Lausunto: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Kestävän hyvinvoinnin seuranta Jukka Hoffrén HTT, Dosentti (Soveltava tilastotiede) Helsingin yliopisto Jukka Hoffrén 1
Kestävän hyvinvoinnin mittaaminen Lähtökohta: Siirretään huomio tuotannon mittaamisesta kulutuksen mittaamiseen (mm. Stieglitzin komissio). ISEW ja GPI mittaavat hyvinvointia kuluttajasta käsin. Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (Index of Sustainable Economic Welfare, ISEW) ja Aidon kehityksen indikaattori (Genuine Progress Indicator, GPI) mittarit ovat vallitsevan talousteorian mukaisia mittareita ja BKT:ta parempia hyvinvoinnin ja todellisen edistymisen mittareita. Ne pyrkivät laajentamaan hyvinvoinnin kuvausaluetta ottamaan huomioon tärkeimmät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset. Jukka Hoffrén 2
Hyvinvointi mittarin tavoitteet Nykyisellään yhteiskunnan toiminta tuottaa liikaa sosiaalisia ongelmia, ympäristöongelmia ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyviä ongelmia tuotettua hyvinvointia kohden. Hyvinvoinnin parantaminen pelkästään taloudellista aktiviteettia kasvattamalla ja korjaamalla jälkikäteen aiheutuneita haittoja ja pahoinvointia. Hyvinvointia tulee jatkossa luoda niin, että samalla synnytetään mahdollisimman vähän pahoinvointia. Uusi positiiviset ja negatiiviset toimet toisistaan erottava hyvinvointimittari auttaa osaltaan ymmärtämään ja näkemään kuinka luoda enemmän hyvinvointia pienemmin panoksin ja edistää yhteiskunnan kehitystä. Jukka Hoffrén 3
1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 BKT:n, ISEW:in ja GPI:n kehitys 1945-2016 (euroa per asukas, v. 2010 reaalisin hinnoin) 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 BKT GPI ISEW Jukka Hoffrén 4
GPI:n laskenta 1. Tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus (+) 2. Hyvinvointia tuottavat markkinattomat palvelut (+): Kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvo, korkeakoulutuksen arvo, vapaaehtoistyön arvo, kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut, maanteiden tuottama hyöty. 3. Tuotannon haitat ihmisille (-): Rikollisuuden aiheuttamat kustannukset, vapaa-ajan menettämisen arvo, työttömyyden kustannukset, kestokulutushyödykkeiden hankinta, työmatkojen kustannukset, liikenneonnettomuuksien kustannukset. 4. Ympäristön heikentyminen ja luonnonvarojen kuluminen (-) Vesistöjen pilaantumisen kustannukset, ilmansaasteiden kustannukset, meluhaittojen kustannukset, soiden ja kosteikkojen häviäminen, maatalousmaan häviäminen, luonnontilaisten metsien häviäminen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat haitat. + = vaikutus positiivinen. - = vaikutus negatiivinen. Jukka Hoffrén 5
Suomen GPI:n pääkomponenttien kehitys 1945 2016 (euroa per capita, rp) Jukka Hoffrén 6
GPI:n kehitys Suomessa ja maakunnissa 1960-2016 (euroa per capita, reaalisin vuoden 2010 hinnoin) 25000 20000 15000 10000 5000 0 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016-5000 Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Suomi Jukka Hoffrén 7
GPI:n kehitys Etelä-Suomessa 1960-2016 (euroa per capita, reaalisin vuoden 2010 hinnoin) 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ahvenanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Suomi Jukka Hoffrén 8
GPI:n kehitys Länsi-Suomessa 1960-2016 (euroa per capita, reaalisin vuoden 2010 hinnoin) 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 Pirkanmaa Satakunta Keski-Suomi Suomi Jukka Hoffrén 9
GPI:n kehitys Pohjanmaalla ja Lapissa 1960-2016 (euroa per capita, reaalisin vuoden 2010 hinnoin) 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Jukka Hoffrén 10
GPI:n kehitys Itä-Suomessa 1960-2016 (euroa per capita, reaalisin vuoden 2010 hinnoin) 25000 20000 15000 10000 5000 0 Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Suomi Jukka Hoffrén 11
Hyvinvoinnin kehityssuunnat GPI seurasi hyvin BKT:n kehitystä, kunnes kehitystrendit erkaantuivat toisistaan 1980-luvun loppupuolella. Suomen hyvinvointi on 1990-luvun alusta lähtien polkenut paikallaan. Maakunnittain tarkasteltuna hyvinvointi on kehittynyt hyvinkin eri suuntiin 1980 luvun lopulta alkaen. Osassa maakunnissa näyttää jääneen päälle 1990 luvun alun lama ja hyvinvoinnin lasku on jatkunut. Toisissa maakunnissa taas laman hyvinvointia laskenut vaikutus on jäänyt lyhyeksi ja hyvinvoinnin kasvu jatkunut entiseen tahtiin. Finanssi- ja talouskriisin myötä vuonna 2008 BKT:n kasvu on monissa maakunnissa pysähtynyt tai kääntynyt laskuun. Hyvinvointiin BKT:n kasvun pysähtymisellä ei ole ollut juurikaan vaikutuksia. Jukka Hoffrén 12
Kansainvälinen kehitys YK on nostanut suomalaisen GPI -työn esille Agenda 2030:n tavoitteen 17.19 Measuring Progress yhteydessä potentiaalisena BKT:n korvaajana tai täydentäjänä. Työ pohjaa kestävän hyvinvoinnin mittarille. Parhaillaan Yhdysvalloissa kehitellään päivitettyä GPI 2.0:n mittaria ja pohditaan laadinnan metodologiaa. Englannissa on laskettu Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittarin RISEW indikaattori kaikille 9 alueelle 1994-2008 ja EU:n raportti esittää sen yhtenä lupaavana uutena vaihtoehtona alueellisen hyvinvoinnin ja kehityksen mittaamiseen. Alueellista ISEW mittaria käytetään myös Belgiassa Flanderin alueella asetettujen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden seurantaan. Jukka Hoffrén 13
Toimenpide-ehdotuksia Kestävän kehityksen mittaaminen ja seuranta edellyttää kattavia tilastoja, kestävän kehityksen indikaattoreita sekä tiedot kokoavaa aggregaatti-indikaattoria. Toimiva ja talousteorian mukainen aggregaatti-indikaattori on kehitettävissä Aidon kehityksen indikaattorin GPI:n pohjalta. Etenkin kytkentä globaaliin kestävyyteen on haaste, joka vaatii kehittämistä. Työlle tarvittaisiin sopiva taustaorganisaatio ja riittävä rahoitus. Jukka Hoffrén 14
Menetelmät ja lähteet YK 2016. Development and Globalization. Goal 17: Partnerships for the goals. Target 17.19: Measure progress. Saatavissa: http://stats.unctad.org/dgff2016/partnership/goal17/target_17_19.html Hoffren, J. - Vatanen, E. 2014. Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta 1960-2012. Aidon kehityksen indikaattori (GPI). TEM raportteja 17/2014. Helsinki. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2871099/suomen+maakuntien+taloudellisen+kehit yksen+seuranta+1960+2012+16052014.pdf Kuusela A. 2013. Uudenmaan alueellinen hyvinvointikehitys, GPI seuranta 1960-2012. Uudenmaan liiton julkaisuja E 128 2013. Saatavissa: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/14017/uudenmaan_alueellinen_hyvinvointikehitys_ GPI-seuranta_1960_2012_E128-2013.pdf Hoffrén J. Lemmetyinen, I. Pitkä, L. 2010. Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista. Mittareiden vertailu ja kehittämiskohteet. Sitra. Selvityksiä 32. Helsinki. Saatavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/selvityksi%c3%a4- sarja/selvityksi%c3%a4%2032.pdf?download=lataa+pdf. Rättö, H. 2009. Hyvinvointi ja hyvinvoinnin mittaamisen kehittäminen. Tilastokeskus. Tutkimuksia 250. Maaliskuu. Helsinki. Jukka Hoffrén 15
Kiitos! Jukka.hoffren@helsinki.fi Jukka Hoffrén 16