10.3 Vaihtoehtojen VE 1, VE 2 ja VE 3 vaikutukset 10.3.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaan erittäin suuria. Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääasiassa paikallisia ja pienialaisia. Veneilyn ja kalastuksen näkökulmasta vaikutuksia syntyy enemmän. Rakentamisen visuaaliset vaikutukset ulottuvat pääasiassa lähimaisemaan ja rakenteiden kohotessa korkeammalle myös kauemmas meri- ja saaristomaisemaan. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat merimaisemaan sekä kohdealueen lähellä olevaan asutukseen ja loma-asutukseen. Rakentamisessa käytettävä laitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat voivat synnyttää väliaikaisesti sekavan maisemakuvan. 10.3.2 Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Tämä muutos koskee kaikkia toteutusvaihtoehtoja (VE1, VE2, VE3). Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa on keskitytty kuvaamaan suunnitelmaan kuuluvien vaihtoehtojen aiheuttamien vaikutusten välisiä eroja. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty mahdollisten arvojen menetyksiin tai riskeihin eri vaihtoehdoissa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä ristikko- että putkirakenteisina. Tuulivoimaloiden koko vaikuttaa paitsi vaikutusalueen laajuuteen, myös voimaloiden väritykseen ja valaistustarpeeseen. 5 MW:n voimala tulee varustaa sekä ympäri vuorokauden valaisevilla valoilla että pimeällä käytössä olevilla valoilla sekä lavat kolmella punaisella raidalla ja torni päivämerkinnöin. 3 MW:n voimalat varustetaan ainoastaan pienemmillä valoilla. Tuulivoimaloiden valaisimet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Valaistus voi näkyä laajallekin kirkkaana yönä. Tuulivoimaloiden vaikutuksien voidaan katsoa olevan haitallisimmat ristikkorakenteisilla torneilla ja 5 MW:n voimaloilla. Merituulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista, niitä yhdistävistä merikaapeleista ja maakaapelista, joka kytketään toisiinsa ja edelleen maalla sijaitsevaan sähköasemaan. Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalayksiköt koostuvat noin 100 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 100 125 metriä. Tuulivoimalan koko ei ole samassa mittakaavassa luonnonmaiseman elementtien kanssa. Tästä syystä ne ikään kuin kutistavat ympärillä olevaa maisemaa. Luonteeltaan pienipiirteisen maiseman, esimerkiksi saaristomaiseman, voidaan katsoa soveltuvan huonommin tuulivoimalarakentamiseen kuin suuripiirteisen maiseman. Suurimittakaavainen ympäristö on esim. avoin vesiympäristö, jossa on vähän näkymiä katkaisevia elementtejä ja myös maiseman muut elementit ovat usein suurikokoisia ja selkeitä antaen mittakaavallista tukea tuulivoimalalle. 10.3 Konsekvenser av alternativen ALT 1, ALT 2 och ALT 3 10.3.1 Konsekvenser för landskapet under byggtiden De anordningar och den materiel som ska användas då vindkraftverkens fundament ska anläggas och kraftverken byggas är mycket stora. Konsekvenserna under byggtiden är främst lokala och berör bara ett litet område. För båtfarare och fiskare kommer konsekvenserna att märkas mera. De visuella effekterna av byggverksamheten märks främst i närlandskapet. Då konstruktionerna reser sig högre märks de också längre bort i havs- och skärgårdslandskapet. Under byggtiden påverkas havslandskapet samt bosättningen och fritidsbosättningen i närheten av det område där arbetet pågår. Den utrustning som används i byggskedet och de halvfärdiga vindkraftverken kan tillfälligt göra landskapsbilden ostrukturerad. 10.3.2 Vindkraftverkens inverkan på landskapet Då vindkraftverk byggs medför det alltid en förändring av landskapsbilden i omgivningen. Den här förändringen gäller alla alternativa sätt att genomföra projektet (ALT 1, ALT 2 och ALT 3). I konsekvensbedömningen av landskapet och kulturmiljön har tyngdpunkten legat på att beskriva skillnaderna mellan konsekvenserna för de olika alternativ som ingår i planen. Konsekvensbedömningen är koncentrerad på eventuella värdeförluster eller risker i de olika alternativen. Konsekvensernas omfattning påverkas av vindkraftverkens slutliga storlek och modell. Vindkraftverkens torn kan byggas som fackverks- eller rörkonstruktioner. Vindkraftverkens storlek påverkar förutom influensområdets storlek också kraftverkens färgsättning och belysningsbehov. Ett 5 MW kraftverk måste utrustas med belysning som lyser dygnet runt samt ljus som tänds i mörker. Rotorbladen ska ha tre röda ränder och tornet ska ha dagmarkeringar. 3 MW kraftverk behöver bara förses med mindre ljus. Vindkraftverkens belysning är riktad uppåt och belyser alltså himlen mera än det omgivande landskapet. Belysningen kan synas långt under klara nätter. Vindkraftverkens påverkan kan anses vara mest negativ om torn av fackverkskonstruktion används och kraftverkens storlek är 5 MW. En havsbaserad vindkraftspark består av vindkraftverk, sjökablar mellan dem och jordkabel som kopplas till varandra och till en elstation på land. De vindkraftverksenheter som planerats för projektområdet består av ett cirka 100 meter högt torn och en rotor som har tre rotorblad och en diameter på cirka 100 125 meter. Vindkraftverkens storlek har inte samma proportioner som elementen i ett naturlandskap. Därför får de på sätt och vis det omgivande landskapet att krympa. Ett småskaligt landskap, till exempel ett skärgårdslandskap, kan anses passa sämre för vindkraftsbyggen än ett storskaligt landskap. En storskalig miljö är t.ex. en öppen vattenmiljö med få element som bryter utsikten. Där är landskapets övriga element också ofta stora och tydliga och stöder vindkraftverken genom sin jämförbara storlek. 119
Vaihtoehto 1: Vaihtoehdossa 1 rakennettavat tuulivoimalat muodostavat noin 13 kilometriä pitkän mantereen suuntaisen tuulivoimala-alueen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia merelliseen maisemaan sekä rannoilta avautuvaan merinäkymään. Tuulivoimalat ovat nähtävissä paikoitellen rannalta, saarilta ja mereltä käsin. Saaristovyöhykkeen saarilla on merkittävä vaikutus vaikutusten lieventäjänä. Suoria näkymiä tuulivoimala-alueille muodostuu vain paikoitellen. Tuulivoimaloiden lavat näkyvät osittain myös mantereelle saarien takaa puiden latvuston yllä. Tuulivoimalat eivät näy Siipyyn kirkonkylään. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat vapaa-ajan asukkaille merkittävimmät. Kiilin alueen merimaisema avautuu merelle suoraan kohti hankealuetta. Vaikutusten kokeminen Kiilin alueella voi olla erityyppistä kuin mökkirannoilta. Kiilin alueella vierailevat eivät vietä alueella yhtä paljon aikaa ja tuulivoimaloilla saattaa olla enemmän nähtävyysarvoa. Maiseman muutos on erityyppinen rannalla vakituisesti tai osa-aikaisesti asuville, jotka kokevat maiseman muuttumisen omalta pihaltaan jatkuvasti. Siipyyn edustalla rannan suuntaisesti kulkevan tien 6600 varteen on rakentunut useita eri ikäkauden rakennuksia. Tieltä ei muodostu näkymiä merelle. Alternativ 1: I alternativ 1 byggs vindkraftverk som bildar ett cirka 13 kilometer långt område med vindkraftverk parallellt med fastlandet. Det här medför betydande konsekvenser för havslandskapet samt havsutsikten från stränderna. Vindkraftverken kan ställvis ses från stranden, från öar och från havet. Öarna i skärgårdszonen lindrar påverkan betydligt. Direkt utsikt mot vindkraftsområdet uppstår endast ställvis. Vindkraftverkens rotorblad syns delvis också till fastlandet bakom öarna ovanför trädtopparna. Vindkraftverken syns inte till Sideby kyrkby. Vindkraftverken påverkar landskapet mest för fritidsbosättningen. Projektområdet syns i havslandskapet rakt utanför Kilen. Det här kan upplevas annorlunda vid Kilen än vid sommarstugornas stränder. De som besöker Kilen vistas inte lika länge där och vindkraftverken kan mera få karaktären av en sevärdhet. Förändringen i landskapet är annorlunda för dem som är fast bosatta eller har fritidsbostad vid stranden. De upplever en permanent förändring av landskapet från sin egen gårdsplan. Invid väg 6600, som går parallellt med stranden genom Sideby, finns byggnader av många olika åldrar. Från vägen har man ingen utsikt mot havet. Kuva 10 5. Yleinen uimaranta Skoängissä Figur 10-5. Allmän badstrand i Skoäng Kuva 10 6. Merinäkymä Kiilin laivanrakennusmuseon terassilta Figur 10-6. Havsutsikt från terrassen vid Kilens skeppsbyggnadsmuseum 120
VE 1 VE 3 VE 2 Kuva 10 7. Hankkeen visuaalisten vaikutusten voimakkuus. Figur 10-7. De visuella effekternas styrka till följd av projektet. 121
Vaihtoehto 2: Vaihtoehdon 2 toteutuessa tuulivoimalat rakennetaan samalle alueelle kuin vaihtoehdossa 1. Merkittävä ero tuulivoimaloiden ryhmittelyssä on alueen jakautuminen kahteen eri osaan. Vaikutukset lieventyvät merkittävästi vaihtoehtoon 1 verrattuna, kun tuulivoimaloiden väliin muodostuu tuulivoimavapaa sektori. Ero on nähtävissä erityisesti Siipyyn edustan ranta-alueilta (mm. Kiilin alueelta). Tuulivoimaloiden sijoittuminen jäsennellymmin selkeisiin ryhmiin tekee lisäksi voimala-alueesta harmonisemman. Vaihtoehto 3: Vaihtoehto 3 on maiseman kannalta merkittävyydeltään vastaavanlainen kuin vaihtoehto 2. Tuulivoimalat sijaitsevat osittain kauempana saarista ja mantereesta kuin vaihtoehdossa 2, joten vaikutukset asutukseen ovat kuitenkin hieman lievemmät kuin muissa vaihtoehdoissa.. Tuulivoimaloiden väliin jäävä avoin tila on kuitenkin kapeampi. Alternativ 2: I alternativ 2 byggs vindkraftverk på samma område som i alternativ 1. En betydande skillnad är att vindkraftverken är grupperade så att området delas i två delar. Konsekvenserna blir då betydligt mindre än i alternativ 1, då det uppstår en sektor fri från vindkraftverk mellan de två områdena. Skillnaden syns speciellt från strandområdena utanför Sideby (bl.a. från Kilen). Då vindkraftverken placeras i mera strukturerade tydliga grupper blir vindkraftsområdet dessutom mera harmoniskt. Alternativ 3: Alternativ 3 är med tanke på landskapet ungefär likadant som alternativ 2. Vindkraftverken placeras delvis längre bort från öarna och fastlandet än i alternativ 2, vilket innebär att konsekvenserna för bosättningen blir något mindre än i de övriga alternativen. Det öppna utrymmet mellan vindkraftverken är dock smalare. VE 1 VE 2 122
VE 3 Kuva 10 8. Tarkempi analyysi alueen maisemasta ja kulttuuriympäristöstä. Figur 10-8. Noggrannare analys av områdets landskap och kulturmiljö. 123
10.3.3 Tuulivoimaloiden vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaihtoehto 1: Vaihtoehdon merkittävimmät kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset koskevat merellistä kulttuuriympäristöä. Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset eivät ulotu ranta-alueita laajemmalle alueelle, joten rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Vaihtoehto 2: Vaihtoehdon 2 vaikutukset ovat vastaavanlaiset kuin vaihtoehdon 1, mutta ne ovat voimakkuudeltaan lievemmät johtuen tuulivoimaloiden pienemmästä määrästä ja jäsennellymmästä ryhmittelystä. Merkittävin ero on hankealueen keskelle jäävä tuulivoimavapaa sektori. Vaihtoehto 3: Vaihtoehto 3 on kulttuuriympäristön kannalta merkittävyydeltään vastaavanlainen kuin vaihtoehto 2. Tuulivoimalat sijaitsevat osittain kauempana saarista ja mantereesta kuin vaihtoehdossa 2, joten vaikutukset ovat kuitenkin hieman lievemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. 10.3.4 Tuulivoimaloiden vaikutukset arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin Tuulivoimapuiston vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin maisema- ja kulttuuriympäristökohteisiin tai -alueisiin. Pohjanmaan maakuntakaavassa maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi osoitettuun maisema- tai kulttuuriympäristöalueeseen Siipyyn rannalla kohdistuu suoria visuaalisia vaikutuksia. Tämä voi vaikuttaa kyseisen alueen arvoon. Lähin tuulivoimala on kuitenkin noin 8 kilometrin päässä Siipyyn rannasta, joten vaikutukset eivät todennäköisesti ole merkittävät. Vaihtoehdon 2 ja 3 vaikutukset arvokkaisiin alueisiin ovat lievemmät kuin vaihtoehdon 1. 10.3.3 Vindkraftverkens inverkan på kulturmiljön Alternativ 1: Det här alternativets mest betydande konsekvenser för kulturmiljön gäller den maritima kulturmiljön. De visuella effekterna av vindkraftverken sträcker sig inte längre än till strandområdena. För den byggda kulturmiljön blir konsekvenserna därför små. Alternativ 2: Konsekvenserna av alternativ 2 är ungefär desamma som för alternativ 1, men de är av mindre omfattning på grund av mindre antal kraftverk och bättre strukturerad gruppering. Den största skillnaden är den kraftverksfria sektorn mitt på projektområdet. Alternativ 3: Alternativ 3 är med tanke på kulturmiljön ungefär likadant som alternativ 2. Vindkraftverken placeras delvis längre bort från öarna och fastlandet än i alternativ 2, vilket innebär att konsekvenserna blir något mindre än i de övriga alternativen. 10.3.4 Vindkraftverkens inverkan på värdefulla områden och objekt Vindkraftsparkens olika alternativ har ingen avsevärd inverkan på landskaps- och kulturmiljöobjekt eller -områden som är klassificerade som nationellt värdefulla. Landskapsoch kulturmiljöområden som i Österbottens landskapsplan är anvisade som värdefulla på landskapsnivå eller på loka nivå vid stranden i Sideby blir utsatta för direkta visuella konsekvenser. Detta kan påverka det aktuella områdets värde. Närmaste vindkraftverk ligger dock cirka 8 kilometer från stranden i Sideby, så konsekvenserna blir sannolikt inte betydande. Konsekvenserna för värdefulla områden blir mindre i alternativ 2 och 3 än i alternativ 1. 124
Kuva 10 9. Havainnekuva Norrhamnsgrundetista. Yllä vaihtoehto 1 ja alla vaihtoehto 2. Figur 10-9. Visualisering från Norrhamnsgrundet. Den övre bilden är alternativ 1 och den nedre alternativ 2. Indeksikartta vaihtoehto 1 Indeksikartta vaihtoehto 2 125
Kuva 10 10. Havainnekuva Kiilin satamasta. Yllä vaihtoehto 1 ja alla vaihtoehto 2. Figur 10-10. Visualisering från Kilens hamn. Den övre bilden är alternativ 1 och den nedre alternativ 2. Indeksikartta vaihtoehto 1 Indeksikartta vaihtoehto 2 126
Kuva 10 11. Havainnekuva Uddgrynnanista. Yllä vaihtoehto 1 ja alla vaihtoehto 2. Figur 10-11. Visualisering från Uddgrynnan. Den övre bilden är alternativ 1 och den nedre alternativ 2. Indeksikartta vaihtoehto 2 127
10.4 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Merialueella käytetään merenpohjaan sijoitettavaa merikaapelia, joka liitetään kytkentäkenttään voimalaitosalueella Karhusaaren rannassa (rantautumisvaihtoehto VE1). Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön jäävät tästä syystä hyvin vähäisiksi. Sähkönsiirto maa-alueella merikaapelista Karhusaaren uuteen sähköasemaan tapahtuu joko maakaapelilla tai ilmajohdolla. Pohjoisessa vaihtoehdossa (rantautumisvaihtoehto VE2) maakaapelille tai ilmajohdolle pitää raivata metsää 800 metrin matkalla. Tältä osin sähkönsiirrolla on paikallisia vaikutuksia maisemaan. Mikäli päädytään maakaapeliin jäävät maisemavaihtoehdot vähäisiksi alueen vähitellen kasvaessa umpeen. Eteläinen vaihtoehto sijoittuu voimalaitosalueelle ja sopi hyvin nykyiseen teolliseen maisemaan. Sähkönsiirto sähköasemalta eteenpäin maa-alueilla tapahtuu olemassa olevilla ilmajohdoilla. Mantereelle ei suunnitelman mukaan tarvita uusia voimalinjoja. Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön jäävät tästä syystä vähäisiksi. 10.5 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 Tuulivoimalahanketta ei toteuteta, joten maiseman kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Muutoksia alueen maisemaan tulee, jos alueen käyttö muuttuu. Vaihtoehdossa 0 kulttuuriympäristön kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Mikäli vanhoja rakennuksia, niiden lähiympäristöjä ja muita arvokohteita ei kunnossapidetä, ränsistyvät ne ajan myötä ja niiden arvo laskee. Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on keskitytty mahdollisten arvojen menetyksiin tai riskeihin. 10.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Tuulivoimalat Maiseman kannalta merkittävin vaikutus on tuulivoimaloiden ryhmittelyllä sekä asutusta lähinnä olevilla ja tärkeillä näkymäsektoreilla olevilla tuulivoimaloilla. Vaikutuksen voimakkuutta voidaan lieventää käyttämällä 3MW:n voimalaa sekä perinteistä umpinaista valkoista tornimallia ristikkorakenteisen tornin sijaan. Mikäli pienempien voimaloiden käyttäminen tarkoittaa useamman voimalan rakentamista, on suositeltavaa käyttää suurempia voimalaitoksia. Vaihtoehdot 2 ja 3 ovat maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta vaikutuksiltaan lievempiä kuin vaihtoehto 1. Vaihtoehtojen 2 ja 3 vaikutuksia voidaan entisestään lieventää jättämällä ryhmän reunimmaiset sekä lähimpänä mannerta sijaitsevat tuulivoimalat rakentamatta siten, että ryhmän muoto säilyy selkeänä. Vaihtoehdossa 3 lähimpänä rannikkoa sijaitsevat voimalaitokset on siirretty ulommaksi syvemmille alueille. 10.4 Elöverföringens inverkan på landskapet och kulturmiljön På havsområdet används en sjökabel som placeras på havsbottnen och som ansluts till ställverket på kraftverksområdet på stranden av Björnön (kabeldragningsalternativ ALT 1). Elöverföringens inverkan på landskapet och kulturmiljön blir därför mycket obetydlig. Elöverföringen på landområdet från sjökabel till Björnöns nya elstation sker med antingen jordkabel eller luftledning. I det nordliga alternativet (kabeldragningsalternativ ALT 2) måste skog röjas för jordkabeln eller luftledningen på en sträcka av 800 meter. I det avseendet påverkar elöverföringen landskapet lokalt. Om man stannar för en jordkabel blir inverkan på landskapet liten, eftersom området småningom kommer att växa igen. Det sydliga alternativet går till kraftverksområdet och passar väl in i det nuvarande industriella landskapet. Elöverföringen vidare från elstationen på landområdena sker med existerande luftledningar. På fastlandet behövs enligt planen inga nya kraftledningslinjer. Elöverföringens inverkan på landskapet och kulturmiljön blir därför liten. 10.5 Projektet genomförs inte ALT 0 Vindkraftsprojektet genomförs inte. Landskapets utveckling fortsätter därför ungefär som nu. Landskapet kommer att förändras ifall områdets användning ändras. Kulturmiljöns utveckling i alternativ 0 fortsätter ungefär som nu. Om gamla byggnader, deras närmiljöer och andra värdefulla objekt inte underhålls kommer de med tiden att förfalla och förlora i värde. Konsekvensbedömningen beträffande kulturmiljön är koncentrerad på eventuella värdeförluster eller risker. 10.6 Möjligheter att förhindra och minska de negativa konsekvenserna Vindkraftverk Landskapet påverkas mest av grupperingen av vindkraftverken samt av de kraftverk som finns inom de viktiga utsiktssektorerna nära bosättningen. Påverkan kan lindras genom användning av 3 MW kraftverk samt en traditionell, sluten, vit tornmodell i stället för ett torn av fackverkskonstruktion. Om kraftverk av mindre storlek innebär att ett större antal kraftverk måste byggas, är större kraftverk att föredra. Alternativ 2 och 3 påverkar landskapet och kulturmiljön mindre än alternativ 1. Konsekvenserna av alternativ 2 och 3 kan ytterligare lindras, om de vindkraftverk som finns närmast kanten samt närmast fastlandet lämnas bort så att gruppens form förblir tydlig. I alternativ 3 har de kraftverk som var placerade närmast kusten flyttats längre ut till djupare områden. 128
Sähkönsiirto maa-alueilla Ilmajohdoista lähimaisemaan kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää pylväspaikkojen suunnitelmallisella sijoittelulla. Kaukomaisemaan kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman matalaa yhteispylväsrakennetta alueilla, jossa muu maankäyttö sen sallii. Avoimilla alueilla tulee kiinnittää huomiota siihen, että vierekkäisten voimajohtolinjojen pylväät sijoitetaan rinnakkain, jotta vältetään eri tahtiin kulkevien voimajohtojen aiheuttama vaikutus. Lisäksi voimalinjoja ympäröivä suojapuusto tulisi säilyttää mahdollisimman laajalta alueelta visuaalisten vaikutusten minimoimiseksi. Maakaapelin käyttö maa-alueilla ilmajohdon sijasta vähentää haitallisia vaikutuksia. 10.7 Arvioinnin epävarmuustekijät Arviointia vaikeuttaa maiseman ja sitä kautta näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja muun kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohakkuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu pahin mahdollinen tilanne vaikutuksen voimakkuuden suhteen ja sen todennäköisyys sekä lieventämismahdollisuudet. Tuulivoimaloiden koko ja ulkoasu vaikuttavat vaikutusten voimakkuuteen ja laatuun. Ulkonäköseikat ja koko selviävät vasta hankkeen edetessä. Elöverföring på landområdena Luftledningarnas inverkan på närlandskapet kan minskas genom noggrann planering av stolpplatsernas placering. Inverkan på fjärrlandskapet kan minskas genom att man i mån av möjlighet använder en så låg konstruktion av gemensamma stolpar som möjligt på områden där den övriga markanvändningen tillåter detta. På öppna områden ska man fästa vikt vid att kraftledningar som löper parallellt ska ha stolparna placerade i jämbredd så att kraftledningarna inte går i otakt. Dessutom ska ett skyddande trädbestånd kring kraftledningarna bevaras på ett så vidsträckt område som möjligt för att minimera den visuella påverkan. Om jordkabel används på landområdena i stället för luftledning minskas de negativa konsekvenserna. 10.7 Osäkerhetsfaktorer i bedömningen Bedömningen försvåras av att landskapet och därmed vyerna förändras med tiden och under olika årstider. Träden och annan vegetation växer och till exempel kalhyggen kan på kort tid förändra landskapets karaktär och vyer. Konsekvenserna för landskapet är inte mätbara eller entydiga. I konsekvensbedömningen har den värsta möjliga situationen beaktats beträffande konsekvensernas omfattning och deras sannolikhet samt möjligheterna att lindra dem. Vindkraftverkens storlek och utseende är avgörande för hurudan och hur stor påverkan blir. Utseendet och storleken klarnar först senare då projektet har hunnit längre. 129