3 Hallituksen katsaus 5 Yritysjohto 8 Urakkatuotanto 16 Toimitilarakentaminen ja kiinteistöliiketoiminta 24 Asuntorakentaminen 32 Talotekniikka 38

3 Hallituksen katsaus 5 Yritysjohto 8 Urakkatuotanto 16 Toimitilarakentaminen ja kiinteistöliiketoiminta 24 Asuntorakentaminen 32 Talotekniikka 38 Tuloslaskelma ja tase

2 Lasse Johansson Heikki Hartela Hanna Kuusniemi Maarit Hartela-Varkki

3 Tilikauden toiminta Päättynyt tilikausi oli Hartela-konsernin 66. toimintavuosi. Konsernin liikevaihto nousi merkittävästi, mutta liikevoittoprosentti aleni pysyen kuitenkin markkinatilanteeseen nähden hyvänä. Konserniyhtiöiden rakennustoiminta ja talotekniikkaurakointi keskittyivät vakiintuneille toiminta-alueille Etelä-Suomeen, Päijät-Hämeeseen, Lounais-Suomeen, Satakuntaan ja Pirkanmaalle sekä Ouluun. Ulkomaantoiminnan kohdemaina olivat entiseen tapaan Venäjä ja Ukraina. Venäjällä liiketoiminta tapahtuu Moskovan ja Pietarin tytäryhtiöiden kautta, Ukrainaan oli tavara toimituksia. Vuosi 2008 oli koko Suomen talouselämässä ja erityisesti rakennusalalla kaksijakoinen. Vuoden alkupuoli oli vielä edellisvuosien tapaan hyvä, mutta finanssikriisin kärjistyminen käytännössä pysäytti asuntotuotannon ja liikerakentamisen aloitukset koko Suomessa jo kesällä. Asuntokauppa hiipui vuodenvaihteeseen mennessä yksittäiskaupoiksi ja lievää piristymistä näyttää tapahtuvan korkotason laskun myötä vasta keväällä 2009. Aiempien vuosien tahtiin ei asuntokaupassa eikä omaperusteisessa liikerakentamisessa kuitenkaan päästäne pariin vuoteen. Urakkamarkkinat olivat koko vuoden kohtuullisen vilkkaat, mutta loppusyksystä kiristynyt hintataso ei mahdollista vuoden 2008 kokonaistuotantotason ylläpitoa. Talotekniikkayhtiöiden toiminta keskittyi kotimaassa Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä Pirkanmaalle ja viennissä Venäjälle. Kaikki talotekniikkayhtiöt tekivät ennätyksellisen hyvän tuloksen kasvattaen myös merkittävästi liikevaihtoaan. Liikevaihto ja tulos Emoyhtiön ja konsernin tilinpäätökset on laadittu osatuloutusperiaatetta noudattaen, jolloin rakennushankkeet on tuloutettu niiden valmistusasteen mukaisesti. Konsernin liikevaihto oli 387,2 milj. euroa (322,6). Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 10,3 milj. euroa (4,9). Konsernin kannattavuus säilyi edelleen hyvänä vaikka alenikin edellisvuodesta. Liikevoiton alenemaan vaikuttivat erityisesti asuntokaupan ja liikerakentamisen sijoittajakauppojen hiljeneminen. Liikevoitto oli 5,3 % (6,6 %), sijoitetun pääoman tuotto 7,9 % (9,9 %) ja omavaraisuusaste 40,8 % (45,2 %). Hartela-konserniin emoyhtiö Rakennusosakeyhtiö Hartelan lisäksi kuuluvien merkittävimpien tytäryhtiöiden liikevaihdot olivat: Hartela Oy 157,7 milj. euroa, Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy 32,8 milj. euroa, Hartela Kiinteistömyynti Oy 32,5 milj. euroa, Hartela-Forum Oy 25,8 milj. euroa sekä Hartela Talotekniikka -alakonserni 67,7 milj. euroa. Tuotanto ja tilauskanta Tilikauden valmistunut kotimaan tuotanto oli Rakennusosakeyhtiö Hartelassa, Hartela Oy:ssä ja Hartela-Forum Oy:ssä 1 204 059 m 3 (1 133 163), josta asuntorakentamisen osuus oli 18 %, liike- ja teollisuusrakentamisen 78 % ja julkisen rakentamisen 4 %. Asuntoja valmistui kaikkiaan 616 kpl (1 050). Konsernin laskuttamaton tilauskanta oli tilikauden vaihteessa 203 milj. euroa. Yhtiön hallintoelimet Emoyhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut Maarit Hartela-Varkki sekä hallituksen varsinaisina jäseninä Heikki Hartela, Hanna Kuusniemi ja Lasse Johansson. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Lasse Johansson. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka vastuunalainen tarkastaja on ollut Mikko Haavisto, KHT. Näkymät alkaneelle tilikaudelle Rakentaminen Suomessa vähenee vuonna 2009 merkittävästi. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon aloitusten loppuminen vuoden 2008 syksyllä merkitsee merkittävää volyymin pudotusta vuodelle 2009. Pudotusta osittain korvaavan vuokra-asuntotuotannon hidas käynnistyminen rahoitusjärjestelyineen siirtää aloituksia syksyyn 2009. Liikerakentaminen hiljenee koko vuodeksi. Siten vuoden 2009 liikevaihto alenee 250 300 miljoonaan, mikä merkitsee myös alkusyksystä alkaneiden henkilöstön määrän sopeuttamistoimien jatkuvan koko vuoden. Tuloksen uskomme säilyvän voitollisena, vaikka kannattavuus aleneekin vuodesta 2008. Kiitämme lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta toimintaamme kohtaan sekä konsernin koko henkilöstöä hyvästä työpanoksesta yhteisen tulevaisuutemme rakentamiseksi. Rakennusosakeyhtiö Hartela hallitus

4 TUNNUSLUKUJA: Liikevoitto, % liikevaihdosta 5,3 Nettokorot, % liikevaihdosta 1,2 Tulos ennen satunnaiseriä, % liikevaihdosta 4,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,9 Omavaraisuusaste, % 40,8 Quick ratio 1,0 Hartela-Yhtiöt Rakennustoiminta pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa sekä ulkomaantoiminta Rakennustoiminta Turussa, Raumalla, Tampereella ja Tammisaaressa Talotekniikka Rakennustoiminta Oulussa

5 Etelä-Suomi, Päijät-Häme ja ulkomaantoiminta Rakennusosakeyhtiö Hartela, Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy JOHTO Lasse Johansson, toimitusjohtaja ASUNTORAKENTAMINEN, MAANHANKINTA JA KIINTEISTÖTOIMI Tuomo Vänskä, varatoimitusjohtaja Jouni Kekki, rakennuttajapäällikkö Janne Alakomi, rakennuspäällikkö Juhani Kärpänen, työpäällikkö Timo Torniainen, työpäällikkö Ulla Kangasmaa, projektipäällikkö Jukka Haataja, asuntomyyntipäällikkö Saini Nousiainen, hallintopäällikkö TOIMITILARAKENTAMINEN JA KIINTEISTÖLIIKETOIMINTA Kimmo Aspholm, varatoimitusjohtaja Janne Sipilä, johtaja, hankekehitys ja markkinointi Jussi Vyyryläinen, asiakkuuspäällikkö Sari Raunio, projektipäällikkö Hannu Räikkönen, projektipäällikkö Ari Koskenoja, rakennuspäällikkö URAKKATUOTANTO Markku Schildt, tuotantojohtaja Matti-Pekka Jalonen, rakennuspäällikkö Pertti Mannari, työpäällikkö Jari Pelkonen, työpäällikkö Harri Rinne, työpäällikkö TARJOUSLASKENTA Anssi Kemppinen, tarjouslaskentapäällikkö HANKINTA Seija Jokela, hankintapäällikkö KEHITYSTOIMINTA Kari Varkki, kehitysjohtaja Maarit Hartela-Varkki, koulutuspäällikkö ULKOMAANTOIMINNOT Aki Kosonen, toimitusjohtaja Reijo Vesanen, Moskova, aluepäällikkö TEKNISET PALVELUT Markku Utriainen, apulaisjohtaja Jouko Granqvist, konepäällikkö TALOUSOSASTO Pertti Purovesi, rahoitusjohtaja Pentti Uutela, apulaisjohtaja Lounais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Hartela Oy, Hartela Kiinteistömyynti Oy JOHTO Heikki Hartela, toimitusjohtaja KAUPALLISET TOIMINNOT JA ERIKOISOSASTOT Timo Lundstedt, johtaja Kari Mäkelä, johtaja Jukka Mäkinen, johtaja Tom Olli, hankekehityspäällikkö Auno Heininen, maalausosaston päällikkö Risto Niinivirta, tuotepäällikkö Jari Tausa, kalustopäällikkö RAKENNUSTUOTANTO Juhani Elo, tuotantojohtaja Ari Laanti, työpäällikkö Jukka Ståhlberg, työpäällikkö Jukka Teräväinen, työpäällikkö Salme Vänttinen, työpäällikkö Petri Hyttinen, projektipäällikkö Kari Saarinen, projektipäällikkö Erja Sjöberg, laatuinsinööri SUUNNITTELUOSASTO Kalle Tammi, suunnittelupäällikkö Outi Reuter, suunnittelupäällikkö TARJOUSLASKENTA Torsti Mäkelä, laskentapäällikkö HANKINTA Arto Ek, ostopäällikkö TALOUS- JA KONTTORITOIMINNOT Ilkka Vähätalo, talouspäällikkö Asmo Liski, IT-päällikkö TAMPEREEN ALUETOIMISTO Heikki Rajaniemi, aluejohtaja Tapio Rantala, työpäällikkö Antti Välkki, työpäällikkö RAUMAN ALUETOIMISTO Timo Lundstedt, aluejohtaja Hannu Kivikkola, työpäällikkö Jouko Salonen, työpäällikkö Aimo Valtonen, projektipäällikkö Lauri Piitari, projektipäällikkö TAMMISAAREN ALUETOIMISTO Ann-Marie Vainio, työpäällikkö HARTELA KIINTEISTÖMYYNTI OY Hanna Kuusniemi, toimitusjohtaja Päivi Tausa, asuntomyyntipäällikkö Oulun alue Hartela-Forum Oy JOHTO Raimo Pahkala, toimitusjohtaja Kalervo Karhatsu, työpäällikkö Risto Pohjola, työpäällikkö Mikko Kilpi, työpäällikkö Heikki Lind, laskentapäällikkö Pekka Riekki, hankintapäällikkö Pekka Kujala, talouspäällikkö Jouni Puurunen, myyntipäällikkö Talotekniikka Hartela Talotekniikka Oy HARTELA TALOTEKNIIKKA OY Seppo Hautala, toimitusjohtaja SAIPU OY Olli Lintula, toimitusjohtaja Virpi Parviainen, konttoripäällikkö Heikki Hartikainen, aluepäällikkö, pks Markku Loikkanen, aluepäällikkö, Kaakkois-Suomi Jussi Virta, aluepäällikkö, Varsinais-Suomi Antti Pukkila, projektipäällikkö, Varsinais-Suomi Arto Mäkinen, aluepäällikkö, huolto ja kunnossapito, Turku Juha Viljakainen, aluepäällikkö, Moskova HT-SÄHKÖPALVELU OY Vesa Paajanen, toimitusjohtaja Mika Rinkinen, aluepäällikkö, pks Seppo Kalajainen, projektipäällikkö, pks Jukka Matilainen, projektipäällikkö, pks Tapani Raitavuo, projektipäällikkö, pks Kari Kujala, aluepäällikkö, Varsinais-Suomi Simo Kortelainen, projektipäällikkö, Varsinais- Suomi Rauli Niskanen, aluepäällikkö, Päijät-Häme Janne Niemenmaa, projektipäällikkö, Pirkanmaa Sami Salo, projektipäällikkö, Pirkanmaa TURUN VALO JA VOIMA OY Kari Pirttisalo, toimitusjohtaja Riitta Ojala, toimistopäällikkö Arto Pekonen, sähkötöiden johtaja Markku Iso-Ilomäki, projektipäällikkö Patrik Ginström, projektipäällikkö Juhani Kauhava, tarjouslaskenta KONSERNIVIESTINTÄ JA -MARKKINOINTI Ville Kuusniemi, viestintäjohtaja LAHDEN ALUETOIMISTO Olli-Pekka Teerijoki, aluejohtaja Petri Nousiainen, projektipäällikkö Seppo Tuominen, projektipäällikkö

6 Hartelan johto vastaa konsernin toiminnasta Helsingistä Ouluun ja Turusta Lappeenrantaan Raimo Pahkala toimitusjohtaja Oulu Vesa Paajanen toimitusjohtaja HT-Sähköpalvelu Oy Markku Schildt tuotantojohtaja Helsinki Olli Lintula toimitusjohtaja Saipu Oy Kari Pirttisalo toimitusjohtaja Turun Valo ja Voima Oy Heikki Rajaniemi aluejohtaja Tampere Kimmo Aspholm varatoimitusjohtaja Helsinki

7 Olli-Pekka Teerijoki aluejohtaja Lahti Seppo Hautala toimitusjohtaja Hartela Talotekniikka Oy Pertti Purovesi rahoitusjohtaja Helsinki Tuomo Vänskä varatoimitusjohtaja Helsinki Timo Lundstedt johtaja Turku/Rauma Kari Mäkelä johtaja Turku Juhani Elo tuotantojohtaja Turku

8 Urakkatuotannossa kilpailu oli vuonna 2008 aiempien vuosien tapaan kovaa, eikä syksyn mittaan nopeasti muuttunut yleinen taloustilanne tuone siihen muutosta vuoden 2009 aikana. Pääkaupunkiseudulla töitä tehtiin pääasiassa Helsingin suurimmalla rakennustyömaalla, Vuosaaren satamassa. Finnstevelle valmistui yhteensä noin 660 000 m3 erilaisia kylmiä ja lämpimiä halleja, henkilöstökeskus sekä parkkihalli ja erilaisia korjaushalleja syyskuussa 2008. Järvenpään K-raudan laajennus valmistui loppukesästä projektinjohtourakkana. Arabia 2 -koulurakennus aloitettiin Helsingissä keväällä 2008 ja saatiin runkovalmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Loppuvuodesta muun pääkaupunkiseudun rakentamisen hiljennyttyä voitimme Rastaalan koulun rakentamisen Espoosta sekä suomenkielisen työväenopiston saneerauksen Helsingistä. Läntisellä Uudellamaalla toteutettiin useita kohteita, joista suurimpina Kirkkonummen palvelutalo. Källhagenin koulun saneeraus ja laajennusurakka Virkkalass a ja Mariamäen Urakkatuotanto 1 Finnsteve Oy Vuosaaren satama Helsingin uuteen rahtisatamaan toteutimme n. 660.000 m 3 erilaisia toimitiloja Finnsteve Oy Ab:n käyttöön.

9 senioriasunnot Pohjankurussa valmistuivat myös kertomusvuonna. Turussa valmistui merkittävän turkulaisen maamerkin ja kulttuurikohteen saneeraus, kun Tähtitorninmäen observatoriorakennus kunnostettiin Stiftelsen för Åbo Akademin toimisto- ja kokoustiloiksi. Turussa käynnistyi myös kenties Suomen suurin putkistosaneerausurakka, noin 300 asuntoa käsittävä As Oy Linnanrinteen neljän kaksiportaisen kerrostalon kohde, joka toteutetaan tiiviinä Hartelan ja Hartela Talotekniikan yksiköiden yhteistyönä. Satakunnan ja Länsi-Suomen alueella urakkatuotanto jatkui aiempien vuosien tapaan vilkkaana. Uuteenkaupunkiin valmistui 57 000 rm 3 teräslevyjen jatkojalostuslaitos Steel Team Oy:lle, Häpöniemen jätevedenpuhdistamon laajennus ja uudet toimitilat Würth Oy:lle. Gast -jakeluasemia valmistui jo pitkälti yli sadan toteutetun aseman jatkoksi Tuulokseen, Hämeenlinnaan, Raumalle, Helsinkiin, Nastolaan ja Luvialle sekä Gast -pesuhalli Kankaanpäähän ja Gast -pesukatu Poriin.

10 2 Finnsteve Oy Vuosaaren satama Vuosaaren satama oli vuonna 2008 Helsingin alueen suurin työmaa.

11 3 4 3 Steel Team Oy, Uusikaupunki Uudessakaupungissa valmistui 5 4 kesäkuussa teräslevyjen jatkojalostuslaitos Steel Team Oy:lle. Hallin laajuus on 57 000 rm 3 ja lattiapintaala 4 200 m 2. MO-Kiinteistöt, Rauma Kiinteistössä on vuosien mittaan toteutettu moninaisia korjausrakennus- ja saneerausprojekteja. Kertomusvuonna tiloja laajennettiin kiinteistöön muuttaneen postikonttorin tarpeisiin. 5

12 6 Gast -jakeluasemat Eri puolille Suomea olemme toteuttaneet jo pitkälti yli 100 Gast -jakeluasemaa. Kertomusvuonna näitä toteutettiin kuudelle paikkakunnalle.

13 8 9 7 7 7 Arabian koulu, Helsinki 8 Arabia 2 -koulurakennuksen työt aloitettiin kesällä 2008. Kertomusvuoden päättyessä rakennus oli edennyt jo runkovalmiiksi. K-Rauta, Järvenpää Projektinjohtourakkana toteutettu K-Raudan laajennus valmistui loppukesästä 2008. 9 Hoivakotikonsepti, Rauma 10 Moduulirakenteisten omakotitalojen kehitystyön myötä syntyi myös hoivakotituote, jollaisia toteutettiin jo Karjaalle, Kempeleelle ja Kuopioon. Jätevedenpuhdistamo, Uusikaupunki Häpöniemen jätevedenpuhdistamoon toteutimme biologisen suodatinlaitteiston laajennusosan. 10

14 12

15 111 111 Mariamäen senioriasunnot, Pohjankuru Pohjan Palvelutalosäätiölle valmistui noin 1 150 m² moderneja asuin- ja palvelutiloja. 12 Källhagens skola Virkby Gymnasium, Lohja Koulutiloissa toteutettiin 5 683 m² laajennus-, muutos- ja peruskorjaustyöt. 13 14 Turun Vartiovuoren tähtitorni, Turku Vuonna 1819 valmistunut C.L. Engelin suunnittelema, alunperin Turun Akatemian tähtitieteelliseksi observatorioksi valmistunut rakennus saneerattiin Stiftelsen för Åbo Akademille korkealuokkaisiksi toimisto- ja kokoustiloiksi. 13 14 15 K-Supermarket Rosmariini, Rauma Monnankadulle nousi toimestamme uusi K-Supermarket ja sen pihapiiriin Neste-jakeluasema. 15 Valmistuneet urakkakohteet 2008 (paikkakunta, bruttoala, rakennuttaja) ABC-asema, Tuulos, Lammin Osuuskauppa ABC-asema Mechelininkatu, Helsinki, mittarikentän saneeraus, Helsingin Osuuskauppa ABC-asema Prisma, Hämeenlinna ja ABC-asema, Nastola, mittarikentän muutos, Hämeenlinnan Kiinteistöt Oy ABC jakeluasema, Luvia, Satakunnan Osuuskauppa Alavesisäiliön laajennus, Rauma, Rauman kaupunki/rauman Vesi Finnsteve Oy Vuosaaren satama, Helsinki, 68 365 m² Häpönniemen jätevedenpuhdistamo, Uusikaupunki, biologisen suodatinlaitteiston laajennus, Vakka-Suomen Vesi K-Rauta Järvenpää laajennus, Järvenpää, 3 329 m² Kirkkonummen hoivakoti, 3 918 m², Kirkkonummen kunta Kourujärven koulu, Rauma, vesikaton uusiminen, Rauman kaupunki Källhagens skola Virkby Gymnasium, Lohja, 5 683 m², laajennus-, muutos- ja peruskorjaustyö, Lohjan kaupunki Asunto Oy Maaria, Turku, LVIS-saneeraustyö, Asunto Oy Maaria Mariamäen senioriasunnot, Pohjankuru, 1 142,5 m², Pohjan Palvelutalosäätiö Neste Oil Monnankatu, Rauma, mittarikentän rakentaminen Observatoriet, Turku, tähtitornin saneeraus toimistokäyttöön, Stiftelsen för Åbo Akademi St1, Kangasala, autonpesuhalli, Gasax Oy Asunto Oy Tuurinkulma, Turku, LVIsaneeraus (84 kpl asuntoja ja 8 kpl liiketiloja), Asunto Oy Tuurinkulma.

16 Toimitilarakentaminen ja kiinteistöliiketoiminta Liiketoimintaympäristön dramaattinen muuttuminen leimasi vuotta 2008. Muutos oli merkittävin pääkaupunkiseudulla, jossa suhdannevaihtelut ovat perinteisesti suurempia kuin muualla Suomessa. Hartela on aina perustanut hankkeidensa toteutuspäätökset vuokralaisiin ja kiinteistöistä saataviin kassavirtoihin. Uudessa muuttuneessa tilanteessa, jossa kiinteistösijoitustoiminta lähes pysähtyi vuoden 2008 lopulla, valitun strategian merkitys vain korostui. Käyttäjät ja hankkeiden kassavirrat olivat kuitenkin edelleen keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja kaikki valmistuneet kohteet löysivät sijoittajansa. Epävarmoina aikoina kiinteistöjen merkitys on sijoituskohteena muiden sijoituskohteiden joukossa aina korostunut ja onkin oletettavaa, että korkokannan laskun myötä sijoittajakysyntä tulee osittain elpymään jo vuoden 2009 aikana. Kuluneen vuoden suurin liikerakentamisen hanke oli Skanssin kauppakeskuksen 1. vaihe (52 032 brm 2 ) Turussa. Avautuessaan huhtikuussa 2009 se antaa tulevina vuosina mahdollisuuden kokonaan uuden kaupunginosan rakentumiselle kauppakeskuksen ympäristöön. Pääkaupunkiseudulla toteutusvaiheessa olivat Outotec Oyj:n tilat Espoossa, Hartwall Oy:n uusi jakeluvarasto ja Kauppakeskus Ristikko Helsingissä sekä Kiinteistö Oy Aerocenter Vantaalla. Itella Oy:n logistiikkatilojen 5. vaihetta rakennettiin Tuusulaan; valmistuessaan kohde sisältää n. 60 000 m 2 nykyaikaista logistiikkatilaa. Päijät-Hämeen alueella liikerakentaminen jatkui vauhdikkaana. Merkittävimpiä rakentamisvaiheessa olleita hankkeita olivat Hämeenmaan Autotalo Oy:n liikerakennus sekä J. Kärkkäinen Oy:n uusi kauppakeskus. Nämä molemmat rakennettiin Renkomäen kaava-alueelle, josta Hartelan pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena rakentuu n. 80 000 m 2 :n kauppakeskittymä. Renkomäen rakentaminen jatkuu vuosina 2009 ja 2010. Lahdessa aloitettiin myös BE Group Oy:n tuotantotilojen 3. vaiheen rakentaminen. Orimattilaan rakennettavan, valtakunnallisestikin merkittävän logistiikkakeskuksen kehitystyö jatkui uuden rakennusvaiheen valmistelulla. Tampereen Lielahdessa aloitettiin Starkki Oy:n uuden, laajuudeltaan 6 200 kem 2, vähittäismyymälän rakentaminen. Vuosi sitten voitetun Kangasalan keskustakorttelin kehittämiskilpailun rakennustyöt saatiin alkuun kirjaston laajennuksella. Oulun alueelle valmistui K-market Liminganportti sekä Rehapolis Oy:n toimitilojen 2. vaihe. Tuleviin tarpeisiin varaudutaan jatkuvalla kaavakehitystyöllä. Kaavoitushankkeita oli vireillä useita koko toimialueella. Hartelan omassa omistuksessa olevalle maa-alueelle Espoon Keilaniemessä vahvistui vuoden 2008 kesällä uutta rakennusoikeutta 46 000 kem 2. Hartelan tytäryhtiön, KJ Kiinteistöjohdon, toiminta laajeni. Se on kyennyt vakiinnuttamaan asemansa yhtenä alansa johtavista toimijoista ja sen toiminta tukee hyvin Hartelan ydinosaamista käyttäjien liiketoimintaympäristön ymmärtämistä. Pitkäjänteinen kaavakehitystyö sekä rakentamisen koko ketjun hallinta yhdessä käyttäjäosaamisen kanssa antavatkin hyvän pohjan liike- ja toimitilarakentamiselle myös tulevina vuosina.

17 1 Kauppakeskus Skanssi, Turku Huhtikuussa 2009 avatussa kauppakeskuksessa on lähes 100 erikoiskaupan yksikköä sekä K-citymarket. Keskuksessa on erittäin kattava ravintola- ja kahvilamaailma.

18 2 KOy Aerocenter, Vantaa Helsinki Vantaan lentokentän välittömään läheisyyteen valmistui logistiikkarakennus kolmelle käyttäjälle, laajuus n. 7 500 brm 2. Tilaaja: Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi.

19 22 3 3 Vesijärven Auto Oy, Lahti Osuuskauppa Hämeenmaa rakennutti omistamalleen autoliikkeelle Renkomäkeen Majakan alueelle uuden autotalon. Toyota-merkkisiä autoja edustavan liikkeen avajaiset pidettiin 2.4.2009. 4 J. Kärkkäinen Oy, Lahti Renkomäen Majakan alueen kauppakeskittymän veturiksi valmistui J. Kärkkäinen Oy:n kauppakeskus helmikuussa 2009. Pinta-alaltaan kolmen hehtaarin rakennus on ylivieskalaisen perheyhtiön neljäs kauppapaikka Suomessa. 4

Kauppakeskus Skanssi, Turku Hartelan eri yksiköiden miesvahvuus Skanssin työmaalla nousi kevättalvella 2009 lähes 200 henkilöön. Enimmillään Skanssissa työskenteli lähes 500 eri alojen ammattilaista.

Kauppakeskus Skanssi, Turku Kauppakeskus Skanssissa yhdistyvät pikkukaupunkimainen miljöö ja uudenaikainen kauppakeskus. Kauppakeskus Skanssi, Turku Projektijohtaja Jukka Mäkinen: Skanssin aluekeskuksen 1. vaihe käsittää kauppakeskuksen (52 032 m 2 ), kaksi pysä köintitaloa (34 043 m 2 ) sekä maanalaisen pysäköintikellarin (40 207 m 2 ). 1. vaiheessa rakennetaan myös pysäköintikellariin vievät ajorampit korttelin länsipuolelle Turun kaupungin tiealueelle. Myöhemmin toteutettavan asuntokorttelin pysäköintikellarit rakennetaan myös samanaikaisesti.

22 5 5 Kauppakeskus Ristikko, 1. vaihe, Helsinki Entisen Hartwallin jakelukeskuksen korkeavarastoon rakennettiin 1. vaiheessa mm. uusi teräsrakenteinen runko ylemmille kerroksille. Kauppakeskuksen 1. vaihe valmistui marraskuussa 2008, jolloin siellä avasivat ovensa K-supermarket, konditoria, kukkakauppa ja lemmikkieläinkauppa. Ristikon toinen vaihe valmistuu syksyllä 2009. 6 Rehapolis, Oulu Outokumpu Oyj, 7 Rehapolis 2 on Oulun Kontinkankaan D-talo, Espoo 8 kaupungin osaan Outokumpu Oyj:n toimisto- toteutta mamme toimistorakennus alueen D-talo peruskorjattiin (5 302 brm 2, Outotec Oyj:n käyttöön 2 0640 m 3 ). Rakentaminen nyky aikaiseksi toimistotaloksi, oli jatkoa aiemmin vuosina jonka laajuus on 2002 2003 toteutettuun noin 7 550 brm 2. Hartela 1. vaiheeseen. peruskorjasi myös C-talon vuosina 2003 2005. Tilaaja: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. AW-Store Oy, D-halli, Tuusula Itella Logistics Oy:n käyttöön tehtiin 15 500 brm 2 :n varastohalli Tuusulaan samalle tontille, jolle Hartela on rakentanut aiemmin AW-Store Oy:lle useita vastaavia hankkeita.

23 6 7 Valmistuneet toimitilarakentamisen ja kiinteistöliiketoiminnan kohteet 2008 (paikkakunta, bruttoala, rakennuttaja) KOy Aerocenter, Vantaa, 7 506 m² CSC:n konesali, Espoo, 780 m² Hartwallin jakelukeskus, Helsinki, 5 357 m² Konalan liikekeskus Ristikko 1. vaihe, Helsinki, 8 030 m² K-Supermarket Liminganportti, Liminka, 3 086 m², Liminganportti 1 Oy K-Supermarket Rosmariini, Rauma, 1 902 m², Kiinteistö Oy Tampuri/Ruoka-Kesko Oy Lääkäriasema Pulssi, Turku, 2. 3. krs:n vastaanottohuoneiden ja laboratoriotilojen saneerausta, Lääkäriasema Pulssi Oy Pohjola Oy:n tilojen saneeraus, Lohja Proteesisäätiön muutostyöt, Helsinki, 5 340 m² Rehapolis 2, Oulu, 5 032 m², Kiinteistö Oy Oulun Medireha Steel Team, Uusikaupunki, 4 477 m², teräspalvelukeskus, Uudenkaupungin Telakkakiinteistöt Oy Vuosaaren liiketalo, Helsinki, 5 953 m² Würth Center, Uusikaupunki, 597 m², liikerakennus, Würth Oy. 8

24 Asuntorakentaminen Aivan vuoden alussa näytti vielä siltä, että asuntorakentamisen volyymi pysyy lähes samalla tasolla kuin vuonna 2007. Korot olivat loivassa laskussa ja asuntokauppa kävi suhteellisen normaalisti vuodenaikaan nähden. Alalla ennusteltiin, ettei volyymeissa päästä aivan edellisvuoden tasolle, mutta vielä uskottiin 30 000 asunnon tuotantoon. Korot kääntyivät maaliskuussa nousuun sillä seurauksella, että jo kesäkuussa asuntokauppa hyytyi pahasti. Kesälomien jälkeen hieman odoteltua myynnin elpymistä ei tullutkaan, ja korot jatkoivat nousuaan. Koska valmiita asuntoja alkoi yhä enemmän jäädä tuottajien käsiin, ei uusia vapaarahoitteisia kohteita paria poikkeusta lukuun ottamatta käynnistynyt enää kesäkuun jälkeen. Vanhojen asuntojen hinnat laskivat vuoden aikana tasaisesti koko Suomessa. Uudisasuntojen hinnoissa ei ollut näennäisesti havaittavissa laskua, vaikka etenkin pääkaupunkiseudulla kauppoja oli tilastojen mukaan tehty hinnastoja alemmilla kauppahinnoilla. Vuoden 2009 mittaan lähes pysähdyksissä olleen asuntokaupan odotetaan hiljalleen elpyvän, jos tehdyt työllisyyden ylläpitämiseen kohdistetut talouden elvytystoimet tepsivät. Korot jatkavat laskuaan ja tulevat menemään kesään mennessä historiallisen alas. Asuntorakentaminen tulee painottumaan kasvavaan valtion tukemaan asuntotuotantoon uusien vapaarahoitteisten kohteiden aloitusten jäädessä ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Vuonna 2009 käynnistyvän koko asuntotuotannon määrän ennustetaan poikkeuksellisesti jäävän reilusti alle 20 000 asuntoon. Konsernin vapaarahoitteisen asuntokaupan myyntitavoitteita ei saavutettu. Vuoden lopussa konsernilla oli myynnissä valmiita vapaarahoitteisia asuntoja yhteensä 270 kpl. Oman asuntotuotannon volyymi laski edellisvuoteen nähden. Uusia asuntokohteita käynnistettiin vuoden alkupuolella muutamia. Asuntorakentamiseen sopivaa tonttivarantoa kehitettiin viemällä eteenpäin uusia ja jo käynnissä olleita kaavoitushankkeita. Merkittäviä kaavoitushankkeita saatiin päätökseen useita. Espoon Painiityn asemakaava tuli vuosia kestäneen kaavoitusprosessin päätteeksi lainvoimaiseksi heinäkuussa. Vantaan Kartanonkoskella vahvistui syksyllä Arinatien asemakaavan muutos, ja aluetta koskeva maakauppa Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n kanssa toteutui vuoden lopussa. Tuusulan Hyrylässä Kievarinkaaren alueen asemakaavan muutos vahvistui syksyllä, ja sitä koskeva maakauppa Tuusulan kunnan kanssa tehtiin joulukuussa. Turussa Nummenrannan alueen rakentaminen saatiin TYS:n osalta päätökseen. Vuodesta 2003 alkaen Aurajoen rantatörmälle, aivan laajan yliopistoalueen kupeelle, rakennettiin yli 400 asuntoa. Samalle alueelle rakennettujen korkealuokkaisten vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto jatkuu vielä vuonna 2009. Myös Raadelman alueen rakentaminen jatkui aiempien suunnitelmien mukaisesti. Porissa valmistui 31 asunnon As Oy Mikonkatu 11, jonka kaikki asunnot olivat valmistuessaan myyty. Raumalla jatkui modulaarisen KiDe -pientalo projektin kehitystyö, joka laajeni uuden hoivakotikonseptin luomiseen. Tampereen alueella paljon näkyvyyttä saaneen korkeatasoisen Ratinanrannan alueen rakentaminen eteni suunnitellusti. Oulussa valmistui aivan ydinkeskustaan 28 asunnon tyylikäs As Oy Oulun Pakkahuoneenkatu 21. Oulujoen hienoimman rannan aluerakentaminen ollaan myös saamassa päätökseen, kun kahden 6-kerroksisen kerrostalon muodostama As Oy Koskenniskan Majakka valmistuu alkuvuodesta 2009. 1 As Oy Ratinanranta ja Ratinanniemi, Tampere Loistavalle paikalle aivan Pyhäjärven rantaan nousee kaksi kerrostaloa, joissa on yhteensä 58 korkealuokkaista asuntoa.

25

26 2 2 As Oy Vaakonhovi, Tampere Vaakkolammin tuntumaan, Epilän kaupunginosaan, on toimestamme noussut jo useita tyylikkäitä kerrostaloja. 3 As Oy Lahden Porttivahti, Lahti Tornatorin perinteikkäästä alueesta kehittyy hieno esikaupunki vain pari kilometriä Lahden ydinkeskustasta. 3

27 4 As Oy Vuorelanniitty, Raisio Vuorelanniitty edustaa uudenlaista rivitaloarkkitehtuuria, joka mahdollistaa poikkeuksellisen laajat ja toimivat huoneistokohtaiset piha-alueet. 4 5 5 As Oy Lahden Anton, Lahti Lahden Anton tarjoaa mahdollisuuden korkealuokkaiseen kerrostaloasumiseen aivan Lahden ydinkeskustassa.

28 6 1

29 7 8 9 6 As Oy Raadelman Kidekonsepti As Oy Oulun 7 10 Liikemies, Piikkiö Modulaarisen KiDe - Pakka huoneenkatu 11 Vain muutaman 8 konseptin mukaista 21, Oulu minuutin ajomatkan pien talojen tuotantoa Pakkahuoneenkatu päässä Turusta, Piikkiön 9 on testattu kertomusvuonna 21 on aivan ydinkes- Raadelmassa, on jatkunut talotehtaassamme kustaan rakennettu korkealuokkaisten Raumalla. korkeatasoinen ja paritalojen rakentaminen. arkkitehtonisesti näyttävä kohde. As Oy Henrigsgård, Karjaa Karjaan keskustassa sijaitsevassa tyylikkäässä 5- kerroksisessa kerrostalossa on 22 viihtyisää asuntoa. 11 10

30 Valmistuneet asuntokohteet 2008 (paikkakunta, asuntojen lukumäärä, tilaaja) Bst. Ab Henriksgård, Karjaa, 24, Hartela As Oy Jokitie, Paimio, 17, Hartela As Oy Karinankulma, Turku, 24, Hartela As Oy Lahden Anton, Lahti, 45, Hartela As Oy Lahden Porttivahti, Lahti, 27, Hartela As Oy Merenkuiske, Helsinki, 70, Hartela KOy Meriparkki, Helsinki, Hartela As Oy Oulun Kastehelmi, Oulu, 27, Hartela Oy As Oy Oulun Lehtorousku, Oulu, 18, Oulun Taloussijoitus Oy As Oy Oulun Pakkahuoneenkatu 21, Oulu, 28, Hartela As Oy Oulun Tähtitarha, Oulu, 26, Hartela / Avara Oy KOy Piispanparkki, Turku, 157 autopaikkaa, Hartela As Oy Pirttihovi, Turku, 33, Tusva-Asunnot Oy As Oy Porin Mikonkatu, Pori, 30, Hartela As Oy Raadelman Kruununvouti, Piikkiö, 7, Hartela As Oy Raadelman Liikemies, Piikkiö, 8, Hartela As Oy Tammistonvaari, Vantaa, 30, Hartela As Oy Tuomoniementie 14, Rauma, 8, Hartela TYS/Pispalantie 20, Turku, 63, Turun Ylioppilaskyläsäätiö As Oy Vuorelanniitty, Raisio, 17, Hartela. 12 12 As Oy Merenkuiske, Helsinki Herttoniemeen, meren tuntumaan, valmistui 70 huoneiston korkealuokkaisesti varustettu kerrostalo.

13 14 15 13 As Oy Tammistontytär, As Oy Oulun Pakkahuoneenkatu 21, Oulu 14 Vantaa 15 Tammiston viihtyisälle asuinalueelle Pakkahuoneenkatu 21 on moder- valmistui 32 rivi- ja nin kerrostaloarkkitehtuurin upea pienkerrostalohuoneistoa. edustaja aivan Oulun ydinkeskustassa. Talossa on 28 huoneistoa. As Oy Karinankulma, Turku Karinankulman tyylikäs 7-kerroksinen, 24 huoneiston talo sijaitsee kävelymatkan päässä Kauppatorilta.

32 Talotekniikka Hartela Talotekniikka -konsernin kahdeksas toimintavuosi oli menestyksekäs: sekä liikevaihto että tulos kasvoivat huimasti. Rakentamisen korkeasuhdanteessa hankitun ennätyksellisen tilauskannan ansiosta konsernin liikevaihto kasvoi 57 % ja tulos 68 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana toteutettiin useita poikkeuksellisen mittavia talotekniikkaurakoita kaikilla talonrakentamisen ja talotekniikan osaalueilla niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Toimintamme onnistui hyvin ja se oli vilkasta kaikilla eri maantieteellisillä alueilla. Kaikki Hartela Talotekniikan operatiivisesta toiminnasta vastaavat yhtiöt: Saipu Oy, HT- Sähköpalvelu Oy ja Turun Valo ja Voima Oy tekivät erinomaisen tuloksen. Saipu Oy ja Turun Valo ja Voima Oy kykenivät myös hallitsemaan toiminnan voimakkaan kasvun ja hyödynsivät vahvan osaamisensa vaativissa hankkeissa. Tilikaudella valmistuneita merkittäviä kohteita olivat Nokia Asset Management Oy:n - Nokia Siemens Networksin käyttöön tulleiden - Kara Mid Point-toimistorakennusten LVI-urakka ja Life Science Centerin 5. talon sähköurakka sekä laitetilan koko talotekniikan toteutus Espoossa. Turun Kaupunginkirjaston uuden kirjastotalon sähkötöiden toteutus sai toimestamme jatkoa, kun vuonna 1903 rakennettu vanha pääkirjasto saneerattiin Taiteiden taloksi ja avattiin Mika Waltarin 100-vuotispäivänä. Perinteikäs Diacorin (Diakonissa laitos) päiväkirurginen sairaala ja terveyskeskus muuttivat Helsingissä Ruoholahden Tähti-nimiseen liike- ja toimistorakennukseen, johon asensimme LVI- ja sprinklerijärjestelmät. Ruoholahdessa toteutimme myös Valtiokonttorin peruskorjauksen LV-työt ja Konalassa Ristikkokauppakeskuksen koko talotekniikan. HK- Ruokatalon tuotantolinjojen saneerauksessa Vantaalla ja K-Raudan uudisrakennuksessa Lahdessa toteutimme sähkötyöt. Kodinkeskus

1 J. Kärkkäinen Oy, Lahti Tavaratalo Kärkkäisen IV-tekniikka on Saipun toteuttama. 33 Katajaharjun-liikerakennuksessa Kuusankoskella vastasimme LVI-asennuksista. Asuntokohteiden talotekniikkaa toteutimme erityisesti Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa. Samsung Corporationille suunnittelimme ja toteutimme huippukireällä aikataululla TVtehtaan LVIA-järjestelmät Vorsinossa, Kalugan alueella Venäjällä. Tilikauden loppupuolella tapahtunut nopea suhdannekäänne ei vielä vaikuttanut kertomusvuoden toimintaan. Kuitenkin rakennushankkeiden aloitusten nopea ja merkittävä väheneminen ja uusien mittavampien hankkeiden vähäisyys laskee kuluvan vuoden toiminnan volyymia ja tulosta. Kohtuullinen tilauskantamme antaa meille kuitenkin pohjaa vuoden 2007- tasoisen liikevaihdon saavuttamiselle vuonna 2009. Heikossa kysyntätilanteessa kuluvalle vuodelle erityisen haasteen muodostaa riittävän tilauskannan hankkiminen vuodelle 2010. Skanssi-kauppakeskuksen talotekniikan kokonaistoimitus Turussa on työn alla olevista hankkeista kaikkein mittavin. Kohde valmistuu huhtikuussa 2009. Suurkohteita ovat myös Tapiola-ryhmän uuden toimitalon IV-urakka Espoossa ja Pauligin uuden kahvipaahtimon LVI- ja sprinkleriurakka Helsingissä. Toteutettavanamme ovat myös Eläkevakuutusyhtiö Varman viiden toimistorakennuksen IV-työt Helsingin Salmisaaressa ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennuksessa. Quartetto G-toimistorakennukseen toteutamme koko talotekniikan. Lahden virastotalon ja kaupunginteatterin saneerauksessa sekä Kuninkaanportin liikenneasemalla Porvoossa toteutamme sähkötyöt. Lahdessa myös Tavaratalo Kärkkäisen rakentamisessa IV-työt ovat vastuullamme. Starkki Lielahdenkauppakeskuksessa Tampereella toteutamme LVIA- ja sprinklerijärjestelmät. Työn alla ovat myös Etelä-Karjalan keskussairaalan laajennuksen LV-työt Lappeenrannassa ja Merivoimien esikuntarakennus 11:a saneerauksen sähkötyöt Turussa. Venäjällä Jekaterinburgissa on meneillään Sperpankin Uralin alueen hallintorakennuksen LVIA- ja sprinklerijärjestelmien suunnittelu ja toteutus. Hartela Talotekniikka-konsernin palveluksessa oli kertomusvuonna 308 henkilöä.