Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1
Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa tuo lisäarvoa silloin, kun paikkatiedolla voidaan tukea suunnittelua, hallinnoida asioita, analysoida resurssien käyttöä tai parantaa tiedon hakua. Paikkatietojärjestelmien suurin käyttäjäsektori lienee kaupunkisuunnittelu, jossa lähes kaikki tieto liittyy johonkin paikkaan. 25.6.2015 2
Minkälaisiin projekteihin Potentiaalisia hyötyjiä ovat sellaiset projektit joissa: käsitellään paikkatietoaineistoja työskennellään vaihtelevissa kohteissa käytetään resursseja laajalla alueella sisältää paikkoihin liittyvien asiakirjojen, tiedostojen tai tietojen hallintaa 25.6.2015 3
Ohjelmistot Tällä hetkellä yleiskäyttöön sopivia projektinhallintatyökaluja joissa olisi paikkatietoominaisuudet ei tietääkseni ole saatavilla. Useimmat työkalut ovat tehty johonkin tiettyyn tarpeeseen tai sisältyvät toiminnanohjausjärjestelmiin. GIS puolella tilanne kuitenkin kehittyy nopeasti ja muutaman vuoden kuluttua tilanne on varmasti parantunut. 25.6.2015 4
Paikkatiedon tallentaminen Paikkatietoa voidaan tallentaa lähestulkoon kaikkiin tietojärjestelmiin. Paikkatiedon käsittely tarvitsee tarkoitukseen soveltuvia tiedonkäsittelymenetelmiä. Jotta järjestelmästä olisi muuta hyötyä paikkatiedon käsittelyssä kuin tietovarastona toimiminen, niin järjestelmän tulee tarjota siihen tarvittavat työkalut. Tässä esityksessä keskitytään perinteisiin relaatiotietokantoihin. 25.6.2015 5
Mihin kaikkeen paikkatieto voidaan liittää Kaikkiin tietokantaan ladattavissa oleviin aineistoihin voidaan liittää paikkatieto, lisäksi esimerkiksi suurille tiedostoille voidaan lisätä paikka ja metatieto tietokantaan. Kysymys onkin miten paikkatietoa voidaan hyödyntää ja tuoko se mitään lisäarvoa tiedoille. 25.6.2015 6
Minkälaista tietoa voidaan tallentaa ja miten (1/2) Paikkatieto voidaan lisätä sarakkeena tauluun. PostgreSQL-tietokannan PostGISpaikkatietolaajennoksella sarakkeeseen voidaan tallentaa piste, viiva, polygoni tai kokoelma jostain edellisestä. Muihin tietokantajärjestelmiin on omat, melko samanlaiset tietotyypit ja funktiot. 25.6.2015 7
Minkälaista tietoa voidaan tallentaa ja miten (2/2) Tietokantaan voidaan tallentaa myös rasterimuotoista aineistoa PostGISlaajennuksella. Rasteri on hila jonka sisältönä voi olla mitä tahansa numerotietoa. (PostGIS:n rasterien hyödynnettävyys on melko vielä melko matala, koska käyttäjätason ohjelmistot eivät vielä tue kunnolla.) 25.6.2015 8
Paikkatieto ja siihen kytkeytyvä aineisto Kun tauluun on lisätty paikkatietosarake, taulun muiden sarakkeiden tietoja voidaan alkaa käsitellä spatiaalisesti. Voidaan esimerkiksi laskea esiintymistiheyksiä tai etäisyyksiä tai hakea lähintä ilmentymää jne. + 25.6.2015 9
Mistä paikkatietoa Olemassa olevaa paikkatietoa voidaan hakea esimerkiksi osoitetiedoista tai paikannimestä geokoodauksella. Tallennetaan GPS tiedoista. Käyttäjä antaa koordinaatit kartalta. Kerätään laitteilta esimerkiksi puhelimista tai kameroiden kuvista. Käyttäjätiedoista verkkopalveluista. GPS jäljityslaitteet. 25.6.2015 10
Paikkatieto nyt ja tulevaisuudessa Halvemmat GPS paikantimet. Laitteisiin sisäänrakennetut paikkatietotallentimet. Paikannus myös sisätiloissa. 25.6.2015 11
Paikantimien käyttö Voidaan tarkkailla resurssien sijaintia ja käyttöä. Tavaravirtojen reaaliaikainen hallinta. Varastotietojen automatisointi. Ohjeistaminen paikkatiedon avulla. 25.6.2015 12
Esimerkki: Rakennusliike koneethukassa Oy Yrityksellä on paljon koneita, työkaluja ja tarvikkeita, jotka yleensä ovat muualla kuin varastossa. Varastotietokannassa pidetään yllä resurssien sijainnit. Tietokannasta voidaan hakea lista lähimmistä koneista ja jos lisätietoa on tarjolla, niin vaikkapa lähin ei käytössä oleva kone. Tietokannasta voidaan näyttää kartalla etsittyjen/kaikkien kohteiden sijainnit. Voidaan analysoida resurssien käyttöä paikkatiedon ja metatiedon avulla. 25.6.2015 13
Paikkatietojärjestelmän prototyyppi
Tavoite Luodaan prototyyppi paikkatietokantapohjaisesta tiedonkäsittelyjärjestelmästä. Tietokantaan syötettäviin tietoihin on lisätään paikkatiedot. Eri projekteissa tuotetut / käytetyt aineistot jäsennellään tietokantaan, niin että tietoa voidaan helposti käyttää uudelleen. Aineistoa voidaan käsitellä spatiaalisesti, jolloin paikkatietoaineistojen syöttö, haku, käsittely ja visualisointi on havainnollisempaa ja nopeampaa. 25.6.2015 15
Prototyypin tavoitteet Paikkatiedon hyödyntäminen aineistotietokannassa. Aineistojen hallinta ja haku. Aineistojen luokittelu. Aineistojen julkaisu. Tietoturva ja käyttäjien hallinta. Aineistoihin liittyvien lisenssien hallinta. Usean käyttäjän selainpohjainen toteutus. Käytetään avoimen koodin valmiita komponentteja. Järjestelmän tulisi olla toteutettavissa alle yhden henkilötyövuoden työmäärällä. 25.6.2015 16
Web-pohjainen paikkatietosovellus Työpöytäohjelmiston tapainen käyttöliittymä on toteutettu Google Web Toolkitilla. Paikkatietoaineistojen visualisointiin käytetään OpenLayers karttakomponenttia. Palvelinpuolen ohjelmisto toimii Apache Tomcat alustan päällä. Tietokantana on käytetty PostgreSQL:ää PostGIS paikkatietolisäosalla. Paikkatietoaineistojen julkaisu toteutettiin Geoserverin avulla. 25.6.2015 17
Järjestelmän osat 25.6.2015 18
Järjestelmän osat: Geoserver Geoserverin avulla toteutetaan paikkatietoaineistojen julkaisu käyttäjille. Geoserverin kautta alueellisesti laajahkoja aineistoja voidaan näyttää lataamatta koko aineistoa käyttäjän koneelle. Geoserverin kautta voidaan julkaista tietokannasta tauluja jotka sisältävät paikkatietoaineistoa. Geoserverillä aineistoon voidaan liittää piirtämisen liittyviä tietoja, esim. väritys ja muotoilu. 25.6.2015 19
Järjestelmän osat: PostgreSQL + PostGIS PostgreSQL on prototyypissä käytetty tietokanta. PostGIS laajennuksella PostgreSQL-tietokantaan saadaan lisättyä paikkatietoaineistojen hallintaan tarvittavat toiminnallisuudet. Paikkatietokannalla voidaan toteuttaa spatiaalisia kyselyjä ja kyselyjen tulokset voidaan julkaista Geoserverin kautta tai näyttää taulukkomuodossa jne. Suoraan tietokannasta julkaistun materiaalin avulla voidaan luoda automaattisesti päivittyvä aineisto tai eri versiot voidaan säilyttää yms. 25.6.2015 20
Järjestelmän osat: GWT (Google Web Toolkit) Käyttöliittymä on toteutettu Servlet alustan päällä toimivalla Java-pohjaisella Google Web Toolkit ohjelmointiympäristöllä. GWT:llä voidaan tehdä työpöytäohjelmiston tapaisia toteutuksia, jotka toimivat verkkoselaimissa. Käyttöliittymä toimii web-selaimessa. GWT:n koodi on Javaa, mutta selainosan koodi muunnetaan JavaScriptiksi. Käyttöliittymän kautta hoidetaan tietojen hallinta ja kaikki muut järjestelmään liittyvät toiminnot. 25.6.2015 21
Järjestelmän osat: OpenLayers Paikkatietokanta-aineistot näytetään selaimessa OpenLayers karttakomponentissa. OpenLayers pystyy näyttämään aineistoja useista eri lähteistä. Esimerkiksi suoraan PostGIS tietokannasta, URL:sta tai Geoserverilta. Esimerkiksi peruskartta voidaan näyttää joltain ulkopuoliselta toimittajalta tai omalta palvelimelta ja sen päälle voidaan visualisoida omia karttatasoja. 25.6.2015 22
25.6.2015 23
Kiitos Kysymyksiä Ideoita Visioita Jotain muuta 25.6.2015 24