LAADUKAS SISÄLLÖNKUVAILU -SUOSITUS



Samankaltaiset tiedostot
Mitä on sisällönkuvailu

Sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston kokous

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

Sisällönkuvailu Fennicassa. Mirja Anttila Sisällönkuvailupäivä

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki

SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA. Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä Tieteiden talo

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät

SISÄLLÖNKUVAILUN KOULUTUSTARVEKYSELY

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Auktoriteettitietokanta

MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus

YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta. Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä

Finto-projektin tilannekatsaus

Pysyvä ja muuttuva A:sta O:hon sisällönkuvailussa. Mirja Anttila Kansalliskirjasto

Päällekkäisyys ja AFO-ontologia Tulevaisuus? YSO + AFO KOKO?

Tieto matkaa maailmalle

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Suomi.fi palvelutietovaranto

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen

YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto

Kokoelmakartan lyhyt historia

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto KDK 2012 seminaari Terhi Mikkola, Kansalliskirjasto

SISÄLLÖNKUVAILUOHJE MARC 21-FORMAATTIA VARTEN

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva

Finton jatko vuosina

YSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten

Finton hyödyntäminen ministeriöiden palveluissa. erityisasiantuntija Pilkkuniina Brandt, VNK

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA. International Seminar on Collection Mapping Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

YSAsta YSOon kirjastoissa - kysely ja siirtymäsuunnitelmat

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Finna ja ontologiat tms.

Susanna Nykyri

ONKI Living Lab. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto

Uudet kuvailusäännöt ja tietokantojen 0-alueen konversio. Ulla Ikäheimo Arto-päivä, Helsinki

Finto-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Miten ARTO-yhteistyön laajentaminen palvelee tiedekustantajia, kirjastoja ja tutkimushallintoa?

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä Liisa Virtanen Kansalliskirjasto

Kirjasampo. Kaunokki-ontologia & TKK / Dipoli. Kansalliskirjaston ontologia-seminaari Kaisa Hypén

ARTOn / ARTIVAn hyödyntäminen julkaisutiedonkeruussa

Melindan hankauskohtia

ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Vastausten määrä: 597 Tulostettu :11:33

Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt: keskeiset sääntökohdat. Ulla Ikäheimo Tiivistelmä Kuvailupäivä esityksestä

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta Leena Lodenius

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Metatietovaranto Melinda Hankkeen tilanne Minna Olkinuora-Tauru

Kysy kirjastonhoitajalta. Syksy 2008

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous Ari Rouvari Kansalliskirjasto

Tauon jälkeen tutkijaksi. Informaatikko Marja Kokko

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa

Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö

Kirjasampo [lyhyt oppimäärä]

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen Linnea2-konsortio

Metatiedon yhteentoimivuutta edistävät palvelut ja projektit. Missä mennään -webinaari

RDA-kuvailun keventäminen. Melinda-päivä Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita

ARTIVA-pilotointi. KVP asiantuntijaseminaari Lassi Lager

Kansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa

Kansallinen metatietovaranto sisältöjä ja jaettua osaamista. Nina Hyvönen

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

Talonmiehen tuokio klo KANSALLISKIRJASTO

Tekijän nimi

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI

HAKU LASTU-VERKKOKIRJASTOSTA LASTU-verkkokirjastosta voi toistaiseksi hakea vain Lahden aineistotietokannasta.

Tavoite : Yhteinen metatietovaranto kaikille Suomen kirjastoille

Museoiden keskustelutilaisuus Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Katsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI)

Liikkujan polku tiedonlähteille. Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti

Yleinen suomalainen ontologia YSO

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Kyseinen aihe on sairaiden öljyvoitelu.

Näkökulmia elokuvien sisällönkuvailuun

Nelli kaukopalvelutyössä

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto

Transkriptio:

LAADUKAS SISÄLLÖNKUVAILU -SUOSITUS ESKO SIIRALA HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO, VIIKIN KAMPUSKIRJASTO 14.5.2014

MIKSI SISÄLLÖKUVAILLAAN Sisällönkuvailussa pyritään mahdollistamaan sisällöllisesti tietynkaltaisten teosten tai dokumenttien löytäminen Sisällönkuvailijan tulisi osata arvioida mikä ko. dokumentissa on oleellista tiedonhakijoille

Sisällönkuvailun tarkoitus on mahdollistaa hyvä tiedonhaku: vastaavat aiheet löytyvät yhteneväisesti : oikeilla luokilla, oikeilla asiasanoilla kohdeviittauksilla mahdollisesti myös vapaan haun termein sisällysluetteloista ja huomautuskentistä

Sisällönkuvailussa on myös tavoitteena: Kattavuus: miten kattavasti haluttu aineisto löytyy Relevanssi: sisällönkuvailun avulla löytyy merkityksellistä, aiheenmukaista aineistoa. Validiteetti: sisällönkuvailun avulla löytyy oikeaa, terminologian tarkoittamaa aineistoa

MITEN ALOITAT SISÄLLÖNKUVAILUN Sisällönkuvailija perehtyessään julkaisun sisältöön voi hyödyntää tarpeen mukaan otsikkoa, tiivistelmää, sisällysluetteloa, väliotsikoita, esipuhetta, johdantoa ja julkaisussa mainittuja avainsanoja

Myös taulukkotekstejä, määritelmiä, tutkimustavoitteita, yhteenvetoa, artikkeleita, takakantta ja ennakkoesitteitä voi käyttää julkaisun sisällönkuvailussa Tutki tarvittaessa samasta aiheesta tehtyjen muiden julkaisujen sisällönkuvailua Voit vertailla erikielisten versioiden sisällönkuvailua

Teoksen tai artikkelin kuvailussa voi hyödyntää myös tietoaineistoja, jota saadaan: hakemalla samojen tekijöiden muuta tuotantoa hyödyntäen samoja aiheita, luokkia, yhdistelmiä Suhtaudu kuitenkin kriittisesti: löytynyt teos voi olla eri näkökannalta katsottu, voi olla tullut uusia termejä Tavoitteena on kuvailla julkaisun kokonaisuus, älä kuvaile pieniä osia, jollei se aiheen harvinaisuuden takia ole jollain tavalla erityisen tarpeellista

E-kirjojen sisällönkuvailussa voi hyödyntää julkaisijoiden antamaa viitetietoa ja metadataa Kokotekstiaineistojen sisällönkuvailun merkitys kasvaa, koska tekstintunnistuksen kautta haettava aineisto voi olla liian laaja hakujärjestelmille Käytä sekä mahdollisimman tarkkoja (=suppeita) asiasanoja - riittävä spesifisyys - että niistä ainakin astetta laajempia termejä

Laita kasvien, taudinaiheuttajien ja eläinten tieteelliset nimet asiasanoihin, jos suinkin mahdollista Sanastojen termien välisiä suhteita voi hyödyntää, kun kuvailee itselle vieraan alan tietoaineistoja Jos sisällönkuvailussa ei voi hyödyntää auktoriteettitietokantoja esim. Asteria, on termien oikeat muodot tarkistettava asiasanastoista, tesauruksista tai ontologioista

Sisällönkuvailutyötä nopeuttaa ja tasalaatuistaa, jos asiasanasto tai ontologia on auktoriteettitietokannassa, joka on kytkettynä viite- tai kokotekstitietokantaan Tämä varmistaa, että termit tallennetaan oikeassa muodossa Tämä yllämainittu lisää myös sisällönkuvailun johdonmukaisuutta

Asiasanojen määrää ei yleensä ole rajoitettu - voit antaa niin monta asiasanaa kuin on tarpeen Kun nämä sanastot ja ontologiat ovat kytkettynä myös asiakaskäyttöliittymään, asiakkaat hakevat käyttöliittymän ohjaamana tietoa niillä termeillä, millä aineistoa on kuvailtu

SISÄLLÖNKUVAILUN PERIAATTEET -SUOSITUS 1. Kaikki luetteloitava aineisto sisällönkuvaillaan Poikkeus: suuria e-kirjapaketteja ei tarvitse sisällönkuvailla itse 2. Sisällönkuvailussa noudatetaan Sisällönkuvailuohjetta MARC21-formaattia varten (laadittu 22.11.2012, päivitetty 16.1.2013 Sisällönkuvailuohje

Ohje on tehty ensi sijassa Voyager- ja Alephkirjastojärjestelmillä luetteloivia suomalaisia kirjastoja varten, sitä voivat soveltaa myös muut MARC21-formaatin käyttäjät Sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto suosittelee sisällönkuvailuohjeiden noudattamista Melindassa ja kirjastojen omissa kokoelmatietokannoissa Melindassa saa korjata termien virheellisiä kirjoitusasuja ja MARC21-formaatin struktuurin rikkomuksia, esim. termi väärässä kentässä

3. Käytetään Yleistä suomalaista asiasanastoa / Allmän tesaurus på svenska (YSA/Allärs) silloin kun se on mahdollista ja vältetään eri sanastojen päällekkäisten termien käyttöä Ks. Sisällönkuvailuohje MARC21-formaattia varten. Liite 3 Asiasanastot Sisällönkuvailuohje_2013

Kaikki Melindaan sisällönkuvailua tekevät osallistuvat YSA/Allärsin ylläpitoon tekemällä aktiivisesti termiehdotuksia (email: vesa-posti(at)helsinki.fi)

4. Kaikkia sanastoja, myös vieraskielisiä, voidaan käyttää Riippumatta sisällönkuvailtavan aineiston kielestä voidaan käyttää erikielisiä asiasanoja 5. Suositellaan ketjuttamattomien asiasanojen käyttöä On myös asiasanastoja, joiden rakenteeseen ja/tai indeksointikäytäntöön kuuluvat ketjut, esim. LCSH, MeSH, sao (Joillakin aloilla on tarkoituksenmukaista ketjuttaa myös YSA-asiasanoja)

6. Käytetään vakiintuneita kansallisia tai kansainvälisiä luokituksia Ks. Sisällönkuvailuohje MARC21-formaattia varten Liite 1: Luokitusjärjestelmiä Sisällönkuvailuohje_2013 7. Suositellaan tiivistelmien ja sisällysluetteloiden tallentamista Esim. poiminta BookWhere- tietokannasta

LAADUKAS SISÄLLÖNKUVAILUTYÖ Sisällönkuvailu aineistojen aiheiden ja teemojen kuvailu asiasanastojen, ontologioiden ja/tai luokitusten avulla on osa laadukasta metadataa Laadukas sisällönkuvailu auttaa tiedonhakijaa löytämään sisällöllisesti relevantin aineiston kattavasti ja helposti Sisällönkuvailu palvelee IFLAn (Kansainvälinen kirjastojärjestöjen liitto) määrittelemistä bibliografisen järjestelmän neljästä päätavoitteesta kahta: löytämistä (find) ja valintaa (select) nimenomaan dokumentin sisällön perusteella

Tavoitteet on määritelty Statement of International Cataloguing Principles (by IFLA Cataloguing Section and IFLA Meetings of Experts on an International Cataloguing Code) -julkilausumassa vuodelta 2009. Suomeksi tuo on Julkilausuma kansainvälisistä luettelointiperiaatteista Noita tavoitteita on tosin ko. paperissa viisi, mutta käytännössä viides (navigointi) on varmaan nähty yleensä vähemmän keskeisenä, esim. FRBR-mallissa näitä käyttäjän tarpeita on neljä ja niiden lisäksi viitataan myös navigointiin

EDELLYTYKSET SISÄLLÖNKUVAILULLE Laadukas sisällönkuvailu vaatii tekijältään asiantuntijuuteen perustuvaa osaamista Työ edellyttää taitoa analysoida tietoa, ymmärtää käsitteitä ja käyttää niitä johdonmukaisesti Jatkuva tieteen, tutkimuksen, median ja julkaisualan aktiivinen seuraaminen sekä kouluttautuminen että teknologisen kehityksen seuraaminen kuuluvat ammattitaitoon

Hyvä yleissivistys, riittävä kielitaito, sopeutuminen jatkuvaan muutokseen ja teknologiseen kehitykseen ovat tarpeen Konkreettinen työ vaatii yhteisesti sovittujen tiedon mallinnuksen sääntöjen, standardien ja formaattien tuntemusta sekä sisällönkuvailun työkalujen, kuten luokitusten ja asiasanastojen ja ontologioiden hallintaa

Tiedonhaun teorian ja käytännön tuntemus auttaa tuottamaan laadukasta kuvailua Yhteiskäyttöön suuntautuva ja kansainvälistyvä ympäristö edellyttää kykyä yhteistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti Kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen, työryhmien ja verkostojen työhön osallistuminen tai toiminnan seuraaminen on tärkeää

Oman toimintaympäristönsä edellyttämällä tavalla on seurattava esim. tieteenalojen, tutkimusmenetelmien ja julkaisukäytäntöjen kehittymistä Tieto asiakaskunnan rakenteesta ja tiedontarpeista auttaa tekemään tarkoituksenmukaista sisällönkuvailua asiakaslähtöisesti

Oman haasteensa työhön tuo aineistojen monipuolisuus Kaunokirjallisuus, pelit ja muu elämyksellinen aineisto vaatii toisenlaista sisällönkuvailua kuin tietoaineisto Omia vaatimuksiaan on esimerkiksi musiikkiaineistolla, kartoilla ja kuva-aineistolla

Sisällönkuvailutyö vaatii korkea-asteen koulutuksen sekä kirjasto- ja informaatioalan opinnot Sisällönkuvailijoiden asiantuntemuksesta on hyötyä, kun suunnitellaan uusia kirjasto- ja tietojärjestelmiä

LAADUKKAAN SISÄLLÖNKUVAILUN HYÖDYT Sisällönkuvailu rikastaa oleellisesti metadataa ja parantaa asiakkaan mahdollisuuksia löytää relevantteja tietosisältöjä Tästä hyötyvät kaikki tiedontarvitsijat, niin tutkimustietoa tarvitsevat opiskelijat, tutkijat ja päätöksentekijät kuin elämyksellistä tietoa etsivät kaunokirjallisuuden harrastajat

Hyvin tehty työ on käytettävissä laajasti yhteiskäyttöisissä järjestelmissä ja sitä voivat hyödyntää erilaiset yhteiskunnalliset toimijat Kaiken sisällönkuvailun merkitys korostuu, kun tietokannat kasvavat, yhteisiä tietovarantoja otetaan käyttöön ja digitaalinen tietoympäristö laajentuu

KYSELYISSÄ ESILLE TULLUTTA Miten sisällönkuvaillaan, kun on uusi aihealue, jolle ei löydy asiasanoja? Vastaus: Käyttäkää vapaan indeksoinnin sanaryhmän sanoja ja ilmoittakaa niistä Tallennetaan vapaita termejä 653-kenttää Ehdotetaan uusia termejä YSAan YSA-prosessia tullaan kehittämään

Väite siitä, että Fennican asiasanoitus on epätasaista (joskus tarkkaa, joskus suppeaa) Vastaus: Voi olla epätasaista Väite siitä, että Melindassa on käytössä liikaa asiasanastoja. Vastaus kirjastoilta ei voine kieltää käyttämänsä sanaston käyttöä

Millä kielellä asiasanoitetaan, kun aineistoa on usealla kielellä? Vastaus: Kirjasto voi käyttää haluamaansa asiasanastoa YSO käännetään englanniksi

ERIKOISKIRJASTOJEN NÄKÖKULMA YSA ei välttämättä sisällä riittävän tarkkoja termejä Käyttäkää vapaan indeksoinnin sanaryhmän sanoja ja ilmoittakaa niistä Uusien termien esittäminen YSAan voi auttaa myös erikoiskirjastoja Kirjastojärjestelmien vapaiden termien kenttää voi myös hyödyntää Mahdolliset erikoissanastot voivat ehkä paremmin vastata erikoiskirjastojen tarpeisiin

KIITOS!