YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 116/2013/1 Dnro LSSAVI/86/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2013 ASIA HAKIJA Turkistarhan ympäristölupa, Kannus. Turkiskolmio Oy Ammesmäentie 70 A 62660 ITÄKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarha sijaitsee Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä tilalla Kannuskettu, RN:o 41:21. Kyseessä on olemassa oleva turkistarhatoiminta. Lupaa haetaan 2 000 siitosnaarasketulle tai -supille pentuineen siten, että eläinten kokonaismäärä on enintään 12 894 kettua tai supia. Olemassa olevia varjotaloja on 61 kpl, yhteensä 4 367,5 m. Toimintaa ei hakemuksen yhteydessä laajenneta. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 11 b). Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 8.8.2011 kehottanut (DNro EPOELY/814/07.00/2011) hakijaa jättämään lupamääräysten tarkistamishakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 31.12.2011 mennessä. ELY-keskus on toistanut kehotuksensa 13.3.2012, jolloin ympäristölupahakemus on sähköpostitse velvoitettu jättämään 30.4.2012 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 b). Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 13.6.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on olemassa oleva turkistarhatoiminta, jolle Kannuksen kaupungin kaavoitus- ja ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan 15.5.1997 (34 ). Luvan mukaan tarhalla voi pitää enintään 3 000 siitosnaaraskettua pentuineen. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä noin 2,4 km:n etäisyydellä Kannuksen keskustasta etelään. Samalla turkistarha-alueella sijaitsee myös toinen turkistarha (Sea Fur Oy). Tarha-alueen lähiympäristö on metsää. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä tarha-alueesta luoteeseen. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 800 m:n etäisyydellä turkistarha-alueesta koilliseen. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Narikka, sijaitsee noin 3,1 km:n etäisyydellä turkistarhaalueesta länteen. Lähin vedenottamo, Kannuksen vesiosuuskunnan hallinnoima Roikola, sijaitsee noin 3,8 km:n etäisyydellä tarha-alueesta luoteeseen. Käyttövesi turkistarhan toimintaan hankitaan Vesikolmio Oy:ltä. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse luonnonsuojelualueella, Natura2000-verkostoon kuuluvalla alueella tai vesistön välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura2000-verkostoon kuuluva alue, Lestijoki (Fi1000057) sijaitsee lähimmillään noin 2,1 km:n etäisyydellä turkistarhasta koilliseen. Eläintilat ja tuotanto Turkistarha-alueella on olemassa olevia varjotaloja 61 kpl, yhteensä 4 367,5 m. Varjotalot on jaettu kortteleihin seuraavasti: korttelissa A on 21 varjotaloa, yhteensä 1 352,5 m. Korttelissa B on 20 varjotaloa, yhteensä 1 470 m. Korttelissa C on 20 varjotaloa, yhteensä 1 545 m. Lupaa haetaan 2 000 siitosnaarasketulle tai -supille pentuineen siten, että eläinten kokonaismäärä on enintään 12 894 kettua tai supia. Toimintaa ei hakemuksen yhteydessä laajenneta.
3 Tarha-alueen pinta-ala on noin 10 ha. Tarha-alue on ympärysojitettu kokonaisuudessaan. Hakemuksen mukaan tarha-alueen maaperä on silttimoreenia. Varjotalojen välit on salaojitettu. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Kaikissa varjotaloissa on räystäskourut ja räystäsvedet johdetaan tiiviissä putkissa tarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot korttelissa A on varustettu kuppijuotolla ja varjotalot kortteleissa B ja C ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Nahkontakauden päätyttyä siitoseläimet siirretään ympärivuotisen juottojärjestelmän piiriin. Lannan varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea ja turvetta. Kuivikekerroksen paksuus on noin 15 cm. Lanta poistetaan varjotalojen alta 1-2 kertaa vuodessa, elo-syyskuussa sekä tarvittaessa tammihelmikuussa. Lanta toimitetaan kokonaisuudessaan sopimusperusteisesti Kannuksen Hyötykomposti Oy:lle. Hakijalla on voimassa oleva sopimus turkiseläinten lannan toimittamisesta, joka kattaa vuosittain enintään 3 500 siitosnaarasketun tuotannosta syntyneen lantamäärän. Turkistarha-alueella sijaitsee lannan välivarastointia ja siirtokuormausta varten rakennettu betoninen noin 896 m 2 :n lantalaatta, jossa on korotetut reunat. Lantalaatassa on noin 50 cm:n kaato etureunaan keskelle, jossa on valumavesikaivo ja putki ojaan tyhjän laatan viemäröintiä varten. Valumavesien ja jätevesien käsittely sekä hyödyntäminen Kaikki varjotalot ovat maavaraisia. Varjotalot varustetaan vesitiiviillä lanta-alustoilla ainoastaan purkuperuskorjauksen yhteydessä. Tarha-alueen valumavedet käsitellään hiekkasuodattimissa siten, että varjotalokortteli A:n alueelta valumavedet johdetaan käsiteltäväksi varjotalokorttelin länsipuolella sijaitsevaan noin 90 m 2 :n hiekkasuodattimeen. Varjotalokortteleiden B ja C alueelta valumavedet johdetaan käsiteltäväksi näiden varjotalokortteleiden pohjoispuolella sijaitsevaan noin 300 m 2 :n hiekkasuodattimeen. Hiekkasuodattimista käsitelty jätevesi johdetaan turkistarhaalueen pohjoispuolella sijaitsevaan ojaan. Hiekkasuodattimien käsittelytehon seurantanäytteitä on otettu kaksi kappaletta, mutta hakijalla ei ole tietoa, kummasta suodattimesta näytteet on otettu. Näytteet on otettu hiekkasuodattimen tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Tulevan veden näyte on otettu kaivosta ennen suodatinkenttää ja lähtevän veden näyte suodatuskentän jälkeen. Pumppukaivot ovat virtaamaohjatut mutta niissä ei ole virtaamamittausta. Näytteenottojen tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa:
4 Jätteet 20.9.2011 Kok. N, mg/l 24.5.2012 Kok. P, mg/l Tuleva 62 23 14 Lähtevä 53 17 4 Tuleva 54 8,6 2,5 Lähtevä 46 8,4 2,5 BOD 7ATU, mg/l Rehunjakelulaitteiden pesuvedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta ympärysojaan. Sosiaalitilojen WC-vedet ja muut sosiaalitilojen jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöön ja sakokaivoihin kertyvät jätevedet/lietteet toimitetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleet eläimet (noin 300 kg/a) varastoidaan pakastimessa ja toimitetaan hävitettäväksi Honkajoki Oy:lle. Nahkotut ruhot, kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru (noin 125 t/a) toimitetaan Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Nahkotut ruhot välivarastoidaan nahkontarakennuksen vieressä sijaitsevalla betonilaatalla ennen toimittamista käsittelyyn. Betonilaatassa on noin 1,2 metrin korkuiset laidat. Muut toiminnassa syntyvät jätteet, kuten metalliromu ja ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella on oma noin 2 800 l polttoainesäiliö, joka sijaitsee betonilaatan päällä. Säiliö on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Tarha-alueella säilytetään korjaamossa muita öljytuotteita enintään 100 l. Korjaamon lattia on betonia. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarha sijaitsee välittömästi paikallistien 7540 varrella ja sille on oma liittymä. Turkistarhan toiminnalla ei alueen nykyinen vakiintunut käyttö huomioiden katsota olevan vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Turkistarhan toiminnasta aiheutuu normaalia työmatkaautoilun henkilöautoliikennettä. Tarha-alueella käy rehuauto joulukuusta toukokuun puoliväliin kolme kertaa viikossa, muina aikoina päivittäin. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan turkistarha-alue on uudehko ja asianmukaisin ympäristönsuojeluratkaisuin varustettu olemassa oleva turkistarha. Varjotalorakenteiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat varjotalojen räystäskourut ja kattovesien johtaminen, valumavesien suodatus sekä lämpöjuotot (talvella käytettävien eläinpaikkojen osalta). Mahdolliset purkuperuskorjattavat varjotalot tullaan myöhemmin varustamaan tii-
5 visalustakalvoin. Alueen rakennuskanta on hyvä eikä alueelle ole tässä yhteydessä tarpeen sijoittaa uusia sosiaali- tai huoltotiloja. Valumavesien määrää rajoitetaan oikein mitoitetuin varjotalorakentein sekä riittävällä kuivikkeiden käytöllä. Valumavesien käsittelyä on mahdollista tehostaa, mikäli suodatinkentästä lähtevän veden fosforipitoisuus tätä edellyttää. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi kompostointilaitokseen. Varjotalojen alle lisätään hajujen sitomiseksi kuivikkeita tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukainen toiminta käsittää alueen olemassa olevan, nykyisessä laajuudessa tapahtuvan turkiseläinkasvatuksen. Toiminnasta ei siten aiheudu lähialueelle uusia tai lisääntyneitä haitallisia ympäristövaikutuksia. Olemassa olevan tuotantoalueen toiminnan ylläpito ei aiheuta muutoksia ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Tarha-alueen perusmaa on kohtalaisesti tai heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Alueella ei pinnanmuotojen vuoksi kuitenkaan ole peruskuivatusongelmia. Varjotaloalustojen korotuksista huolehtiminen sekä piha-alueiden muotoilu vähentävät entisestään sadevesien huuhtovaa vaikutusta. Räystäsvesien keräily ja erillisviemäröinti vähentävät varjotalokentälle satavan ja hiekkasuodattimissa käsiteltävän veden määrää noin 60 %. Runsas kuivikkeiden käyttö vähentää lanta-alustalta maaperään tai tiivisalustarakenteiden vesienkeruujärjestelmiin kohdistuvaa kuormitusta. Uudet varjotalot varustetaan vesitiiviillä lanta-alustoilla purkuperuskorjauksen yhteydessä. Tilan tuotannossa käytettävät häkit täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Hakemukseen liitetyn eläinpaikkataulukon avulla voidaan valvoa ympäristönsuojelunäkökohtien lisäksi myös eläinsuojelumääräysten mukaista enimmäiseläinmäärää alueella. Kiinteät huoltorakennukset on viemäröity umpikaivoihin. Rehusiilojen jätevesistä poistetaan kiintoaines kolmessa sakokaivossa ennen jätevesien johtamista ojaan. Varjotalokentän peruskuivatusvedet johdetaan kahteen erilliseen hiekkasuodattimeen ennen niiden johtamista alueen ulkopuolelle. Riittävä kuivikkeiden ja erityisesti kuiviketurpeen käyttö sitoo lannan sisältämiä ravinteita sekä vähentää ilmaan kohdistuvaa kuormitusta. Kompostointilaitoksella keskitetysti tapahtuva lannan välivarastointi ja kompostointi edistää turkiseläinlannan hyötykäyttöä sekä vähentää lannan käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tilakohtaisiin käsittelyratkaisuihin verrattuna.
6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 21.9.2012, 19.10.2012, 22.10.2012, 29.11.2012, 25.1.2013, 19.2.2013 ja 27.5.2013 (tietoja jätteenkäsittelystä sekä täsmennys varjotalojen metrimäärään). Hakemusta on kuulutusajan jälkeen muutettu hakijan antaman vastineen yhteydessä 27.5.2013 siten, että hakija on toimittanut tarkistetut tiedot varjotalojen metrimäärästä sekä kokonaiseläinpaikkamäärästä. Hakemuksen kuulutuksessa ollut kokonaiseläinpaikkamäärä on ollut 12 738 kettua. Varjotaloja on kuulutuksessa ollut 61 kpl, yhteensä 4 303 m. Tarkistettu kokonaiseläinpaikkamäärä on 12 894 kettua. Varjotaloja on tarkistettujen tietojen mukaan 61 kpl, yhteensä 4 367,5 m. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että täydennyksestä tiedottaminen asianosaisille olisi ollut ilmeisen tarpeetonta, kun otetaan huomioon muutoksen vähäisyys sekä turkistarhan etäisyys lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin. (hallintolaki, 34 ). Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kannuksen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 28.2. 2.4.2013 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kannuksen kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty kuulutus turkistarhan lähinaapureille ja vaikutusalueen kiinteistönomistajille. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kannuksen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot 1. Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (5.3.2013) Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että lupaa myönnettäessä huomioidaan hiekkasuodatinkenttien uusimistarve ja mahdollisuus tehostaa fosforin poistoa kemiallisella saostuksella. Lisäksi tulisi huomioida rehunjakolaitteiden pesuvesien käsittely ja niiden johtaminen umpikaivoon sekä siirtäminen siitä jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Toiminnanharjoittajan toiminnasta ei ole tullut valituksia eikä tiedossa ole, että naapureille aiheutuisi kohtuutonta haittaa toiminnasta.
7 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä (12.3.2013) Toiminnalla on kunnan 15.5.1997 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa nimellä Poutun Turkis Oy. Luvassa on tuolloin todettu, että tarhalle rakennetaan turkistarhojen vesiensuojeluohjeen mukainen tarhavesien käsittely. Hakemuksen mukaan olemassa olevan turkistarhan valumavedet kootaan kahteen erilliseen hiekkasuodattimeen (90 m 2 ja 300 m 2 ) ennen ympäristöön johtamista. Hiekkasuodattimia koskevat piirustukset ovat vuodelta 2004. ELY-keskuksen tekemässä tarkastuksessa (5.8.2011) ilmeni, että hiekkasuodattimen on rakennettu vuonna 2005. Hiekkasuodattimien massat on yleensä vaihdettava vähintään 10 vuoden välein, jotta ne toimisivat tarkoituksenmukaisella tavalla. Turkistarhojen valumavesissä vaihtoaika on kuitenkin tätä lyhyempi. Hakemukseen on liitetty vesinäytetulokset, joiden perusteella näyttää siltä, että suodattimet eivät enää toimi toivotulla tavalla. Suodattimien hiekkamassat on vaihdettava. Suodattimet voi olla tarpeen jopa rakentaa kokonaan uudelleen tai vesienkäsittelyjärjestelmää on tehostettava muulla tavalla. Luvassa on annettava tätä koskeva määräaika ja, kun kyseessä on olemassa oleva toiminta, määräaika voi olla lyhyt. Luvan saaja on myös edellytettävä tarkkailemaan vesienkäsittelyjärjestelmän toimivuutta aluksi kahdesti vuodessa ja myöhemmin kerran vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin perusvalikoiman mukaiset näytteet. Tulokset on vuosittain lähetettävä ELYkeskukseen. ELY-keskus esittää, että luvan saaja edellytettäisiin lähettämään turkistarhan toimintaa koskevat vuositiedot jatkossa sähköisesti TYVIpalvelusta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeitse 2.5.2013 ja sähköpostitse 27.5.2013 annettu tilaisuus ilmaista mielipiteensä hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista. Hakija on ilmoittanut sähköpostitse 27.5.2013, ettei hänellä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Turkiskolmio Oy:lle ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylässä tilalla Kannuskettu, RN:o 41:21, tähän päätökseen liitetyn
8 asemapiirroksen (päivätty 11.4.2012) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamassa paikassa sekä annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti, ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään enintään 2 000 siitosnaarasketulle tai -supille pentuineen siten, että eläinten kokonaismäärä on enintään 12 894 kettua tai supia. Varjotaloja saa olla enintään 61 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 4 367,5 metriä. LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee pitää varustettuna räystäskouruilla, joihin on asennettu syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Purkuperuskorjattavien varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Purkuperuskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa riittävän kokoisiin vesitiiviisiin, kiinteällä katteella katettuihin umpisäiliöihin. Umpisäiliön tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla vähintään 0,01 m 3 /varjotalometri. Varjotalojen purkuperuskorjauksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Varjotalot korttelissa A tulee pitää varustettuna vähintään kuppijuotolla ja varjotalot kortteleissa B ja C tulee pitää varustettuna ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Siitoseläimet tulee nahkontakauden päätyttyä siirtää varjotalokortteleihin B ja C ympärivuotisen juottojärjestelmän piiriin. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm.
9 Jatkossa purkuperuskorjattavien varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta virtsa tulee johtaa lanta-alustoilta tiiviisiin umpisäiliöihin, jotka on tyhjennettävä asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 3. Lannan ja virtsan varastointi ja hyödyntäminen Lanta on välivarastoitava noin 896 m 2 :n kokoisessa vesitiiviistä materiaalista rakennetulla lantalaatalla hakemuksen mukaisesti. Valumia ympäristöön tulee estää imeyttämällä lantalaatalle kertyvät nesteet esimerkiksi turpeeseen. Lantalaatta tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Kun lantaa välivarastoidaan laatalla, tulee lantalaatan pohjassa sijaitsevan putken olla suljettuna siten, että siitä ei aiheudu valumia ojaan. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä (hakemuksen mukaisesti Kannuksen hyötykomposti Oy:lle). Lantasopimuksen tulee käsittää vähintään 1 000 m 3 :n vuotuinen lantamäärä. Jatkossa purkuperuskorjattavien varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävä virtsa on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä. 4. Valumavesien käsittely Varjotalojen välit tulee pitää kaikissa olosuhteissa riittävän kuivina ja kantavina siten, että vedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Tarvittaessa varjotalojen välien kantavuutta on parannettava sorastuksella. Koko turkistarha-alueen tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välien tulee olla salaojitettu. Salaojitusta tulee ylläpitää siten, ettei varjotalojen väliin muodostu seisovaa vettä. Tarha-alueelta varjotalojen välien salaojien vedet tulee johtaa käsiteltäväksi tarha-alueen pohjoisosassa sijaitseviin 90 m 2 :n ja 300 m 2 :n maasuodattimiin. Valumavesien johtaminen maasuodattimiin tulee varmistaa varjotaloalueen asianmukaisella ja riittävällä salaojituksella ja putkituksella. Käsitellyt valumavedet tulee johtaa ympärysojaan. Maasuodattimien maamassat on vaihdettava 30.11.2013 mennessä. Tämän jälkeen maasuodattimien massat on vaihdettava kolmen vuoden välein puhdistustehon ylläpitämiseksi. Maasuodattimien massojen vaihtoväli voi olla pidempi, mikäli vesinäytetulosten perusteella voidaan todeta suodattimien toimivan hyvin. Poistettavat maasuodattimien massat on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä niitä.
10 Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 2,0 mg kok P/l. Mikäli valumavesien käsittelyn raja-arvoa ei vuosikeskiarvona saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä valumavesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun veden käsittelyn raja-arvojen muu kuin ilmeisen tilapäinen ylitys on todettu. Turkistarha-alueen valumavesiä tulee tarkkailla lupamääräyksen 8 mukaisesti. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilojen tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla (esim. betonialustalla). Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet tulee johtaa riittävän kokoiseen vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön 31.5.2014 mennessä. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä siten, kuin asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011) säädetään, esim. johtamalla ne hakemuksen mukaisesti erilliseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 6. Jätehuollon järjestäminen Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai ettei jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia huononneta. Toiminnassa syntyvä jäte ja jätevesi tulee luovuttaa ainoastaan sellaisen yrityksen kuljetettavaksi, jolla on asianmukainen jätteen ammattimaista kuljettamista koskeva hyväksyntä tai vastaava päätös. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdolli-
11 sesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Lopetettujen eläinten ruhot ja muut nahkontajätteet tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista, esimerkiksi betonista, rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä, vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita mahdollisia nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituksessa syntyvä kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. Nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Itsestään kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Itsestään kuolleet eläimet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan niitä. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva.
12 Lisäksi polttonestesäiliön tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Edellä mainittujen toimenpiteiden tulee olla tehtynä 31.5.2014 mennessä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lannan välivarastointilaatan, umpisäiliöiden, valumavesien suodatuskenttien, ruhoalustan, polttonestesäiliön ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Maasuodattimien toiminnan tarkkailu Turkistarha-alueen valumavesiä ja jätevesien puhdistustulosta tulee tarkkailla. Valumavesiä tulee tarkkailla ottamalla vesinäytteet kummankin maasuodattimen tulevasta ja lähtevästä vedestä. Tulevan veden näytteet tulee ottaa pumppu-/jakokaivosta ja lähtevän veden näytteet tulee ottaa maasuodattimen jälkeisestä kokoomakaivosta. Vesinäytteistä tulee määritellä ph, kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Näytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tulosten perusteella lasketaan käsittelyn puhdistusteho. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää, näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Valumavesien tarkkailutulokset on sisällytettävä vuosittaiseen valvontaviranomaiselle toimitettavaan raportointiin. Valumavesien tarkkailutulokset on lisäksi toimitettava tiedoksi Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaviranomainen voi myöhemmin täsmentää tätä lupamääräystä, jos se on tarpeen valumavesien käsittelyn tehostamiseksi. Kirjanpito Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä muualle myytyjen/luovutettujen eläinten määrä ja vastaanottajat
13 lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet lannan ja virtsan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset uudet tai muuttuneet sopimukset lannan toimittamisesta ympäristöluvalliseen laitokseen umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat tarha-alueen valumavesien tarkkailutulokset hiekkasuodattimien maamassojen vaihtokerrat, vaihdetun maaaineksen määrä (m 3 /vaihtokerta), ajankohdat ja toimituspaikat/ vastaanottajat tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI -järjestelmää (www.tyvi.fi). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava tai varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
15 Kyseessä on olemassa oleva turkistarhaustoiminta. Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus on 8.8.2011 ja 13.3.2012 kehottanut hakijaa jättämään ympäristölupahakemuksen. Toiminnan päästöt eivät olennaisesti lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Turkistarhan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun otetaan huomioon määräys maasuodattimien maamassojen vaihtamisesta valumavesien asianmukaisen puhdistamisen takaamiseksi. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja turkistarhan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhaustoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristölupa on myönnetty enintään 2 000 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 12 894 kettua. Varjotaloja saa olla 61 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 4 367,5 metriä. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettuvarjotalojen yhteispituus, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (6 pentua/siitosnaaraskettu) sekä häkkien eläinsuojelulain mukaiset tilavaatimukset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla räystäskouruilla, eläinten ympärivuotisella juottojärjestelmällä suurimmassa osassa varjotaloja sekä purkuperuskorjattaviin varjotaloihin asennettavilla vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pinta- tai pohjaveteen. Tyhjentämällä varjotalokortteli A eläimistä nahkontakauden päätyttyä saadaan kaikki eläimet ympärivuotisen nippajuottojärjestelmän piiriin. Näin toimien vähennetään tarha-alueesta pinta- tai pohjaveteen ja maasuodattimiin kohdistuvaa kuormitusta sekä käytetään turkistarhaukselle olemassa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Olemassa olevien ja jatkossa purkuperuskorjattavien varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maaja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin.
16 Lupamääräykset 2 ja 3. Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lannan välivarastointiin käytettävän lantalaatan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lantalaatalle kertyvät nesteet tulee tarvittaessa imeyttää turpeeseen sekä umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tyhjentää asianmukaisesti valumien estämiseksi ympäristöön. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa laskennallisesti noin 1 000 m 3 vuodessa. Lanta toimitetaan kokonaisuudessaan sopimusperusteisesti hyödynnettäväksi Kannuksen Hyötykomposti Oy:lle. Toiminnanharjoittajan esittämä lannan välivarastointilaatan pinta-ala on riittävä. Lupamääräys 4. Tarha-alue tulee olla ympärysojitettu sekä varjotalojen välien salaojitettu turkistarhauksesta vesistöön ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Käsiteltäessä maavaraisten varjotalojen valumavedet erillisissä maasuodattimissa vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua ja oikein toteutettua ojitusta ja putkitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä saadaan hallitusti johdettua käsiteltäväksi valumavesien käsittelyjärjestelmään. Maasuodattimet on rakennettu vuonna 2005. Maasuodattimien maamassojen voidaan katsoa olevan teknisen käyttöikänsä päässä erityisesti fosforin tehokkaan poistamisen osalta, minkä vuoksi luvan saaja on määrätty vaihtamaan maamassat 30.11.2013 mennessä. Jatkossa maamassat on vaihdettava kolmen vuoden välein maasuodattimien asianmukaisen toiminnan takaamiseksi, ellei vesinäytetulosten perusteella toisin todeta. Lupamääräys 5. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet ja lietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä ja lietteitä. Lupamääräys 6. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana.
17 Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Lupamääräys 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastoinnista on annettu määräys maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8. Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarha-alueen valumavesien tarkkailu on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lupamääräys 9. Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on huomioinut annetuissa lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksissä 4, 5 ja 8 sekä niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo 18 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, vesinäytteiden tutkimustulokset vuosilta 2018 2022 sekä suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Kannuksen kaupungin kaavoitus- ja ympäristönsuojelulautakunnan 15.5.1997 myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, 15 17, 19 21, 28 30, 72, 91, 118 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
19 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (1193/2011) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 4 751,50 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Kannuksen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Kannuksen kaupunginhallitus Kannuksen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta
20 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.
21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Maarit Vuorela Jenni Huttula Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Huttula.
22 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.8.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
23 SIJAINTIKARTTA LIITE 2
24 ASEMAPIIRROS LIITE 3