PÄÄTÖS Nro 124/06/1 Dnro ISY-2006-Y-114 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2006 HAKIJAT Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat ASIA Pääjärven kunnostaminen nostamalla alimpia vedenkorkeuksia Kouheroistenkosken yläosaa kiveämällä, Karstula HAKEMUS Hakijat ovat ympäristölupavirastoon 27.6.2006 toimittamallaan sekä 22.8.2006 ja 15.11.2006 täydennetyllä hakemuksella pyytäneet lupaa asiakohdassa mainittuun hankkeeseen. Pääjärvi sijaitsee Karstulan kunnassa noin 100 km Jyväskylästä luoteeseen. Järvi kuuluu Kymijoen vesistöalueen Saarijärven reittiin (14.6). Pääjärven vedet laskevat Kouheroistenkosken kautta Hepolampeen, josta vedet virtaavat edelleen Heijoistenjokea pitkin Tuhmalampeen ja siitä edelleen kohti kaakkoa, Saarijärven reitin alaosalle. Pääjärven pinta-ala on 30 km 2, pituus noin 15 km ja leveys noin 5,3 km. Järven valuma-alueen pinta-ala on noin 1 206 km 2 ja järvisyysprosentti 7,1 %. Järven keskisyvyys on noin 3,8 metriä ja suurin syvyys noin 15 metriä. Teoreettinen viipymä on 108 vuorokautta. Valuma-alueen suoperäisyydestä johtuen Pääjärven vesi on humuspitoisena hyvin tummaa ja ravinnepitoista. Pääjärveä on laskettu 1800-luvulla maan kuivattamiseksi. Lasku on suoritettu perkaamalla järven luusuasta laskevaa Kouheroistenkoskea.
2 Saarijärven reitin uittosäännöt on kumottu Pääjärven ja Hepolammen sekä Tuhmalammen ja Kalmarinselän väliseltä alueelta Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 2/02/1 (16.1.2002). Pääjärven vedenkorkeuksia on havaittu päivittäin vuodesta 1910 lähtien. Vedenkorkeuksia vuosijaksolla 1971 2000 kuvaavat seuraavat tunnusluvut (N 60 ): Ylin vesi HW + 146,30 m Keskiylivesi MHW + 145,48 m Keskivesi MW + 144,45 m Keskialivesi MNW + 144,06 m Alin vesi NW + 143,88 m Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden ero on ollut 2,42 m. Vedenkorkeushavaintojen ja purkautumistaulukon perusteella on saatu seuraavat Pääjärven virtaamaa kuvaavat tunnusluvut: Ylivirtaama HQ 103 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 54 m 3 /s Keskivirtaama MQ 12,4 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 3,4 m 3 /s Alivirtaama NQ 1,3 m 3 /s Pääjärven alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi Kouheroistenkosken yläosaa kivetään 2.6.2005 päivätyn suunnitelman mukaisella paaluvälillä 2+40 m - 2+65 m. Kiveäminen toteutetaan sijoittamalla erikokoiset kivet uomaan koskimaisesti. Materiaalina käytetään tummentuneita pintakiviä. Kivien välejä täytetään karkealla (d 50-150 mm) kivimurskalla paaluvälillä 2+54 m - 2+66 m. Rakenteen tiiviyden ja vakauden varmistamiseksi kivimurskatäyttö tiivistetään moreenilla. Kivien ja kivimurskatäytön asettelu, koko ja korkeudet on esitetty hakemussuunnitelman liitteenä 1 olevassa suunnitelmakartassa (1:200) ja liitteenä 2 olevissa leikkauspiirustuksissa (1:50/1:100).
Vesiliikennettä varten kosken yläosaan jätetään vähintään kolmen metrin levyinen vapaa aukko. 3 Kouheroistenkosken nykyinen ja tuleva purkautumiskäyrä ilmenevät ympäristölupavirastoon 15.11.2006 toimitetusta korjatusta hakemussuunnitelman liitteestä 6. Pääjärven suunnitelman mukaisia vedenkorkeuksia kuvaavat seuraavat tunnusluvut (N 60 ): Tuleva Esitetty muutos Ylin vesi (HW) + 146,30 m + 0,00 m Keskiylivesi (MHW) + 145,48 m + 0,00 m Keskivesi (MW) + 144,57 m + 0,12 m (± 0,10 m) Keskialivesi (MNW) + 144,27 m + 0,21 (± 0,10 m) Alin vesi (NW) + 144,13 m + 0,25 m (± 0,05 m) Kosken niska-alueen kiveäminen on mitoitettu laskentaohjelmistolla. Purkautumiskäyristä ja suunnitelman liitteenä 16 olevasta mitoituslaskelmasta nähdään, että rakenteen padottava vaikutus rajoittuu keskivirtaamaa pienemmillä virtaamilla esiintyviin vedenkorkeuksiin. Epäsäännöllisen patorakenteen tarkka mitoittaminen ei ole mahdollista kivien kokojen vaihdellessa ja asennustyön epätarkkuuksista johtuen. Kiveyksen aiheuttama padotus tarkistetaan toteutustyön jälkeen havaitsemalla virtaamia aliveden, keskialiveden ja keskiveden vallitessa. Jos muodostuvat vedenkorkeudet keskialivirtaaman (MNQ) tai keskivirtaaman (MQ) aikana poikkeavat enemmän kuin ± 0,10 m tai alivirtaaman (NQ) aikainen vedenkorkeus poikkeaa enemmän kuin ± 0,05 m suunnitelmassa esitetyistä laskennallisista vedenkorkeuksista, korjataan padottavaa kiveystä vastaavasti, kunnes saavutetaan tavoiteltu padottava vaikutus. Hanke vaikuttaa myös Pääjärveen yhteydessä olevien Päällinjärven ja Ylinjärven vedenkorkeuksiin samassa suhteessa kuin Pääjärven vedenkorkeuksiin. Hakijoiden mielestä hanke on yleisen tarpeen vaatima. Se parantaa järven yleistä virkistyskäyttömahdollisuutta, mistä hyötyvät paikalliset asukkaat, rannanomistajat ja matkailijat. Lisäksi alimpien vedenkorkeuksien nousu hidastaa merkittävästi umpeen-
4 kasvua ja rehevöitymiskehitystä. Tästä on hyötyä erityisesti järven pohjoispäässä sijaitsevalle Natura 2000 -alueelle (Ruokolahti Laikanlahti, FI 0900141), ja vastaavasti Ylinjärven alueella sijaitsevalle Natura 2000 -alueelle (Ylin, FI 0900135). Alueet ovat arvokkaita linnuston pesimäalueita ja muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Pääjärven alimpien vedenkorkeuksien nostamisella on hakijoiden arvion mukaan yksinomaan myönteinen vaikutus näiden alueiden suojeluarvoihin. Kiveämisestä voi aiheutua rakentamisen aikaista veden samentumista Kouheroistenkoskessa ja Hepolammessa. Lisäksi rakentamiseen tarvittavien maa- ja kiviainesten kuljettaminen paikalle voi aiheuttaa vaurioita maa-alueella. Kuljetusreitistä ja muista toimenpiteistä sovitaan maanomistajien kanssa erikseen. Asiakirjoihin on liitetty Pylkönmäen kunnan Pääjärven kylässä sijaitsevien tilojen Myllyranta RN:o 4:91 ja Koskenniska RN:o 12:43 alueiden rakentamisaikaista käyttämistä koskevat sopimukset. Hakijat ovat arvioineet, että hankkeesta saattaa aiheutua joillekin rantavyöhykkeessä sijaitseville pelto- ja metsäalueille kuivatushaittaa. Rantavyöhykkeessä kasvavalle puustolle saattaa myös aiheutua jonkin asteista kasvuhaittaa. Keskivedenkorkeuden (MW) noustessa 0,12 m vesialueeksi muuttuu maa-alueita yhteensä noin 31,7 hehtaaria. Pääosa tästä on hakijoiden hallussa olevaa vesijättöä. Vesijätön lunastaneiden rantatilojen osalta hanketta varten Karstulan kunta on tehnyt kiinteistöjen omistajien kanssa pysyvää käyttöoikeutta veden alle jääviin alueisiin tarkoittavat sopimukset. Sopimukset on liitetty hakemukseen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään 16.10.2006.
5 MUISTUTUKSET 1) Keski-Suomen ympäristökeskus ei ole vastustanut luvan myöntämistä hankkeeseen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Hanke on tarpeellinen ja yleisen edun vaatima. 2) Keski-Suomen TE-keskus on katsonut hankkeen parantavan Pääjärven kalataloudellista tilaa. Hanke voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Hankkeesta ei aiheudu kompensoitavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle. 3) AA on kannattanut hanketta ja ehdottanut vedenpinnan nostoa luukkupadolla. Pääjärven vedenkorkeus on varsinkin kuluneen kesän aikana ollut niin matalalla, että järvi on pilaantumaisillaan. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Karstulan kunnalle sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnille luvan Pääjärven kunnostamiseen nostamalla alimpia vedenkorkeuksia Kouheroistenkosken yläosaa kiveämällä, Karstulan kunnassa. Pääjärven keskivedenkorkeus nousee vuosina 1971 2000 vallinneesta keskivedenkorkeudesta MW = N 60 + 144,45 m enintään 0,12 m, eli korkeuteen N 60 + 144,57 m. Rakentaminen tehdään hakemuksen 2.6.2005 päivätyssä suunnitelmassa sekä sen liitteenä 1 olevassa suunnitelmakartassa (1:200) ja liitteenä 2 olevissa pituus- ja poikkileikkauksissa (1:50/1:100) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman paaluvälille 2+40 m - 2+65 m asennettavien kivien (d=600-2 000 mm) korkeudet vaihtelevat välillä N 60 + 144,15-145,20 m. Kivien väleihin paaluvälille 2+54 m - 2+66 m rakennetaan kivimurskasta (d=50-150 mm) patokynnykset, joiden harjan korkeus on N 60 + 144,00 m. Kivimurska tiivistetään kerroksittain moreenilla. Patorakenteen kokonaisleveys on noin 36 metriä. Kosken uoman keskiosaan jätetään veneellä kulkua varten vähintään kolmen metrin levyinen kiveämätön aukko.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. 6 MÄÄRÄYKSET 1. Työt on suoritettava vähän veden aikana ja siten, että vesistön käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa eikä vesistö tarpeettomasti samennu. 2. Töiden päätyttyä työskentelyalueet on viimeisteltävä ja maisemoitava ympäristöön sopiviksi. 3. Luvan saajien on pidettävä rakenteet luvan edellyttämässä kunnossa. 4. Hankkeen vaikutuksia Pääjärven vedenkorkeuksiin on tarkkailtava ainakin viiden vuoden ajan niin, että varmistetaan tavoiteltujen suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien saavuttaminen. Vedenkorkeustiedot tulee säilyttää ja antaa pyydettäessä niiden nähtäviksi, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. 5. Patorakennetta on tarvittaessa muutettava sellaiseksi, ettei Pääjärven keskivedenkorkeus ylitä luvan mukaista korkeutta N 60 + 144,57 m. Muutoksia koskeva suunnitelma on toimitettava ennen muutostöiden aloittamista tarkastettavaksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 7. Ennen töiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
7 8. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä kuuden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. Ilmoitukseen on liitettävä rakenteen tarkepiirustus. PERUSTELUT Tämän luvan mukainen patorakenne nostaa Pääjärven keskivedenkorkeutta (MW) enintään 0,12 m siten, että alin vedenkorkeus (NW) nousee 0,25 m ja keskialivedenkorkeus (MNW) nousee 0,21 m. Tehdyt sopimukset huomioon ottaen ei hakemussuunnitelmassa esitettyyn tulevan keskivedenkorkeuden vaihteluväliin (±10 cm) ole voitu suostua. Rakentamisella ei vaikuteta keskivirtaamaa suuremmilla virtaamilla esiintyviin vedenkorkeuksiin. Pääjärven vedenkorkeuksien nostaminen parantaa järven yleistä virkistyskäyttömahdollisuutta sekä järven kalaston elinoloja ja ehkäisee haitallista umpeenkasvua. Hankkeen seurauksena veden alle jäävät maa-alueet ovat luvan saajien hallussa joko omistusoikeuden tai käyttöoikeussopimusten perusteella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu rantatiloille sanottavaa vettymishaittaa, eikä muitakaan vesilain nojalla korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta on annettu määräys. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueiden Ruokolahti - Laikanlahti (FI 0900141) ja Ylin (FI 0900135) suojeluarvoja. Patorakenteen toteuttaminen hakijoiden esittämällä tavalla täyttää hyvän rakentamistavan vaatimukset, eikä patorakenteen muuttaminen luukkupadoksi ole tarpeen hankkeen tarkoituksen kannalta. LAINKOHDAT Vesilain 1 luvun 23 c, 2 luvun 3 ja 6 :n 2 momentti.
8 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 820 euroa. Maksuasetuksen taulukon mukaista maksua 2 800 euroa on alennettu 35 %, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Erkki Kaijalainen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen ja Erkki Kaijalainen sekä ympäristöneuvoksen sijaisjäsen Martti Häikiö (asian esittelijä). MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4982, 040 774 8088
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 8.1.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.