Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?



Samankaltaiset tiedostot
Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa?

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi

Monimuotoisuuden suojelu

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Kainuun metsäohjelma

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Keski-Suomen metsäbiotalous

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen. Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsätalouden näkymät

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

kannattava elinkeino?

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Uudenmaan metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Metsäohjelman seuranta

Satakunnan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Kansallinen metsäohjelma Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä

Metsäohjelman seuranta

Lapin metsäbiotalous

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Pohjanmaan metsäbiotalous

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Biotalouden värisuora

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Metsäohjelman seuranta

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Kainuun metsäbiotalous

Metsäsuunnitelman kehittäminen TIKO-hankkeessa tutkittua

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Kymenlaakson metsäbiotalous

Metsäohjelman seuranta

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Metsätalouden mahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja

Metsien käytön monet mahdollisuudet

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Transkriptio:

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri Metsänomistajan Talvipäivä 30.1.2010 Tiedekeskus Heureka, Vantaa

Carta Marina 1539

Olaus Magnus Gothus 1555

Metsien muuntuva käyttö Omavaraistalouden ja varhaisen metsäteollisuuden vaiheet ovat jääneet taakse Menneet vaiheet ovat välttämättömiä vaiheita seuraavaan

Omistusoikeus Suomen perustuslaki turvaa omistajalle oikeuden omaisuutensa normaaliin, järkevään ja kohtuullista hyötyä tuottavaan käyttöön Euroopan ihmisoikeussopimukseen on kirjattu jokaisen henkilön oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan Omaisuuden käytön rajoista säädetään yksityiskohtaisemmin erityissäädöksissä

Metsäpolitiikka kannustaa tuotteistamiseen Kansallinen metsäohjelma 2008: tarvittavat toimenpiteet Kehitetään metsien aineettomien hyötyjen arvonmäärittämistä ja tuotteistamista Virkistysarvojen tuottamiseksi otetaan käyttöön metsänomistajalähtöisiä toimintamalleja

Esimerkki virkistyskalastuksesta Kuokkalankosket Lempäälässä Koskikalastusmaksu 10 / päivä paikkakuntalainen 60 / vuosi ulkopaikkakuntalainen 90 / vuosi toteuttajana Kuokkalan-Kuljun osakaskunta

Esimerkki virkistysmatkailusta Lopen mönkijärata, 30 km 25 / päivä tai 120 /koko ajokausi Toteuttajina Hämeen liitto, Lopen kunta ja maanomistajat Otettiin käyttöön kesällä 2006 Ura tarkoitettu mönkijäsafareita vetävien yrittäjien käyttöön, mutta myös yksityishenkilöt pääsevät ajamaan

Puun käyttö nyt Raaka-ainetta puutuote-, paperi- ja massateollisuudelle Puunkorjuun, -kuljetuksen, metsien hoitotyön arvo, 1700 milj. euroa/vuosi Puunmyynnin tulot, 1700 milj. euroa/vuosi

Puulle on runsas perinteinen käyttö myös tulevaisuudessa Kuvat: Simo Virtanen

Puun uutta käyttöä Uusia puunjalostuksen tuotteita tulossa energia-, pakkaus-, materiaali- ja bioaloille Helsingin Energian visio hiilineuraalienergiasta 2030-luvulla

Rikoslaki suuntaa tuotteistamista Rikoslaki sääntelee luonnontuotteita, joita saa poimia jokamiehenoikeuden nojalla Rikoslaki sallii seuraavat teot Maassa olevien kuivien risujen poimiminen Maahan pudonneiden käpyjen, pähkinöiden tai luonnonvaraisten marjojen, sienien tai kukkien poimiminen

Koristejäkälä Koristejäkälän keruu ja myynti Keski-Eurooppaan käynnistyi 1910-luvulla Vienti suurimmillaan 1960- luvulla, tuotekehityksen ansiosta edelleen kysyntää Vuokratuloa maanomistajille 0,5 milj. euroa/vuosi palkkatuloa työntekijöille 0,5 milj. euroa/vuosi Kuva: Airi Matila

Koristejäkälä Maanvuokra ja työtulo hinnoitellaan saadun laatikkomäärän perusteella Jäkälän viennin lisäämiseksi säädettiin laki jäkälän maasta viennistä (203/1931). Kuva: Eero Kubin

Luonnonarvot kaupallistuvat Kestävän metsätalouden rahoituslain ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet vuodesta 1997 alkaen Valtio korvaa menetyksen, joka aiheutuu arvokkaan luontokohteen määräaikaisesta säilyttämisestä, 7 milj. e /vuosi Luonnonhoitohankkeita, 3 milj. euroa/vuosi

Luonnonarvot kaupallistuvat METSO-ohjelma 2008-2016: valtio korvaa metsänomistajalle kustannukset, joita aiheutuu puuntuotannon tulonmenetyksistä ja luonnonhoidosta, 182 milj. euroa vv.2008-2012

Maisema kauppatavarana Kun kesämökkiläinen tai matkailuyrittäjä saa iloa maanomistajan tuottamasta maisemasta, hänen kannattaa maksaa palkkio maanomistajalle Virkistysarvon ostaja ja maanomistaja myyjänä sopivat palkkiosta Kuva: Eero Lukkarinen

Uusille kaupallisille metsän tuotteille kysyntää, 1 Lisääntynyt matkailu, mökkeily ja uudet yhteiskunnalliset tarpeet luovat uutta kysyntää Luontoympäristöllä terapeuttinen vaikutus: Voisiko lääkäri määrätä masennuksen hoitoon retkeä terveysvaikutteiseen metsään? Voisiko terveysvaikutteinen metsä tarjota erikoishoitoja ja aistien terästämistä? (Japani)

Uusille kaupallisille metsän tuotteille kysyntää, 2 Metsät vaikuttavat maapallon hiilidioksiditaseeseen ja niillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä Korvaukset hiilensidonnasta ovat tulevaisuudessa mahdollisia maanomistajille

Uusille kaupallisille metsän tuotteille kysyntää, 3 Kun luonnonmarjaa kasvatetaan viljeltynä, sitä ei voida poimia jokamiehen oikeuden nojalla Mahdollisuuksia kaupalliseen tuottamiseen tai marjastus voidaan yhdistää matkailun vetovoimatekijäksi Pakurikääpä, mustikanlehti, ruokasienet, jne ( Italia)

Uusille kaupallisille metsän tuotteille kysyntää, 4 Kuka omistaa pohjaveden? Voisiko pohjaveden tuottaminen olla uusi kaupallinen tuote? EU-maaseutupolitiikassa ollaan ehkä siirtymässä rajoitteista kompensaatioiden käyttöön

Tarvitaan sopimuksellisuutta ja välitysmekanismeja Lähtökohtana on tunnistaa arvo- ja liiketoimintaketjut Tuotteen tuottajan ja hyödyntäjän on löydettävä toisensa Siksi tarvitaan kaupankäynnin sopimuksellisuutta ja välitysmekanismeja

Avoin maisema ja energiapuu Maatalouden hylkäämät pellot, tienpientareet ja valtaojien varret kasvavat energiapuuta Tarvitaan uutta kustannustehokasta liiketoimintaa energiapuun saamiseksi paikalliseen lämpölaitokseen Samalla hylätty maatalousmaisema säilyy avoimempana Kuva: Matti Seppälä

Päätelmät Metsäomaisuus on paikkaan sidottua, sitä myös maiseman ja muiden uusien tuotteiden kaupallistaminen Arvoketjujen hyödyntämisessä tulee olemaan alueellista vaihtelua Matkailuun liittyvät markkinat keskittyvät isoihin matkailukeskuksiin (?) Virkistyskäyttöön liittyvät markkinat suurten kaupunkien läheisyydessä (?)