi Tuominen Tekninen toteutus Vesa-Pekka Juutilainen Tilastollinen analyysi Tuomas Reiterä Tekstit Tuomas Reiterä

2 Sisällys 1. Yhteenveto... 3 2. Kaikki kuntoutujat... 5 3. Yksilöllinen kuntoutusjakso, aikuiset... 8 4. Yksilöllinen kuntoutusjakso, lapset... 11 5. Ammatillinen kuntoutus, ammatilliset kurssit... 13 6. Sairausryhmäkohtaiset aikuisten kurssit... 16 7. Sairasryhmäkohtaiset kurssit, lasten ja nuorten kurssit... 20

3 1. Yhteenveto Kela on kehittänyt palveluntuottajien vuosiraportointia ja uutta raporttipohjaa kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 ammatillisessa kuntoutuksessa ja vaikeavammaisten yksilöjaksoilla. Kokeilusta saatujen myönteisten tulosten perusteella, raporttimallia on asteittain laajennettu koskemaan kaikkia kuntoutuspalveluita. Kela kehittää tuloksellisuuden seurantaa. Tuloksellisuuden seurannassa kerätään ja käytetään osittain samoja tietoja kuin vuosiraportissa. Tämän vuoksi palveluntuottajien vuosiraportin julkaiseminen lopetetaan vuodesta 2017 lukien. Uusi kuntoutuksen tuloksellisuuden raportti korvaa osittain vuosiraportin. Vuoden 2015 raportti sisältää palveluntuottajien arvion kuntoutuksen toteutumisesta aikuisten ja lasten vaikeavammaisten moniammatillisilla sekä harkinnanvaraisilla yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla, ammatillisen kuntoutuksen ammatillisilla kursseilla sekä sairausryhmäkohtaisilla aikuisten ja lasten kursseilla. Yhteensä raportti sisältää 56 eri palvelulinjaa, jotka ovat raportoineet yli 14 000 kuntoutujasta ja reilusta 7 000 kuntoutujan omaisesta. Viidestä raportoinnin piiriin kuuluvasta palvelulinjasta eivät palveluntuottajat olleet raportoineet. Omaisten määrä on raportoitu silloin, jos omaisilla on palvelulinjassa omaa ohjelmaa. Eniten raportoituja omaisia on lasten ja nuorten sairausryhmäkohtaisilla kursseilla. Raportin tavoitteena on tuottaa tietoa kuntoutusprosessin eri vaiheista palveluntuottajan näkökulmasta. Kysymysten suunnittelun lähtökohtana on ollut uusi prosessijohtamisen malli, jonka tavoitteena on uudistaa palvelun tuottamista. Lisäksi palveluntuottajilta kerättävä tieto on osa kuntoutuksen tuloksellisuuden kehittämistä Kuntoutuksen kehittämisohjelma 2015 -mukaisesti. Kysymykset käsittelivät kuntoutukseen osallistumista sekä kuntoutuksen hyötyä ja oikea-aikaisuutta. Joillekin palvelulinjoille oli myös linjakohtaisia kysymyksiä. Raportin tuloksia tullaan hyödyntämään Kelan prosessien ohjauksessa. Kuntoutuksen keskeytyksiä raportoitiin 1 607 kappaletta. Selvästi suurin syy kuntoutuksen keskeytykselle oli edellisvuosien tapaan sairaus, joka oli syynä 45 %:iin keskeytyneistä kuntoutuksista. Toiseksi yleisin syy keskeytykselle oli työ tai opiskelu, mutta myös perhe tai epäsopiva kuntoutus aiheutti keskeytyksiä. Peräti 36 %:lle keskeytyneistä kuntoutujista syy oli muu syy. Palveluntuottajia pyydettiin kyselylomakkeessa tarkentamaan näitä muita syitä ja yleisimpiä syitä olivat Kelan ilmoitus lakkautuspäätöksestä, kuntoutujan kuolema tai sitten kuntoutujan keskeytyksen syystä ei ollut palveluntuottajalla tietoa. Kuntoutujista 91 % oli vuonna 2015 oikeassa palvelulinjassa, mikä on hieman paremmin kuin kolmena edeltävänä vuonna. Parhaiten kuntoutuksen kohdentuminen onnistui lasten sairausryhmäkohtaisissa kursseissa, joissa peräti 97 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa. Heikoiten kuntoutuksen kohdentuminen onnistui ammatillisilla kursseilla, joissa 82 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa. Sekä aikuisten että lasten yksilöllisten kuntoutusjaksojen kuntoutujat, jotka olivat väärällä linjalla, olisivat useimmin hyötyneet enemmän jostain toisesta yksilöllisen kuntoutusjakson linjasta tai sairausryhmäkohtaisesta kurssista. Väärässä linjassa olleet ammatillisten kurssien kuntoutujat olisivat puolestaan hyötyneet useimmin enemmän jostain toisesta ammatillisesta kuntoutuksesta tai sairausryhmäkohtaisesta kurssista. Väärässä linjassa olleet sairausryhmäkohtaisten aikuisten kurssien kuntoutujat olisivat hyötyneen enemmän yksilöllisestä kuntoutusjaksosta, lasten ja nuorten kurssien kuntoutujat puolestaan jostain muusta sairausryhmäkohtaisesta kurssista. Palveluntuottajien arvion mukaan kuntoutujista 83 % hyötyi kuntoutuksesta erittäin hyvin tai hyvin vuonna 2015. Kuntoutuksen hyöty on hieman parantunut jokaisena kolmena viimeisenä vuonna. Eniten

4 kuntoutuksesta katsottiin hyötyvän lasten ja nuorten sairausryhmäkohtaisissa kursseissa, joissa 48 % kuntoutujista hyötyi kuntoutuksesta erittäin hyvin ja 42 % hyvin. Vähiten kuntoutuksesta katsottiin hyötyvän ammatillisessa kuntoutuksessa, jossa 18 % kuntoutujista hyötyi kuntoutuksesta välttävästi tai ei ollenkaan. Kuntoutujista 84 % oli kuntoutuksessa oikeaan aikaan suhteessa sairauden hoitoon, mikä on neljän vuoden vertailussa korkein lukema. Parhaiten kuntoutuksen oikea-aikaisuus suhteessa sairauden hoitoon onnistui lasten ja nuorten sairausryhmäkohtaisilla kursseilla. Liian myöhäistä kuntoutusta suhteessa sairauden hoitoon esiintyi eniten aikuisten yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla, joilla 15 % kuntoutujista oli kuntoutuksessa liian myöhään. Ammatillisten kurssien kuntoutujista yli 20 % kuntoutujista oli kuntoutuksessa liian aikaisin suhteessa sairauden hoitoon. Kuntoutujista 87 % oli palveluntuottajien arvion mukaan kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen, mikä on hieman paremmin kuin kahtena edellisenä vuonna. Parhaiten oikeaaikaisuus onnistui lasten ja nuorten sairausryhmäkohtaisilla kursseilla, joilla 90 % kuntoutujista oli kuntoutuksessa sopivaan aikaan. Lasten yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla 15 % kuntoutujista oli kuntoutuksessa liian myöhään. Liian aikaista kuntoutusta esiintyi puolestaan useimmin ammatillisilla kursseilla, joilla 10 % kuntoutujista oli toimintakyvyn kannalta kuntoutuksessa liian aikaisin. Vain 52 % kuntoutujista on arvioitu olleen kuntoutuksessa oikea-aikaisesti työkyvyn ylläpitämisen suhteen, mikä on yli kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Liian aikaisen tai liian myöhäisen kuntoutuksen osuus ei ole varsinaisesti kasvanut, mutta yhä useammin kuntoutuksen oikeaaikaisuutta työkyvyn suhteen ei voitu arvioida. Erityisesti lasten ja nuorten kurssien kohdalla oikeaaikaisuutta suhteessa työkykyyn ei ole voitu arvioida, jonka vuoksi kysymys on linjaryhmäkohtaisissa osiossa jätetty lasten ja nuorten kurssien kohdalla käsittelemättä. Aikuisten kursseilla parhaiten kuntoutuksen oikea-aikaisuus onnistui sairausryhmäkohtaisilla kursseilla, joilla 67 % kuntoutujista oli kuntoutuksessa oikeaan aikaan. Aikuisten yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla 22 % kuntoutujista oli kuntoutuksessa liian myöhään ja ammatillisilla kursseilla 24 % kuntoutujista oli kuntoutuksessa liian aikaisin. Aikuisten kohdalla kuntoutuksen oikea-aikaisuuden arviointi oli vaikeinta yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla, joilla lähes joka toisen kuntoutujan kohdalla oikea-aikaisuutta ei voitu arvioida. Aikuisten sairausryhmäkohtaisilla kursseilla, joilla on kotikäyntejä, kysyttiin kotikäyntien toteuttamisesta. Yhteensä 916 kuntoutujalle toteutettiin kotikäynti. Kuntoutujista 79 %:lle kotikäynti toteutettiin kuntoutujan kotona, 19 %:lle video-/puhelinneuvotteluna ja kahdelle prosentille kuntoutuspäivän aikana.

5 2. Kaikki kuntoutujat 2.1. Kuntoutujien lukumäärät palvelulinjaryhmittäin N % Yksilöllinen kuntoutusjakso, aikuiset 4 820 32,7 Yksilöllinen kuntoutusjakso, lapset 699 4,7 Ammatillinen kuntoutus, ammatilliset kurssit 999 6,8 Sairausryhmäkohtaiset kurssit, aikuisten kurssit 7 011 47,6 Sairausryhmäkohtaiset kurssit, lasten ja nuorten kurssit 1 211 8,2 Yhteensä 14 740 100 2.2. Omaisten lukumäärät (niissä palvelulinjoissa, joissa omaisilla omaa ohjelmaa) Yksilöllinen kuntoutusjakso, aikuiset 194 0,04 Yksilöllinen kuntoutusjakso, lapset 1 294 1,85 Ammatillinen kuntoutus, ammatilliset kurssit 0 0,00 Sairausryhmäkohtaiset kurssit, aikuisten kurssit 2 155 0,31 Sairausryhmäkohtaiset kurssit, lasten ja nuorten kurssit 3 519 2,91 Yhteensä 7 162 0,49 *O/K = Omainen/Kuntoutuja N O/K* 2.3. Kuntoutujan ilmoittama syy keskeytykselle tai peruutukselle (lukumäärät ja suhteellinen vertailu kolmeen edeltävään vuoteen) %-2012 N-2015 Työ/opiskelu 7,4 10,9 9,3 8,4 135 Sairaus 41,2 40,4 38,6 44,6 716 Perhe 6,3 5,6 6,7 5,9 95 Kuntoutus ei sopiva 8,0 4,5 6,0 4,9 78 Muu syy, mikä? 37,0 38,6 39,4 36,3 583 100 1 607 2.4. Kuntoutuja oli oikeassa palvelulinjassa 13 403 kuntoutujaa, mikä on 90,9 % 14 740 kuntoutujasta. (Vuonna 2014 88,7 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa, vuonna 2013 86,1 % ja vuonna 2012 85,9 %.)

Yksilöllinen kuntoutusjakso, aikuiset Yksilöllinen kuntoutusjakso, lapset Ammatilliset kurssit Sairausryhmäkohtaiset kurssit, aikuisten kurssit Sairausryhmäkohtaiset kurssit, lasten ja nuorten kurssit 6 2.5. a) Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (neljän vuoden suhteellinen vertailu) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Ei ollenkaan Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin 10 % 0 % 2012 2013 2014 2015 b) Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (palvelulinjaryhmien suhteellinen vertailu) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei ollenkaan Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin

7 2.6. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (neljän vuoden suhteellinen vertailu) %-2012 Liian aikaisin 4,9 2,7 3,3 3,3 Sopivaan aikaan 76,0 83,4 83,4 83,9 Liian myöhään 19,1 13,9 13,2 12,7 100 2.7. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 1,7 3,0 1,4 Sopivaan aikaan 85,2 84,8 86,5 Liian myöhään 13,1 12,3 12,0 2.8. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työkyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 3,0 2,0 2,5 Sopivaan aikaan 65,5 64,1 52,3 Liian myöhään 13,6 13,6 11,8 Ei voida arvioida 17,9 20,3 33,3

8 3. Yksilöllinen kuntoutusjakso, aikuiset 3.1. Kuntoutujien lukumäärät palvelulinjoittain N % Vaikeavammaisen aikuisen aistivammojen linja 20 0,4 Vaikeavammaisen aikuisen neurologinen linja 1 610 33,4 Vaikeavammaisen aikuisen tules- ja reumalinja 668 13,9 Vaikeavammaisen aikuisen yleislinja 574 11,9 Harkinnanvarainen aikuisen aistivammojen linja 0 0,0 Harkinnanvarainen aikuisen neurologinen linja 647 13,4 Harkinnanvarainen aikuisen tules- ja reumalinja 918 19,0 Harkinnanvarainen aikuisen yleislinja 383 7,9 Yhteensä 4 820 100 3.2. Omaisten lukumäärät (niissä palvelulinjoissa, joissa omaisilla omaa ohjelmaa) Vaikeavammaisen aikuisen aistivammojen linja 3 0,15 Vaikeavammaisen aikuisen neurologinen linja 85 0,05 Vaikeavammaisen aikuisen tules- ja reumalinja 15 0,02 Vaikeavammaisen aikuisen yleislinja 21 0,04 Harkinnanvarainen aikuisen aistivammojen linja 0 0,0 Harkinnanvarainen aikuisen neurologinen linja 58 0,09 Harkinnanvarainen aikuisen tules- ja reumalinja 7 0,01 Harkinnanvarainen aikuisen yleislinja 5 0,01 Yhteensä 194 0,04 *O/K = Omainen/Kuntoutuja N O/K* 3.3. Kuntoutujan ilmoittama syy keskeytykselle tai peruutukselle (lukumäärät ja suhteellinen vertailu kahteen edeltävään vuoteen) N-2015 Työ/opiskelu 1,3 0,2 4,2 14 Sairaus 57,8 41,8 42,5 141 Perhe 1,1 6,6 4,2 14 Kuntoutus ei sopiva 1,6 4,0 4,2 14 Muu syy, mikä? 38,2 47,4 44,9 149 332

9 3.4. Kuntoutuja oli oikeassa palvelulinjassa 4 421 kuntoutujaa, mikä on 91,7 % 4820 kuntoutujasta. (Vuonna 2014 88,3 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa ja vuonna 2013 80,2 %.) 3.5. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olisivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Avoterapia TYK-kuntoutus ASLAK-kurssi Muu yksilöllisen kuntoutusjakson linja Henkilöiden lukumäärä Muu sairausryhmäkohtainen kurssi Muu ammatillinen kuntoutus 0 10 20 30 40 50 3.6. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei ollenkaan Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin 20 % 10 % 0 % 2013 2014 2015

10 3.7. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 0,7 6,2 1,5 Sopivaan aikaan 84,2 79,9 83,8 Liian myöhään 15,1 14,0 14,7 3.8. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 0,4 6,3 1,0 Sopivaan aikaan 83,8 81,3 84,9 Liian myöhään 15,8 12,4 14,1 3.9. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työkyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 0,8 1,1 2,0 Sopivaan aikaan 34,3 25,3 27,5 Liian myöhään 18,7 21,6 21,5 Ei voida arvioida 46,1 52,0 49,0

11 4. Yksilöllinen kuntoutusjakso, lapset 4.1. Kuntoutujien lukumäärät palvelulinjoittain N % Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren aistivammojen linja 78 11,2 Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren tules- ja reumalinja 100 14,3 Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren yleis- ja neurologinen linja 142 20,3 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren aistivammojen linja 1 0,1 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren tules- ja reumalinja 376 53,8 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren yleislinja 2 0,3 Yhteensä 699 100 4.2. Omaisten lukumäärät (niissä palvelulinjoissa, joissa omaisilla omaa ohjelmaa) Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren aistivammojen linja 214 2,74 Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren tules- ja reumalinja 210 2,10 Vaikeavammaisen lapsen ja nuoren yleis- ja neurologinen linja 438 3,08 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren aistivammojen linja 1 1,00 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren tules- ja reumalinja 428 1,14 Harkinnanvarainen lapsen ja nuoren yleislinja 3 1,50 Yhteensä 1 294 1,85 *O/K = Omainen/Kuntoutuja N O/K* 4.3. Kuntoutujan ilmoittama syy keskeytykselle tai peruutukselle (lukumäärät ja suhteellinen vertailu kahteen edeltävään vuoteen) N-2015 Työ/opiskelu 16,0 8,0 18,8 3 Sairaus 32,0 24,0 31,3 5 Perhe 36,0 36,0 0,0 0 Kuntoutus ei sopiva 0,0 12,0 6,3 1 Muu syy, mikä? 16,0 20,0 43,8 7 16

12 4.4. Kuntoutuja oli oikeassa palvelulinjassa 672 kuntoutujaa, mikä on 96,1 % 699 kuntoutujasta. (Vuonna 2014 94,3 % ja vuonna 2013 91,9 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa.) 4.5. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olisivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Avoterapia TYK-kuntoutus ASLAK-kurssi Muu yksilöllisen kuntoutusjakson linja Henkilöiden lukumäärä Muu sairausryhmäkohtainen kurssi Muu ammatillinen kuntoutus 0 2 4 6 8 10 12 14 4.6. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei ollenkaan Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin 20 % 10 % 0 % 2013 2014 2015

13 4.7. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) liian aikaisin 0,3 1,7 2,2 sopivaan aikaan 87,9 85,3 84,1 liian myöhään 11,8 12,9 13,7 4.8. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) liian aikaisin 0,3 1,7 1,4 sopivaan aikaan 89,0 85,1 83,8 liian myöhään 10,7 13,2 14,8 5. Ammatillinen kuntoutus, ammatilliset kurssit 5.1. Kuntoutujien lukumäärä 999 kuntoutujaa. Ammatillisilla kursseilla ei ollut mukana omaisia. 5.2. Kuntoutujan ilmoittama syy keskeytykselle tai peruutukselle (lukumäärät ja suhteellinen vertailu kolmeen edeltävään vuoteen) %-2012 N-2015 Työ/opiskelu 10,8 13,6 13,4 14,2 38 Sairaus 43,7 43,0 43,1 64,6 173 Perhe 1,8 2,5 1,1 1,1 3 Kuntoutus ei sopiva 14,8 9,0 10,6 7,8 21 Muu syy, mikä? 28,9 32,0 31,8 12,3 33 100 268

14 5.3. Kuntoutuja oli oikeassa palvelulinjassa 814 kuntoutujaa, mikä on 81,5 % 999 kuntoutujasta. (Vuonna 2014 79,4 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa, vuonna 2013 82,2 % ja vuonna 2012 84,6 %.) 5.4. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olisivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Avoterapia TYK-kuntoutus ASLAK-kurssi Muu yksilöllisen kuntoutusjakson linja Henkilöiden lukumäärä Muu sairausryhmäkohtainen kurssi Muu ammatillinen kuntoutus 0 10 20 30 40 50 5.5. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (neljän vuoden suhteellinen vertailu) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei ollenkaan Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin 20 % 10 % 0 % 2012 2013 2014 2015

15 5.6. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (neljän vuoden suhteellinen vertailu) %-2012 Liian aikaisin 13,6 12,4 11,8 21,2 Sopivaan aikaan 60,5 67,1 69,6 69,7 Liian myöhään 25,8 20,5 18,5 9,1 100 5.7. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 7,3 9,4 9,8 Sopivaan aikaan 69,8 71,2 77,5 Liian myöhään 22,9 19,4 12,7 5.8. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työkyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 10,9 10,1 24,2 Sopivaan aikaan 59,5 63,4 64,5 Liian myöhään 23,5 19,9 9,1 Ei voida arvioida 6,1 6,6 2,2

16 6. Sairausryhmäkohtaiset aikuisten kurssit 6.1. Kuntoutujien lukumäärät palvelulinjoittain N % ADHD, Aspergerin oireyhtymä 153 2,2 ALS 29 0,4 Aistivammat 76 1,1 Aivovammat 7 0,1 Aivoverenkiertohäiriöt 437 6,2 Crohnin tauti ja/tai Colitis ulcerosa 8 0,1 Diabetes tyyppi 1 141 2,0 Diabetes tyyppi 2 ja metab. oireyhtymä 236 3,4 Dialyysihoito 28 0,4 Epilepsia 43 0,6 Fibromyalgia 421 6,0 Harvinaiset sidekudossairaudet 173 2,5 Hengityssairaudet 334 4,8 Ihon sairaudet ja psoriasis 56 0,8 Ikääntyneet monisairaat 446 6,4 Liikehäiriöt 335 4,8 Mielenterveys 776 11,1 MS-tauti 154 2,2 Muistisairaat 256 3,7 Moni-/liikuntavamma/CP/kehityshäiriöt 29 0,4 Omaishoitajat 407 5,8 Reuma 584 8,3 Selkäydinvamma 6 0,1 Sydänsairaudet/sydänvika 560 8,0 Syöpä 541 7,7 Uniapnea 281 4,0 Työuupumus 478 6,8 Ääreishermo- ja lihassairaudet 16 0,2 Yhteensä 7 011 100

17 6.2. Omaisten lukumäärät (niissä palvelulinjoissa, joissa omaisilla omaa ohjelmaa) N O/K* ADHD, Aspergerin oireyhtymä 233 1,52 ALS 23 0,79 Aistivammat 34 0,45 Aivovammat 2 0,29 Aivoverenkiertohäiriöt 225 0,51 Crohnin tauti ja/tai Colitis ulcerosa 0 0,00 Diabetes tyyppi 1 0 0,00 Diabetes tyyppi 2 ja metab. oireyhtymä 64 0,27 Dialyysihoito 15 0,54 Epilepsia 23 0,53 Fibromyalgia 0 0,00 Harvinaiset sidekudossairaudet 0 0,00 Hengityssairaudet 0 0,00 Ihon sairaudet ja psoriasis 0 0,00 Ikääntyneet monisairaat 102 0,23 Liikehäiriöt 208 0,62 Mielenterveys 45 0,06 MS-tauti 44 0,29 Muistisairaat 247 0,96 Moni-/liikuntavamma/CP/kehityshäiriöt 13 0,45 Omaishoitajat 279 0,69 Reuma 0 0,00 Selkäydinvamma 6 1,00 Sydänsairaudet/sydänvika 226 0,40 Syöpä 285 0,53 Uniapnea 81 0,29 Työuupumus 0 0,00 Ääreishermo- ja lihassairaudet 0 0,00 Yhteensä 2 155 0,31 *O/K = Omainen/Kuntoutuja 6.3. Kuntoutujan ilmoittama syy keskeytykselle tai peruutukselle (lukumäärät ja suhteellinen vertailu kahteen edeltävään vuoteen) N-2015 Työ/opiskelu 7,3 8,6 6,5 53 Sairaus 37,3 41,8 39,8 326 Perhe 6,0 4,8 6,6 54 Kuntoutus ei sopiva 3,8 5,3 4,8 39 Muu syy, mikä? 45,6 39,6 42,4 348 820

18 6.4. Kuntoutuja oli oikeassa palvelulinjassa 6 580 kuntoutujaa, mikä on 93,9 % 7 011 kuntoutujasta. (Vuonna 2014 93,7 % ja vuonna 2013 89,8 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa.) 6.5. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olisivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Avoterapia TYK-kuntoutus ASLAK-kurssi Muu yksilöllisen kuntoutusjakson linja Henkilöiden lukumäärä Muu sairausryhmäkohtainen kurssi Muu ammatillinen kuntoutus 0 20 40 60 80 100 120 140 6.6. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei ollenkaan Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin 20 % 10 % 0 % 2013 2014 2015

19 6.7. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 1,9 1,7 2,7 Sopivaan aikaan 78,7 82,2 85,4 Liian myöhään 19,4 16,1 11,9 6.8. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 1,7 1,5 1,4 Sopivaan aikaan 80,9 83,3 87,9 Liian myöhään 17,4 15,3 10,7 6.9. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työkyvyn ylläpitämiseen (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 3,8 1,0 0,7 Sopivaan aikaan 63,4 66,1 67,4 Liian myöhään 15,1 14,6 8,2 Ei voida arvioida 17,7 18,4 23,7 6.10. Kurssilla on toteutettu kotikäyntejä (Lukumäärät ja suhteelliset osuudet) N-2015 %-2015 Kotona 724 79,0 Verkostoneuvotteluna (video/puhelin) 175 19,1 Kuntoutuspäivän aikana 17 1,9 Yhteensä 916 100

20 7. Sairasryhmäkohtaiset kurssit, lasten ja nuorten kurssit 7.1. Kuntoutujien lukumäärät palvelulinjoittain N % ADHD, Aspergerin oireyhtymä 258 21,3 Aistivammat 40 3,3 Aivovammat 8 0,7 Autismi 53 4,4 Crohnin tauti ja/tai Colitis ulcerosa 0 0,0 Diabetes tyyppi 1 126 10,4 Dialyysihoito 0 0,0 Elinsiirrot 14 1,2 Epilepsia 40 3,3 Hengityssairaus 0 0,0 Kielelliset erityisvaikeudet 156 12,9 Lasten niveltulehdus (sis. Perthes) 4 0,3 Mielenterveys 34 2,8 Moni-/liikuntavamma/CP/kehityshäiriöt 405 33,4 Narkolepsia 0 0,0 Sydänvika 26 2,1 Pahanlaatuiset ja hyvänlaatuiset kasvaimet 21 1,7 Ääreishermo- tai lihassairaudet 26 2,1 Yhteensä 1 211 100

21 7.2. Omaisten lukumäärät (niissä palvelulinjoissa, joissa omaisilla omaa ohjelmaa) ADHD, Aspergerin oireyhtymä 773 3,00 Aistivammat 122 3,05 Aivovammat 23 2,88 Autismi 147 2,77 Crohnin tauti ja/tai Colitis ulcerosa 0 0,0 Diabetes tyyppi 1 279 2,21 Dialyysihoito 0 0,0 Elinsiirrot 46 3,29 Epilepsia 142 3,55 Hengityssairaus 0 0,0 Kielelliset erityisvaikeudet 511 3,28 Lasten niveltulehdus 10 2,50 Mielenterveys 0 0,00 Moni-/liikuntavamma/CP/kehityshäiriöt 1 255 3,10 Narkolepsia 0 0,0 Sydänvika 91 3,50 Pahanlaatuiset ja hyvänlaatuiset kasvaimet 55 2,62 Ääreishermo- tai lihassairaudet 65 2,50 Yhteensä 3 519 2,91 *O/K = Omainen/Kuntoutuja N O/K* 7.3. Kuntoutujan ilmoittama syy keskeytykselle tai peruutukselle (lukumäärät ja suhteellinen vertailu kahteen edeltävään vuoteen) N-2015 Työ/opiskelu 9,5 8,2 15,8 27 Sairaus 9,5 13,4 41,5 71 Perhe 61,9 35,1 14,0 24 Kuntoutus ei sopiva 9,5 9,0 1,8 3 Muu syy, mikä? 9,5 34,3 26,9 46 171 7.4. Kuntoutuja oli oikeassa palvelulinjassa 1 178 kuntoutujaa, mikä on 97,3 % 1 211 kuntoutujasta. (Vuonna 2014 91,6 % ja vuonna 2013 99,4 % kuntoutujista oli oikeassa palvelulinjassa.)

22 7.5. Ne kuntoutujat, jotka eivät olleet oikeassa kuntoutuksessa, olisivat hyötyneet enemmän seuraavista kuntoutuksista (henkilöiden lukumäärät) Avoterapia TYK-kuntoutus ASLAK-kurssi Muu yksilöllisen kuntoutusjakson linja Henkiklöiden lukumäärä Muu sairausryhmäkohtainen kurssi Muu ammatillinen kuntoutus 0 5 10 15 20 7.6. Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei ollenkaan Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin 20 % 10 % 0 % 2013 2014 2015

23 7.7. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa sairauden hoitoon (kolmen vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 1,5 1,3 1,4 Sopivaan aikaan 97,3 88,9 86,9 Liian myöhään 1,2 9,8 11,7 7.8. Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen (kahden vuoden suhteellinen vertailu) Liian aikaisin 1,0 3,2 1,1 Sopivaan aikaan 99,0 89,8 89,6 Liian myöhään 0,0 7,0 9,3