36. Teurastamo } (Yleinen teurastamo) Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset * Kokouksessaan tammikuun 9 p:nä kaupunginvaltuusto valitsi teurastamolautakunnan puheenjohtajkksi isännöitsijä J. Mehdon sekä lautakunnan muiksi jäseniksi tarkastaja S Koskisen, putkien asentaja V. Saarelan, talousneuvos W.A. Piekkolan, majuri P. Strandin, teurastaja Y.A. Pajulan, eläinlääkintöneuvos A.G. Backmanin, agronomi U.H. Forssin ja toimitusjohtaja W.J. Elkin. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi valtuutettu K^E. Östenson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi kauppias W.J. Elki ja sihteerinä apulaiskaupunginsihteeri A. Blomberg. Teurastamolautakunta kokoontui 16 kertaa. Sen käsittelemien asioiden pykäläluku oli l6ö ja lähetettyjen kirjeiden luku 50. Lausunnot ym. Lautakunta, antoi kertomusvuonna kaupunginhallitukselle lausuntoja ja esityksiä, jotka mm. koskivat: Helsingin Kunnantyöntekijäin Keskustoimikunnan esitystä, että teurastamo on luettava teollisuuslaitosten ryhmrän kuuluvaksi ja sen mukaan työntekijöille erinäisissä töissä maksettava korotusta ohjepalkkoihin; Helsingin kaupungin Virkamiesyhdistyksen esitystä teknikkokunnan palkkojen tarkistamisesta; kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomusta v:lta 1; järjestelytoi-' miston tiedustelua tapaturmakustannuksista; Helsingin unnantyöntekijäin Keskustoimikunnat esitystä, että tuntipalkkaisille teurastajille olisi maksettava heidän urakkatyönsä väliaikoina suorittamastaan tuntityöstä urakkatyössä ansaittu keskimääräinen tuntipalkka; lihankuljetusta koskevien terveydenhoidollisten määräysten antamista.helsingin kaupunkia varten; ns. luonto!setukomitean mietintöä; 5 vuoden rakennusohjelman laatimista; ehdotusta y:n 3 talousarvioksi; 5-jäsenisen komitean asettamista valmistelemaan kysymystä teurastamon taksojen ja maksujen tarkistamisesta; puhdistuslaitoksen (ent. nimi lantala) piirustusten hyväksymistä; oppisopimusten solmiämista teurastajaharjoittelijoiden kanssa. Muista lausunnoista ja ehdotuksista mainittakoon edellisten lisäksi lausunnot,jotka koskivat: Elki oy:n kirjelmää juoksukissojen painoeroista; Helsingin Lihakauppiasyhtfistyksen toivomusta syväjäädyttämön aukioloajan muuttamisesta; palkkalautakunnalle tehtyä esitystä tuntipalkkaisten teurastajien siirtämisestä työehtosopimussuhteesta viranhaltijasuhteeseen; ruhojen halkaisusahan hankkimista; erinäisten teurastamomaksujen tarkistusehdotusta; teurastamon t-.oimiston johtosäännön muuttamista; kalasataman vuokrien tarkistusta; tukkuhallin ja lihantarkastamon aukioloajan tilapäistä muuttamista Olympian kisojen aikana; Helsingin Kalatukkukauppiaiden esitystä, että kalasataman vuokrat korotettalsin väin 50 lausuntoa höyrynhankintasopimuksesta; suu- ja sorkkataudin takia teurastettujen eläinten lihojen säilyttämistä ja myyntiä kaupungin teurastamolla sekä maidontarkastamon pihamaan kunnostamista. Toimitusjohtaja T.H. Tallqvist teki 10 päivän virkamatkan Tukholmaan, Malmöön, Kööpenhaminaan, Göteborgiin ja Uddevallaan tutustuen sikäläisiin teurastamoihin. Toimitusjohtaja T.H. Tallqvist, yliesimies R. Aker-
358 man ja teurastaja Y. Pajula tekivät tutustumismatkan Lahden, Tampereen ja Lappeenrannan teurastamoihin Apulaisjohtaja J.K. Sjölundille myönnettiin apuraha osallistumista varten Pohjoismaiden eläinlääkärlhyglenikkojen kokoukseen Göteborgissa kesäkuun 7-8 psnä. Eläinlääkäri J3.0. Engdahlille myönnettiin apuraha opiskelua varten Saksassa Hannoverin eläinlääkärikorkeakculussa* Käyttöpäällikkö K.V. Virtanen teki 11 vrk kestäneen virkamatkan Ruotsiin ja Hollantiin tutkimaan syväjäädyttämön rakenteisiin liittyviä yksityiskohtia. Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohta jana toimi toimitusjohtaja T.H. Tallqvist sekä jäseninä agronomi U.H. Forss lautakunnan edustajana* tärkastaja S. Koskinen vähittäiskuluttajien edustajana, johtaja A.K. Vainio edustaen Suomen Kalakauppiaitten liittoa, professori T.H. Järvi Suomen Kaiastusyhdistystä* kauppias N.F. Karlsson Helsingin Kalakauppiasyhdistystä ja kalastusneuvos F.G. Gottberg Hylands Fiskarförbundia. Teurastamon toiminta Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kaupunginhallitukselle ehdotettiin, että Johtaja T.H. Tallqvist, joka elokuun 4 p:nä täytti 67 vuotta, saisi pysyä virassaan vielä yhden vuoden, minkä ehdotuksen palkkalautakunta hyväksyi. Toimistoapulaiseksi nimitettiin M. Hietanen helmikuun 1 p:stä alkaen, teurastajaksi nimitettiin V. Toivola heinäkuun 1 p:stä alkaen, vartija T. Ra jokangas vs. vaakaa jaksi helmikuun 1 p:stä sekä sp* vaakaajaksi heinäkuun 1 pistä, vartijoiksi nimitettiin T. Penttinen ja V. Lindberg sekä tp. vaakaajaksi E. Kärhä heinäkuun 1 psstä, metallikorjausmies A. Virtanen erosi kesäkuun 30 p:nä,metallikorjausmieheksi nimitettiin 0. Ilmonen elokuun 1 p:stä alkaen, halliapulaiseksi C. Vilkman marraskuun 1 p:stä alkaen, tilapäisiksi teurastajiksi nimitettiin seuraavat tuntipalkkaiset teurastajat: N. Fräntilä, K. Heinonen, E. Hämäläinen., L. Lehti, K. Lindgren, R. Myllymäki, M. Saaristo ja 0. Vesamäki syyskuun 1 p:stä alkaen ja lokakuun 1 p:stä alkaen V. Saarinen, L. Salo ja T. Tuominen. Teurastaja S. Sandvik sai jatkaa tuntipalkkaisena teurastajana marraskuun 1 p:stä alkaen, teurastaja V. Tampio määrättiin omasta pyynnöstään aputöihin 6 kuukauden ajaksi, eli siksi, kunnes esittää hyväksyttävän, virkaan vaadittavan lääkärintodistuksen, käyttöpäällikkö K.V. Virtanen määrättiin valvomaan syväjäädyttämön rakennustöitä, toimistoapulainen M. Anttilalle myönnettiin synnytyslomaa joulukuun 28 p:stä maaliskuun 23 p:ään 3> sijaiseksi määrättiin toimistoapulainen M. Hietanen, jonka sijaiseksi määrättiin A. Koskenmäki. Tilapäinen, työvoima ja vuosilomasijaiset: Toimistoapulaisten vuosilomansijaisina toimivat R/ Idman Ja S. Rautio kesäkuun 1 p:stä elokuun 31 p:ään, E. Rautio toukokuun 28 p:stä elokuun 31 p:ään, toimistoapulaisen sijaisena M. Lahtinen tammikuun 1 p:stä 31 p:ään, vaakaajien vuosilomansijaisena toukokuun 12 p:n ja elokuun 31 p:n välisenä aikana H. Jumppanen, tilapäisinä vuosilomansijaisina eläinlääkärit K.K. Kallela syyskuun 1 p:stä 20 p:ään, E. Nordström heinäkuun 1 p:stä elokuun 31 p:ään ja M. Pippingsköld heinäkuun 1 p:stä 31 p:ään sekä konemestarin sijaisena V. Mahkonen toukokuun 1 p:n ja syyskuun 30 p:n välisenä aikana. Tuotantokomitea. Teurastamon tuötantokomiteaan valittiin v:^si 2 seuraavat henkilöt: työnantajan edustajiksi H. Tallqvist ja K.V. Virtanen sekä R. Åkerman, toimihenkilöiden edustajiksi K. Carlander ja B.O. Engdahl vakinaisiksi sekä varalle 0. Mustonen ja V. Troberg, työntekijöiden edustajiksi valittiin A. Virtanen, A.E. Virtanen, T. Jablonsky, L. Kervinen ja
Y. Pajula sekä varajäseniksi V.VTampio, L. Saarinen, L. Ylen, K. Salo Ja Y. Tiemaa. Puheenjohtajana toimi H. Tallqvist Ja sihteerinä K Carlander. Teurastusosas tot. Teurastusosastoilla teurastettiin Ja tarkastettiin kertomusvuonna alempana mainitut määrät eri eläimiä..vertailun vuoksi julkaistaan myös vvin 1948-1 luvut, 1948 1949 0 1 2 Sonneja ja härkiä..... 2 4j8 5 462 4 97? 4 921 4 403 Lehmiä 11 12 201 13 497 14 927 15 949 Hiehoja ja isoja vasikoita.. 10 485 21 >49 22 284 21 687 18 088 Pikkuvasikoita 6 743 8 429 7 397 5 861 5 245 Lampaita Ja vuohia 15 124 21 750 18 648 10 789 9 300 Sikoja 15 887 44 619 25 673 26 727 26 551 Porsaita,... 235 1 297 860 856 466 Hevosia 2 538 1 439 2 295 2 438 2 713 359 Yhteensä 64 570 116 546 95 627 88 206 82 715 Ede1läluete1lut v:n 2 ruhot vastasivat 6 829 671 kg lihaa, Josta 55-4 # oli nautakarjan, 1.9 lampaan, 34.4 # sian ja porsaan sekä 8.3 % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi taulukosta n:o III. Tarkastuksissa määrättiin erikoisk&siteltäviksi 3 sonnin, 28 lehmän Ja 26 ison vasikan ruhoa, kun taas seuraava määrä hylättiin Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhon osia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja - - 3 18 18 Lehmiä 20 2 926 30 258 3 184 Hiehoja Ja isoja vasikoita.. 8 421 6 43 464 Pikkuvasikoita... *... 29 361 1 6 367 Lampaita 5 57 9 24 8l Sikoja... 86 6 145 292 1 207 7 352 Porsaita 4 118 - - 118 Hevosia 6 1 568 3 51 1 619 Yhtä e ns ä l5b 11 596 1 607 13 203 Sitä paitsi hylättiin kaikkiaan 18 721 kg elimiä, Joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 31 924 Kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet tuotiin kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse, kuten allaolevaata yhdistelmästä lähemmin selviää: liaanteitse Rautateitse saapuneita saapuneita Y... Raavaita 044 24 641 43 685 Lampaita ja vuohia... 5 470 3 830 9 300 Sikoja 23 889 3 128 27 017 Hevosia 1 704 1 009 2 713 alkiclaan Yhteensä 50 107 32 608 82 715 Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa *25 341 eläintä eli 30.$ % kalkista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa 13 106 kpl eli 5i:7 %> lampaita 3 131 kpl eli 12.4 hevosia 787 kpl eli 3*1 % Ja sikoja 8 317 kpl eli 32.8 Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 54 314 kg heiniä ja pahnoja ja 11 860 kg perunoita. Suolipesimössä puhdistettiin suolla Ja mahoja seuraavasti: raavasten 38 440 kpl, sikojen Ja hevosten 29 730 kpl, pilckuvasikoiden ja lampaiden 14 545 kpl eli yhteensä 82 715 eläimen suolet Ja mahat.
360 Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu, Leimattu, kpl Hylkyvikoja, N Luonnoxxvlko ja, kpl I lk II lk III lk kjo. * kpl x > kpl % Tammikuu 4 493 3 828 656 9 70 1.6 42 553 12.3 Helmikuu 3 098 2 960 405 3 58 1.9 40 310 10. o Maaliskuu 3 322 2 975 331 16 50 1.5 41 256 7.7 Huhtikuu 3 466 3 072 349 45 55 1.6 62 277 8.o Toukokuu 5 244 4 658 476 32 1.6 32 472 9.o Kesäkuu 3 3 025 177 58 47 1.4 26 162 5.o Heinäkuu 7 100 6 612 448 40 95 1.3 52 341 4.8 Elokuu 5 644 5 254 380 10 83 1.5 30 277 4.9 Syyskuu 6 108 5 690 410 8 100 1.6 42 276 4.5 Lokakuu 5 847 5 244 595 8 56 l.o 47 500 8.6 Marraskuu 4 232 3 614 612 6 57 1.3 36 525 12.4 J oulukuu 3 371 2 762 602 7 35 l.o 57 517 15.3 Yhteensä 55 49 424 5 441 320 788 1.4 507 4 466 8.1 Lisäksi tarkastettiin seuraavat määrät maalaisvuotla: Tarkastettu, Leimattu, kpl Hylättyjä, Kuivia, kpl I lk II lk III lk kpl kpl Tammikuu 1 13? 955 148 30 - Helmikuu i 091 904 165 22 - - Maaliskuu 1 058 854 34 - - Huhtikuu 1 578 1 228 90 - Toukokuu 1 954 46 - Ke säkuu 648 518 20 - - Heinäkuu 920 780 112 28 - _ Elokuu 919 795 100 24 - - Syyskuu 647 548 83 16 - _ Lokakuu 1 022 871 122 29-2 Marraskuu 1 051 895 135 21 2 _ Joulukuu 1 023 854 152 37 2 - Yhteensä 12 285 10 156 1 732 397 4 2 Lihantarkastamoissa (Helsingin n:o l:ssä teurastamolla Ja Helsingip n:o 2: ssa Malmilla) tarkastettiin v:n 2 aikana 3 450 895 kg lihaa Keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 50 159 kg:aan paloiteltua lihaa Ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihinj vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 1 vastaavat luvut: 1 2 Ruhoja,'kpl Ruhoja, kpl Sonneja 227 277 Lehmiä r 7 413 8 991 Hiehoja ja isoja vasikoita... Pikkuvasikoita 13 817 25 085 16 532 21 915 Lampaita ja vuohia... Sikoja ja porsaita 10 281 8 853 13 570 6 805 Hevosia 732 730 Yhteensä 66 408 68 820 x) Teuras tultavasta johtuen on uskonnollisten menojen mukaan teurastettujen eläinten vuodat merkitty II luokkaan.
Tarkastuksen.johdosta erikoiskäsiteltiin yksi sonnin ja yksi ienman ruho, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Koko ruhoja, Ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja... 3 523 8 88 611 Lehiöiä 29 133 64 1 956 31 089 Hiehoja Ja isoja vasik. 45 2 515 19 283 2 798 Pikkuvasikoita 453 6 515. 82 522 7 037 Lampaita. 22 289 11 33 322 Sikoja 38 3 225 172 1 292 4 517 Porsaita 8 256 - - 256 Hevosia 30 7 115 10 202 7 317 Yhteensä 784 49 571 366 4 376 53 947 Sitä paitsi hylättiin paloiteltua lihaa 189 kg Ja elimiä 44 228 kg, Joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 98 364 kg. 361 Raavaita kpl Isoja vasikoita. " Pikkuvasikoita.. " M Lampaita Sikoja " Hevosia. " Yhteensä kpl Muuta tavaraa...kg Tukkuayyntihallin, jäähdyttäen ja ayv&jäädyttäaon sekä eri laitteiden käyttö. TMBlk. Helmik. Ma&Liakj Huhtik.j fonkok. EMUC. EeloKk. Syy «k. Lokak. VarraakJ Jouluk. Koko vuosi 4 843 4 794 2 076 2 770 4 352 322 4 211 4 212 2 272 2 492 4 477 231 4 056 4 357 2 561 2 212 4 263 394 3 667 5 093 4 008 2 297 4 192 308 Tukkumyyntihän is s a myytiin: 3 771 5 696 2 930 2 167 4 264 350 2 571 3 874 1 480 1 188 3 211 3 334 441 1 539 3 711 4 033 277 3 035 5 069 1 407 6 080 3 472 218 3 885 5 869 1 426 6 546 4 364 339 4 463 5 879 2 105 7 001 4. 606 x ) 383 4 232 5 209 1 841 5 522 4 675 588 4 071 5 174 1 744 3 646 7 096 278 46 139 61 667 25 389 45 632 52 984 3 899 19 157 17 895 17 843 19 565 19 178 12 514 19 335 19 281 22 429 24 437 22 067 22 009 235 710 82 628 84 712 95 480 87 042 94.154 /54 24 323 41 681 57 083 67 353 71 026 74 128 833 830 nuti 1 hi rv *. Kiloiksi muunnettuina muuttuvat edelläoleyat numerot seuraaviksi: Kg Kg Tammikuu....1 576-249 Toukokuu... 1 540 597 Syyskuu... 1 465 026 Helmikuu.. 1 42 y 205 Kesäkuu... 1 047 959 Lokakuu... 1 584 106 Maaliskuu.. 1 468 239 Heinäkuu... 1 417 292 Marraskuu.. 1 580 722 Huhtikuu... 1 445 Elokuu 1 161 Joulukuu.. 1 608 137 Koko vuosi 17 317 842 Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät] Kaavalta Ja isoja vasikoita... kpl Pikkuvasikoita " Lampaita " Sikoja " Hevosia " Tammik. HelmikjMaalisk Huhtik Toukok Kesäk.^ie lnäk. Elok. Syysk. 1 Lokak. MarraskLJouluk Koko 1 1 vuosi Jäähdyt ;tämön 1 riippu v ien ruhc jjen oat t sällyt< ittlin 1 16 788 1 813 2 208 7 372 1 560 Yhteensä kpl 29 741 Muuta tav... kg 74 816 Metsänriistaa, kanoja ym. siipikarjaa kg Lihaa " Muuta tavaraa. " Me t sästä JäkopelBea " 2 145 20 381 2 052 9 327 1 759 2 759 8 255 783 10 213 2 872 3 588 9 617 2 762 22 883 29 052 54 505 56 450 2 580 12 405 4 893 9 535 6 423 13 350 6 289 2 671 10 145 1 905 11 787 2 966 3 264 6 872 1 473 11 437 1 656 1 12É 6 191 9 523 24 335 1 705 4 958 8 004 991 13 622 2 261 6 812 6 719, '8(58 34 360 26 362 22 935 39 993 30 2&2 85 680 535 J 117 930 134 642 116 58p 15 945 LStOlll 19 614 1 144 5 104 5 764 1 33 129 88 215 Syväjäädyttäniössä säilytettiin: 894 1 701 13 191 1 01032 142 2ö 757 19 516 2 475 1 960 3 672 4 359 4 3C8 7 270 7 995 9 871 9 579 19 092 1 730 6 616 9 172 1 988 16 830 1 485 5 016 8 621 2 278 38 598 34 95 588 98 863 10 16 875 2 668.8 33 375 1 51b 14 435 1 550 4 631 13 073 1 536 lbo 830 27 48 755 99 805 20 35 225 376 790 1174 082 278 4 735 24 453 2 806 25 000 76 828 212 62Ö 41 223 25 000 Yhteensä kg 25 378! 14 9Ö5 651 1 904 50 562132 4lfc 36 379 15 937 27 445 29 703 43 123 56 99* 355*679 1) luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää.
1 362 Teurastamon juoksuratoja, ttähköuintturtja ym. laitfita varten: haavalta kpl Isoja vasikoita " Pikkuvasikoita. " Lampaita " Sikoja ' " Hevosia " Yhteensä kpl! Muuta tavaraa...kg J Käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamaarää Tammik. HeImik. Maalisk Huhtik. n oukok, Kesäk. Heinäk. Elok. Syy3k. Lokak. Marrask Jouluk. Koko vuosi 1 750 1 782 457 1 284 1 614 36 6 923 5 215 1 562 1 630 491 1 132 2 311 25 7 151 6 041 1 458 1 855 601 1 2 U31 63 1 2 419 1 135 1 300 1 699 14 1 141 2 378 766 1 214 1 309 25 804 1 638 184 648 967 35 7 218 7 757 7 766 10 91b ó 6 bj.3 4 276 080 ö 135 1 064 2 859 184 1 208 1 203 24 6 542 3 607 1 248 2 354. 315 2 683 1 34 1 499 2 724 471 2 708 1 903 54 1 669 2 401 614 3 641 1 859 *)64 7 809 3 063 9 359 10 248 4 647 11 063 1 500 2 077 421 4 345 1 729 88 10 10 648 1 562 2 039 304 2 141 2 293 14 8 353 10 382 16 447 26 156 5 943 23 514 20 093 476 92 629 89 ó 45 Edellämainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu. Helmikuu. Maaliskuu Huhtikuu. 516 589 522 483 531 670 503 634 Toukokuu Ke säkuu. He inäkuu Elokuu.. 449 277 379 184 387 330 405 622 Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu. Joulukuu. 555 194 570 736 539 764 541 855 Koko vuosi 5 903 338 Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihänia käyttämättä 141 raavaan, 6 484 pikkuvasikan, 347 lampaan, 254 sian ja 13 hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan 4l 358 kg paloiteltua lihaa. Liheniiimioittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja -hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee taulukosta n:o IV. Le.Uoretorio. Vuoden kuluessa tehtiin laboratoriossa 239 täydellistä bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-määräyksineen, 171 pienempää bakteriologista, bakterioskopista ja histologista tutkimusta, 406 keittokoetta ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta, 8 sekalaista tutkimusta sekä 27 017 sian ruhoa koskevaa trikinikoetta. Täydellisiä koko ruhoja koskevia bakteriologisia tutkimuksia valaisevat seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Bakteeripitoisuus Keittokokeen tulos Toimenpide E l ä i n l a j i t Eläinten luku H -P 01 S tn tí S Vähän Bakteerittoroia 1 <D H > 00 -r-j s H CO O r; > u Heikko vieras haju cd m cd U H a? 3 n H CÖ W rd Hylättyjen luku Hyväksyttyjen luku Raavaita.. 121 28 67 26 48 25 48 53 68 Hiehoja ja isoja vasikoita.. 16 9 4 6 3, 7 8 8 Pikkuvasikoita 21 9 10 2 7 1 13 14 7 Lampaita 1 - - 1 1 - - 1 - Sikoja 61 22 26 13 20 12 29 38 23 Hevosia 9 2 6 1, 4 2? 8 1 Yhteensä 229 64 118 47 86 43 100 122 107 10 7 10 Tutkituista ruhoista oli 86 teurastusosastoilta ja 153 lihantarkastamolta, mikä on 0.2 % kaikista teurastamolla teurastetuista ja tarkastetuista ruhoista. Tutkituista ruhoista, rokkovasikoita lukuunottamatta, hylättiin 53.3 Hylkäämisen syynä oli 22 -tapauksessa, 18.0 bakteeripitoisuus, 58 tapauksessa, 47-5 keittokokeessa todettu vieras haju tai liian korkea ph-luku, 34 tapauksessa, 27-9 fi, sekä bakteeripitoisuus että vieras haju tai liian korkea ph-luku sekä 8 tapauksessa, 6.6 patologisanatomlset muutokset. Määriteltyjä verenmyrkytyksiä todettiin 4 naudassa, jotka kaikki aiheutuivat kolibakteereista, 8 pikkuvasikassa, joista 7 aiheutui
kolibakteereista ja 1 diptokokeista ja 15 siassa, joista 9 aiheutui sikaruusubakteereista, 5 kolibakteereista ja 1 streptokokeista. Tutkittaviksi otettiin ruhoja seuraavista syistä: Septikemian merkkejä 55 tapausta, hätäteurastus 26, mastitis 22, hepatitis lö, peritonitis 14, partus 13, erysipelas suis 11, pneumonia 11, pericarditis traumatica 7, enteritis 7, lymphadems 5, icterus metritis 4, gastritis traumatica 3, abscessus 3, vaccin varioi 10 ja muista syistä 26 tapausta. Pienemmät bakteriologiset, bakterioskopise t ja histologiset tutkimukset koskivat 28 pernaruttokoetta, joista kaikki olivat kielteisiä, 75 tuberkuloosikoetta, 23 bakteriologista ja 45 histologista koetta. Tuberkuloosin tähden tutkittiin 4l sikaa ja tulos oli 24 tapauksessa, 58.5 myönteinen. Muutokset esiintyivät 15 kertaa mesenterialrauhasissa ja 9 kertaa submaxillarrauhasissa. Kaikki näytteet olivat teurastusosastolta. Nauto ja tutkittiin 4 kpl, joista 2 tapauksessa tulos oli myönteinen ja 2 tapauksessa kielteinen. Muutokset esiintyivät kummassakin tapauksessa keuhkoissa. Molemmat tapaukset olivat teurastusosastolta. 97 muusta bakteriologisesta tutkimuksesta tulos oli kielteinen 49 tapauksessa. Infektion syyt olivat seuraavat: 15 kertaa kolibakteereja, 9 pyogenesbakteereja, 4 diplo-streptokokkeja, 4 stafylokokkeja, 2 corynebakteereja, 2 sikaruusubakteereja, 2 pastörellabakteereja, 1 listerella- ja 1 norobakteereja sekä 9 tapauksessa sekainfektio. Histologisissa tutkimuksissa todettiin muutoksia seuraavasti: l6 kertaa rasvarappeutumia, 7 carcinomaa, 7 actinomycestä, 4 lymfadenosia ja 11 tapauksessa erilaisia multa muutoksia. Keittokokeet ilman samanaikaista bakteriologista tutkimusta' 363 r i * E l ä i n l a j i t Eläinten luku 3 Cg 'r~3 1 5 - S rt <0 O o) > u tt T u los 8 G> H > q 3 ä "? H «rt td m + U I m tö U 0) g 3 cö rl ^ +* Toimenpide i Hylättyjen luku i S 3 :cö ö Raavaita 173 63 51 59 67 IO6. Hiehoja ja isoja vasikoita.. 40 20 10 10 21 19 Pikkuvasikoita 1 1 - - 1 Lampaita 4 1-3 1 J Sikoja ja porsaita... 176 29 74 73 29 147 1 Hevosia... 12 3 5 4 3 9 Yhteensä 406 117 149 122 284 Tutkituista ruhoista oli 177 teurastusosastoilta ja 229 lihantarkastamolta. Tutkimusten perusteella hylättiin 122 ruhoa kokonaan eli 42.9 % koko tarkastetusta määrästä. Tutkimusten syinä olivat 158 karjuri vikaa, 73 tapauksessa vieras haju, 50 pullistustauti, 23 traumaattinen sydänpussin tulehdus, 14 hätäteurastus, 14 maksavlkoja, 8 munuaisvikoja, 6 keltatautia, 6 acetonaemia ja 54 tapauksessa joku muu tauti. Sairasosasto: Sairasosastolla teurastettiin tai obdusoitiin 34 eläintä, nimittäin 1 raavas, 15 pikkuvasikkaa, 2 lammasta Ja 16 sikaa. Kuolemai tai sairauden syiksi todettiin verenmyrkytykset tai tapaturmat. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit Ja niistä johtuvat toimenpiteet käyvät selville taulukosta n:o I.
364 Matorakkulataudin (Cysticercus inerala) esiintymistä valaisevat Seuraavat yksityiskohtaiset tiedot: Tarkastuspaikka Rakkuloiden luku Rakkulat olivat Rakkulat löytyivät Ruhoja Teuras- Lihantusosastotamleita kuoltarkas- Yksi Useampia ja kuoltaataan Eläviä Ainoas- Ainoas- Ainoastaan symista Useam- kaikkiaaleita päästä dämestä paikoista Absoluuttiset luvut 58 1 2 1 38 1 22 1 46 1 14 1! 40 1 8! 12 1 60 ; Prosenttiluvut 96.7/I 3.3 1 63.3 1 36.7 f 76.7-1 23.3 1 66.7 1 13.3! 20.01 100.0 Sonneja ja lehmiä oli 33, hiehoja ja isoja vasikoita 27. Nystyrütautia (Tuberculosis) todettiin 2 nautaeläimessä Ja 24 siassa. Matorakkula (Cysticercus Inermis) Ja nystyrätauti1(tuberculosis) esiintyivät v. 1938 Ja vv. 1946-2 seuraavasti: Cysticercus inermis Tuberculosis Vuosi Nautojen luku % Nautojen luku # Sikojen luku # 1938..... 264 0.41 ' - 227 0.73 1946. 25 0.18-21 0.63 1947. 42 0.12-25 0.10 1948..... 55 0.16 - - 30 0.11 1949.... 45 0.Ö7 - - 28 0.06 0. 62 0.11 5 0.009 30 0.09 1. 59 0.09 -X 0.005 23 0.09 2. 64 0.10 2 0.003 24-0.07 Käyttöosasto. Konekeskus käsitti konehallin, korjauspajan> jäätehtaan varastoineen sekä kellarikerroksessa olevat ainesten Ja voiteluöljyn varastot. Jäähdytyshuoneiden jäähdyttämistä varten oli konehallissa kaksi turboa Jäähdytyskonetta a 240 000 ly/t,- 8 C + 25 C, syväjäädytyshuoneiden Jäähdyttämistä varten kaksi turbo jäähdytyskonetta a 100 000 ly/t - 18 C +- 25 C tarpeellisine apukoneineen sekä kirkkaan jään valmistuslaitos, jonka vuorokautinen valmistusmäärä oli 400 kpl 25 kg:n painoista jääkuutiota. Jäähdytyshuoneiden lämpötilojen ja ilman kosteuden tarkkailua varten oli konehalliin sijoitettu kaukolämpömittarit. Eri koneiden toiminta ja jään* valmistus selviää seuraavasta: Jäähdytyskoneiden I-IV käyttöaika oli kertomusvuonna seuraava: X:n x 344 tuntia 50 minuuttia, II:n 2 996 tuntia 20 minuuttia, III:n 1 062 tuntia 40 minuuttia ja IV:n 2 366 tuntia 25 minuuttia «li yhteensä 6 7-70 tuntia 15 minuuttia. Kloorikalsiur.iia käytettiin I säiliössä 15 580 kg Ja II Nsäiliössä 35 765 kg, yhteensä 51 345 kg. Jäätä valmistettiin 1 004 400 kg. Lämpökeskus. Eri rakennusten lämmittämistä varten sekä tarvittavan lämpimän veden valmistamiseksi oli kaksi Eabcock & Wilcox vesiputkikattiläa ä m 2, yhteensä 380 m 2 10 kg:n työpaineella, varustettuna l6o m 2 :n suuruisella savukaasu-etulämmittäjällä sekä koneellisella hiilensyöttölaitteella (ket juarinalla). Toinen kattila oli varustettu puulämmitykseeh soveltuvalla tulip e s ällä.. Höyrykattiloita lämmitettiin 4 085 tuntia, siitä I kattilaa -810 tuntia 30 minuuttia ja II kattilaa 3 274 tuntia 30 minuuttia. Halkoja kulutettiin 2 291 m? ja kivihiiliä 978.5 tonnia eli" kivihiilen määrä muurnettuna haloiksi, halkoja kaikkiaan 8 l6l m 3. Vettä kulutettiin 2 663 vp.
Helsingin kaupungin sähkölaitoksen Suvilahden voima-asema alkoi joulukuun 23 p:stä alkaen toimittaa kaukolämmitysputkiston välityksellä laitokselle höyryä, jota käytettiin joulukuun 23 p:n ja 31 p:n välisenä aikana yhteensä 360 tonnia. Veden kulutus:helsingin kaupungin vesijohtolaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämpökeskus Lämminvesisäiliö Jäähdytyskoneet Hallintorakennus... Ilmatiivistäjä Jäätehdas»«...«%> Tukkuhalli ja kellari... Jäähdytyshuoneet Slkateurastamo Suolipesimö Mahojen tyhjennys... Suuren karjan teurastamo. 2 663 Lihantarkastamo 229 25 329 Saniteettlteurastamo 1 506 2 935 Suuren karjan talli 857 1 897 641 1 084 Lantala 4 614 2 785 Viemäriveden puhdistus... 3 658 1 827 Karjavaunujen puhdistus.. 3 144 359 Lihavaunujen puhdistus «.. 1 568 5 312 Kanateurastamo..,...... 352 20 067 Kesänavetta.. 2 541 68 844 Pihojen kastelu 945 7 045 Vuotavarasto 311 Maidontarkastamo 2 296 365 Yhteensä 162 809 Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saadaan Helsingin kaupungin sähkölaitokselta 5 voltin suurjännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennetaan 500 ja /127 voltin jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytetään jäähdytyskoneiden moottoreissa ja voltin jännitteistä pienemmissä moottoreissa, tuulettajissa ja valaistukseen, ollen lamppujännite 127 volttia. Eri jännitteisen sähkövirran kulutus kilovattitunneissa selviää seuraavasta: valaistus virtaa ku-> lutettiin 103 867 kwh, voltin voiriiavirtaa 409 271 kwh ja 500 voltin vo mafvirtaa 579 300 kwh, yhteensä 1 092 438 kwh. Rautatievaunupesimöt. Teurastamolle kuuluu sinne saapuvien liha- ja karjavaunujen puhdistus ja desinfioiminen. Kertomusvuoden aikana puhdistettiin 2 408 karjavaunua ja 138 liha vaunua, yhteensä 2 546 vaunua. Lämpimän veden kulutus oli 1 023 ja kylmän veden 3 176 m3. Kalasatama Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan 10 685 024 kg, josta suolattua silliä oli 4 604 876 kg ja tuoretta silakkaa 2 909 189 kg. Yksityiskohtaiset tiedot koko kalan tuonnista kuukausittain, lähetyspaikkakunnittain Ja kuljetustavan mukaan ilmenee taulukoista" V ja VI. Kalasataman jäähdyttämössä säilyxetyn tavaran määrä ilmenee seuraavasta yhdistelmästäj jossa luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua kilomäärää: Kuukausi Tammikuu. Helmikuu. Maaliskuu Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu.. Heinäkuu. Elokuu... Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu. Kalaa 169 622 247 285 405 028 223 568 193 710 224 705 318 164 322 182 247 943 255 915 246 742 178 Yhteensä 3 237 042 Muuta tavaraa Yhteensä 1 580 171 202 31 115 278 400 51 620 456 648 26 445 013 21 840 215 550 18 242 905 14 620 332 784 12 680 334 862. 5 485 253 428 6 650 262 565 7 545 254 287 1 720 383 898 199 500 3 436 542
366 Tulot ja menot: Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän 100 853 mk, josta teurastamon tuloja 98 015 mk ja kalasataman tuloja 2 838 000 mk. Tilien mukaan nousivat tulot 85 440 958 mk:aan, josta teurastamon tuloja 83 765 187 mk ja kalasataman tuloja 1 675 771 mk. Tulot olivat siten teurastamon osalta 14 249 993 mk ja kalasataman osalta 1 162 229 mk arvioituja pienemmät. Kokonaisuudessaan olivat tulot 15 412 222 mk arvioitua määrää pienemmät. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: T loerä Talousarvion Tilien mukaan, Ylitulot (+)tai mukaan, mk mk vajaus (-), mk Teurastusosastot 30 550 000 25 563 618-4 986 382 Lihantarkastamot 9 000 8 749 829-500 171 Tukkumyyntihän! 12 500 000 12 005 794-494 206 Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttö 5 500 000 5 912-249 088 Jäähdyttämöt. 24 000 000 21 596-2 403 850 Luontoisetujen korvaukset 156 900 224 880 + 67 980 Muut tulot 18 896 280 12 049 115-6 846 505 Yhteensä 100 853 85 440 958-15 412 222 Seuraavasta prosenttilaskelmasta ilmenee vv:n 1948-52 eri osuus kokonaistulosta: Tuloerä 1948 1949 0 1 2 % * % % % Teurastusosastot 28.3 35-6 32.9 30.5 29.9 Lihantarkastamot 12.6 9-5 9-7 9-7 10.2 Tukkumyyntihaili 14.8 11.8 12.9 12.8 14.1 Kuljetusradat 6.1 4.0 5-1 4.7 6.1 Jäähdyttämöt. 24.2 23.6 25.6 25-6 25-3 Luontoisetujen korvaukset 0.3 0.1 0.2 0.2 0.3 Muut tulot 13.7 15.4 13.6 16.5 14.1 tuloryhmien Menot. Kaupungin v:n 2 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 103 714 438 mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä 9 144 405 mk, mistä käytettiin 103 228 898 mk. Eri menoeriin jakautuivat määrärahat seuraavasti: Menoerä Määrärahat, mk Palkkiot 211 000 Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat 28 191 790 896 040 Vuosilomasijaiset.. 756 400 Muut palkkamenot.. 15 361 660 Vuokra 7 719 098 Lämpö 13 295 000 Valaistus 325 560 Hylkyliha 500 000 Vedenkulutus... 2 400 Lisämäärärahat ja ylitysoikeudet, mk 2 475 30 520 4 500 000 810 082 Käytetty tilien mukaan, mk 207 050 27 945 415 532 ~530 303 360 11 124 622 7 719 098 17 369 795 1 135 642 491 715 2 168 546 Säästö ( + ) tai Ylitys (-), mk + 3 950 + 248 850 + 394 030 + 453 040 + 4 237 038 + 425 205 + 8 285 231 654
Puhtaanapito 9 186 000 - b 3ö4 255 + ÖOl Painatus Ja sidonta 1 000 000-947 692 + 52 3C8 Tarverahat... 1 050 000-848 602 + 201 398 Vaatteiden pesu... 000-198 816 + 1 184 Koneiden, työkalujen, työvaatteiden ja kaluston hankinta... 2 597 000 481 026 1 888 014 + 1 012 Yleisten laitteiden kunnossapito 7 09b 000-6 251 954 + 846 046 Tapa t urma vakuut usmaksut 500 000-349 821 + 179 Käyttövoima 4 019 400 2 500 000 6 336 831 + 182 569 Rehut ja kuivikkeet 985 000-782 900 + 202 100 Tarveaineet... 1 740 820 302 2 071 042 - Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito.. 6 171 550-6 171 198 + '352 Yhteensä 10? 714 438 9 144 405 103 228 898 +9 629 945 * V:n 2/53 vaihteessa oli teurastamon varastossa kivihiiliä 686.8 tonnia eli 4 807 600 mk:n arvosta, koksia 5.45 tonnia eli 39 867 mk:n arvosta ja kloorikalsiumia 24 820 kg eli 624 223 mk:n arvosta, kaikkiaan tavaraa 5 471 690 mk:n arvosta. Selvemmän kuvan saamiseksi kokonaismenot on jälempänä olevassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: L 9 5 1 19 5 2 0 1 2 Menoerä Kokonai smäärä, Kokonai smäärä, < K, P mk mk Palkkausmenot 51 728 288 48 235 243 55.7 54.4 46.7 Palkkiot 205 075 207 050 0.2 0.2 0.2 Vakinaiset viranhaltijat 27 002 035 27 945 415 27.9 28.4 27.1 Tilapäiset viranhaltijat 2 634 662 532 530 3.6 2.8 0.5 Vuosilomasijaiset. 386 211 303 36"0 0.3 0.4 0.3 Muut palkkamenot.. 12 275 648 11 124 622 ; 13.8 12.9 10.8 Puhtaanapito 9 224 657 8 122 266 9-9 9.7 7-8 Vuokra 3 901 924 7 719 09b 5-4 4.1 7-5 Käyttökustannukset. 16 852 979 29 081 856 20.2 17.7 28.2 Lämpö 9 451 344 17 369 795 10.5 9.9 16.8 Valaistus 308 079 1 135 642 0.4 0.3 1.1 Vedenkulutus 2 164 935 2 168 546 2.7 2.3 2.1 Käyttövoima 3 346 397 6 336 831 4.6 3.5 6.2 Tarveaineet 1 582 224 2 071 042 2.0 1.7 2.0 Kunnossapitokustannukset 16 877 240 14 311 166 14.7 1^.8 13-8 Kone iden, työkalujen, työvaatteiden ja kaluston hankinta 2 660 014 1 888 014 3-8 2.8 1.8 Yleisten laitteiden kunnossapito. 4 749 954 6 251 954 3.1 5.0 6.1 Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito 9 467 272.6 171 198 7-8 10.0 5-9 367
368 Muut kus tannuks et.. 5 668 545 3 881 535 4.0 6.0 3.8 Hylkylihan korvaus 502 113 491 715 0.4 0.5 0.5 Painatus ja sidon-' ta. 1 095 696 947 692 0.8 1.2 0.9 979 635 848 602 1.1 1.0 0.8 Vaatteiden pesu.. 203 342 198 816 0.2 0.2 0.2 Tapaturmavakuutusmaksut. 446 350 349 821 0.6 0.5 0.3 Rehut ja kuivikkeet» 2 441 409 782 900 0.9 2.6 0.8 Puhtaanapito - 261 989 - - 0.3 Menot yhteensä 95 028 976 103 228 898 100.0 100.0 100.0 Tulot yhteensä 87 101 050 85 440 958 * Vajaus - 7 927 926-17 787 940
I. Hylkäämiset, ryhmitettyinä niiden syyn ja kohteiden mukaan v. 2 Sonneja ja härkiä Hiehoja ja isoja itoita Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Hylkä&mi o <Ö M4» o +> M +» O4» M -H O +> :aj O H h's Abscessus Aceton&emia Actinomycosis Ahgiecfcasia hepatla Anthrax Arthritis, bursitis, gonitis Bronchopneumonia catarrhalis chrom.suum, Märkäpesäkkeet Sädeslenitauti... Pilkkumaksa... Nivel-, Ilmapussi- tai polvitulehdus... Porsasyskä Contusiones, fraeturae, Ruhjevammat, luiinmurtu haemorrh. mat, verenvuodot Cystae Rokkokasvaimet. Cysticercus cellulosae " lnermis Matorakkulat... " tenuicollis Matorakkulat... Distomatosis Maksamadot Echinococcus Erysipelas suis Sikaruusu Gastritis et perlcardi-traumaattinen maha- ja tis traumatica syd änpuas intulehdus Icterus Keltatauti... Kachexia Näivettyminen.. Mastitis Utaretulehdus.. Metritis Nephritis Munua i s t ule hdus Piroplasmoofs Pneumonia Keuhkokuume... Pyaemia Märkämyrkytys.. Septicaemia Verenmyrkytys.. 11 haemorrhagica suum Trichinosis Tuberculosis Tumores Nystyrätauti... Kasvannaiset... Kehittymättömyys Likaantuminen.. Pilaantuminen.. Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio 109 19 5 14 28 366 58 248 14 7 54 Teuras 28 tuso 12 84 1 125 950 18 43 41 26 076 442 Alii morbi Vieras haju, väri,maku Muut taudit Yhteensä 40 30 131 "072 15 29 32 236 86 25 292 493 27 676 44; Huom, Taulukkosarakkeeseen Elimiä kokonaan tai osittain merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten lukua joista ne on hylätty.
Hiehoja " Sonneja } Ja h&ikifi Lehmiä Ja isoja Pikkuvasikoita Lampaita Sikoja Porsaita Hevotta vasikoita ö g a «g s s a g a a a s ö s m 3 «4 * 1 * (0 3* «* 1««m * S 3 * 1 g * ^ -a Hylkäämisen i y y 4» -f» s-a?s f» s* 4» OÖ 34 0 0 +» 4» h OÖ O O 4» +» h t> +> +» Oö 0 +> O 4» & rt rt n «ss 11 a rt 1! (0 rt M 15 a 11 13 ia rt ia o-s «m O i* o o3 at M UA «O M «s oi «H id O o3 «us 0. 1 «ö M 0 :t «Zi 0 J «* 0 0 3 «vt 0 * * M o H 3 SS M^ o o TJ a-s U Ui 3 li O o M A h 0 t* P 0 r» O A M A u M n rt P 1 1 PT 1 er 2 st 2 ft 1 sr i ^ sr 1 s ET I. i h a n t a r k t l 8 t a m 0 1 Abscessus Märkäpesäkkeet 1 5 1 1 1 2 Acetonaemia _ 2 3 Actinomycosis Sädesienitauti - 1 3 4 Angiectasia hepatis Pilkkumaksa 6 4 5 Anthrax _ 5 6 Arthritis, bursitis, Nivel-, limapuaei- tai gonitis polvitulehdus 4 1 3 1 6 7 Bronchopneumoniea ca- tarrhal is chrom.suum. Porsasyskä _ _ 1 1 8 Contusione8, fracturae Ruhjevammat, luunmurhaemorrh. tumat, verenvuodot.. 1 4 29 7 5 6 7 10 _ 90 _ 3 4 _ 8 9 Cystae - _ - - - - 9 10 Cysticercus cellulosae, 10 11 " inermis Matorakkulat 1 _ 1 11 12 " tenuicollis _... _ 12 13 Distomatosis Maksamadot 61 _ 2 _ 40 13 14 Echinococcus _ 14 15 Erysipelas suis Sikaruusu _ 3 1 2 1 15 16 Gastritis et pericardiitraumaattinen maha- Ja tis traumatica sydänpussin tulehdus. 1 3 1 2 17 Icterus Keltatauti 6 1 1 42 1 1 1 _ 5 17 18 Kachexia Näivettyminen 5 _ - 2 53 4 _ - - - 18 19 Mastitis Utaretulehdus 9 2 10 1 _ 19 20 Metritis Kohtutülehdus _ 4 1 1 20 21 Nephritis Munuaistulehdus _ _ 1-1 21 22 Piroplasmose _ 22 23 Pneumonia Keuhkokuume 1 _ 1 1 1 1 _ 2 1 23 24 Pyaemia _ 24 25 Septicaemia Verenmyrkytys - - 9 _ 1 _ - 109 _ 2 _ - 4 - - 1-1 25 26 " haemorrhagica suum«- - - - - - - - - - - - - 26 27 Trichinosis _ 27 28 Tuberculosis, 28 29 Tumores Kasvannaiset. 1» 1 - - _ _ _ 1 _ - 29 30 Kehittymättömyys -. - - 66 - _ - - - - - - - - - - 30 31 Likaantuminen _ - _ 4 1 2 i 8 e 4 3 2 - - - 1-31 32 Pilaantuminen - 1 _ 3 2 7 16 50 49 10 2 9 3 7 3 - - - - 1 2 32 33 Rehu-, kalttausvesi-, veriaspiratio _ 6-98 _ - 128 _ - _. 19 - - 451 - - - - - - 33 3^ Vieras haju, väri,maku 2 5-6 7-89 2C - 2 1 - K' 4 - - J 4-34 35 Alii morbi Muut taudit 1 5 14 5? s 2 12 29 1 5 4 ~ 67 10 % 0 1 1 12 - - 35 36 Yhteensä 3 8 7 b-85 64 256 45 19 16Q 453 82, 21 I22 11 135 36 172 46Ö 8 ~ 1 30 [iu <L 36 7 16 -Huom. Taulukkosarakkeeseen Elimiä kokonaan tai osittain merkityt luvut eivät osoita elinten lukua, vaan eläinten lukua joista ne on hyl&tty.
371 II. Tukkumyyntihallin ja jäähdyttämön käyttö vuosina 1943-52 E tuho j a» kpl Muuta Vuosi Raavaita Isoja Pikku- Lampaita Sikoja Por- Hevosia Hirviä, Kettuja tavaraa, vasikoita vasik oita saita poroja Kettuja kg TUteensä, kg Tukkumyyntihän tssa. myytiin 1943 5 533 8 703 14 472 2 841 4 657 66 1 037 91 229 2 266 066 1944 13 815 11 993 13 863 5 157 9 542 217 2 426-119 762 3 945 627 1945 12 377 6 165 13 678 3 970 320 133 839 167 372 925 794 1946 11 766 7 049 14 024 5 029 3 699 49 1 239 56 238 2 603 839 1947 35 487 18 711 22 631 52 290 41 651 51 4 299-288 709 11 142 036 1948 28 948 26 951 28 717 61 832 45 018-4 500-577 518 11 716 022 1949 35 768 44 544 32 146 77 749 78 855-2 603 513 392 16 500 993 0 36 629 56 360 28 336 62 278 56 369-3 431 - - 746 173 15 840 430 1 40 962 59 728 27 994 38 301 56 630 _ 442 - - - 756 057 16 173 553 2 46 139 61 667 25 389 45 632 52 984-3 899 - - 833 830 17 317 842 1943-52 267 424 301 871 221 355 079 352 725 516 28 715 - - 4 280 100 432 202 Jäähdyttämässä säilytettiin 1943 3.6 456 24 833 5 505 16 407 323 3 161 129 228 34 9 768 1944 37 903 25 737, 5 117 21 290 629 7 199-545 414 1945 33 751 17 787 5 384 7 676 173 4 895 - - 441 670 1946 36 593 24 744 9 462 10 431 108 7 371 _ - 621 959 1947 88 817 25 370 78 905 89 055 225 20 721 - - 760 777 1948 93 755 32 80 225 93 139 161 22 252 _ - 692 161 1949 646. 37 343 90 738 161 618-9 603-659 398 0 169 006 29 987 60 274 108 276-14 858 - _ 824 513 1 183 461 29 330 44 036 103 372-17 145 - s - 926 973 2 830 27 48 755 99 805 -. 20 - - 1 174 082 1943-52 1 011 218 274 531 428 401 711 069 1 619 127 375 129 228 6 996 715 III. Syväjäädyttämän käyttö vuosina 1943-52 Syväjäädyttämässä säilytettiin Vuosi Metsänriistaa Kaniineja Lihaa Muuta tavaraa Kilogrammaa Kanoja ym. siipikarjaa Metsästäjäkopeissa Yhteensä 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 0 1 2 165 329 103 576 127 124 64 238 26 413 19 460 20 57 82 76 51 853 54 309 67 085 81 052 27 513 31 055 33 238 114 467 828 8 831 28 267 34 481 48 962 11 121 236 139 153 702 70 770 123 818 703 302 780 594 191 176 205 431 212 628 50 581 30 943 43 776 6 619 49 314 7 991 57 174 38 877 38 550 41 223 23 700 23 400 27 27 400 27 400 25 000 25 000 25 000 25 000 25 000 536 433 394 197 370 436 352 089 262 464 386 286 346 026 312 167 351 448 355 679 1943-52 1 068 674 131 662 1 847 741 365 048 254 100 3 667 225
IV. Liban tukkuhinnat Helsingissä vuonna 2 Kuukausi ja hintataso Tamxlkuu, korkein Helmikuu, korkein Maali3kuu, korkein Huhtikuu, korkein Touxcku-, korkein Kesäkuu, korke in Heinäkuu, korkein Elckuu, Syyskuu, Lokaxuu, korkein korkein korkein Marraskuu, korkein Joulukuu, korkein Nuoret sonnit Isot sonnit Hishot Lehmät Juottova3ikat Huohovasikat Pi*kuvasikat Lampaat > Lihotussiat Emakot Hevoset «3 S1 -H lfao 19C 19C 21C 2GC 215 2C5 205 e rt * m 165 205 2C5 225 20C 215 19C 19C 19^ 19C M s -t 17c 1Ó0 165 1 w 3 a as «s -s O. ih a 205 18C 5 13 155 35 ÖS: ii Pi r-t M n JS H 205 l8c 205 18c 18c 18C l6o 165, 165 20C 18c 205 380 1 5 a «3 O (0 M rh 03 c» O ci 3 «85 SS rh 1 SS si 15 s* Hin t a k i 1 0 1 t a, tn a r k k a a 1 135 125 165 l4o 115 145 145 135 1Ó0 ISO I60 145 125 145 145 125 125 105 90 85 90 100 105 75 100 90 90 270 280 270 280 26O 2eo 280 280 240 26O 280 28o 300 26o 270 240 26Ó 26o 26O 2ip 270 26o 240 I9O 0 3 II 5 15 ISO 215 155 165 165 5 0 «J 3 s M 3 5 3 S ñ 15 S 35 5 ii «rh loo _ 145 145 - - I60 - - _ 15C I60 I60 155 - I60-240 - 240 - I60 _ 240 155 _ - ISO - I70 I70 - - ISO 14o I70 O 3 ii I6O I50 100 H 55 h s m cd 265 245 225 235 100 100 235 100 100 100 100 25O 245 235 255 245 240 240 225 2350 205 225 240 240 245 225 255 265 245.245 240 270 240 2 15 235 235 235 215 5 3 cd -p H L s s 225 215 215 225 215 240 225 215 240 235 245 235 225 M r-l 22G 225 21C.16C 20C 20 C 20C 215 1» 3 5 n id tr: f, rh S 5 fä OiiH 2* Kr- 35 30 25 35 30 2$ 50 45 49 35 30 20 60 55 56 50 45 40 60 55 50 50 45 40 l60 85 80 70 60 55 50 65 60 60 50 55 5C 70 70 60 a 70 60 60 55 70 213 2l5 lyö 205 2CS 20ö 55 50 60 50 6c 65 55 50 HÚ 45 43 35 40 35 lbo 20 j 33 25 30 3 30 20 25 20 45-65 kg:n Jouluporsaan korkein hinta oli 280 mk Ja hinta 255 mk kilogrammalta.
373 kuukausi: V. Kai»tuonti Helsinkiin kuukausittain ja kalalajeittain sekä UUietyspaikkakuntien mukaan v. 1962 Kil< Mkiqta [fcum. j Afrven J ie jfantai t» 1 haili kali L Tammikuu Helmikuu, Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu... Marraskuu Joulukuu Siitä: Koko vuosi Tuoretta Suolattua Savustettua Kuivattua. Lähety»paikkakunta: Helsinki-Hanko Helsinki-Loviisa-Kotka Hanko-Turku. Pori Kristiina-Vaasa-Kemi.. Tampere-Hämeenlinna... Kuopio-Kajaani Ahvenanmaa Tanska * tforja... Englanti Islanti 192.9 59-9 258.1.0 791.1 609.5 516.5 '95-5 145.9 158.9 105.I I99.I 0.6 1.4 22.5 0.6 12.9 29.9 22.5 40.0 53.8 61.7 39.O 41.8 26.3 27.9 26.6 53.7 5 118.5 25.I 416.1 2 909.2 -I27.5 81,8 626.9 1 154.3 1 048.7 57.O 72.9 158.7 Kaikkiaan 3 118.5 II.7 13.4 5-3 10.1 3-5 6.2 25.I 416.1 60.3 29-3 212.2 20.2 49.3 0.2 0.1 44.5 416.1 12.7 7.0 6.4 0.5 11.7. 17.4 14.1 0.5 13.8 5.5 4.0 0.3 9-6 2O.9 35.8 0,3 4:4 5.5 1.3 0.1 3-8 29.I 8.3 0.4 19.0 15.4 46.0 40.5 5.1 23.3 0.4 0.6 56.4 19.1 76.6 4:9 25.4 32-5 0.0 0.0 61.0 14.6 95-7 0.6 28.0 20.2-1.5 14.6 2Ö.9 21.7 4.9 33.2 14.1-5.8 17.4 1.7 9-7 1.3 7.6 32.8-0.5 7.5 1.2 3.7 1.3 17.5 64.5 0.0 0.4 6.3 4.4 9-5 1.5 25.9 189.1 0.7 125.7 11.2 4.2 14.3 1.5 19.0 68.4 9.0 327.9 11.0 9.1 18.0 1.2 13.3 33-7 19.6 41.3 237.3 108.6 306.9 58.6.1 546.0 87.9 504.9 41.9 19.2.2 14.6 5.7 0.0 25.7 237.3 1 269.7 592.3 75.3.7 459.2 2 255.6 4 855-8 108.6 306.9 58.6 194.7 543-3 87-9. 22.7.9-5-4 2,7 - - 4 604.9 : : : : - 482.2-14.8, 42.0 4.2 28.7 11.4 4.0 4.6 14.0 66.5 1.4 2.3 I.3 3-4 5.4 -. 41.1 III.9 40.6 37.0 I34.O 18.8 12.3 51.2 2.0 10.1 4.1 27.5 70.0 6.8 - - 1.2 27.1 3.6 90.1 310.6 51.8 0.1.1 IO.3 - - - 2.9 0.3 - - 16.7 2.1 - Ö.3 0.3 - - 8.5 47.2 4.7 14.5 I5.5 2.5 0.3 I _ 482.2 648.4 - - - - - - 3 956.I IO8.6 306.9 58.6.1 546.0 87-9' 504.9 4 835.8 21.0 7.7 8.1 5I.9 6.2 6.5 17.9 5-4 55.3 38.3 25.O 17.7 259.O 227.9 5 355.8 11.1 4 765.0 _ 81.8-482.2 12.2 856.3 16.3 1 323.5 31.0 1 872.5 1Ö.0 228.3 3*.3 824.8 17.0 30.7 46.4 65.9 1.3 329.6 64.5 64.5 2.0 484.2 _ 648.4-3 956.1 239.0 10 684.8 VI. Kalantuonti Helsinkiin rautateitse, autoilla ja «eritse kuukausittain v. 2 Haut a t e i t se A u t 0 i 1 1 a Keri tee Kuukausi Tuo- I I Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Tuo- Suo- Savus- Kui- Kaikkiaan ratta j 1lattua tettua retta.lattua tettua retta lattua tettua vattua K a laa, 10 0 O k g Ttamlkuu 39.6 2.8 _ 244.3 7.5 1.0 2.0 1 269.5 1 566.7 Helmikuu I53.9 0.3-157.4 6.2 0.2-462.7-730.7 Maaliskuu 77. S 333.5 3.2 0.3 _ - - 414.9 Huhtikuu 22.3 2.0 2.9 375.9 0.2 1.7 27.3 - - - 432.3 Toukokuu 26.5 _ 7.8 435.4 _ ' 9.4 585-7.7 3.4-1 253.9 Kesäkuu 42.6 - - 5.9 266.5 8.0 26.1 548.4-1.6-899.1 Heinäkuu 33-9 1.8 _ 276.4 14.5 12.7 149-0 0.1-468.4 Elokuu 17.4 _ 0.4 127.2. 0.0 68.5-0.1-213.6 Syyskuu 47.4 5.5 142.7 10.8 1.3 113.4 _ - > 321.I Lokakuu 151.7 4.1 189.5 35.5 1.5 32.8 51.1-124.6 590.8 Marraskuu 33.4 2.2-242.4 0.9 4.6 3.8 456.0-326.7 1 070.0 Joulukuu 27.9 3.5-354.2 0.4 0.8 5.0 2.6-30.9 2 653.3 Koko vuosi 22.2 I7.O 3 145.4 87.2 59.6 1 535.9 4 655.6 5.2 482.2 10 684.8