YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 62/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 62/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Levonsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Yläne. Bio Humus Oy PL 2 27510 EURA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Levonsuo sijaitsee Yläneen kunnan Yläneen kylässä noin 1,5 km keskustaajamasta itään Yläne Oripää maantien molemmin puolin. Levonsuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta ala on 107,4 ha, josta turvetuotantoaluetta on 101,3 ha. Bio Humus Oy on 26.5.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Levonsuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Levonsuolla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa osan hankealueesta. Suurimman osan hankealueesta hakija on vuokrannut Yläneen kunnalta sopimuksella, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2030. Tilojen Nissilä II RN:o 5:73 ja Lähdemäki RN:o 1:9 omistajat ovat antaneet hakijalle kirjallisen luvan vesien johtamiseen alapuolisiin laskuojiin.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö TURVETUOTANTO 2 Hankealueella ei ole voimassa olevaa maakuntakaavaa, kaavoitus on valmisteilla. Levonsuon tuotantokelpoinen pinta ala on kokonaan tuotannossa. Hankealue rajoittuu kallioisiin moreenimäkiin sekä niiden välisiin suolahdekkeisiin, jotka ovat pääsääntöisesti ojitettuja. Hankealueen länsipuolella on kaksi asuinrakennusta 200 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hankealueen katkaisee kapeimmalta kohdalta Yläneen ja Oripään välinen maantie nro 210. Alueen lähiympäristössä tai alapuolisen vesistön varrella ei ole luonnonsuojelu eikä pohjavesialueita. Tuotantoalueen pohjoisosan kuivatusvedet johdetaan Myllyojan kautta Yläneenjokeen, joka laskee Pyhäjärveen. Eteläisen osan kuivatusvedet johdetaan Kärrilänojan kautta Yläneenjokeen. Yläneenjoen valuma alue on 233 km 2 ja järvisyys alarajalla 0 %. Yläneenjoen laskennallinen alivirtaama on 0,01 m 3 /s, keskialivirtaama 0,14 m 3 /s, keskivirtaama 1,16 m 3 /s, keskiylivirtaama 9,24 m 3 /s ja ylivirtaama 16,32 m 3 /s. Myllyojan laskennallinen alivirtaama on 0,0 m 3 /s, keskialivirtaama <0,01 m 3 /s, keskivirtaama 0,05 m 3 /s, keskiylivirtaama 0,60 m 3 /s ja ylivirtaama 1,1 m 3 /s. Kärrilänojan laskennallinen alivirtaama on 0,0 m 3 /s, keskialivirtaama <0,01 m 3 /s, keskivirtaama 0,06 m 3 /s, keskiylivirtaama 0,66 m 3 /s ja ylivirtaama 1,3 m 3 /s. Yläneenjoen valuma alueella sijaitsee myös hakijan noin 84 ha:n suuruinen Isosuon turvetuotantoalue. Yläneenjoen suurin kuormittaja on maatalous. Yläneenjoen kalasto koostuu pääasiassa hauesta, ahvenesta, lahnasta ja muista särkikaloista. Joessa kalastetaan lähinnä tulvavesien aikaan. Myös Kärrilänojaan nousee jonkin verran kaloja keväällä kutuaikaan. Kalastus Yläneenjoessa ja Kärrilänojassa on kuitenkin vähäistä. Virkistyskalastukseksi luokiteltava kalastus tapahtuu katiskoilla, ongilla ja uistimilla. Levonsuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 1986 ja tuotanto noin 30 ha:n alueella vuonna 1988. Koko alue on ensimmäisen kerran ollut tuotannossa vuonna 1995. Levonsuon hankealueesta turvetuotantoalueita on 101,3 ha, varastoalueita 4,2 ha, laskeutusallasalueita

3 0,9 ha ja tukikohta aluetta 1,0 ha. Tukikohta sijaitsee lähellä Yläneen ja Oripään välistä maantietä. Levonsuolla on tarkoitus tuottaa pääasiassa kasvu ja kuiviketurvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 40. Levonsuon vuosituotantomäärä on noin 61 000 m 3. Levonsuolla tuotetaan heikoimmin maatuneista turpeista raaka ainetta hakijan oman tehtaan käyttöön sekä kuivikkeita maatalouden lietteiden imeytykseen. Lisäksi tuotetaan pieni määrä energiaturvetta. Alueen jälkikäytöstä päättää alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Yleisin käyttömuoto on metsittäminen. Myös energiakasvien viljely on yleistä. Suon syvempiin kohtiin voidaan perustaa lintujärviä tai kosteikkoja tai ne voidaan uudelleen soistaa. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2020. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Levonsuon kuivatusvedet puhdistetaan siten, että sarkaojien alapäähän on kaivettu sarkaoja altaat ja sarkaojien päisteputket on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Vedet johdetaan kokoojaojilla laskeutusaltaisiin ja niistä edelleen alapuolisiin laskuojiin. Hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamista kahdella yhdistelmäkentällä, joissa on kasvillisuus, pintavalutus ja suodatinosa. Pohjoisosan kentän koko on noin 0,8 ha ja eteläosan kentän noin 1,6 ha. Kenttien koot ovat noin 2,4 % tuotantopinta alasta. Vedet pumpataan laskeutusaltaista kentille. Kenttien alkupäässä on jakoojasto, joka levittää veden tasaisesti koko kentän leveydelle. Kenttien keskivaiheilla on kasvillisuuskenttä. Jako ojasto ja kasvillisuuskenttä ovat noin 2/3 kentän pituudesta. Loppuosa on suodatinkenttää. Suodatinkentälle kaivetaan pituussuuntaisesti salaojat noin 10 metrin välein. Ojien syvyys on noin 1,0 1,3 m. Ojat täytetään soralla lähelle pintaa. Päällimmäiseksi tulee noin 20 cm:n turvekerros. Koko kentän alueelle kylvetään pintaan kasvillisuuskerros. Levonsuon vuosittaiset päästöt laskeutusaltaista sulan maan aikana on arvioitu seuraaviksi: Fosfori 22 kg/a Typpi 700 kg/a Kiintoaine 6 000 kg/a Orgaaninen aines 10 300 kg/a Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, kun kuivaa turvetta käsitellään. Kasvu ja kuiviketurvetuotannossa pölyä ei synny yhtä

4 paljon kuin maatuneen energiaturpeen tuotannossa, koska turve tuotetaan kosteampana kuin energiaturve. Pölylaskeumat kuitenkin pienenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Pölymäärä puolittuu jo viiden metrin päässä ja pienee neljännekseen tuotantokentän arvoista jo kymmenen metrin päässä. Tuotannossa syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa. Uusissa koneissa melu on kehityksen mukana vähentynyt. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa myös tuotantomenetelmän valinnalla. Levonsuolta on kuljetusreitti Yläne Oripää maantielle. Turpeen kuljetukset polttolaitoksille tapahtuvat pääasiassa marras toukokuun välisenä aikana. Jalostuslaitoksille ja maatiloille toimitettavan turpeen kuljetukset tapahtuvat lähes ympäri vuoden. Kuljetuksia on vuodessa noin 610 rekkakuormaa. Varastointi ja jätteet Poltto ja voiteluaineet säilytetään omissa astioissaan hankealueen tukikohdassa. Jäteöljyä arvioidaan kertyvän vuosittain 180 l, muuta öljyistä jätettä 50 kg, kuivaa jätettä 40 kg ja aumamuovia 1 200 kg. Tukikohdassa on säiliöt ja astiat, joihin erilaiset jätteet kerätään. Jätteet kuljetetaan asianmukaisesti eteenpäin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Alueen lähiympäristössä ei ole virkistysalueita. Hankkeen on arvioitu työllistävän 3 5 henkilöä ympärivuotisesti ja 6 8 henkilöä osaaikaisesti. Hakemuksen mukaan Levonsuon haitallinen vaikutus kohdistuu lähinnä Kärrilänojaan ja Myllyojaan. Haitallinen vaikutus virkistyskäytölle on todennäköisesti vähäinen. Hakemuksen mukaan haitallinen vaikutus kalastukselle on todennäköisesti vähäinen. Levonsuon länsipuolella sijaitsevien lähimpien tilojen asukkailta hakijan saamien lausuntojen mukaan toiminnasta ei ole aiheutunut sanottaa pöly tai meluhaittaa. Pöly ja melupäästöjä voidaan vähentää asentamalla turpeen keräilyvaunuihin pölysykloni. Tuotantoaikana vallitseva tuulensuunta on länsituuli, joten pöly ei suuntaudu asuntoihin päin.

5 Ympäristöriskit Tuotantoalueella on otettu huomioon paloturvallisuus rakentamalla riittävästi palokaivoja ja hyvä tieyhteys. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jonka mukaan päästötarkkailun vesinäytteitä otetaan maalis huhtikuussa ja heinäkuussa. Lisäksi otetaan joka kolmas vuosi näyte talvella alivaluman aikana, mikäli näyte voidaan ottaa. Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailunäytteitä otetaan Yläneenjoesta kolme kertaa vuodessa joka toinen vuosi. Hakija on esittänyt myös melu, pöly ja kalataloustarkkailusuunnitelmat. Hakemuksessa ei ole esitetty korvauksia. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Yläneen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.10. 14.11.2005 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 7.10.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Yläneen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Yläneen kunnalta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Auranmaan Viikkolehdessä 14.10.2005. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakijan esittämien yhdistelmäkenttien koko ei täytä pintavalutuskentälle asetettuja vaatimuksia. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan esitys voidaan hyväksyä, jos vedet käsitellään ennen yhdistelmäkentille johtamista asianmukaisesti toteutetuissa laskeutusaltaissa, joiden pintakuorma mitoitusvalumalla 300 l/(s*km 2 ) on enintään 0,8 m/h. Laskeutusaltaisiin kerääntynyt liete on poistettava ainakin jokaisen

6 tuotantokauden jälkeen. Puhdistusjärjestelmä on pidettävä toimintakunnossa muun muassa poistamalla ajoittain siihen muodostunut kasvillisuus. Luvan saajan on varauduttava puhdistusmenetelmän tehostamiseen tulevaisuudessa, mikäli hakemuksessa esitetty menetelmä ei toimi riittävän tehokkaasti. Vesienkäsittelyjärjestelmä on pidettävä toiminnassa ympärivuotisesti. Hakemuksessa on esitetty mahdollisuus johtaa vesiä puhdistusjärjestelmän ohi voimakkaissa ylivirtaamatilanteissa. Tätä ei tule sallia, vaan vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava siten, ettei ohituksia käytetä missään tilanteessa. Mikäli lähimpien kiinteistöjen kaivoille aiheutuu haittaa veden laadun tai sen riittävyyden suhteen, haitankärsijöille on järjestettävä korvaava vedensaantimahdollisuus. Melu ja pölytarkkailu on toteutettava osana tuotantoalueen käyttötarkkailua. Toiminnanharjoittajan on esitettävä valvontaviranomaiselle viimeistään vuotta ennen tuotannon lopettamista suunnitelma ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta turpeen oton loputtua. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mikäli edellä esitetyt kannanotot otetaan lupamääräyksissä huomioon. Pyhäjärvi on erittäin merkittävä vesistö, jonka valuma alueella on panostettu voimakkaasti vesiensuojeluun. Näin ollen ympäristökeskus on katsonut, että hakija on velvoitettava toteuttamaan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteet viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on pantava vireille viimeistään 31.12.2010. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että tutkimusten mukaan Pyhäjärveen tulevasta ravinnekuormituksesta yli puolet tulee Yläneenjoen kautta ja valtaosa jokeen tulevasta kuormituksesta on peräisin joen sivu uomista. Yläneenjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen merkitys on nykyisellään vähäinen veden heikon laadun ja rantojen sekä pohjien liettymisen vuoksi. Koska hankkeen vaikutuksia ei ole erikseen seurattu ja dokumentoitu, työvoima ja elinkeinokeskus on arvioinut kalataloudelle aiheutetun haitan olevan keskimäärin samansuuruinen kuin turvetuotannossa yleisesti. Luvan saajan on siten maksettava työvoima ja elinkeinokeskukselle kuntoonpanotöiden vuosina 1986 1995 aiheuttamasta haitasta 7 900 euroa ja toiminnan aloittamisvuodesta 1995 lähtien 700 euroa/vuosi. Kalatalousmaksu käytetään kala ja rapukantojen hoitotoimiin Yläneenjoessa ja sen sivujoissa. Ensisijaisena käyttökohteena ovat erilaiset kunnostustoimet, joilla parannetaan taimenen lisääntymisolosuhteita ja ravun elinolosuhteita vesistössä. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupa on myönnettävä määräaikaisena korkeintaan vuoteen 2012 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan on esitettävä uusi lupahakemus ja sen yhteydessä selvitys turvetuotannon kalatalous ja ympäristövaikutuksista toteutuneella lupakaudella.

7 3) Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaostolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 4) Yläneen kunnanhallitus on katsonut, että luvan myöntämiselle ei ole estettä, mutta lupamääräyksissä on otettava huomioon Pyhäjärven ja alueen muiden vesistöjen kuormituksen alentamiseen vaikuttavia tekijöitä. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan melun, pölyn ja liikenteen haitat eivät ole merkittäviä. Hakijan vastine Hakija on todennut 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että maasto olosuhteista johtuen vedet joudutaan johtamaan yhdistelmäkentille pumppaamalla. Kenttien etäisyydet lähimmistä mahdollisista sähköpisteistä ovat 900 m ja 1,9 km. Tästä johtuen ainoa mahdollinen käyttövoima pumpuille on dieselmoottori. Hakijan käsityksen mukaan ympärivuotinen pumppaus vaatii lämmityksen pumpuille ja niiden automatiikalle. Ainoa tapa hoitaa lämmitys olisi sähkö. Sähkön vieminen näin pitkien matkojen päähän on teknisesti erittäin hankalaa. Kaapelit jouduttaisiin vetämään tuotantokenttien läpi, jolloin riskit kasvavat. Myös kustannukset tulisivat nousemaan korkeiksi. Lisäksi on otettava huomioon, että pumppausajat talviaikaan normaalin sadannan aikana ovat harvassa. Lämpövaihteluiden vuoksi kenttä jäätyy suurella varmuudella talven aikana usean kymmenen sentin syvyyteen asti. Jäätynyt kentän pinta estää pumpattavien vesien imeytymisen ja vedet menevät käsittelemättöminä suoraan laskuojaan. Keväisiä sulamis ja tulvavesiä ajatellen ilmiö on varmuudella vielä selvästi voimakkaampi, kentän pinnan sulaminen venyy kesään asti. Jakoputkiston ja jako ojien mitoitus tuottaa todennäköisesti myös odottamattomia jäätymisongelmia. Hakijan käsityksen mukaan ympärivuotinen yhdistelmäkentälle pumppaaminen ei ole paras vaihtoehto. Mahdollisuus johtaa vesiä järjestelmän ohi ylivirtaustilanteissa on säilytettävä. Mahdollisen häiriön sattuessa ei ole käytännössä mahdollista varastoida tuotantoalueelle vettä niin suuria määriä. Tämäntyyppisten rakenteiden toteuttaminen edellyttää kaivutöiden ajoittamista talviajalle, jolloin maa on roudassa ja kantaa raskaat kaivinkoneet. Sulan maan aikana kaivutöitä on mahdotonta toteuttaa ilman, että maa ainekset sekoittuvat keskenään. Maa routaantuu eri vuosina ei lailla. Joinakin vuosina aika, jolloin routaa voidaan hyödyntää jää kovin lyhyeksi. Hakija on katsonut, että lyhin mahdollinen aika näin mittavien rakenteiden toteuttamiselle on 1 2 vuotta. Lupamääräysten tarkistaminen määrätään turvetuotannolle normaalisti kymmenen vuoden päähän, eikä tätä lyhyempää aikaa ole perusteltua määrätä.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 8 Hakija on todennut 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että perustetta takautuvalle kertakorvaukselle ei ole. Kärrilänojan ja Myllyojan kuormitus muodostaa kuormitus muodostaa vain hyvin pienen osan Yläneenjoen kokonaiskuormituksesta. Lisäksi on otettava huomioon, että tyypillisesti suurimmat kuormittajat tämäntyyppisillä ojilla ovat maa ja metsätalous. Tutkimusten mukaan näiden osuus kuormituksesta voi olla moninkertainen turvetuotannon kuormitukseen verrattuna. Hakija on katsonut kohtuulliseksi 200 400 euron vuotuisen kustannuksen. Hakija on katsonut, ettei 10 vuotta lyhyempään luvan voimassaoloaikaan ole perustetta. Ympäristölupavirasto myöntää Bio Humus Oy:lle luvan Levonsuon turvetuotantoon Yläneen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 107,4 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 101,3 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti suodatin/kasvillisuuskenttien tai teholtaan vastaavan käsittelyn kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Suunnitelman mukaisia käsittelykenttiä on suurennettava siten, että pohjoisen lohkon kentän koko on vähintään 1,6 ha ja eteläisen lohkon kentän koko vähintään 3,7 ha. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma

9 alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2008 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty päätöksen liitekarttaan 2 merkityillä alueilla tuotantoalueen pohjoisella lohkolla koillisen ja idän välisillä tuulilla ja eteläisellä lohkolla idän ja etelän välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma

Varastointi ja jätteet 10 asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Yläneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

12 Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Levonsuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Levonsuon kuivatusvesiä ei ole mahdollista johtaa mitoitusohjeiden mukaisen pintavalutuksen kautta. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan kahdella suodatin/kasvillisuuskentällä, jotka määrätään toteuttamaan hakemuksessa esitettyä suurempina tai teholtaan vastaavalla menetelmällä. Tuotantoalueen lähistöllä on asuntoja. Pölyja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Levonsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Vesienkäsittelykenttien pinta alan suuruutta määrättäessä on otettu huomioon, että ne on mitoitettava pintavalutuskenttää suuremmiksi. Vesienkäsittely on riittävän tehokas, kun kenttiä suurennetaan vähintään 1,6 ja 3,7 ha:n suuruisiksi. Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä asutukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla alueilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todennettavissa. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus

13 on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Vesienkäsittelyrakenteiden toteuttamisaikataulua koskevassa määräyksessä on otettu huomioon, että rakenteet on tarkoituksenmukaista toteuttaa talviaikana. Lupamääräysten tarkistamista ei ole perustelua määrätä aikaisemmaksi kuin kymmenen vuoden päähän. Ympäristölupavirasto toteaa 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen korvausvaatimuksesta, että yleiseen etuun kohdistunutta vahinkoa ei korvata rahallisesti. Luvan mukaista toimintaa koskeva kalatalousmaksuvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 16) ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. Luvan myöntämiselle määräaikaisena ei ole perusteita. Lupamääräykset määrätään tarkistettaviksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

14 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.5.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Johanna Juvonen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.7.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2 KARTTA

LEVONSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojiin (pohjoinen ja eteläinen) johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen vesienkäsittelykenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalistoukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) neljän vuoden ajan vesienkäsittelykenttien valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa.

Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.