Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten väheni alempien korkeakoulututkintojen määrä, viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä väheni vain hieman, alle yhden prosentin. Tohtorintutkintoja ja lisensiaatintutkintoja suoritettiin saman verran kuin edellisenä vuonna. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot Yliopistotutkinnot Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 4 4, ylempiä korkeakoulututkintoja 5 4, lisensiaatintutkintoja ja tohtorintutkintoja. Vuonna kaikista tutkinnon suorittajista 5 prosenttia oli. Ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli lähes prosenttia, ylemmistä korkeakoulututkinnoista reilu prosenttia ja tohtorintutkinnoista prosenttia. Uuden kansallisen koulutusluokituksen () mukaan vuonna eniten tutkintoja suoritettiin humanistisella ja taidealalla, prosenttia kaikista tutkinnoista. Lähes yhtä paljon, prosenttia, suoritettiin sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla että tekniikan alalla. Tohtoreita valmistui eniten terveys Helsinki.5. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
ja hyvinvointialalta, luonnontieteiden alalta ja tekniikan alalta, yhteensä noin 5, joista kultakin alalta valmistui noin 5 tohtoria. Yliopistoittain eniten tutkintoja suoritettiin Helsingin yliopistossa, tutkintoa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Aaltoyliopistossa 4 tutkintoa ja Turun yliopistossa 5 tutkintoa. Yliopistoopiskelijat Vuonna uusia opiskelijoita aloitti 5, mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ylemmän korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä lisääntyi seitsemän prosenttia. Alemman korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä väheni neljä prosenttia ja tohtorikoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä kolme prosenttia vuonna. Alemman korkeakoulututkinnon aloitti ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti vajaa opiskelijaa. Yliopistoopiskelijat koulutusalan (kansallinen koulutusluokitus ) ja sukupuolen mukaan Yliopistoissa opiskeli vuonna yhteensä 54 opiskelijaa, joka on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 8 ja ylempää korkeakoulututkintoa 54 4 opiskelijaa. Jatkotutkintoopiskelijoita oli 8, joista lisensiaattikoulutuksessa noin 5 opiskelijaa ja tohtorikoulutuksessa vajaa 8 opiskelijaa. Vuonna eniten opiskelijoita oli humanistisella ja taidealalla, 8 prosenttia. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla, 5 prosenttia. Lähes yhtä suuri osuus, 4 prosenttia, opiskelijoista opiskeli tekniikan alalla. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 5 prosenttia, mutta koulutusaloittain tarkasteltuna vaihtelu oli suurta. Kasvatusalalla opiskelijoista runsas neljä viidestä oli, humanistisella ja taidealalla sekä yhteiskunnallisella alalla opiskelijoista oli runsas kaksi kolmasosaa. Myös terveys ja hyvinvointialat sekä maa ja metsätalousalat olivat naisvaltaisia: opiskelijoista oli noin kaksi kolmasosaa. Naisten osuus opiskelijoista oli pienin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla (ICT), vajaa viidesosa opiskelijoista. Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aaltoyliopistossa, opiskelijaa, ja Turun yliopistossa, opiskelijaa. Tarkempia aikasarjatietoja yliopistoopiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen ja alan (kansallinen koulutusluokitus ) ja sukupuolen mukaan...4 Liitetaulukko. Ulkomaalaiset yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen ja alan (kansallinen koulutusluokitus ) ja sukupuolen mukaan... Laatuseloste: Yliopistokoulutus...8
Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen ja alan (kansallinen koulutusluokitus ) ja sukupuolen mukaan Koulutusaste/koulutusala Koulutusasteet yhteensä Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Maa ja metsätalousalat Terveys ja Maa ja metsätalousalat Terveys ja Maa ja metsätalousalat Terveys ja Uudet opiskelijat 5 4 4 5 4 4 58 54 55 4 5 8 5 58 85 8 8 444 8 4 4 84 4 5 5 4 88 5 45 4 545 4 58 8 48 5 8 55 4 4 55, 8,,8, 5, 5,4, 5, 5,, 5, 5, 8,,, 4,5 5,,5 5,, 8,,5 5,4 8,, 8,, 5,4,, 55, 58, 4, Opiskelijat 54 4 4 58 4 88 5 5 5 58 54 8 8 5 8 4 88 84 54 88 5 54 44 4 5 5 8 4 8 48 5 8 8 45 8 855 855 58 84 54 5 4 8 5 4 58 8 5 8 4 8 8 5 4 48 4 85 5 4 5 4 5 8 4 48 5, 8, 8,5, 4, 4, 8,4 4, 4,4,, 5,4 8,4,,5 44, 4, 5,8,5,5,4, 5, 85,,,5 55,8 54,,,4,,, Tutkinnon suorittaneet 88 55 5 45 4 5 8 8 84 5 48 5 4 4 84 585 8 48 4 4 55 5 45 58 45 8 4 4 5 4 5 8 4 88 8 58 458 4 5 584 4 8 5 55 8 58 45 8 54 4 5 8 8 45 5 85 4 5 885 5,5 8,,, 54, 5,, 4,,, 8, 55, 84,,4, 5,8 5, 8,4,8, 85, 4,5 5, 8,,,4 5, 5,,8 4,4,,, 4
Koulutusaste/koulutusala Lääkärien Uudet opiskelijat,5 Opiskelijat 55 4 4,8 Tutkinnon suorittaneet erikoistumiskoulutus ) Maa ja metsätalousalat,5 55 4 4,8 8 88, Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Maa ja metsätalousalat Terveys ja Maa ja metsätalousalat Terveys ja 8 4 5 8 54 5 5 5,8, 8,, 4 4 4 5 44 84 ) Vuodesta 5 alkaen muiden lääkäreiden kuin eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta ei lasketa enää tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. 4 58 8 4 4 54,, 4, 58, 5, 5, 5, 8,,,, 4 4 4 48 8 58 5 55 8 88 8 44 85 8 4 8 5 4,,5 4, 8, 5, 4, 4, 5,,, 5, 5,,, 5,8 48,8,,,,4, 8 5 8 55 48 4 45 8 55 5 8 5 4 8 88,,5,, 84, 85, 5, 4, 5, 5,, 5,4,,, 5, 48, 8,,,, 4, 5
Liitetaulukko. Ulkomaalaiset yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen ja alan (kansallinen koulutusluokitus ) ja sukupuolen mukaan ) Koulutusaste/koulutusala Koulutusasteet yhteensä Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien Maa ja metsätalousalat Terveys ja Maa ja metsätalousalat Terveys ja Maa ja metsätalousalat Terveys ja Uudet opiskelijat 5 44 5 44 55 8 8 5 84 5 4 54 5 8 4 8 5 48 45,, 8, 5, 54,8 4,,8, 5,5 5,5 54,8 54,8,, 4,, Opiskelijat 4 5 8 48 4 88 85 5 4 5 8 4 8 4 55 54 5 45 45 5 5 4,4,, 5,4 5, 4,, 8,4 5, 54, 4,4 5,8 8, 4,4 44, 45, Tutkinnon suorittaneet erikoistumiskoulutus ) Maa ja metsätalousalat, 4 4 8 5 5,,, 85, 45, 8,, 5,8 5, 4,,,5 58, 55, 54,8 8 45 4 4 8 5 5 8 5 4 5 4 8 5 85 5 55 58 8 8 45,,, 5, 8, 4,4,,4 5,5 5, 8,, 8, 55, 5,5 44, 55 8 84 8 48 4 5 5 8 8 8 8 4 84 4 8 4 84 5 5 5 8 5 4 4 5 8 5 5 4,, 5, 58,4 5,8 45,, 8, 44, 4,4 8, 4,,5 54,5,,5,,5 5,,, 45,5 8,,, 5, 5,5 4, 8,4 4, 55,,8,
Koulutusaste/koulutusala Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto ) Kansalaisuus muu kuin suomi. Maa ja metsätalousalat Terveys ja Uudet opiskelijat 445 48 4 8 8 8 58,, Opiskelijat 5 4 45,, 5, 5, 4, Tutkinnon suorittaneet ) Vuodesta 5 alkaen muiden lääkäreiden kuin eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta ei lasketa enää tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. 5 5 5,, 5, 5, 5,, 5, 5,,5 5,4 5 4 45 8 4 45 48 55 8 8 5 4 5 5 4,, 5, 5,5 44, 4,,5,4 4, 5, 5, 4 8 8 5 4 4,, 4, 58, 4,8 44,4 4,5,,,, 45,8,
Laatuseloste: Yliopistokoulutus. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan yliopistojen.. tilanteen mukaista opiskelijamäärää ja yliopistoissa kalenterivuoden aikana suoritettuja tutkintoja. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Yliopistotilasto on laadittu henkilöpohjaisten opiskelija ja tutkintotietojen perusteella. Tilastolain (.4.4/8 muut. /) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (4../48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö ja elinolotilastot tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastovuodesta 4 alkaen yliopistotilaston opiskelija ja tutkintotiedot laaditaan yliopistojen korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon (VIRTA) toimittamien henkilöpohjaisten tietojen perusteella. Aineisto on kokonaisaineisto.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, yliopistoille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Opiskelija ja tutkintotiedot ilmestyvät kerran vuodessa. Tutkintotiedot koskevat edellistä kalenterivuotta ja opiskelijatiedot ovat.. tilanteen mukaisia. Kukin yliopisto ilmoittaa opiskelijan ensisijaisen opiskeluoikeuden, mutta opiskelija voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän opiskelee useammassa kuin yhdessä yliopistossa. Lopulliset aineistot valmistuvat noin puolen vuoden kuluttua viiteajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä myös suoraan Koulutustilastotvastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internetsivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.. Tilastojen vertailukelpoisuus Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 8 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta alkaen tilastovuoteen asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 4 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 84 alkaen. Vuodesta alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta alkaen uudet opiskelijat ovat ko. tutkinnon ko. yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa ko. yliopistoon kirjoille tulleita. Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat eri vuosien vertailtavuuteen. 8
Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education (ISCED ) luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 5 ja ). Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta alkaen kansallisella koulutusluokituksella.. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Yliopistotilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
Koulutus Lisätietoja Tarja Seppänen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 55 koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 55 www.tilastokeskus.fi ISSN 4 = Suomen virallinen tilasto ISSN 5 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 45 5 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi