Kymenlaakson museon toimintakertomus

Kymenlaakson museon toimintakertomus 2014

Sisältö SISÄLTÖ KULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖ MUSEOTOIMINNAN PAINOPISTEENÄ 3 HALLINTO JA STRATEGIA 6 Kansainvälistyminen 7 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 9 NÄYTTELYT 10 MUSEOPEDA 12 KOKOELMAT 13 ARKISTOKOKOELMAT 13 ESINEKOKOELMAT 15 KONSERVOINTI 16 KÄSIKIRJASTO 17 MAAKUNNALLINEN TOIMINTA 18 ARKEOLOGIA 18 Kenttätöiden raportointi 19 Muut työt 19 PAIKALLISMUSEOTYÖ 20 Paikallismuseoiden ohjaus 20 Yhteistyö 20 Yhteistyöllä maakuntamuseossa 21 RAKENNUSHISTORIA 22 Lausunnot 22 Osallistuminen 22 Inventoinnit 23 MERIVARTIOMUSEO JA MERIHISTORIA 25 Merivartiomuseo 25 Yleisen merihistorian hankkeet 25 JULKAISUT 27 TAAPELI 27 YHTEYSTIEDOT 28 LIITETIEDOT 29 Liite 1: Kymenlaakson museon henkilökunta 2014 29 Liite 2: Tilinpäätös 2014 31 Liite 3: Arkeologia 36 Liite 4: Rakennushistoria - Kokoukset ja katselmukset 2014 42 Liite 5: Rakennushistoria - Lausunnot 2014 46 Liite 6: Tapahtumat Vellamossa 2014 49 Liite 7: Kymenlaakson museon näyttelyt 2014 55

Kymenlaakson museon toimintakertomus 2014 Rakennustutkija Timo Lievonen KULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖ MUSEOTOIMINNAN PAINOPISTEENÄ... Kulttuuriympäristöt ovat yksi Kymenlaakson museon toiminnan tärkeimmistä painopisteistä. Työtä ohjaa Museoviraston ja maakuntamuseon välinen yhteistyösopimus kulttuuriympäristön (rakennuskulttuuri ja arkeologinen perintö) vaalimisesta sekä maakunnallisen työn nelivuotissuunnitelma. Yhteistyösopimuksessa rakennuskulttuurin ja arkeologisen perinnön osuus painottuu eri tavoin, rakennuskulttuuri viranomaistehtäviin ja arkeologia käytännön yhteistyöhön. Yhteistyön tarkoituksena on edistää kulttuuriympäristöjen tutkimusta, saavutettavuutta ja avoimuutta. Kymenlaakson museo vaalii koko toimi alueensa kulttuuriympäristöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että museo inventoi, dokumentoi ja tallentaa toiminta-alueensa kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa ja välittää sitä päättäjille, viranomaisille, suunnittelijoille ja yksityisille tahoille sekä seuraa kulttuuriympäristön tilaa ja osallistuu sen vaalimiseen. Maakunnallisen nelivuotissuunnitelman rakennuskulttuurin osion päätavoite nykyiselle nelivuotiskaudelle on kokonaiskuvan selkiyttäminen Kymenlaakson rakennus perinnöstä, arvottaminen ja kuntakohtaisten inventointien lisääminen. Huomattavimpia yksittäisiä inventointihankkeita ovat viime vuosina olleet Kouvolan keskusta-alueen ja Kuusankosken inventoinnit. Joitakin kattavia selvityksiä on tehty myös kaavoitusten yhteydessä konsulttien toimesta. Kymenlaakson museo on inventoinut Kotkan rakennuskantaa määräaikaisin voimin. Inventointeja on siirretty Kymenlaakson museon ylläpitämään rakennuskulttuurin Pakki-tietokantaan. Kymenlaakson museo toimii osallisena ja museoalan asiantuntijaviranomaisena maankäytön suunnittelussa toiminta-alueenaan seitsemän Kymenlaakson kuntaa (Kotka, Kouvola, Hamina, Iitti, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä). Lausuntokäytännössään museo tarkistaa, että maankäyttösuunnitelmissa kulttuuriympäristöjä ja... rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti tärkeitä kohteita vaalitaan ja suojellaan. Tällaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavia suunnitelmia ovat mm. maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus, tie-, voimalinja-, rautatie-, ja vesistösuunnitteluun ja -rakentamiseen liittyvät suunnitelmat. Rakennustutkijan arjen työ koostuu edellä mainittujen tehtävien lisäksi monista yksityiskohdista. Sähköisten viestimien aikana tieto kulkee nopeasti ja paljon kysytään rakennusten korjauksista, materiaaleista, hirsi vaurioista, rakennusten suojelusta, mitä saa tehdä ja mitä ei - monista asioista. Usein täytyy käydä paikalla kohteeseen tai alueeseen tutustumassa. Parina viime vuosikymmenenä on julkaistu paljon hyviä korjaus rakentamista ja kulttuuri ympäristöjä koskevia kirjoja ja oppaita, jotka innostavat asiasta kiinnostuneita omistajia ja korjaajia. Rakennus valvonta viranomaisten ja kaavoittajien kanssa tehtävä yhteistyö on varsin hyvin vakiintunut. Museon vuosi 2014 Rakennustutkija Timo Lievonen pöytänsä äärellä 3 3

Museon vuosi 2014 Tulevaisuuden visioissa ja strategioissa (esim. Kymenlaakso-ohjelma 2014 2017 ja Kotkan kaupunkistrategia 2011-1016) nousevat arvoina esille mm. viihtyisät, laadukkaat elinympäristöt ja kulttuurielämä ja siihen liitetty matkailu. Kotkan kaupunkistrategia näkee tulevaisuuden Kotkan menestyvänä vetovoimaisena kasvukeskuksena, monipuolisena kulttuurielämää ja puhdasta ja viihtyisää ympäristöä sisältävänä kaupunkina. Rakennetun kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan merkitys on strategiasta jäänyt vähemmälle huomiolle. Kotkassa on korkeatasoista arkkitehtuuria ja ilmeikkäitä arjen ympäristöjä, historiallista kerroksellisuutta, joka luo kaupungille näkyvän ja tunnistettavan identiteetin. Kymenlaakson museo haluaa omalta osaltaan vaikuttaa ja osallistua strategiaprosessiin siten, että tulevissa strategioissa käytettäi siin myös rakennus kulttuuri-, kulttuuriympäristö- ja kaupunkikuvakäsitteitä ja että näiden osa-alueiden vaalimiseksi luotaisiin selkeitä tavoitteita. Kulttuuriperinnön vaalimiseksi tarvitaan ohjelmia ja strategioita sekä selvityksiä myös nuoremmasta rakennusperinnöstä. Tarvitaan tutkimusta, jotta... arvottaminen voidaan tehdä mahdollisimman perustellusti. Vaalittu, hyvin hoidettu rakennusperintö kertoo ympäristömme kehityksestä, kulloinkin vallalla olleista kauneusarvoista, työstä ja sosiaalisesta elämästä. Viihtyisässä ympäristössä menneisyyden ja nykyisyyden elementit ovat yhdessä läsnä ja elävät rinta rinnan. Rakennusperintö ei ole irrallinen saareke vaan käyttökelpoinen osa elämän piiriämme. Olen toiminut rakennusperinnön parissa lähes kolmekymmentä vuotta. 1980-luvun lopulla inventoijan varusteisiin kuului nippu museoviraston inventointikortteja, tarvittiin kaksi kameraa mustavalkoisia ja diakuvia varten ja tietysti karttoja, joiden avulla saattoi suunnistaa ja merkitä kohteitten sijainnit. Työssä tapasi monenlaista ihmistä, yleensä vanhempaa väkeä, joiden lääkärireissutkin käytiin läpi samalla kun yritin udella tietoja talosta. Minulla oli myös iäkäs ruosteen täplittämä itäsaksalainen Wartburg-niminen farmari, joka ihme kyllä, jätti tielle vain kerran. Inventoin aikanaan Etelä-Karjalan alueella ja Kymenlaaksossa, kilometrejä kertyi. Aloitin Kymenlaakson maakuntamuseon rakennustutkijan työt... 1990-luvun alussa. Nyt minulla on Volg swagen Golf, sekin jo paljon ajettu. Minulla on työmatkalla mukana läppäri ja digikamera. Paikat löydän navigaattorin avulla ja paikkaa voi katsella vaikka tietokoneelta Google Mapsia käyttäen. Minun ei tarvitse enää viedä filmejä kehitettäväksi ja voin järjestää ja muokata kuvia tietokoneellani. Sieltä löydän kartat ja historiallista tietoa melkein mistä vain. Tietokoneella on näppärä työskennellä ja muodostaa kokonaiskuvaa rakennusperinteestä, mutta kynää ja paperia en ole unohtanut. Rakennustutkijan työ on ollut aika-ajoin varsin yksinäistä ja lisäresursseja toivoin useasti työtehtävien lisääntyessä. Vuosien aikana rakennuskulttuuriin liittyvä työ on laaja-alaisempaa kuin ennen, mutta perusasiat ovat säilyneet samoina. Rakennusten ja kohteitten kirjo on hyvin monipuolinen. Tietojen käsittely on kehittynyt aivan toiselle tasolle, kuin mitä se oli 1990-luvun alussa. Viranomaisten välinen yhteistyö on kehittynyt ja asioiden käsittely vakiintunut. Tekniset mahdollisuudet tarjoavat myös runsaasti keinoja lisätä rakennettujen ympäristöjen tunnettavuutta. Monia keinoja elämykselliseen näyttelykokemukseen 4

Museon hhhhhhhhhh vuosi 2014 on myös tarjolla. Tunnettavuuden lisääminen tulisikin olla tulevaisuudessa tärkeällä sijalla. Tärkeää on myös edistää kulttuuriympäristökasvatusta ja tutkimusta. Mielenkiintoisen ja hyvin tarpeellisen työn tarjoaa... uudemman rakennusperinnön arvioiminen ja arvottaminen mm. maankäytön suunnittelun tarpeisiin. ICOM:n museoalan eettiset säännöt ovat olleet minulle ohjenuorana. Ne antakoot suuntaa myös tulevalle... rakennustutkijalle. Koska lähden nauttimaan pienestä eläkkeestäni kesällä 2015, kiitän kaikkia, niitä joille olen ollut kantona kaskessa (estävä vaikuttaminen), että niitä jotka tällaista työtä arvostavat. Kotkan kantasataman Outlet- ja viihdekeskuksen suunnitelmat ovat esimerkki ympäristön merkittävästä muutoksesta. Kantasatama on Kotkan historiallisesti keskeisiä paikkoja. Alueen suunnittelun haasteena onkin uuden rakennuskannan ja liikenteen sopeuttaminen alueelle, niin että se soveltuu Kotkan keskustarakenteeseen, kaupunkikuvaan, ympäröivään teollisuusmaisemaan ja satamamiljöön historiaan. Satamassa sijaitsee myös arkkitehtonisesti merkittävä Merikeskus Vellamo museo ja tietokeskus, joka on vakiinnuttanut jo hyvin laaja-alaisen toiminnan kulttuurin alalla. Kuva: Timo Lievonen, Kymenlaakson museo. 5

Hallinto Kokeilu ja strategia ja testaus HALLINTO JA STRATEGIA Kymenlaakson museo on osa Kotkan kaupungin konsernipalveluiden alaista kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta ja toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Museon toiminta-alueena ovat Kotkan kaupungin lisäksi Kymenlaakson kunnat. Maakunnallisena keskusmuseona Kymenlaakson museo saa 10 % korotuksen lakisääteiseen valtionavustukseen, mihin oikeutettuja laskennallisia henkilötyövuosia museolla on 18. Kymenlaakson museon toimintaa ohjaavat kaupunginhallituksen johtosääntö ja kulttuurilautakunnan johtosääntö sekä kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö ja kulttuurilautakunnan alaisten palvelualueiden toimintasääntö. Strategiallaan museo tukee Kotkan kaupunkistrategiaa. Kotkan kaupungin visiona on Menestyvä Kotka. Strategian mukaan Kotkassa on valtakunnallisesti tunnettu, kansain välinen, luova ja suvaitsevainen kaupunkikulttuuri sekä kulttuurimatkailua tukeva monipuolinen tarjonta. Kymenlaakson museon strategiaa on kehitetty toimintavuonna Kotkan kaupunkistrategiaan ja Meri keskus Vellamon strategiaan tukeutuen seuraavasti: TOIMINTA-AJATUS Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia, tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Kansainvälisesti aktiivinen museo tukee paikallista identiteettiä ja alueen asukkaiden ymmärrystä omista juuristaan. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kymenlaakson museo toimii Kotkan kantasatamassa sijaitsevassa Merikeskus Vellamossa, joka on yksi Kotkan ja Kymenlaakson kulttuurimatkailun kärkikohteista sekä omaleimainen ja vaikuttava museo- ja tapahtumapaikka. Vellamossa Kymenlaakson museo toimii yhteistyös sä Suomen merimuseon ja muiden Vellamon toimijoiden kanssa. Kymenlaakson museon kokoelmakeskus ja -palvelut sijaitsevat Metsolassa. Maakuntamuseon toimintakenttänä on koko Kymenlaakso. VISIO MENESTYVÄ MUSEO Kymenlaakson museo on kansainvälisesti verkostoitunut ja omaleimainen museokohde Kotkan elinvoimaisessa kantasatamassa. Yhteistyö kantasataman muiden kulttuuritoimijoiden kanssa mahdollistaa rohkean ja luovan uudistumisen, aktiivisen osallistumisen, vahvan yhteishengen sekä monipuolisen palvelutarjonnan. Kymenlaakson museon on profiloitunut paikallisen identiteetin tukemiseen, asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja kulttuuriympäristön vaalimiseen. Toiminnan perustana oleva aktiivinen ja kansallisesti integroitu tallennus ja tutkimus sekä julkaisutoiminta luovat edellytykset maakunnalliselle vaikuttavuudelle ja rohkeille avauksille yhteiskuntaan.... ARVOT HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ELINIKÄINEN OPPIMINEN KYMENLAAKSOLAISEN IDENTITEETIN TUKEMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN ASIANTUNTIJUUS INNOVATIIVINEN AJATTELU STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kotkan kaupungin valtuustotason tavoitteet olivat Vellamon kävijä määrät (100 000) ja kaupungissa järjestettävien kulttuuri tapahtumien määrä (300). Tavoitteet ylittyivät, Vellamon kokonais kävijämäärä oli 111 178 ja erilaisia tapahtumia Vellamossa järjestettiin 316. Luvuista voidaan päätellä, että Vellamo on selkeästi lunastanut paikkansa alueen matkailun kärkikohteena ja tapahtumapaikkana. Lautakuntatason tavoitteet liittyivät strategian mukaisesti asiakas lähtöisten ja hyvinvointia lisäävien palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen. Asiakasraadin toiminta jatkui pienimuotoisemmin kuin edellisenä vuonna. Kokouspalveluita kehitettiin ja kokousvieraiden määrä nousikin lähes 1 000 kävijällä edellisvuoteen verrattuna. Nuorisolle suunnattuja palveluita jatkettiin isoilla tapahtumilla, kuten Dreamwall ja nuorisoteatterin tuottama Pikku Vampyyri -esitys. Monet tapahtumat lisäsivät Vellamon kävijämäärää, mutta näyttelykävijöiden määrä sen sijaan laski hieman jääden 50 000 tavoitteesta n. 6000 kävijän verran. Asiakaslähtöisiä palveluita kehitettiin Vellamossa palvelu muotoiluhankkeella, jolla tähdätään näyttelyuudistuksen suunnitteluun entistä yhtenäisemmällä ja asiakas ystävällisemmällä koko naisuudella. Palvelumuotoiluprojektin tuloksena syntyivät raportit Kummeli, Merikeskus Vellamon palveluopas ja Uusi aalto, palvelu kokemuksen kehittäminen Merikeskus Vellamossa. 6

Asiakas palautetta analysoitiin ja palautekyselyn tuloksia hyödynnettiin hankkeen toteutuksessa. Vellamon ystävien kanssa käynnistettiin museokaveri -toimintaa, jossa vapaaehtoiset johdattavat asukkaita museopalveluiden ääreen. Kymenlaakson asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsin kanssa toteutettiin Muistanhan miä -muisteluryhmä muistisairaille ja heidän omaisilleen. Kulttuuriympäristötyössä museo osallistui kau pun kisuunnitteluun Kantasataman osalta ja antoi muihin vuosiin verrattuna ennätys määrän viranomaistyönä laadittuja lausuntoja rakennetusta kulttuuri ympäristöstä. Kulttuuriympäristötietoa jaettiin maakunnassa mm. Röykkiöitä ja räystäslautoja -tilaisuuksissa. Maakunnallista vaikutta vuutta toivat maakunnallinen neuvotatyö ja koulutustilaisuudet sekä sähköinen tiedotuslehti Taapeli. Kaupunki arkeologiset kaivaukset toteutettiin Katariinan alueella. Lisäksi suoritettiin kaksi arkeologista valvontakaivausta ja tehtiin lukuisia tarkastuskäyntejä eri kohteisiin. Kymenlaakson museo suuntautui kansainväliseen toimintaan Juurru Kymenlaaksoon, kasva Eurooppaan -hankkeella, johon se sai rahoitusta CIMOn Erasmus+ Aikuiskoulutuksen liikkuvuus -ohjelmasta. Näyttelyiden uudistamiseen ja kokoelmakeskusten ratkaisui hin kohdistuneet konferenssi ja job shadowing -jaksot eri puolilla Eurooppa alkoivat Münchenin EMAC-konferensilla ja Dubrovnikissa ja jatkuvat vuonna 2015 eri maissa. Vellamon johtamismallia vakiinnutettiin vuoden aikana siten, että vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen hoiti 60 % työajastaan kulttuurij ohtajan tehtäviä ja 40 % työajastaan Vellamon kolmannen johtajan tehtäviä. Vellamossa hänen tehtävänsä painottuivat myyntiin, markkinointiin, asiakaspalvelun johtamiseen, ammattimaiseen varainhankintaan sekä kantasataman kehittämiseen tapahtuma paikkana. Kotkan kulttuuriasiankeskus vahvisti profiiliaan yhtenä Vellamon toimijoista.... Kansainvälistyminen Kymenlaakson museo sai Juurru Kymenlaaksoon, kasva Eurooppaan! -kansainvälittymishankkeelleen rahoitusta CIMOn kautta Erasmus+ Aikuiskoulutuksen liikkuvuus -ohjelmasta. Vuoden kestävän (1.7.2014-31.6.2015) hankkeen aikana museon henkilö kuntaa osallistuu konferensseihin ja job shadowing -jaksoille eri puolilla Eurooppaa. Tarkoituksena on verkostoitua, kuunnella kokemuksia ja etsiä uusia ideoita museon päänäyttelyn uudistamista silmällä pitäen. Lisäksi tutustutaan kokoelmakeskusten käytän teisiin ja ratkaisuihin, sillä suunnitelmat oman keskuksen saamiseksi Kymenlaaksoon ovat vireillä. Edellisvuosista poiketen avustuksen hakijana voi nykyisin olla vain organisaatio, ei henkilö, kuten aiemmin. Ensimmäinen hankerahoituksella toteutettu matka suuntautui kohti Müncheniä ja 6.-10.7. 2014 järjestettyä EMAC-konfe r ens sia. Konferenssin teemana oli Museum Work Working for Museums. Viisipäiväiseen konferenssiin osallistui yli 70 henkilöä kaikkiaan 17 maasta. Konferenssissa kuultiin 35 esitystä, jotka oli koottu eri teemo jen alle. Teemoina olivat museoneuvojien työ, uudet teknologiat, kokoelmahallinta ja museoissa käynnissä olevat projektit. Lisäksi ohjelmaan sisältyi tutustumisia kahdeksaan mielenkiintoiseen museoon Münchenissä ja muualla Etelä-Baijerissa. Tutustumiskohteena oli myös kolmen museon yhteinen kokoelmakeskus Münchenissä. Toinen hankkeen vuoden 2014 aikana tehdyistä matkoista suuntautui Kroatian Dubrovnikiin. The Best in Heritage -konferenssi sai alkunsa 14 vuotta sitten, ja konferenssi järjestetään edelleenkin vuosittain. Alusta alkaen konferenssin tarkoituksena on ollut kutsua edellisen vuoden palkittuja museo- ja kulttuurikohteita esittäytymään ja kertomaan, miksi juuri heidät on palkittu. Hallinto hhhhhhhhhh ja strategia 7

Hallinto Kokeilu ja strategia ja testaus Konferenssiin liittyvän julkaisun esipuheessa professori Tomislav S. Šola muistuttaa, että konferenssin tarkoituksena on hyödyntää palkittujen tahojen takaa löytyvää luovuutta ja ammatillista osaamista laajemmin levittämällä näitä hyviä käytänteitä. Tämä oli myös se ajatus, joka ohjasi projektimme valitsemaan Dubrovnikin yhdeksi kohteeksi. Syksyllä 2014 Dubrovnikissa oli esittäytymisvuorossa 24 vuonna 2013 palkittua kohdetta - kaikista noin 400 palkitusta tai kunniamaininnan saaneesta valittua. Esittelyt ulottuivat laidasta laitaan; kuuden hengen kanadalaisen museotiimin työskentelystä Venäjän tuhansien työntekijöiden Eremitaasiin, hautausmaamuseosta linnoitettujen kaupunkien verkoston kautta Dresdenissä sijaitsevaan sotamuseoon ja Lontoon King s Crossin asemalle, Aasiasta Euroo pan kautta Amerikkaan. Tiukkaa kahden päivän sessiota edelsi täydellä ohjelmalla varustettu ecult Dialogy... Day, joka oli kulttuuri alan edustajille ja teknologian toimittajille suunnattu puheenvuoro tapahtuma. Puheenvuorot koskivat mm. museoesineiden laitonta maastavientiä ja maahantuontia, museon innovatiivista tapaa käyttää teknologiaa - malliesimerkkinä Walesin kansallismuseo, audioguide systeemiä ja tablettikoneiden käyttöä. Monet museoista kamppailevat samanlaisten ongelmien kanssa, sijaitsevat ne missä päin maailmaa tahansa. Ja mikä vielä ilahduttavampaa, samankaltaiset painopisteet nousevat toiminnassa esille. Kouluyhteistyö, saavutettavuus, perheille suunnatut ohjelmat ja osallistaminen ovat tämän päivän toimintaa eri puolilla maailmaa. Ajatuksia ja kokemuksia tuli vaihdettua useiden museoalan ammattilaisten kanssa; konferenssissa oli osanottajia 33 eri maasta, yhteensä 136. 8

TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Kymenlaakson museon tiedotusta hoidettiin Merikeskus Vellamon viestintäsuunnitelman linjausten mukaisesti. Lähtökohtana oli, että Vellamon ulkoinen viestintä kulkee museoiden yhteisen tiedottajan kautta ja siinä noudatetaan Vellamon arvoja ja graafisen ohjeistuksen mukaista ilmettä. Museoiden omaa organisaatiota koskevista uutisista ja viranomaistehtäviin liittyvästä tiedottamisesta vastaavat museon asianomaiset tutkijat ja museotoimenjohtaja. Kouluille tapahtuvasta tiedottamisesta vastaa museolehtori. Kymenlaakson museon markkinointia hoidettiin osana koko Merikeskus Vellamon markkinointia. Perustyökaluina hyödynnettiin Vellamon verkkosivuja, Facebook-profiilia ja kuukausitiedotetta. Matkailumarkkinointia toteutettiin aluevetoisesti Kaakko135 markkinointibrändin (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) kautta. Merikeskus Vellamo on alueen matkailumarkkinointi strategiassa määritelty yhdeksi kärkikohteista, joka on keskeisesti mukana kaikissa matkailu markkinoinnin toimenpiteissä, mm. koti- ja ulkomaisilla messuilla, ilmoittelussa ja sosiaalisessa mediassa.... Vellamon erikseen hankkimalla markkinointipaketilla varmistettiin lisäksi suuri näkyvyys Kaakko135 :n suomen-, englannin- ja venäjänkielisissä palveluesitteissä, verkkosivustolla ja muussa sähköisessä ja printtimarkkinoinnissa. Erityisesti Venäjälle suuntautuvassa markkinoinnissa tukeuduttiin vahvasti Kaakko135 -kokonaisuuteen. Vellamo oli yhdessä Kotkan Meripäivien kanssa mukana Helsingin Sanomien maaliskuun Kuukausiliitteessä osana Kaakko135 kokonaisuutta. Kuukausiliitteen esitteen painos määrä oli 220 000 kpl ja jakelualue pääkaupunkiseutu. Lisäksi Vellamo ja Meripäivät olivat mukana Helsingin Sanomien Kesälehdessä. Näyttelyiden ja tapahtumien markkinoinnissa käytettiin lehti-ilmoittelua, julisteita, flyereita ja ulkomainontaa. Kymenlaakson keskuss airaalan kanssa tehtiin yhteistyötä toimittamalla onnittelukortti ja kaksi vapaalippua jokaisen sairaalassa vuoden aikana syntyneen vauvan perheelle. Uuden yleisesitteen suunnittelu ja verkkosivujen ilmeen ja toiminnallisuuden uudistaminen laitettiin alulle. Tiedotus ja markkinointi 9

Näyttelyt NÄYTTELYT Vuonna 2014 Merikeskus Vellamon museoiden näyttelyihin tutustui 43 599 kävijää. Luvussa ei ole mukana Suomen merimuseon jäänmurtaja Tarmossa vierailleita. Määrässä on edellisvuoteen verrattuna laskua 880. Venäläisten näyttelykävijöiden määrä jatkoi kasvuaan edellisvuosien tapaan. Nyt näyttelyihin tutustuneista 24% eli lähes joka neljäs oli venäläinen. Merikeskus Vellamon kokonais kävijä määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 6 717:llä ja oli 111 178. Päänäyttelyn Virtaa sovituspiste avattiin yleisölle uudistettuna alkuvuodesta. Aikaisemmin yleisön sovitettavina olleet korsetit saivat väistyä 1920- ja 1950 -lukujen pukujen tieltä. Puvut olivat Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston vaatetusartesaaniopiskelijoiden suunnittelemia ja valmistamia. Päähineet puolestaan syntyivät Ammattiopisto Tavas tian modistiopiskelijoiden käsissä. Kotkasta. Esillä oli kuvataiteen ohella myös esineistöä, mm. Keisarillisen posliinitehtaan tuotantoa. Näyttelyyn liittyi julkaisu. Aleksanteri III ja Suomi oli esillä kolmen kuukauden ajan ja siihen tutustui runsaat 7 000 kävijää. Näyttelyiden kokonaiskävijämäärästä tämä oli vain 56 %. Näyttelyssä Aleksanteri III ja Suomi oli esillä kuvataidetta ja esineistöä Venäläisen taiteen museon kokoelmista. Suomen kansallismuseo lainasi näyttelyyn Aleksanteri III:n ja keisarinna Maria Feodorovnan pesukalustoa (etualalla). Kesä alkoi Vampyyrien merkeissä. Luonnontieteellisen museon Vampyyrin varjostamat - lepakoiden salainen maailma saavutti suuren suosion. Näyttelyn ajankohta ja varmasti myös aiheen kiinnostavuus kasvatti kävijämäärää yli 19 000:n. Kilistelyä 1950-luvun hengessä. Virtaa-näyttelyn sovituspiste uusittiin. Päänäyttelyn johdanto-osaan toteutettiin syksyllä pienoisnäyttely, jolla haluttiin muistaa jatkosodan päättymistä 70 vuotta sitten. Vaihtuvia näyttelyitä oli vuoden aikana neljä. Näistä Aleksanteri III ja Suomi toteutettiin yhteistyössä Venäläisen taiteen museon kanssa. Näyttely-yhteistyössä oli mukana myös Suomen kansallismuseo, jonne näyttely siirtyi Luonnontieteellisen keskusmuseon tuottama näyttely kertoi lepakoista 10

Kymenlaakson museon omana tuotantona toteutettu Suursaaren Ville - J. W. Mattilan elämän maisemat avautui yleisölle 14.11. Näyttely esitteli Suursaaren historiaa ja Suursaarella syntyneen J. W. Mattilan teoksia, öljymaalauksia ja grafiikkaa. Taidehistorioitsija Liisa Murtti teki tutkimustyön Suursaaren Ville -näyttelyn avajaisia vietettiin 13.11. Galleriakäytävässä oli esillä Pidä saaristo siistinä ry:n Itämeren roskaantumista tutkineen Marlin-projektin valokuva näyttely Pohjakosketus. Kuvaaja Hanna Liukas oli tallentanut roskasukellusten tuloksia. Opetuskäytävää elävöittivät loppukesällä ja alkusyksyllä Hanna Rinta-Männyn maalaukset. Ruotsinsalmi-näyttelyn suunnittelua, esinekartoitusta ja käsikirjoitusta jatkettiin. Näyttely on osa laajaa Ruotsinsalmi aiheista hanketta, joka toteutetaan yhteis työssä Meri keskus Vellamon molem pien museoiden ja Museo viraston kanssa....... ja kirjoitti näyttelyjulkaisun J. W. Mattila Suursaarelta - taidemaalari, valokuvaaja, viuluntekijä. Näyttelyn teokset samoin kuin J. W. Mattilan henkilökohtainen esineistö olivat kaikki lainattuja, taideteoksista monet yksityishenkilöiltä. Vuonna 2015 avautuvan valokuvanäyttelyn Katse Karhulan suuntaan suunnittelu käynnistyi ja näyttelyyn liittyvä julkaisu Valokuvaajat Emil ja Edvin - kuvia Karhulasta ja ympäristöstä saatiin valmiiksi jo hyvissä ajoin. Päänäyttelyuudistuksen ensimmäisen vaiheen, Suuren Rantatien historiaa esittelevän Tie-näyttelyn suunnittelua jatkettiin ja näyttely sai uudeksi nimekseen Mutkat suoriksi. Näyttelyn markkinoimiseksi museo osallistui Haminassa valmisteilla olevalla moottoritiellä Moottoritie on meidän -tempaukseen. Näyttelyt Moottoritie on meidän -tempauksessa juostiin ja maalattiin tieleikkaukseen kalliomaalaus. Kuvat: Tiina Leinonen, Kymenlaakson museo. 11

Museopeda MUSEOPEDA Yhteydenpito kouluihin ja päiväkoteihin jatkui edellisten vuosien tapaan. Opetustiedote toimitettiin vuoden aikana neljä kertaa, niin paperi- kuin sähköisenä versiona. Maakunnallisilla koulutuspäivillä puhunut Hakalan koulun rehtori Mari Hirsi kallio avasi esityksellään uuden näkö kulman koulu yhteistyöhön, jota sitten kesällä lähdettiin kehittelemään. Aivan loppu vuonna selvisi, että kouluvuodeksi 2015/2016 suunniteltu, uusia uria yhteistyön saralla aukova pilotti prosessi toteutuu, kun mukaan saatiin myös Stora Enson Sunilan tehdas. Nuoria huomioitiin Dreamwalltapah tumassa, jonne Kymenlaakson museo järjesti avaimenperä-työpajan. Kahden tapahtuma päivän aikana pajan toimintaan osallistui 2100 koululaista. Senioreille suunnattu ohjelmatarjonta sai uutta puhtia syksyllä aloitetusta yhteistyöstä Kymenlaakson... Muistiluotsin kanssa. Vellamossa järjes tettiin neljästi senioreille suunnattu avoin muisteluryhmä, jossa ensimmäisen kerran runsaan osanottajamäärän korvasi seuraavilla kerroilla sitäkin innokkaampi pieni ydinporukka. Muistelu ryhmää päätettiin jatkaa vuonna 2015, kuitenkin aikaa muuttamalla. Vuoden aikana museopedagogiikan puolella oli kaksi työssäoppijaa. Keväällä Ekamin Haminan toimipisteessä opiskeleva Saga Taskinen- Pitkänen oli suunnittelemassa ja toteuttamassa satumattotyöpajaa ja syksyllä Kouvolan seudun aikuisopistosta artesaaniopiskelija Mariikka Pietilä-Pitkänen suunnitteli ja valmisti museon käyttöön kalastusaiheisen lainalaatikon, osin henkilökunnan avulla. Tätä lainalaatikkoa esiteltiin lokakuussa KOTEKOlla 60+-tapahtumassa, joka kuului osana Vanhusten viikkoon. Kesällä Vellamo sai ensimmäiset... koulun käynninohjaajat avukseen kesäkuuksi, ja etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti he vetivät arkisin lapsille suunnattuja työpajoja. Työpajojen aiheet olivat vanhoja, hyväksi havaittuja, mutta myös uuden kesä näyttelyn innoittamia. Syksyllä puolestaan museoapulaisena työskennellyt Mari Koiranen järjesti nuorille ja aikuisille suunnatun taidepajan. Osanottajat kokoontuivat kolmesti ja järjestivät töistänsä näyttelyn opetuskäytävälle. Kesänäyttelyksi 2014 valittu Vampyy rien varjostamat lepakoiden salattu elämä osoittautui menestykseksi. Näyttelyyn järjes tettiin kesällä vartin mittaisia opastuk sia, jot ka toteutuivat kaikki. Nuoriso teatteri har joitteli näyttelyn innoittamana Pikku Vampyyri -näytelmää, jonka ensi-ilta oli kuitenkin näyttelyn päättymisen jälkeen. Esimakua näytelmästä nuoret näyttelijät ennättivät antaa avajaisissa ja syyskuun tapahtumapäivässä. 12

KOKOELMAT / ARKISTOKOKOELMAT... Kymenlaakson museon kuvakokoelmat täydentyivät vuonna 2014 ahtausta, satamanäkymiä ja sataman rakentamista koskevilla kuvalahjoituksilla. Näistä toinen, noin 8 000 kuvan lahjoitus, kattaa sadan vuoden jakson, ja sen viimeiset kuvat ovat 1980-luvun lopusta. Mainitun lahjoituksen kuvien arvoa nostaa lisäksi niihin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot. Myös Valtatie 7:n rakentamisesta moottoritieksi ja myös sillanrakennustöistä saimme lisää kuvia töiden edettyä edellisen lahjoituserän jälkeen. Muista lahjoituksista mainittakoon Seiskaria ja seiskarilaisia esittävät kuvat ja monet muut määrältään pienemmät, mutta arvokkaat lahjoitukset. Kokoelmat Kantasatama 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Kuva: Salonen, Kymenlaakson museo. 13

Kokoelmat Vuoden aikana kuvakokoelmiin luetteloitiin 3 885 uutta valokuvaa. Valokuvia digitoitiin 303 kappaletta. Aiemmin saaduista suurista kuvalahjoituksista saatiin hyvään alkuun valokuvaaja Aarne Arin kuvien inventointi ja järjestäminen. Lasinegatiivien osalta se vaati runsaasti työtä, sillä muutamat erät ovat ilman kuvauspäiväkirjan numeroa tai muita tietoja. Suursaaren Ville - J. W. Mattilan elämän maisemat -näyttelyä täydentämään tarkoitettujen Suursaari-aiheisten kuvien vienti Finna-palveluun (www.finna.fi) siirtyi seuraavalle vuodelle tietoteknisten palvelujen verkkaisuuden... vuoksi. Museoarkiston aineiston luettelointia varten odotamme uutta museotietojärjestelmää, koska käytössä oleva järjestelmä ei sovellu kyseisen aineiston luettelointiin. Museomme luovutti Osallistumisen hurmaa -projektiin jäl jen nök set 40 valokuvasta. Näiden vanhusten viriketoimintaan tarkoitettujen kuvien aiheiksi valittiin tuttuja näkymiä. Arkistojen asiakaspalvelut Tietokeskus Vellamossa ovat toimineet läpi vuoden lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin tietokeskus oli suljettuna kesälomatauon vuoksi. Ahtaajat yhteiskuvassa vuonna 1927. Sanomalehtipaperirullat on suojattu laudoituksella. 14

KOKOELMAT / ESINEKOKOELMAT... Vuosi alkoi tulipalossa syyskuussa 2013 vaurioituneen Näkin mökin esinekokoelman läpikäymisellä. Kokoelman kohdalla jouduttiin toteamaan kontekstitietojen olevan hyvin niukkoja ja vastaavia esineitä löytyvän jo museoista runsain määrin, joten niillä ei ollut itsenäistä museoarvoa Näkin mökin interiöörin lakattua olemasta. Osa esineistä oli myös hyvin huonokuntoisia oltuaan vuosi kymmeniä mökissä olosuhdemuutosten armoilla. Suurin osa esineistä päädyttiin poistamaan museokokoelmista. Karhulan lasikokoelman luettelointiin saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkorahoitusta seitsemäksi kuukaudeksi. Luetteloinnin edetessä arvio lasiesineiden lukumäärästä tarkentui ylöspäin n. 3 700 kappaleseen, joten edelleen lasikokoelmasta yli puolet odottaa luettelointiaan. Tarkoitus oli myös saada vuoden 2014 aikana Karhulan lasikokoelmasta Kymenlaakson museon ensimmäinen kokonaisuus museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteiseen Finnapalveluun (www.finna.fi), mutta se ei vuoden päättyessä ollut onnistunut, syynä tietoteknisten palvelujen tarjoajien verkkainen toiminta. Jo vuonna 2005 perustettu Meriradiokokoelma saatiin lopulta seulottua ja luetteloitua. Kotkan meriradioaseman historiasta kerto vassa kokoelmassa on niin osin harvinaisia radiolaitteita kuin radioaseman arkeenkin liittyneitä esineitä. Lahjoituksen mukana oli tullut myös Helsingin meriradioaseman käytössä olleita esi neitä, joista muutama luovutettiin eteenpäin Suomen merimuseolle ja Suomen radiohistorialliselle seuralle. Esinekokoelmat olivat aktiivisesti mukana museoalan kokoelmayhteistyössä. TAKO:ssa (valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyö) 4. tallennusaihealue järjestäytyi uudelleen ja Kymenlaakson museon edustajasta tuli metsäteollisuusryhmän puheenjohtaja. Ryhmä aloitti toimintansa kartoittamalla omien ja muiden museoiden aihepiiriin liittyvät kokoelmat. Museo osallistui aktiivisesti myös alalla paljon näkyvyyttä saaneisiin yhteistallennus- ja merkitysanalyysi hankkeisiin. Kokonaan uutena yhteistyömuotona aloitettiin maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien tapaamiset, joista toinen pidettiin perinteisenä tapaamisena Helsingissä ja toinen virtuaalisesti. Vuoden 2014 aikana kokoelmat karttuivat 211 esineellä, joista arkeologisia löytöjä on 125 kpl. Esineitä luetteloitiin 870 kpl, valtaosa Karhulan lasikokoelmaan, ja poistettiin 342 kpl. Poistoista suurimman osan muodostivat Näkin mökin esineet. Kokoelmaesineiden lisäksi poistettiin kymme nittäin ns. einoja eli kokoelmiin kuulumattomia esineitä. Muiden töiden lomassa jatkettiin myös tietojärjestelmä Musketin siivoamista konversiossa syntyneestä roskadatasta. Kokoelmat Näkin mökissä esillä ollut seinävaate. Seinävaate oli likainen ja haalistunut vuosikymmenien esilläolon jäljiltä. Sen yhteyteen oli aikanaan kirjattu tieto, että lahjoittaja oli teettänyt sen 1920-luvulla ja seinävaate oli hänelle rakas muisto. Esine säilytettiin osana museokokoelmia. Kuva: Jaana Kataja, Kymenlaakson museo. 15

Kokoelmat KOKOELMAT / KONSERVOINTI Kokoelmakeskuksessa on jatkunut esineistön inventointi, valokuvaus ja esineiden säilytystilojen uudelleen organisointi. Tekstiilikokoelmas ta isompana kokonaisuutena käytiin lävitse kokoelmissa olevat hääpuvut ja jalkineet. Tässä työssä oli apuna Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolta työharjoittelussa ollut vaatetusalan opiskelija sekä kesätyöntekijä. Konservaattorit osallistuivat Kymenlaakson museon näyttelytilojen olosuhteiden seuraamiseen, näyttelyssä olevien esineiden kunnon tarkkailuun ja Virtaa-päänäyttelyn vuosittaiseen puhdista miseen. Virtaa-näyttelyn muotiosion sovituspisteen uudistamisen suunnittelussa oli tekstiilikonservaattori mukana. Keväällä konservaattorit osallistuivat Aleksanteri III ja Suomi näyttelyn pystytykseen. Syksyllä auenneeseen Suursaaren Ville - J.W Mattilan elämän maisemat -näyttelyyn konservoitiin runsaasti Suursaaressa käytettyjä erilaisia tekstiilejä ja esineitä. Tekstiilikonservaattori sai valmiiksi Kotkan klubin... tontilta kesän 2013 kaivauksissa löydettyjen nahkalöytöjen konser voinnin. Käymä län nurkasta löytyi neljä vadillista erilaisia nahkaesineitä, pääasiassa kengän osia sekä joitain tekstiili paloja. Esineet puhdistettiin, peg-käsiteltiin ja pakaste kuivattiin. Konservaattorit aloittivat Ahlström Kiinteistöt Oy:n omistaman kuomureen konservoinnin. Se laitetaan esille joulukuussa 2015 avautuvaan Mutkat suoriksi -näyttelyyn. Vuosikymmenet ulko raken nuksen vintillä olivat jättäneet jälkensä rekeen, se oli erittäin likainen ja sen maalatut puu-, nahka- ja tekstiilipinnat olivat vaurioituneet. Maakunnallista työtä tehtiin konservoimalla Haminan museoille Ester Toivonen kansakunnan kaunotar -näyttelyyn Esterin kruunajais puku vuodelta 1934. Näyttelyyn muokattiin myös puvulle sopiva torso. Lisäksi on vastattu useisiin tekstiilien ja esineiden hoitoon ja konservointiin liittyviin tiedusteluihin. J.W. Mattila näyttelyyn tulleen silkkihuivin konservointi. Kuva: Jaana Kataja, Kymenlaakson museo. 16 Kuomureen puhdistaminen. Kuva: Jaana Kataja, Kymenlaakson museo.

KOKOELMAT / KÄSIKIRJASTO... Museon käsikirjaston pääosa on sijoitettu Tietokeskus Vellamoon, jossa se on sekä museon henkilöstön että asiakkaiden käytettä vissä. Museon kokoelmakeskuksessa on myös pieni, sen henkilö kunnan tarpeisiin tarkoitettu käsikirjasto. Hankinnat suoritettiin Kymenlaakson museon kokoelma ohjelmassa määriteltyjen kokoelmanmuodostusperiaatteiden mukaisesti ja luetteloitiin Kaakkuritietokantaan. Tietokeskus Vellamon yhtenä toimijaosapuolena on kuluneen vuoden aikana osallistuttu sen suunnittelutyöryhmän toimintaan. Kymenlaakson museon tutkija päivysti Tietokeskuksen asiakas palvelussa 5,5 h/viikko. E-päivä! Kirjastojen sähköiset aineistot järjestettiin keskiviikkona 19.2. klo 15 17 Tietokeskus Vellamossa. Tietokeskus Vellamon ja Kotkan kaupunginkirjaston henkilökunta vastasivat tilaisuudessa asiakkaiden kysymyksiin e-kirjoista ja kirjastojen sähköisistä aineistoista. Saman päivän Tietoherkku-esitelmässä esiteltiin museoiden ja kaupungin kirjaston e-aineistoja. Kokoelmat 17

MAAKUNNALLINEN TOIMINTA Kymenlaakson museon maakunnallisesta toiminnasta vastaavat pääosin arkeologi, maakuntamuseotutkija ja rakennustutkija. Työtä ohjaa Museoviraston kanssa tehty nelivuotissopimus. Siinä vuosien 2014-2017 päätavoitteiksi on asetettu alueellisen yhteistyön edistäminen, osallistava tiedonvälitys ja kokonaiskäsityksen selkiyttäminen Kymenlaakson rakennusperinnöstä. Maakunnallinen toiminta MAAKUNNALLINEN TOIMINTA / ARKEOLOGIA Toimintavuoden 2014 kenttätöiden kaikki kolme kaivauskohdetta sijaitsivat Kotkansaarella. Viemäröinti- ja rakennus kohteisiin liitty nyttä konekaivun seurantaa ja valvontaa suoritettiin kolmen kuukauden ajan kaupungin keskustassa sekä Katariinassa. Kaivaussesonki alkoi kesäheinäkuun taitteessa, jolloin museo suoritti Keskuskoulun väistötilojen rakentamiseen liittyneen viemäröinnin valvonnan. Kaivutyön yhteydessä ei tavattu kiinteitä rakenteita, mutta koulutontilta paljastui rippeitä kulttuurikerroksesta, joka oli todennäköisesti jo Ruotsinsalmen aikainen. Viemäröintitöitä suoritettiin myös Kotkan evankelisluterilaisen kirkon tontilla, missä uusittiin kirkkoa ympäröivä sadevesijärjestelmä. Museo seurasi ja valvoi viemäröintiin liittyneitä kaivutöitä kesä elokuussa runsaan kahden kuukauden ajan. Töiden yhteydessä doku mentoitiin viemäriojista paljastuneita kerroksia ja rakenteita se kä otettiin talteen arkeologisia, Ruotsinsalmen aikaisia löytöjä. Kaivun yhteydessä merkittävimpiä löydöksiä olivat Insinöörikomennuskunnan talon ja Ruotsinsalmen aikaisen kivetyn pääkadun jäännökset. Syyskuussa suoritettiin konekaivun valvontaa...... Puistotie 13:n tontilla, jonne tullaan rakentamaan uusi Katariinan päiväkoti. Arkeo loginen valvontatyö oli jatkoa museon edellisenä syksynä suoritta malle tarkkuusinventoinnille, jonka yhteydessä useista Katariinan maauimalan eteläosaan kaivetuista koekuopista löytyi Ruotsinsalmen aikaisia kulttuuri kerroksia ja esineistöä. Myös vuoden 2014 kone kaivun valvonnan yhteydessä paljastui Ruotsinsalmen aikaisia kerroksia esinelöytöineen, mutta kiinteitä rakenteita alueelta ei odotuksista huolimatta paljastunut. Arkeologisten valvontatöiden lisäksi tehtiin vuoden aikana 70 asiakastiedusteluihin, muinaisjäännös- ja löytö ilmoituksiin, viranomaistehtäviin sekä maankäyttöhankkeisiin liittyvää tarkastus-, maasto- ja tutustumiskäyntiä. Näistä kahdeksan, joista useimmat liittyivät Kotkansaaren Katariinan alueen Ruotsinsalmen aikaisiin kohteisiin, tehtiin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Maastokäynneillä on tarpeen mukaan suoritettu myös kohteiden perusdokumentointia. Kohdekäynneistä on laadittu muistioita, tarkastuskertomuksia sekä selvityksiä, jotka on tarvittaessa toimitettu myös muille viranomais- ym. tahoille. Vasen kuva: Kotkan kirkon viemäröintityömaa. Mittaustöissä S.Kivisilta ja M. Kykyri. Oikea kuva: Puistotie 13:n konekaivua valvomassa A. Ryökkynen ja M. Kykyri. Kuvat: M. Minkkinen, Kymenlaakson museo. 18

Kenttätöiden raportointi Toimintavuoden alkukuukausina oli arkeologin pääasiallisena tehtävänä edellisenä kesänä suoritetun ns. Kotkan klubin tontin kaivausten tutkimus raportin ja sen liitteiden valmiiksi laatiminen. Kevätkuukausien aikana arkeologi apulaisineen myös luetteloi, valokuvasi ja numeroi valvontatyön yhteydessä tontilta talteen otetut arkeologiset löydöt. Kesän 2014 kaivausten loputtua aloitti arkeologi apulai sineen kenttätöihin liittyneiden jälkitöiden teon. Keskuskoulun pihan kone kai vun valvonnan jälkityöt suoritettiin syys-marraskuussa. Jälkitöiden yhteydessä laadittiin tutkimus raportti ja luetteloitiin kaivausten löytö- ja valokuva-aineisto Musketti-museotietojärjestelmään. Lisäksi... kaivausten löydöt valokuvattiin ja numeroitiin ja niistä laadittiin erillinen löytöluettelo. Syksyn aikana, osittain samanaikaisesti Keskuskoulun pihan kaivauksiin liittyneiden jälkitöiden kanssa, suoritettiin myös Kotkan kirkon ja Puistotie 13:n kaivutöihin liittyneitä jälkitöitä. Niiden yhteydessä saatiin valmiiksi kaivauksiin liittyneiden valokuvien ja löytöjen luettelointi Musketti-museo tietojärjestelmään sekä löytöjen valokuvaus ja numerointi. Myös kaivauksiin liittyneiden raporttien laatiminen aloitettiin syksyn loppupuolella. Tutkimusraporttien lisäksi arkeologi on laatinut toiminta vuoden aikana yhteensä 9 kenttäkohteisiin liittyvää tarkastus kertomusta, muistiota tai kommenttia. Maakunnallinen toiminta A. Ryökkynen dokumentoimassa rajamerkkiä Kotkan Hurukselassa. Kuva: M. Kykyri, Kymenlaakson museo. Muut työt Toimialaan kuuluvien viranomais- ja asiantuntijatehtävien sekä asiakas palvelun lisäksi on arkeologi apulaisineen vastannut kaivaus- ja muihin arkeologisiin kohteisiin ja löytöihin liittyvän valokuva materiaalin tallentamisesta Musketti-museotietojärjestelmään. Toimintavuoden aikana tietojärjestelmään luetteloitiin päänumerot YLEV51865, 51869-70, 51883, 51899, 51896, 51975, 52080-52081. Lisäksi järjestelmään luetteloitiin myös historiallisen ajan arkeologisia kaivauslöytöjä, jotka liitettiin museon esinekokoelmiin. Mainitut löydöt luetteloitiin Muskettiin päänumeroille 2014030 sekä 2014031. Kymenlaakson ammatillisesti hoidettavien museoiden kanssa jatkettiin yhteistyötä tavoitteena löytää uusia yhteistyömuotoja ja kehittää kulttuuriympäristöasioiden hoitamista. Tähän liittyen suunniteltiin ja toteutettiin kaksi Röykkiöitä ja räystäslautoja -yleisötilaisuutta, joissa käsiteltiin kuntien arkeologiaa ja rakennuskulttuuria. Tilaisuudet, joissa arkeologi piti arkeologiaan ja kulttuuriympäristöihin liittyvän esitelmän, järjestettiin Haminassa... 28.8.2014 ja Virolahdella 20.11.2014. Osalle Vellamon päänäyttelyssä osiossa 4 esillä oleville arkeologisille esineille haettuun jatkolaina-anomukseen saatiin jatkolainapäätös Museovirastosta. Osion esineiden laina-aikaa jatkettiin 3.12.2019 asti (MV 31/07.06.00/2014). Vuotta 2000 vanhemman arkeologisen näyte- ja löytöaineiston järjestämis- ja luettelointityö ei edennyt mainittavasti muista kiireisemmistä töistä johtuen, mutta aineistoihin liittyvä paikkakuntakohtainen luettelo saatiin päivitettyä. Aika pulasta johtuen ei myöskään ehditty jatkaa vuosien 2008-2010 arkeologisen valokuva-aineiston luettelointia Musketti-tieto järjestelmään. Edellisen lisäksi arkeologi kirjoitti ns. Kotkan klubin tontin kesän 2013 kaivauksista artikkelin sekä Kymenlaakson museon Taapeli-verkkojulkaisuun että Muinaistutkijan numeroon 4/2014. Lisäksi hän laati Arkeologia Suomessa -verkkojulkaisuun artikkelin Muinaisjäännösten suojelusta Kotkansaarella. 19

Maakunnallinen toiminta MAAKUNNALLINEN TOIMINTA / PAIKALLISMUSEOTYÖ Paikallismuseotyössä korostui yhteistyö ja asioita työstettiin erilaisissa tapaamisissa. Niiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat korvanneet osin perinteisen neuvonnan. Yksittäisen museon neuvonnasta on paljolti siirrytty koordinoimaan yhteisesti sovittujen asioiden toteuttamista. Myös käsiteltävien asioiden sisältö on laajentunut perinteisen museotyön ulkopuolelle. Paikallismuseotyön tavoitteet on sovittu Museoviraston kanssa. Paikallismuseoiden ohjaus Paikallismuseoihin suuntautuneilla neuvontakäynneillä keskusteltiin mm. luetteloinnista ja toimintalinjoista. Valtionavustusta saivat Hamina Vehkalahden kotiseutu museon rakennuksen kuntoarvion teettämiseen, RUK-museo ajoneuvo katoksen rakentamiseen ja Ranta-Pukin kievarimuseo ulkoverhoukseen. Näiden avustusten käyttöä seurattiin. Maakunnallinen koulutuspäivä pidettiin Kotkassa ja sen aiheena oli museoiden ja koulujen välinen yhteistyö. Teemaa käsiteltiin lähinnä esimerkkien avulla ja kokemuksia kuultiin mm. historia- ja museokerhosta sekä kummiluokkatoiminnasta. Kouvolassa pidetyssä maakunnallisessa museo päivässä jatkettiin samalla aiheella. Siellä kuultiin esityksiä mm. Mennään museoon! -viikosta ja Kymenlaakson lasten ja nuorten kulttuuriverkoston toiminnasta. Pyhtään kotiseutumuseo ja Virolahden Bunkkerimuseo luetteloivat esineistöään maakuntamuseon Muskettimuseo tietojärjestelmään. Pyhtäältä tietojärjestelmään saatiin lisää 519 esinettä ja Bunkkerimuseosta digitoitu aineisto kasvoi 49 esineellä. Huhtikuussa pidettiin Vellamossa valtakunnalliseen Museo 2015 -hankkeeseen liittynyt koulutustilaisuus, jossa Kaakkois Suomen museoita perehdytettiin uuteen Museoiden luettelointi ohjeeseen. Kymenlaakson museon sähköinen tiedotuslehti Taapeli ilmestyi keväällä. Samoin Kymenlaakson museoiden aukioloaikaesite.... Yhteistyö Vuonna 2013 aloitetut Röykkiöitä ja räystäslautoja -yleisötilaisuudet jatkuivat Haminassa ja Virolahdella. Niissä maakuntamuseon rakennus tutkija ja arkeologi kertovat kyseisen kunnan kulttuuri ympäristöistä. Tilaisuuksia jatketaan vuonna 2016. Toimintavuonna jaettiin ensimmäinen Kymenlaakson kulttuuri ympäristöpalkinto Nutikka. Kymenlaakson museo käsitteli yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kymenlaakson liiton kanssa palkinnonsaajaehdokkaat. Ryhmän esityksen pohjalta Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta myönsi palkinnon Kouvolan rakennus perinnön inventointityölle. Työn toteuttaneelle arkkitehti Rurik Wasastjernalle myönnettiin kunniamaininta. Seuraava palkinto jaetaan vuonna 2016. Kymenlaakson museonjohtajat kokoontuivat kaksi kertaa. Tapaamisessa pohdittiin mm. maakunnan museoiden synergian hyödyntämistä, hankkeita ja valtionosuuksia. Myös museotoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Koulutusja museopäivien ohjelman työstäminen lisäksi jatkettiin toimikunnan roolin vahvistamista. Jäsenten tehtäväksi tuli tänä vuonna jalkautua ja käydä omien kontakti tahojensa kanssa läpi yhteisesti kootut kysymykset teemasta Nuoret ja museo. 20 Museopäivän ohjelmassa oli tutustuminen Kouvolan keskustan arkkitehtuuriin. Oppaana toimi arkkitehti Rurik Wasastjerna. Kuva: Marja Salmijärvi, Kymenlaakson museo.

... Maakuntamuseotutkijat tapasivat Museovirastossa Helsingissä, jossa aiheina olivat kokoelmapolitiikan, saavutettavuuden ja alueellisen työn organisoinnin hyvät käytänteet. Kymenlaakson museo esitteli alueensa paikallismuseoiden kanssa tehtyjä kokoelmaohjelma ja niiden tekotapaa. Paikallismuseot olivat näkyvästi esillä kaupunkilehti Ankkurissa ja PK:ssa, joissa julkaistiin 10 museon hiukan eri näkökulmasta kirjoitettu kolumni. Kevään ja kesän aikana julkaistun sarjan aloitti maakuntamuseon kokoava kirjoitus. Kaakko 135 kanssa aloitettiin keskustelut paikallismuseoiden suuremmasta näkyvyydestä myös mat kailumainonnassa. Yhtenä mahdollisuutena on hyödyntää heidän mobiilisovellustaan museoiden markkinoinnissa. KyAMK:in kanssa laadittiin Kymenlaakson metsäteollisuuteen keskittyvä hankehakemus, jonka toteuttamiseen haettiin rahoitusta Kymenlaakson liitolta. Rahoitusta ei kuitenkaan myönnetty. Kansainvälisiä vaikutteita ja verkostoitumista haettiin Münche nissä heinäkuussa pidetystä EMAC-konferensista. Konferenssin teemoina olivat mm. museoneuvojien laajentunut toimenkuva, yhteistyön mahdollisuudet sekä vähentyneet taloudelliset resurssit. Maakunnallinen toiminta EMAC-konferenssin osanottajia kuuntelemassa luentoa upeassa Kaufbeurenin kaupungintalossa. Kuva: Wolfgang Stäbler, Landesstelle für die nichtstaatlihen Museen in Bayern. Yhteistyöllä maakuntamuseossa Museoviraston kanssa tehdyn nelivuotissopimuksen toteutumista ja ensi vuoden tavoitteita käytiin läpi maakunnallista työtä tekevien tutkijoiden kanssa. Maakunnallista työtä tekevien tutkijoiden lisäksi paikallismuseoiden neuvontaan ja yhteistyöhön ovat osallistuneet myös muut Kymenlaakson museon museoammatilliset henkilöt. 21

Maakunnallinen toiminta MAAKUNNALLINEN TOIMINTA / RAKENNUSHISTORIA Rakennustutkija osallistui rakennettujen kulttuuriympäristöjen asiantuntijana lukuisiin rakentamis- ja suunnittelu hankkei siin, kaava- ja tie hankkeisiin ja kehittämishankkeisiin. Tutkija osallistui maankäyttöä ja rakentamista koskeviin viranomais kokouksiin ja ohjausryhmiin sekä osallistui kulttuurihistoriallisin perustein myönnettävien avustusten (Ely-keskuksen hoitoavustukset ja Museoviraston entistämisavustukset) suuntaamiseen ja niiden valvontaan. Rakennustutkija valvoi myös museorakennuksille suunnattujen valtion avustusten käyttöä. Korjaus- ja suunnittelutöiden neuvonta tapahtui pääasiassa kohdekäynneillä, puhelimitse ja sähköpostitse. Vuosi 2014 oli rakennuskulttuurin osalta varsin työllistävä, tämä näkyy mm. lausuntojen määrän kasvuna. Lausunnot Vuonna 2014 Kymenlaakson museo antoi 80 (v. 2013 47 kpl) rakennettua kulttuuriympäristöä koskevaa lausuntoa. Lausunnoissa tuotiin esille niitä kulttuuriympäristön rakennushistoriallisia, kaupunkikuvallisia ja maisemallisia merkityksiä ja arvoja, jotka kulloinkin oli maankäytön suunnittelussa kulttuuriarvoina huomioitava. Eniten kirjoitettiin kaavoja, ympäristönvaikutusten arviointi ohjelmia ja muuta maankäyttöä koskevia lausuntoja (46 kpl). Näissä lausunnoissa esitettiin kulttuurihistoriallisesti perusteltuja kannanottoja koskien yksittäisiä rakennuksia, kulttuuriympäristöjä, kaupunkikuvaa ja maisemaa. Tarvittaessa lausunnoissa korostettiin myös selvitysten... ja inventointien tärkeyttä kaavan perusselvityksenä. Yksittäisiä rakennuksia koskevia lausuntoja kirjoitettiin 27 kpl. Lausunnot koskivat mm. rakennuslupia (rakennusten muutoksia, laajennuksia), poikkeuslupahakemuksia ja purkamislupahakemuksia, joita oli 8 kpl. Osassa haettiin purkua usealle rakennukselle samalla hakemuksella. Osaa purkuhakemuksista museo ei puoltanut ja tämä otettiin hyvin huomioon lopullisissa ratkaisuissa. Myös kaavalausunnossa perusteltiin yksittäisten rakennusten suojelua. Teihin, kuten moottoritiehen, kevyenliikenteen väyliin ja tie toimituksiin otettiin kantaa 6 kertaa. Osallistuminen Rakennustutkija osallistui noin 30:neen rakennus kulttuuria tai maisemaa käsittelevään kokoukseen. Kenttätyössä tehtiin 57 paikalla käyntiä. Yksittäisten rakennusten katselmusten lisäksi, kaava-alueet pyrittiin tarkistamaan ennen lausuntojen kirjoittamista. Katselmuksiin sisältyi neuvontaa ja myös paikalla pidettyjä palavereja. Rakennustutkija osallistui mm. Kaakkois-Suomen Ympäristöpoliittisen neuvottelukunnan kokouksiin, Maisema perintö maaseudun veturina Kaakkois-Suomessa -hankkeen ohjausryhmään, rakennus osien kierrätystä edistävään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vetämään Perko-hankkeen ohjausryhmään. Rakennustutkija oli myös Kotkan seurakuntatalon uudistamisen ohjausryhmässä, toimi mm. ulkopuolisena asiantuntijana arkkitehtuurin palkintolauta kunnassa ja Kymenlaakson rakennuskulttuurin palkintoa (ns. Nutikka) valmistelevassa ryhmässä sekä osallistui vuoden aikana Kuusan kosken inventointihankkeen ohjausryhmään. Kuntiin suunnatut kulttuuriympäristöjä käsitelevät Röykkiöitä ja Räystäslautoja -tilaisuudet pidettiin Haminassa ja Virolahdella. Näissä tilaisuuksissa rakennustutkija esitteli... paikallista rakennus kulttuuria ja siihen liittyviä asioita. Oman lukunsa vuonna 2014 muodosti kalatiehanke Kotkan Korkeakoskelle. Rakennustutkija kommentoi kalatiehankkeen suunnitelmia ja valmisteli alueen asemakaavaa koskevan lausunnon. Kalatieasioita puitiin myös Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisen tulevaisuuskuvat -työpajassa, jossa oli keskustelussa vaihtoehdot ja toimintaohjelma vuosille 2015-2020. Työpajoissa rakennustutkija toi esille rakennettuihin kulttuuriympäristöihin liittyviä haasteita, koska kalatiet tulevat myös tulevaisuudessa kohdistumaan mm. teollisuus- ja myllypaikkoihin. Kesällä 2013 palaneen Kalliopytingin purkaminen tehtiin kevään ja kesän aikana. Purkaminen organisoitiin Kotkan kaupungin tilapalvelun, Sotek-säätiön ja Kymenlaakson museon yhteistyönä. Purkaminen tehtiin suurelta osin käsityönä, joka mahdollisti raken nuksen purkamisen vaiheittaisen valokuvaamisen ja tarvittavien näytteiden oton. Muiden kohteitten dokumentointi tehtiin lähinnä valokuvaamalla mm. rakennuksesta tehdyn purkamishakemuksen tullessa tietoon. 22