XML-Strategiatyöryhmä 1(22) Julkishallinnon XML-strategia 1. Taustaa Tulevaisuuden hallintoa rakennetaan jo tänä päivänä. Tekniikka, erityisesti Internet ja web pohjaiset ratkaisut, tarjoavat mahdollisuuksia yhteentoimiviin ja yhteisiin ratkaisuihin, jotka menevät yksittäisten virastojen ja yksiköiden toimivaltarajojen yli. Näillä pystytään tehostamaan julkishallinnon omaa toimintaa ja yksinkertaistamaan kansalaisten asiointia julkishallinnon yksiköiden kanssa, tapahtuipa se sitten sähköisesti tai perinteisesti palvelupisteissä. Haasteena on, miten käytännössä saadaan toteutettua yhteentoimivuus ja yhteiskäyttö. Keskitettyjen tietokantojen rakentaminen on toimiva ratkaisu joissakin tapauksissa, mutta sellaisiin on laajalla rintamalla vaikea päästä ja se johtaa monimutkaisiin riippuvuuksiin. Viime aikoina hajautettujen tietokantojen tekniikalla ja erilaisilla middleware -ratkaisuilla on pystytty käsittelemään hyvin hajautettua heterogeenista tietoa. Kuitenkin ratkaisujen rakentaminen on kestänyt kauan ja kustannukset ovat nousseet korkeiksi. XML -teknologia mahdollistaa edellä mainittua ratkaisumallia edullisemman ja tehokkaamman tavan integroida eri alustoille kehitettyjä järjestelmiä. XML 1 on edelleen kehittyvä teknologia- ja standardiperhe, jonka ensimmäinen määrittely julkistettiin 1998. XML on menetelmä tiedon rakenteistamiseen ja kuvaamiseen. Sen avulla voidaan liittää yhteen erilaisia hajallaan olevia järjestelmiä ja lisätä yhteentoimivuutta tilanteissa, missä tiedon vaihto erilaisten järjestelmien välillä on tärkeää. XML tarjoaa joustavana menettelytapana paljon mahdollisuuksia, mutta edellyttää kuitenkin yhtenäisyyden ja yhteentoimivuuden saavuttamiseksi runsaasti myös standardointia ja menettelytavoista sopimista. XML:n kustannusvaikutuksista ei tätä raporttia laadittaessa ole saatavissa tilastolukuja, joten tarkkoja arvioita on vaikea tehdä. Kustannusvaikutuksia voi kuitenkin arvioida vertailemalla kustannuksia vähentäviä ja lisääviä tekijöitä keskenään. Kustannuksia vähentäviä tekijöitä ovat mm. tietotekniikkaratkaisujen komponenttien uudelleenkäyttö, integrointiprojektien tarpeen vähentyminen, sekä manuaalisen työn ja kustannusten vähentyminen uusiin teknisiin ratkaisuihin siirryttäessä. Erityisesti monitoimittajaympäristössä voidaan säästää kustannuksissa, koska standardoidut rajapinnat tekevät järjestelmien välisten yhteyksien suunnittelun ja toteutuksen yksinkertaisemmaksi. Säästöjä voidaan saavuttaa myös vastuiden selkiytymisen, palveluprosessien tehostumisen, päällekkäisen tiedonkeruun ja tallennuksen vähenemisen ja tietojen käyttöasteen paranemisen kautta. 1 XML - Extensible Markup Language on merkittävien informaatioteollisuusyritysten yhteenliittymän (World Wide Web Consortium, W3C) vuonna 1998 kehittämä avoin standardi (rakenteellisen) tiedon esitystavoista.
XML-Strategiatyöryhmä 2(22) Kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat mm. tietojenkäsittelykapasiteetin tarpeen kasvaminen, tiedonsiirtotarpeen kasvaminen, standardointityön lisääntyminen, sanastotyön vaatimat resurssit ja sen varsinkin alkuvaiheessa vaatima tuki ja XML:n mahdollisuuksien täysimittaisen hyödyntämisen edellyttämien systeemityömenetelmien käyttöönotto. Valtiovarainministeriö antoi kirjeellään VM 31/01/2001, 3.7.2001 suosituksen Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. Yhtenä keskeisenä elementtinä suosituksessa oli XML standardin käyttö. Suosituksen mukaan XML:n käyttöä tulee lisätä ja opetella ja XML-standardin hyödyntämisen ydin on tarkoituksenmukaisten ja yhteiskäyttöisten sanastojen luonti ja käyttö. XML:n käyttö onkin laajentunut nopeasti paitsi valtionhallinnossa myös kunnissa. Julkishallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA asetti kokouksessaan 4.9.2002 työryhmän valmistelemaan koko julkishallinnon kattavaa XMLstrategiaa. Työryhmässä on ollut edustus seuraavista organisaatioista: valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, valtioneuvoston tietohallintoyksikkö, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, JUHTA ja rekisteripoolin edustajana Maanmittauslaitos. Työryhmä on laatinut julkishallinnolle XML vision vuoteen 2006 sekä siltä pohjalta esittänyt tarkempia tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä. Kuva 1 Sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuuri (Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia raportti), http://www.vn.fi/vm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/pdf/tr27_2001.pdf)
XML-Strategiatyöryhmä 3(22) 2. Julkishallinto ja XML - visio vuoteen 2006 Julkishallinto on, käyttämällä laajasti XML-teknologiaa, tehostanut toimintaprosessejaan ja lisännyt tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöä. Näin on parannettu asiakkaiden sekä sidosryhmien palvelua sekä tehostettu omaa toimintaa. Tätä tarkoitusta varten on määritelty julkisia, standardoituja XML - rajapintoja ja toimintaprosesseja, niitä tukevia julkisia sanastoja sekä organisoitu niiden soveltamisen edellyttämä keskitetty tuki. 3. Tavoitteet vuoteen 2006 XML on käytössä siellä, missä on ollut saavutettavissa suurin hyöty. XML:n mahdollisuudet tiedostetaan julkishallinnossa ja sen käyttöä ohjataan osana tietotekniikan yleistä ohjausta. Asioinnin vaivattomuutta sekä loppukäyttäjille että tiedontuottajille on edistetty hyödyntämällä XML:n tuomia mahdollisuuksia monikanavaratkaisuissa, järjestelmien välisessä viestinnässä sekä tiedon haussa, toimittamisessa, säilytyksessä ja monipuolisessa käytössä. Julkishallinnon tietojärjestelmien viestiliikenteeseen, erityisesti perusrekisterisovelluksille, on määritelty julkiset, standardoidut XMLrajapinnat ja niiden edellyttämät yhteiset sanastot. Järjestelmiä rakennettaessa on hyödynnetty yhteisiä määrittelyjä ja mahdollisuuksia yhdenmukaistaa julkishallinnon toimintatapoja. XML-teknologioiden soveltamisen tukemiseksi on organisoitu XMLrajapintojen, yhteisten XML-määrittelyjen ja sanastojen jatkuva ylläpito sekä käytön tuki.
XML-Strategiatyöryhmä 4(22) 4. Toimenpiteet Työryhmä on päätynyt esittämään seuraavia toimenpiteitä, joilla vision toteuttamisen vaatimat strategiset tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteet kohdistuvat: - XML:n soveltamisen ohjaukseen, - XML:n soveltamiskohteiden valintaan, - XML:n käytön standardointiin yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden tehostamiseksi, - tietojärjestelmien kehittämismenetelmiin järjestelmäkehityksen ja XML-hyödyntämisen tehostamiseksi ja - XML:n käytön tukemiseen. 4.1 XML:n soveltamisen ohjaus XML:n soveltamista tulee ohjata ja ohjeistaa, jotta saavutetaan sen hyödyntämisessä tarpeellinen yhdenmukaisuus. XML-ohjaus ja ohjeistaminen liitetään osaksi normaalia tietohallinnon ja tietojenkäsittelyn ohjausta. Erillisiä toimintatapoja ja toimenpiteitä luodaan ainoastaan silloin, kun se ehdottomasti on tarpeellista. Työryhmä esittää, että XML:än liittyvä standardointi julkishallinnossa toteutetaan JHS -suosituksina. Toimenpide-ehdotus 1: Toimintamallin toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asettaa 30.4.2003 mennessä julkishallintoon XML -tukiryhmän tukemaan standardointityötä sekä XML:n soveltamista tietojärjestelmähankkeissa. Tukiryhmän alustavat tehtävät on esitetty luvussa 5. Tukiryhmä käynnistää yhteistyön XML -strategiatyöryhmän toimeksiannon ulkopuolelle jääneitä luvun 4.2 kohtia 4 7 (tekstitiedon rakenteistaminen, monikanavajulkaiseminen, tiedon haku, tiedon pitkäaikaissäilytys) toteuttavien hankeryhmien kanssa. Toimenpide-ehdotus 2: JUHTA jatkaa tämän raportin laatineen XML strategiatyöryhmän toimiaikaa maaliskuun 2003 loppuun. Ryhmän tehtävänä on tänä aikana tarkentaa, miten sanastotyö, siihen liittyvät XML -määrittelyt ja niiden ylläpito tietohakemiston avulla organisoidaan osaksi JHS työtä sekä arvioida työn vaatimat resurssit. Työn lopputulos raportoidaan JHS ohjausryhmälle 31.3.2003 mennessä. 4.2 XML:n soveltamiskohteet julkishallinnossa Työryhmän arvion mukaan XML:n ensisijaisia soveltamiskohteita julkishallinnossa ovat: 1. Asiointiliittymät perusjärjestelmiin:
XML-Strategiatyöryhmä 5(22) o XML:ä käytetään liitettäessä toisiinsa käyttöliittymät (erityisesti monikanavaliittymät), portaali, asiointijärjestelmä, perusjärjestelmät, tukipalvelut ja metatiedot. o Peruste: VM 31/01/2001, Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. 2. Rajapinnat perusrekistereihin: o Perusrekisterit sisältävät perusyksiköistä yhteiskunnalle tärkeää tietoa, mitä laajasti eri järjestelmät yhteiskunnassa käyttävät. Perusrekisterit sisältävät myös viittauksia toisiinsa. XML:ä käytetään perusrekisterien keskinäisessä ja perusrekisterien sekä niitä hyödyntävien tai niihin tietoa tuottavien järjestelmien välisessä tietojenvaihdossa. o Peruste: VM 31/01/2001, Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia; Rekisteripooli, Perusrekistereiden kokonaiskehittäminen, 2002. 3. Järjestelmien välinen tiedonvaihto: o OVT/EDI tyyppisessä tietojenvaihdossa luodaan XML pohjaiset sanomarajapinnat. Nämä tulevat erityisesti kysymykseen julkisen hallinnon yksiköiden ja julkisen hallinnon ulkopuolisten organisaatioiden välillä. o Peruste: VM 31/01/2001, Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. Lisäksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti ollaan luomassa alueelle standardeja, jolloin on tarkoituksenmukaista pyrkiä saamaan niissä huomioiduiksi Suomen julkishallinnon tarpeet. 4. Tekstitiedon rakenteistaminen o Ei sisältynyt XML-strategiatyöryhmän toimeksiantoon. 5. Monikanavajulkaiseminen o Ei sisältynyt XML-strategiatyöryhmän toimeksiantoon. 6. Tiedon haku (metatiedot) o Ei sisältynyt XML-strategiatyöryhmän toimeksiantoon. Tiedon haun edistämiseksi työtä tekevät mm Valtipa ja VNTHY. 7. Tiedon pitkäaikaissäilytys o Ei sisältynyt XML-strategiatyöryhmän toimeksiantoon. Arkistolaitoksella on käynnissä sähköisten tietoaineistojen käsittelyn ja pitkäaikaissäilytyksen kehittämishanke eli SÄHKE - hanke. Rajapintojen määrittely on mahdollista vain, mikäli julkisessa hallinnossa toteutettavissa järjestelmissä on periaatteiltaan riittävän yhdenmukaiset ratkaisut. Tämän takia edellä oleviin kohtiin 1-3 tulee luoda ratkaisuperiaatteet ( malliratkaisut ) ja esittää ne JHS -suosituksina. Kokemuksen lisäämiseksi on, ennen JHS -suosituksen antamista, käynnistettävä ja seurattava malliratkaisujen pilottihankkeita (tai jo
XML-Strategiatyöryhmä 6(22) toteutettuja hankkeita, jos niitä on) ja arvioitava ratkaisujen kustannuksia, hyötyjä ja niihin liittyviä riskejä. Edellä olevan pohjalta työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä: Toimenpide-ehdotus 3: Valtiovarainministeriö perustaa työryhmän tarkentamaan julkisen hallinnon sähköisen asioinnin teknisiä ratkaisuperiaatteita tavoitteena paremmin yhteentoimivat arkkitehtuuri- ja rajapintaratkaisut sekä asiankäsittelyprosessit. Lähtökohtia työlle ovat mm. Hallinnon sähköisen asiointipalvelun viitearkkitehtuuri (VM:n työryhmämuistioita 34/2001) ja Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia (VM:n työryhmämuistioita 27/2001) -raportit. Aikataulu: huhti lokakuu 2003. Toimenpide-ehdotus 4: Rekisteripooli luo perusrekistereiden käytön rajapinnat, jotka ovat julkishallinnon XML -sanastotyöohjeen mukaisia ja pohjautuvat yhteisiin sanastoihin. Työ käynnistetään kartoittamalla nykyinen tila käynnissä sekä suunnitelmissa olevine kehitysprojekteineen, määrittelemällä vuoden 2006 tavoitetila sekä luomalla suunnitelma tavoitetilaan pääsemiseksi. Toimenpide-ehdotus 5: Valtiovarainministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida XML -sanomakehitystyötä TYVI -ympäristössä ja selvittää mahdollisuudet geneeristen sanomien kehittämiseen (päätetty TYVI ohjausryhmässä 15.11.2002). Esitetään, että työryhmä kartoittaa lisäksi julkishallinnon järjestelmien välistä ja julkishallinnon ja yksityisen sektorin järjestelmien välistä tietojen vaihtoa ja XML:n käyttämistä sen standardointiin sekä laatii suosituksia kartoituksen tulosten pohjalta. 4.3 Standardointi Järjestelmien keskinäinen yhteentoimivuus edellyttää niiltä - riittävää yhtenäisyyttä toimintaprosessien ja tietojen tasolla ja - liitettävyyttä teknologian tasolla. XML on ensisijaisesti luotu tukemaan tietojen rakenteistamista ja yhtenäistämistä, mutta se on laajennettu tukemaan myös toimintaprosessien yhtenäistämistä. Lisäksi XML:n ympärille on rakennettu teknologioita, jotka tukevat järjestelmien teknistä liittämistä joko löyhin tai kiintein kytkennöin. XML -standardoinnin yleiseksi viitekehykseksi työryhmä esittää ebxml:ä. Sen luontiin on osallistunut mm UN/CEFACT, Tieke on Suomessa valinnut sen XML:än liittyvän standardointityönsä pohjaksi ja se on tällä hetkellä ainoa varteenotettava avoin viitekehys. Markkinatilanteen kehittymistä on kuitenkin syytä seurata. ebxml sisältää mm. toimintamallin eri osapuolille yhteisten tietojen ( ydinkomponenttien ) määrittämiseksi, mallin tietojen yhteisiksi nimeämisperiaatteiksi, standardit toimintaprosessien kuvaamiseen ja verkossa tehtäviksi sopimuksiksi sekä tekniset standardit järjestelmien välisiin liitäntöihin.
XML-Strategiatyöryhmä 7(22) Tekniseen ratkaisuun ei tässä strategiassa oteta tarkempaa kantaa kuin suosittamalla ebxml -viitekehystä ratkaisujen pohjaksi. Muilta osin viitataan valtion tietotekniikan rajapintasuosituksiin. Kantaa ei myöskään oteta yksittäisiin tuotteisiin, mutta esitetään seurattavaksi teknologioiden markkinakypsyyttä. W3C :n Suomen toimisto laati työryhmän pyynnöstä tilannekatsauksen tämänhetkisistä XML -standardeista sekä näkemyksensä XML -strategiasta. W3C:n raportti on liitteenä 1. Tietoihin kohdistuvia standardointikohteita ovat: ydinkomponentit, tietojen ja tietorakenteiden (ml. sanomat) sisältö, tietovarannot sekä tietojen ja tietorakenteiden nimeäminen. Tietojen standardoinnin yhtenäistäminen edellyttää ohjetta. ebxml sisältää tietojen suunnittelumenetelmänä komponenttipohjaisen sanastojen suunnittelun (UN/CEFACT Core Component -menetelmän). Yleisesti tulee pyrkiä korvaamaan toimittajakohtaiset tiedostoformaatit toimittajaneutraaleilla ratkaisuilla. Toimintaprosessien yhdenmukaistaminen voi tapahtua vain osana toimintojen kehittämistä. Tämä merkitsee, että työtä tehdään tarpeiden mukaan perustettavissa projekteissa kohdealueittain, esimerkiksi hankintatoimen kehittäminen. XML standardointityö edellyttää sitä tukemaan keskitettyä ryhmää (toimenpide-ehdotuksessa 1 esitetty tukiryhmä), jonka vastuulla on myös ehdotusten valmistelu JHS:än. Erityisesti ryhmän vastuulla on eri toiminnoille yhteisten standardien valmistelu. Kaikki tietoja ja toimintaprosesseja koskevat JHS -suositukset ehdotetaan valmisteltavan käytännössä yhteistyössä tämän ryhmän kanssa. Muilta osin XML -standardointityötä ehdotetaan tehtävän tarpeiden mukaan perustettavissa määräaikaisissa alakohtaisissa työryhmissä. JHS -suosituksia luotaessa seurataan kansallista ja kansainvälistä toimialakohtaista standardointia. Ensisijaisesti sovelletaan kansallisia standardeja, siltä osin kuin ne soveltuvat julkishallinnon käyttöön. Syntymässä olevien standardien sisältöön vaikutetaan mahdollisuuksien mukaan, milloin se on tarkoituksenmukaista ja resurssien puolesta mahdollista. Edellä olevan pohjalta työryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä: Toimenpide-ehdotus 6: Valtionvarainministeriö valvoo sanastotyöohjeen tuottamisen valmiiksi ebxml -määrittelyn pohjalta. Työ valmistuu helmikuun 2003 loppuun mennessä. Ohjetta arvioidaan ja pilotoidaan VRK:n perusrekistereiden hyödyntämisessä yhdessä julkishallinnon keskeisten järjestelmätoimittajien kanssa, lomake.fi:n lomakkeiden muunnosprojektissa sekä Rekisteripoolin perusrekistereiden hakemistopalvelujen kehittämisessä. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitetään ohjeesta JHS suositus.
XML-Strategiatyöryhmä 8(22) Toimenpide-ehdotus 7: Valtiovarainministeriö pyrkii myötävaikuttamaan XML yhteistyöryhmän muodostumiseen, jossa on edustettuna riittävästi alan toimijoita (tärkeimmät toimittajat, W3C, TIEKE, XML Finland...). Toimenpide-ehdotus 8: VAHTI selvittää yhdessä XML-tukiryhmän kanssa XML:n käytön tietoturvaan liittyvät erityispiirteet, jotta ne voidaan tarvittaessa huomioida julkishallinnon tietoturvaohjeita laadittaessa. 4.4 Järjestelmien kehittämismenetelmät XML:n käyttö (erityisesti ratkaisuosien uudelleenkäyttö ja sanastotyö) edellyttää systeemityömenetelmien uusimista. Järjestelmäkehitystä tulee muokata niin, että pystytään hyödyntämään XML:n tuomat mahdollisuudet. Näin voidaan mm. lyhentää kehittämisprojektien pituutta, vähentää niiden työmääriä, edistää kehitettävien järjestelmien keskinäistä yhteentoimivuutta ja päästä parempaan kustannustehokkuuteen. Suositusten antaminen systeemityömenetelmistä edellyttää niiden pilotointia. Toimenpide-ehdotus 9: Järjestelmätyötä kehitetään pilottien avulla tavoitteena järjestelmätyön toimintaohjeiston synnyttäminen. Kevään 2003 aikana VNTHY käynnistää pilotin UML:n käytöstä järjestelmätyössä. 4.5 Tuki ja ylläpito XML -suositusten laatimiseen ja niiden soveltamisen tueksi tarvitaan laajan yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi keskitetysti organisoituja tukitoimintoja. Osaksi JHS-järjestelmää perustetaan infrastruktuuri, joka tukee XML:n suositusten laatimista ja käyttöä: - perinteisten lausuntopyyntöjen lisäksi mahdollisuus kommentoida JHS luonnoksia myös Internetissä - asianosaisten yhteinen foorumi (myös ohjelmistotalot ja ne yksityiset toimijat, joilla on aito intressi olla mukana) - tietohakemisto (jossa tietojen ja yleisten määrämuotoisten tietorakenteiden määritykset mukaan lukien digitaaliset lomakkeet sekä sanastot) - yleiset oppaat ja neuvontapalvelut - julkishallinnon keskitettyjen sanastojen ja XML-määrittelyjen luonnista sekä jatkuvasta ylläpidosta ja tuesta vastaa valtiovarainministeriön perustama ryhmä. Ryhmä kehittää yhteistyötä muiden vastaavaa työtä tekevien julkishallinnon ja yksityisten (esimerkiksi TIEKE) organisaatioiden kanssa. XML:n ja siitä laadittujen suositusten markkinointivastuu on valtiovarainministeriöllä ja Suomen Kuntaliitolla. Markkinointi kohdistuu
XML-Strategiatyöryhmä 9(22) julkishallinnon tietohallintohenkilöstölle, palvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville, palvelujärjestelmiä työssään hyödyntäville sekä osittain myös loppukäyttäjille. Määritellään eri asioiden vaatimien tukifuntioiden sisältö ja muoto ja etsitään niille niiden toteuttamisesta vastaavat organisaatiot (ks. toimenpide-ehdotus 1). Tukitehtävien hoitamiseksi on toimenpide-ehdotuksessa 1 esitetty XMLtukiryhmän perustamista, tukifuntioiden sisällön ja muodon tarkentamiseksi on toimenpide-ehdotus 2. 5. Toteuttaminen ja rahoitus XML-strategian toteutuksessa on perustetutuksi esitetyllä XML tukiryhmällä keskeinen asema. Ryhmän kooksi esitetään noin viittä henkilöä. Sen esitetään toimivan vuosien 2003-2004 aikana siten, että muutama julkishallinnon yksikkö nimeää siihen omassa palveluksessaan olevan henkilönsä ja varmistaa, että tämä pystyy käyttämään vähintään 50 % työajastaan kyseiseen tehtävään. Tukiryhmän alustavat tehtävät tämän strategian mukaisesti ovat: - tukea julkishallinnon XML-standardointityötä ja varmistaa sen mahdollisimman hyvä yhteensopivuus muuhun kansalliseen ja kansainväliseen standardointiin - valmistella XML-tekniikkaa koskevia uusia ja ylläpitää laadittuja JHSsuosituksia - tukea xml-tekniikan riittävän yhtenäistä soveltamista tietojärjestelmähankkeissa. Valtiovarainministeriö varaa ns. tulevaisuusrahasta 400 000 euroa käytettäväksi vuosina 2003 2004 strategian toteutukseen. Muut osallistuvat tahot rahoittavat toimintaa antamalla henkilötyöpanosta. Vuodesta 2005 alkaen toiminnan vaatimat määrärahat tulee varata normaalin budjettikäytännön mukaisesti. XML-strategian toteutuksesta päävastuulliset ovat valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö / JUHTA ja Suomen Kuntaliitto. Toiminnasta raportoidaan puolivuosittain JUHTAlle ja VATIlle. LIITTEET: Liite 1: Katsaus W3C:n XML -suosituksiin sekä suositus XML -strategiaksi Liite 2: Asiasanasto
XML-Strategiatyöryhmä 10(22) Liite 1 / 1 Katsaus W3C:n XML -suosituksiin sekä suositus XMLstrategiaksi RAPORTTI 1.11.2002 Ossi Nykänen (ossi@w3.org) W3C Suomen toimisto Tiivistelmä. Tämä raportti on kirjoitettu suppeana selvitystyönä XML-strategiatyöryhmän työn tueksi. Raportti esittelee lyhyesti nykyiset ja työn alla olevat XML-suositukset, kokoaa yhteen XML:n kehittymisen seuraamista helpottavia resursseja, arvioi XML-suositusten nykytilaa sekä esittää lyhyen suosituksen yleisestä XML-strategiasta. Raportti on kirjoitettu hypertekstimuotoisena ja se löytyy sähköisessä muodossa W3C Suomen toimiston kotisivuilta osoitteesta http://www.w3c.tut.fi/reports/2002/1101xmlstrategy/. HUOM: Raportin tietoja ei aktiivisesti ylläpidetä -- raportti kuvaa siis XML-työn tilanteen sellaisena kuin se oli 1.11.2002. Aiheeseen liittyviä Suomen sisäasiain- ja valtionvarainministeriön resursseja: Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta - Julkishallinnon xmlstrategiatyöryhmä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta - Kuntamarkkinoiden aineisto Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta - JHS-Suositukset VM: Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia Sisäasianministeriön JUNA-hanke Sisällysluettelo 1 Yleistä 1.1 W3C 1.2 XML 2 Valmistuneet XML-suositukset 3 Valmisteilla oleva XML-suositukset 4 Arvio XML:n nykytilasta 5 Suositus XML-strategiaksi 6 Tietoja World Wide Web Consortoimista 7 Lopuksi 1 Yleistä 1.1 W3C World Wide Web Consortiumin (W3C) kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita (spesifikaatioita, ohjeita, ohjelmistoja sekä työkaluja). Keskeinen osa W3C:n työstä on erilaisten Webin kehittymistä ohjaavien teknisten spesifikaatioiden määrittely ja suositusten asettaminen. W3C toimii konsensuksen ja avoimuuden periaatteilla (työ organisoidaan W3C:n prosessimäärittelyn (W3C process document) mukaisella tavalla). Käytännössä tämä pyrkii varmistamaan sen, että W3C-suositukset ovat yleisesti hyväksyttyjä, vapaasti käytettäviä ja myös käyttökelpoisia käytännössä. W3C suositus (recommendation) on huolellisen ja laajamittaisen työn tulos jolla on tukenaan W3C-jäsenorganisaatioiden
XML-Strategiatyöryhmä 11(22) Liite 1 / 2 merkittävä kannatus sekä jo useita referenssitoteutuksia. Käytännössä W3C:n suosituksilla on laajasti tunnustettu, standardinomainen status. W3C kehittää ja asettaa suosituksia useista erityyppisistä teknologioista (ks. W3C activities). Eräs keskeisimmistä on modernin Webin perusarkkitehtuurin ja yhtenäisen kieliopin määrittelevä XML-suositus. 1.2 XML Extensible Markup Language (XML) on lähinnä sovelluskehittäjille suunnattu W3Cteknologia joka tähtää tietoa välittävien järjestelmien tekniseen yhteensopivuuteen. XML koostuu useista erillisistä teknisistä määrityksistä jotka muodostavat protokollapinoa muistuttavan hierarkian. Laajasti tarkasteltuna XML määrittelee modulaarisen XML-perheen (suositus- ja teknologiaperheen), joka erityisesti mahdollistaa mm. seuraavia asioita: pysyvään, julkiseen ja käyttöoikeuksiltaan vapaaseen dokumenttiformaattiin perustuva ohjelmien välinen tiedonsiirto, yksi yhtenäinen perusmerkistö (Unicode), yhtenäinen ja yksinkertainen, ohjelmallisesti helposti käsiteltävissä oleva tiedon esitystapa sekä tietorakenteiden semanttinen tarkistaminen (validointi), julkaisutoiminnan XML-tekniikat (sekä sähköinen että paperilla tapahtuva monikanavajulkaiseminen, hyperteksti) hajautettujen ohjelmistojen välinen tiedonsiirto, Web-palvelut sekä laajamittaisen metatiedon hyväksikäyttö (Semanttinen Web), sekä salaus ja sähköinen allekirjoittaminen. Vaikka XML:n ydinosan määrittelytyön voidaan katsoa jo olevan valmistunut, laajan XMLstandardiperheen kehitystyö jatkuu yhä. Tämä raportti luo tiivistetyn katsauksen W3C:n XML-työn nykytilaan ja kerää yhteen eri aktiviteettien työn valmistumisen määritellyt (tavoite)aikataulut. Tämä raportti ei tarkastele XML:n varaan rakentuvia dokumentti- tai grafiikkakieliä (esim. XHTML, SVG ja SMIL) eikä W3C-muistioita (ks. notes), lukuun ottamatta mainintaa SOAP ja WSDL -muistioista. W3C:n teknisistä spesifikaatioista löytyy tietoja esim. W3C:n sivuilta (ks. W3C Technical Reports and Publications ja The Matrix of W3C specifications [erittäin hyvä spesifikaatioiden valmistumista seuraava W3C-palvelu]) tai W3C Suomen toimiston W3C suositusarkistosta. Viimeisin tieto XML-perheestä löytyy tietenkin W3C:n XML-kotisivulta. Yhtenäinen englanninkielinen katsaus XML-perheen käsitteisiin, spesifikaatioihin ja teknologioihin on esim. professori Airi Salmisen XML Family of Languages: Overview and classification of W3C Specifications. Laajan arkiston XML-sovelluksia ja ohjelmistoja tarjoaa esim. Cover Pages: Extensible Markup Language (XML). 2 Valmistuneet XML-suositukset W3C organisoi kehitys- suositustyötä viiden toimialueen puitteissa etenevien aktiviteettien muodossa. XML-työ tapahtuu erityisesti seuraavissa aktiviteeteissä: Document Object Model (DOM), XML: Structured Data Interchange,
XML-Strategiatyöryhmä 12(22) Web Services, Semantic Web, XML Signature, XML Encryption ja XML Key Management. Liite 1 / 3 Käytännössä kukin aktiviteetti käsittävää useita työryhmiä, jotka viime kädessä tuottavat W3C-suosituksia, referenssiohjelmistoja yms. tuloksia. Oheinen taulukko luettelee W3C:n XML:ään liittyvät suositukset (tilanne 1. marraskuuta 2002): Taulukko 1. XML-aiheiset W3C-suositukset. nimi status valmistui kuvaus Extensible Markup Language (XML) 1.0 (Second Edition) suositus 2000-10- 06 Namespaces in XML suositus 1999-01- 14 DOM Level 1 suositus 2000-11- 13 DOM Level 2 suositus 2000-11- 13 XML Base suositus 2001-06- 27 XML Schema suositus 2001-05- 02 Canonical XML Version 1.0 Decryption Transform for XML Signature Exclusive XML Canonicalization Version 1.0 XML-Signature Syntax and Processing XML Linking Language (XLink) Version 1.0 suositus 2002-04- 15 suositus 2002-04- 15 suositus 2002-07- 18 suositus 2002-02- 12 suositus 2001-06- 27 XML Information Set suositus 2001-10- 24 XML-kielioppi; perusmääritys jonka varaan koko XML-perhe rakentuu. Tekninen määritys XML-nimiavaruuksista; XML 1.0:n kaltainen perussuositus ja keskeinen osa XML:ää. Matalan tason XML-ohjelmoinnissa tarvittavia rajapintoja. Matalan tason XML-ohjelmoinnissa tarvittavia rajapintoja. XML-dokumentista löytyvien URI-viittausten sievennysmekanismi. Joukko XML-skeemat määritteleviä spesifikaatioita (joita tarvitaan dokumenttien validoinnin eli semanttisen rakenteen testaamisessa). Tekninen määritys XML-dokumentin rakenteen normaalimuodosta jota tarvitaan esim. XML-allekirjoituksissa. Kryptattujen dokumenttien (osien) allekirjoittamismekanismin määrityksessä tarvittava tekninen suositus. Tekninen määritys XML-dokumentin rakenteen normaalimuodosta jota tarvitaan esim. XML-allekirjoituksissa. Suositus XML-allekirjoitusten käsittelysäännöistä ja kieliopista. Suositus XML-hyperlinkeistä (hyperteksti sekä yleiset resurssienväliset relaatiot). Toisten spesifikaatioiden referenssisuositus joka määrittelee miten XML-dokumentin osiin tulee määritysteknisesti viitata.
XML-Strategiatyöryhmä 13(22) XML Path Language (XPath) Version 1.0 Associating Style Sheets with XML documents Version 1.0 Extensible Stylesheet Language (XSL) Version 1.0 XSL Transformations (XSLT) Version 1.0 Resource Description Framework (RDF) Model and Syntax Specification suositus 1999-11- 16 suositus 1999-06- 29 suositus 2001-11- 15 suositus 1999-11- 16 suositus 1999-02- 22 Lausekekieli ja määritys XML-dokumenttien osiin viittaamiseksi. (Elimellinen osa esim. XSLT-suositusta.) Prosessointiohje tyylien liittämiseksi XMLdokumentteihin. Julkaisutoiminnassa tarvittava formatointikieli. XML-dokumenttien muunnoksissa (esim. monikanavajulkaiseminen) tarvittava mallipohjainen, ohjelmoitava tyylikieli. XML-metatietojen kieliopin määrittelevä suositus. Vahvasti tiivistäen voidaan todeta että XML-ydinosaan liittyvä standardointityö on jo kutakuinkin valmistunut. Erityisesti XML-muotoisen tiedon käsittely, tiedon semanttisen rakenteen tarkistaminen sekä XML-julkaisutoiminta ovat jo vakiintuneet paitsi suositusten, myös käyttöön otettujen konkreettisten sovellusten muodossa. Vuoden 2002 alkupuolella suosituksen statuksen saavuttanut tärkeä teknologioiden joukko, XML-salaus ja allekirjoitukset laajentavat XML-sovellusten kenttää merkittävästi mutta vaativat tuekseen vielä toistaiseksi keskeneräisten teknologioiden valmistumista. Melko uusia, suurta mielenkiintoa herättäneitä W3C:n aktiviteetteja ovat esim. Semanttinen Web, erityisesti Web-ontologiat (Semantic Web, jonka ydinosa, RDF 1.0, tosin on ollut suositus jo pitkään, ks. taulukko 1) sekä Web-palvelut (Web services). Erityisesti Web-palvelut ovat merkittävä teknologia koska se periaatteessa tarjoaa yksinkertaisen ja yhtenäisen menetelmän esim. erilaisten tietopalveluiden integroimiseksi. 3 Valmisteilla olevat XML-suositukset W3C:n XML-työ ei kuitenkaan rajoitu taulukossa 1 esitettyihin otsikoihin (joiden osalta työn siis voidaan katsoa osittain jo valmistuneen). Valmisteilla on suosituksia liittyen seuraaviin XML-teknologioihin: XML-merkistön täsmennys (XML 1.1), tiedon salaus (XML encryption), kehittyneet ohjelmointirajapinnat (DOM3), semanttinen Web (esim. RDF Schema ja Ontologies), XML-viestit (SOAP), Web-palveluiden julkaiseminen (WSDL), XML-dokumenttien osien välittäminen (XML Fragments), XML-dokumenttien upottaminen toisiinsa (XML Inclusions), sähköisten avainten hallinta (XMLKM), sekä XML-osoittimet (XML Pointer). Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna tilanne on seuraava: Taulukko 2. Työn alla olevat XML-suositukset. (pr=proposed recommendation, cr=candidate recommendation, lcwd=last call working draft, wd=working draft
XML-Strategiatyöryhmä 14(22) Liite 1 / 5 [ks. The W3C Recommendation Track], kysymysmerkki päivämäärän perässä tarkoittaa että työryhmän työ on viivästynyt tai odottaa toista työtä) nimi Decryption Transform for XML Signature Document Object Model (DOM) Level 3 RDF Vocabulary Description Language 1.0: RDF Schema SOAP Version 1.2 Part 1: Messaging Framework SOAP Version 1.2 Part 2: Adjuncts SOAP 1.2 Attachment Feature OWL Web Ontology (requirements, reference, abstract, features) Web Services Architecture Usage Scenarios Web Services Description Language (WSDL) Version 1.2 Web Services Description Language (WSDL) Version 1.2: Bindings XML Fragment Interchange Extensible Markup Language (XML) 1.1 status pr 10-03) wd 07-12) wd 04-30) wd 06-26) wd 06-26) lcwd 09-24) lcwd 07-29) wd 06-09) wd 06-09) wd 06-09) cr (2001-02-12) cr työryhmän työn päättymisajankohta 2002-12-31 2003-06-30 kuvaus Salaukseen liittyvä tekninen suositus. Joukko XML-ohjelmointiin liittyviä rajapintasuosituksia. 2003-03-31 (?) Metatietojen skeemamäärittely. 2002-12-31 2002-12-31 2002-12-31 2003-03-31 (?) 2004-01-31 2004-01-31 2004-01-31 2003-09-30 2003-09-30 Ohjelmistojen välisten XMLviestien tekninen määrittely (esim. Web-palveluiden perusta). Ohjelmistojen välisten XMLviestien tekninen määrittely (esim. Web-palveluiden perusta). Ohjelmistojen välisten XMLviestien tekninen määrittely (esim. Web-palveluiden perusta). Web-ontologioihin liittyviä määrittelyjä (yhtenäinen perusta peruskäsitteistön esittämiseen). Web-palveluiden arkkitehtuurin käyttötapaukset. Web-palveluiden kuvailu- ja julkaisukieli. Web-palveluiden kuvailu- ja julkaisukieli. Suositus XML-resurssien (osien) käsittelystä. XML 1.0:n merkistön täsmennys.
XML-Strategiatyöryhmä 15(22) XML Encryption Syntax and Processing XML Events: An Events Syntax for XML XML Inclusions (XInclude) Version 1.0 XML Key Management (2.0) Requirements XPointer (framework, element, xmlns, xpointer) XML-Signature XPath Filter 2.0 XML Query (useita spesifikaatioita) 10-15) pr 10-03) wd 08-12) cr 09-17) wd 04-18) wd 06-10) pr 08-27) wd 08-16) 2002-12-31 XML-tiedon Salaus ja käsittely. 2004-08-31 2003-09-31 2002-11-30 2002-12-31 (?) 2002-12-31 XML-dokumenttien tapahtumankäsittely. XML-dokumenttien (osien) upottaminen osaksi XMLdokumentteja. Vaatimusmäärittely avainten hallintajärjestelmille. Spesifikaatioita XMLdokumenttien osiin viittamiseksi. Dokumenttien salattavaksi tarkoitettujen osien kuvausmekanismi. 2003-09-30 XML-kyselykieli (vrt SQL). On syytä todeta, että vaikka W3C:n ohjaama Web-palveluiden standardointityö on vielä kesken, esim. SOAP 1.1 ja WSDL 1.1 on julkaistu W3C-muistioina (note), mikä käytännössä on lisännyt yleistä mielenkiintoa ko. teknologioita kohtaan, sekä käytännön sovelluksia. (Muistio on tekninen dokumentti joka on lähetetty W3C:lle tiedoksi ja jonka julkaiseminen [W3C:n johtajan harkinnan mukaisesti] ei välttämättä tarkoita että W3C suosittelisi tai kehittäisi tietyn tyyppistä teknologiaa.) 4 Arvio XML:n nykytilasta XML:n elinvoimaisuus perustuu ensisijaisesti XML:n teknisiin ratkaisuihin (yksinkertaisuus, avoimuus, modulaarisuus, laajennettavuus) sekä teknologian poikkeuksellisen laajaan hyväksyntään (rakenteisen tiedon de facto standardi, erityisesti Web-kielioppi sekä laaja ohjelmistotuki). Ilman mainospuheita voidaan sanoa että XML-ydinosa on jo sekä tekniikaltaan että sovelluksiltaan vakiintunutta. Tällä hetkellä erityisen vahvalla pohjalla ovat: URI ja HTTP 1.1 (yhdessä IETF:n kanssa määritelty Webin resurssi- ja palvelinarkkitehtuurin perusta (Uniform Resource Identifier & Hypertext Transfer Protocol)), XML 1.0 ja XML nimiavaruudet (kaiken tekninen perusta), XML Schema, XSL (ja siis myös XSLT) ja (esim. narratiivisten dokumenttien mallintaminen, käsittely ja julkaiseminen) sekä Document Object Model (XML-ohjelmoinnissa tarvittava rajapinta). XML-perustan varaan on määritelty lukuisia suosittuja W3C-teknologioita, esim. XHTML, SVG ja SMIL (XML on oleellisesti vahvistanut HTML-teknologiaa modulaarisen, XML-
XML-Strategiatyöryhmä 16(22) Liite 1 / 7 kielioppiin perustuvan XHTML-perheen myötä). Myös monet muut organisaatiot kehittävät ja standardoivat omia XML-johdannaisia sovelluksiaan. Karkea työnjako on se, että W3C kehittää kehittää ja suosittaa perusteknologioita joiden varassa muut toimivat. XML-sovellusten seuraava merkittävä kehitysaskel voidaan ennustaa tapahtuvan sähköisten allekirjoitusten, salauksen ja erityisesti Web-palveluiden (Web services) suositusten ilmestymisen myötä. W3C:n työryhmien aikataulujen mukaan tämä työ valmistuu suurimmalta osin vuoden 2004 kevääseen mennessä (koska kyse on uudesta teknologiasta, ovat viivästykset tietenkin aina mahdollisia). Tiivistäen voidaan sanoa että XML-dokumenttien allekirjoittaminen ja salaaminen luovat vahvan perustan esim. XML-pohjaiselle kaupankäynnille, Web-palvelut puolestaan tarjoavat teknisen kehikon toteuttaa Semanttinen Web -aktiviteetin tavoitteita. Erityisen merkittäviä Web-palvelut ovat sähköisten palveluiden rakentamisen näkökulmasta: teknisesti ne tarjoavat ohjelmistoteknisiä välineitä esim. piilottaa ja integroida erilaisia osajärjestelmiä, mikä mahdollistaa loppukäyttäjille tarjottavien palveluiden suoraviivaisen yhtenäistämisen. Tulevaisuuden ennustaminen on tietenkin vaikeaa ellei mahdotonta, vaikka W3C:n kehitystyö ja työhön sitoutuminen systemaattisen perustan ennusteille tarjoaakin. Varovaiseen optimismiin on kuitenkin aihetta sillä W3C-suosituksilla on koko konsortion konsensus takanaan. Käytännössä tämä näkyy suositusten laajamittaisen noudattamisen ja niiden perusteella tuotettavien ohjelmistojen ja sisältöjen rikkautena. 5 Suositus XML-strategiaksi XML on erittäin suositeltava perusratkaisu tekstimuotoisen tiedon ja eri ohjelmistojen välisen tiedonsiirron yleiseksi perustaksi. Vaikka tiedon semanttiseen yhteneväisyyteen ei olisikaan tarkoitus pyrkiä, XML tarjoaa merkistö- ja kielioppitasolla helppokäyttöisen, yhtenäisen ja yhteensopivan ratkaisun joka myös tätä korkeammalla sovellustasolla ohjaa ongelmanratkaisua yhteensopivaan suuntaan. Loppukäyttäjille toimiva XML-pohjainen ratkaisu näkyy kuitenkin vain välillisesti; hyvinä palveluina ja yhteensopivina järjestelminä. Erityisen hyvin XML:n voidaan katsoa soveltuvan julkaisutoiminnan ns. narratiivisten dokumenttien perustaksi (ainakin niiden julkaisumuodon osalta), eri tietojärjestelmien keskinäisen tiedonsiirron standardoiduksi välineeksi, sekä resursseihin liittyvän metatiedon kuvaajaksi. XML tietojärjestelmien sisäisenä ratkaisuna on syytä arvioida tapauskohtaisesti. XML ei sinällään ole esim. perinteisten, massiivisten relaatiotietokantojen korvaaja, vaan on syytä pikemminkin nähdä esim. tiedon välittäjänä eri järjestelmien välillä. XML on ei ole yksittäinen tekniikka, vaan kokonainen perhe teknologioita. Tämä tulee ottaa huomioon kun laajamittaista XML-strategiaa suositellaan. Kannattavaa lienee tuotantokäytössä toistaiseksi pysyttäytyä jo valmistuneiden XML-teknologioiden piirissä ja aktiivisesti seurata keskeneräisten teknologioiden kehittymistä ja käyttöönottoa ja täydentää XML-strategiaansa tarvittaessa. Käytännön tasolla XML-strategiassa tullee huomioida myös konkreettisten XML-sovellusten kytkökset muihin standardeihin ja teknologioihin (esim. yksinkertainenkin XML-julkaisujärjestelmä poikkeuksetta tukeutuu XML:n ohella myös muihin teknologioihin ja standardeihin sekä lopulta myös tiettyihin tietokoneohjelmiin). Lopuksi tulee arvioida XML:n käyttöönotto ja soveltaminen nykyisten tietojärjestelmien, käytäntöjen ja toimintamallien suhteen. XML:n ohella W3C suosittaa myös muita XML-strategiassa huomionarvoisia teknologioita ja suosituksia, joista tässä yhteydessä on syytä viitteellisesti mainita mm. XHTML, PNG, SMIL, SVG, CSS, RDF, MathML sekä WAI.
XML-Strategiatyöryhmä 17(22) Liite 1 / 8 6 Tietoja World Wide Web Consortiumista W3C perustettiin ohjaamaan Webin kehittymistä täyteen mittaansa. Se kehittää yhteisiä sopimuksia jotka edistävät Webin kehitystä ja varmistavat sen eri osien yhteensopivuuden. W3C on kansainvälinen liikeyritysten ja organisaatioiden muodostama yhteistyökonsortio jonka toiminnasta vastaavat MIT Laboratory for Computer Science (MIT LCS) Yhdysvalloissa, National Institute for Research in Computer Science and Control (INRIA) Ranskassa ja Keio University Japanissa. W3C tarjoaa mm. seuraavia palveluja: sovelluskehittäjille ja loppukäyttäjille tarkoitettu World Wide Web -tietopankki, standardien esittelemiseksi ja niiden käytön edistämiseksi tarkoitettuja koodien referenssitoteutuksia sekä useita erilaisia uuden teknologian esittelyyn kehitettyjä prototyyppi- ja esimerkkisovelluksia. Nykyään W3C:n jäseninä on yli 450 organisaatioita. Saadaksesi lisätietoja World Wide Web Consortiumista, katso http://www.w3.org/ 7 Lopuksi Tämä raportti saattaa sisältää puutteita tai vanhentunutta tietoa. Ajan tasalla oleva tieto W3C-spesifikaatioista löytyy verkosta osoitteesta http://www.w3.org/tr/ (W3C Technical Reports and Publications).
XML-Strategiatyöryhmä 18(22) Asiasanastoa Liite 2 / 1 ebxml (electronic business XML) OASIS:n ja UN/CEFACT:n yhteinen hanke, jossa on kehitetty XML:ään pohjautuva toimialariippumaton avoin sähköisen liiketoiminnan viitekehys. Geneeriset sanomat XML sanomat, joita voidaan käyttää toimialasta riippumatta. Internet -teknologia Yleiset määritykset sekä niiden mukaiset ohjelmat ja laitteet ensisijaisesti internetin ja sen palvelujen toteutusta varten, esim TCP/IP, HTTP, SMTP, HTML, XML; selain, www. Internet-teknologia on käytössä myös intranet- ja ekstranet-järjestelmissä. JHS-ohjausryhmä JUHTAN alaisuudessa toimiva standardointi-, yhtenäistämis- ja tiedottamistyötä tekevä ryhmä. JHS-ohjausryhmän työhön kuuluu mm. JHSsuositusten valmistelu ja ylläpito sekä JHS-järjestelmän kehittämisestä ja koordinoinnista vastaaminen. JHS-suositus Julkisen hallinnon suositukset (JHS) koskevat erityisesti sekä valtionhallintoa että kunnallishallintoa. JHS-järjestelmällä on laajasti annettu suosituksia tietohallinnon keskeisille osa-alueille ja tuettu näin koko julkishallinnon järjestelmien välistä yhteentoimivuutta. Suositukset hyväksyy julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. Kanava (channel) Tärkeimmät tuettavat ja huomioonotettavat päätelaitteet / kanavat ovat sähköposti (smtp), web-selain (http), matkapuhelin (gsm), uudet langattomat päätelaitteet sekä digi-tv. Käyttäjä (user) Henkilö joka käyttää jotakin järjestelmää, voi olla esim organisaation asiakas, kumppani tai työntekijä, jäsen Liitäntäpinta (interface) Jonkin järjestelmän tai sen osan ulkoinen pinta tai yhteydet, jotka liittävät sen (ympäristöönsä) eli toiseen järjestelmään / osaan. Liitäntäpintojen pitäisi olla standardien / yleisten määritysten mukaisia. Metatieto (metadata) Kuvaa tietoa. Asiakirjan metatieto kertoo (a) asiakirjan tunnisteet, asiakirjan laatijan, saatavuuden ja mitä asiaa asiakirja käsittelee sekä yhteyksiä muihin asiakirjoihin, (b) asiakirjan tyypin / skeeman, ts asiakirjan rakenteen ja
XML-Strategiatyöryhmä 19(22) Liite 2 / 2 elementtien nimet ja esitysmuodot. XML on asiakirjojen metatiedon kuvauksessa käytettävä kieli. Middleware Tekniikka, joka liittää laajan, hajautetun tietotekniikka-arkkitehtuurin mukaiset osat yhteen sekä tukee näiden välistä yhteistoimintaa. Monikanavaisuus Portaaleilta ym järjestelmiltä edellytettävä ominaisuus, jonka mukaan samoja palveluja ja sisältöä voi saada eri päätelaittein, niille ominaisin sanomin, yhteyskäytännöin ja turvaprotokollin. OASIS (Organization for the Advancement of Structured Information Standards) Suurten tietokone- ja ohjelmistotoimittajien yhteenliittymä, jonka tavoitteena on edistää avoimien rakenteisen tiedon standardien käyttöä. Palvelu (service) 1. tuote(laji), prosessin jälki jossakin järjestelmässä (esim ihminen, asunto) ja/tai sen ympäristössä; 2. toiminta / prosessi joka tuottaa palvelutuotteita; 3. järjestelmä joka tuottaa palvelutuotteita. Tietojenkäsittelyprosessi / dialogi, johon osallistuu ihminen ja tietokone (sovellus), välittää / tuottaa tietoja. Italalla tällaista prosessia ja/tai sen antamia tietoja kutsutaan palveluksi. Perusjärjestelmä(t) Perusjärjestelmällä tarkoitetaan tässä perinteistä tietojenkäsittelyjärjestelmää, johon ei ole rakennettu suoraan sähköisen asioinnin edellyttämiä ominaisuuksia. Sähköisen asioinnin mahdollistamiseksi rakennetaan tarvittaessa yleensä erillinen asiointijärjestelmä perusjärjestelmän edustajärjestelmäksi. Perusrekisteri(t) Perusrekisterit on yhteiskunnan perusyksiköt yksilöiviä tietojärjestelmiä. Perusyksiköiksi on määritelty luonnolliset henkilöt, yhteisöt, rakennukset ja kiinteistöt. Oleellista on, että rekisteröinnin yhteydessä rekisteröinnin kohde saa virallisen tunnuksen ja sille tallennetaan kyseistä kohdetta kuvaavia tietoja. Perusrekistereiksi luetaan - väestötietojärjestelmän henkilötiedot (Väestörekisterikeskus) - yhteisötietojärjestelmä, joka koostuu kaupparekisteristä, yhdistysrekisteristä ja säätiörekisteristä (Patentti- ja rekisterihallitus), liike- ja yhteisötunnusrekisteristä (Verohallinto) ja yritys- ja toimipaikkarekisteristä (Tilastokeskus) - rakennustietojärjestelmästä, joka koostuu kuntien rakennus- ja huoneistorekistereistä sekä kunnan rekistereistä kopioiduista väestötietojärjestelmän rakennus ja huoneistotiedoista
XML-Strategiatyöryhmä 20(22) Liite 2 / 3 - kiinteistötietojärjestelmä, joka koostuu maanmittauslaitoksen ja kuntien kiinteistörekisterien tiedoista ja oikeusministeriön hallinnoimasta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. Perusrekisterien ylläpitäjien yhteistyöelimeksi on näiden ylläpitäjien aloitteesta sisäasiainministeriö asettanut vuonna 1997 Rekisteripoolin. Rekisteripoolin keskeisenä tavoitteena on kehittää perusrekisteritoimintaa, lisätä rekisterien yhteiskäyttöä sekä parantaa asiakaspalvelua. Rekisteripooli on itsenäinen, mutta raportoi toiminnastaan puolivuosittain julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle. Portaali (internet portal) Tietojärjestelmä joka auttaa saamaan yhteyksiä (kontakteja) eri toimijoiden välille, esim a) toimittaja(t) ja näiden asiakkaat (yritysportaali, markkinapaikka) b) yhdistyksen, kunnan tai muun yhteisön jäsenet (www-sivusto); c) organisaation työntekijät ja tietojärjestelmät / tietopalvelut (yritysportaali, intranet) d) kumppanit ja tietojärjestelmä / tietopalvelut (yritysportaali, ekstranet). Portaali on käyttäjille ikäänkuin yksi portti / liittymä ( luukku ) eri tahoihin / näiden järjestelmiin: organisaatioiden asiakaspalveluun / yhteyshenkilöihin, tietojärjestelmiin / tietopalveluihin / organisaatioiden tarjouksiin. Rajapinta Kahden fyysisen tai abstraktin olion välinen tai ne muuten yhteen liittävä aine, laite, laiteosa tai käytäntö (Atk-sanakirja, Tietotekniikan liitto 1997). Tässä raportissa rajapinta termillä viitataan lähinnä tietojärjestelmien tai ohjelmien välisiin käytäntöihin. Rekisteripooli Katso edellä kohta perusrekisteri. Sanasto (Vocabulary) Sanastolla tarkoitetaan tässä tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttämistä termeistä, mm XML-rakenteista ja niissä olevista tietoelementeistä, koostuvia dokumentoituja luetteloita.. Sähköinen asiointi Sähköisellä asionnilla tai verkkoasioinnilla ei ole yksiselitteistä määritelmää. Suppeimmilaan sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan asian vireillepanoa (viranomaisessa tai yksityisessä organisaatiossa) tietoverkon välityksellä. Laajasti määriteltynä sähköisellä asionnilla tarkoitetaan perinteistä asiointia (viranomaisessa tai yksityisessä organisaatiossa) täydentävää, korvaavaa tai uudistavaa palveluiden tuottamista, jakelua, käyttöä ja niihin liittyvää vuorovaikutusta, joka perustuu tietoverkkojen hyödyntämiseen. Verkkopalvelut ovat tietoverkkojen kautta kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja hallinnon yksiköille tarjottavia palveluja, jotka voivat ulottua yksinkertaisesta tietojen
XML-Strategiatyöryhmä 21(22) Liite 2 / 4 etsinnästä ja tarkistamisesta aina vuorovaikutteisten palvelujen tarjoamiseen ja mahdollisuuksiin osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Verkkopalveluja on monenlaisia ja niitä on vaikea tyypitellä. Niiden keskeinen ominaisuus on kuitenkin niiden itsepalveluluonne. Esimerkkejä viranomaisten verkkopalveluista: - hyöydynnetään viranomaisen hallussa olevaa tai keräämää tietoa (tietopalvelut) - pannaan asia vireille viranomaisessa (vireillepano) - varataan aika viranomaisen luona (ajanvaraus) - käsitellään vireille pantuja asioita (käsittely) - lasketaan etuuden suuruus (laskenta) - seurataan asian edistymistä (asian seuranta) - tarkistetaan omat tiedot (tietojen tarkistus) - ostetaan tai tilataan viranomaisen tuottamia tai viranomaisen hallussa olevia tuotteita tai palveluja (elektroninen kaupankäynti viranomaisen kanssa) - maksetaan lakisääteisiä maksuja asiakkaalle tai maksetaan viranomaiselle sen tuottamista palveluista tai tuotteista (maksaminen) - toimitetaan tietoja viranomaiselle (tiedonkeruu) - vaikutetaan asioiden valmisteluun ja suunnitteluun (kansalaiskyselyt ja gallupit) TIeke TIEKE, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, palvelee suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Sen jäsenet ja yhteistyökumppanit edustavat laajaa kirjoa eri toimijoita. Yhteinen nimittäjä kaikilla on kehittää tietoyhteiskuntaa Suomen kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaaksi. TIEKE toimii myös kansainvälisesti. UML (Unified Modeling Language) Standardi notaatio / kaaviotekniikka, jolla reaalimaailman ilmiöitä voidaan kuvata oliosuuntautunutta mallinnusmenetelmää hyödyntäen. UN/CEFACT United Nations Centre for Trade Facilitation and Electronic Business, sen tavoitteena on kansainvälisten kaupan, hallinnon ja muun liiketoiminnan tapahtumien mahdollistaminen globaalisti yksinkertaistamalla ja yhdenmukaistamalla toimintatapoja ja tietovirtoja. VAHTI VAHTI, valtion tietoturvallisuuden johtoryhmä, on VM:n asettama, tietoturvallisuuden asiantuntemusta laajapohjaisesti edustava ryhmä, joka ohjeistaa tietoturvallisuuden eri osa-alueita. VATI
XML-Strategiatyöryhmä 22(22) Liite 2 / 5 Valtion tietohallinnon yhteensovittamista varten valtioneuvosto on asettanut valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmän (VATI) kaudeksi 8.5.2002-31.12.2004. Ministeriöiden edustajista koostuvan johtoryhmän tehtävänä on käsitellä tietohallinnon toimintalinjauksia, tehdä kehittämistä koskevia esityksiä ja aloitteita sekä seurata tietohallinnon tilaa ja kehittymistä. Johtoryhmä käsittele tietohallintoa koskevat määräykset ja ohjeet sekä edistää ja seuraa niiden toteuttamista. VNTHY VN-tietohallintoyksikkö (VNTHY) tuottaa palvelusopimuspohjaisesti ministeriöille tietohallinnon tehtäväkenttään kuuluvia kehittämis-, ylläpito- ja projektipalveluja. W3C (World Wide Web Consortium) WWW-teknologiaa standardoiva elin. XML XML - Extensible Markup Language on merkittävien informaatioteollisuusyritysten yhteenliittymän (World Wide Web Consortium, W3C) vuonna 1998 kehittämä avoin standardi (rakenteellisen) tiedon esitystavoista. XML termillä usein viitataan XML standareihin ja niitä sivuaviin W3C:n suosituksiin (esim. XSL, XML Schema ja XML Linking). Lisätietoja: http:\\www.w3.org