TOIMINTAKERTOMUS 2014

1 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Föreningen Nylands friluftsområden rf Valtuuskunnan 1.2015 hyväksymä TOIMINTAKERTOMUS 2014 Melonta- ja soutukartaston Porkkalan karttalehti

2 1.YLEISTÄ Vuosi 2014 oli yhdistyksen 26. toimintavuosi. Yhdistyksen strategia päivitettiin kevätkokouksessa. Yhdistyksen pitkäaikainen asiamies/huoltopäällikkö jäi vuoden lopussa eläkkeelle. Huoltopäällikön toimi lakkautettiin ja tilalle valittiin uuteen toimeen maastomestari. Edellisenä vuonna käynnistetty melonta- ja soutukartastohankkeen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen kun toukokuussa julkaistiin Läntisen Uudenmaan melonta- ja soutukartasto paperi-, netti- ja mobiiliversiona. Syksyllä tehtiin maanvaihto Suomen valtion kanssa, jossa yhdistys sai viisi saarta Inkoon saaristossa Gölisnäsin virkistysalueen lähellä sekä rantatilan Mäntsälässä sijaitsevan Keranvanjärven pohjoisrannalta Vuoden suurin rakennusinvestointi oli Kopparnäsin Kestikievarin suurehkon asunnon peruskorjaus. Gölisnäsin poijujen uusiminen oli myös merkittävä investointi. 2. VARSINAINEN TOIMINTA 2.1 Toiminnan tuotot Valtaosa toiminnan tuotoista (87 %) muodostui jäsenkunnilta perittävistä palvelumaksuista. Jäsenkunnat ja tukijäsenet Yhdistyksen jäsenkuntina olivat vuonna 2014 seuraavat 19 Uudenmaan kuntaa: Espoo Kauniainen Hanko Kerava Sipoo Helsinki Kirkkonummi Siuntio Hyvinkää Lohja Tuusula Inkoo Loviisa Vantaa Järvenpää Nurmijärvi Karkkila Tukijäsenjärjestöt olivat: Espoon venekerhojen yhteenliittymä Suomen Purjehdus ja Veneily Suomen luonnonsuojeluliitto - Uudenmaan piiri Suomen Latu Uudenmaan liitto Yhdistyksen jäsenkunnissa oli 1.1.2014 yhteensä 1 519 031 asukasta. Jäsenkuntien väestönkasvu vuoden 2013 aikana oli 18 341 asukasta (1,2 %).

3 Palvelumaksu Jäsenkunnilta perittiin palvelumaksuina 0,44 /asukas + ALV eli 660 303 + ALV. Muut tuotot Palvelumaksun lisäksi tuottoja olivat vuokratuotot (56 303 ) ja muut tuotot (15 444 ) Porkkalan alueiden hoidosta ja valvonnasta kunnilta perittävä hoitomaksut kohdistetaan virkistysalueiden hoitoon. Melontakarttaa varten saatiin avustuksia 22 726. TA 2014 TP 2014 Tuotot yhteensä 767 003 754 778 2.2 Toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut koostuivat toimistosta, hallinnosta, virkistysalueista ja toiminnan rahoitustuotoista/kuluista. 2.2.1 Toimisto Henkilöstö Yhdistyksen organisaatioon kuuluvat toiminnanjohtaja, suunnittelupäällikkö, osapäiväinen huoltopäällikkö, keväällä palkattu maastomestari ja huoltomies. Melontakarttaprojektia varten oli palkattu projektipäällikkönä toiminut suunnittelija toukokuun loppuun asti. Tukipalvelut Yhdistys osti kopiointi-, postitus-, puhelinkeskus-, ATK-verkko- ja kokous-tilapalvelut Uudenmaan liitolta. Kirjanpito-, palkkahallinto- ja maksuliikennepalveluja yhdistys osti ulkopuoliselta kirjapitoyhtiöltä. Yhdistyksen toimitilat vuokrataan Uudenmaan liitolta. Suunnittelupäällikön toimitila on Allergiatalossa Meilahdesssa. Työpaja/varastotiloja yhdistyksellä on Espoon Yli-Takkulassa ja Inkoon Kopparnäsissa. Yhteistyö Maaliskuussa pidettiin virkistysalueyhdistysten kevättapaaminen Kymin virkistysalueyhdistyksen Heisanharjun virkistysalueella. Varsinais-Suomen liitossa valmistellaan virkistysalueyhdistyksen perustamista ja liiton edustajat olivat Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen vieraana Kopparnäsissa kesäkuussa. Toiminnanjohtaja osallistui Saaristoseminaariin Savonlinnassa kesäkuussa. Suunnittelupäällikkö on osallistunut Metsähallituksen Sipoonkorven kansallispuiston kumppanuustyöryhmän työskentelyyn sekä Metsähallituksen vetämän Saaristolaisuus voimavaraksi -projektin ohjausryhmän työskentelyyn. Yhdistyksen toimintaa on esitelty matka-, vene- ja metsämessuilla sekä yhdessä muiden virkistysalueyhdistysten kanssa GoExpo-messuilla

4 maaliskuussa. Messujen yhteydessä julkaistiin virkistysalueyhdistysten yhteinen viisikielinen virkistysalueportaali, virkistys.info. Muu toiminta Yhdistyksen päivitetty strategia hyväksyttiin valtuuskunnan kevätkokouksessa. Yhdistyksen paikkatietojen hallintaa ja huoltotöiden ohjausta varten kehitetty Mobilenote- ja Viksujärjestelmien kehittämistä jatkettiin. Otettiin muun muassa käyttöön työmatkojen automaattiinen mobiilirekisteröinti. Melontakarttaprojektin yhteydessä kehitetty mobiilisovellus voidaan jatkossa käyttää myös yhdistyksen kaikkien alueiden luonnon ja rakenteiden esittämiseen. Läntisen Uudenmaan melontakarttaprojekti saatiin päätökseen kun paperi-, netti- ja kolmen eri alustan mobiilikarttaversiot valmistuivat toukokuussa. Hankkeen rahoittajina olivat yhdistyksen lisäksi Uudenmaan liitto (Makera-rahoitus), alueen kunnat ja joitakin alan yrityksiä. Toukokuussa valtuuskunnan jäsen Pauli Sarivaara esitteli yhdistyksen toimintaa Sipoon Kalkkirannassa järjestetyssä Veneilykauden Avajaiset-tilaisuudessa. TA 2014 TP 2014 Palkat sivukuluineen 358 750 342 037 Muut henkilöstökulut 34 000 34 006 Toimistokulut 43 250 80 489 Toimiston kulut yhteensä 436 000 456 533 2.2.2 Hallinto Valtuuskunta Valtuuskunnassa on 36 kuntaedustajaa 19:sta jäsenkunnasta sekä viisi tukijäsenedustajaa. Valtuuskunta kokoontui sääntöjen mukaan kaksi kertaa vuoden aikana. Uusi valtuuskunta aloitti toimintakautensa huhtikuussa. Valtuuskunnan ensimmäisessä kokouksessa informoitiin lyhyesti yhdistyksen toiminnasta. Hallitus Hallituksessa on 16 varsinaista jäsentä sekä kaksi tukijäsenjärjestöjen edustajaa. Valtuuskunnan kolmella puheenjohtajalla on myös läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Hallitus tutustui kesäretkellään 28.8 Pirttisaaren virkistysalueeseen.. Hallituksella on työvaliokunta, johon kuuluu hallituksen kolme puheenjohtajaa, yksi muu hallituksen jäsen sekä valtuuskunnan puheenjohtaja. Työvaliokunta on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. TA 2014 TP 2014 Hallinnon kulut 44 100 33 982

5 2.2.3 Virkistysalueet Yhdistys hallinnoi tällä hetkellä 39 virkistysaluetta, joista yhdistyksen omistuksessa on 34. Näiden yhteispinta-ala on 1377 ha. Lisäksi yhdistys omistaa n. 1317 hehtaaria omaa vesialuetta ja on enemmistöosakkaana vesialueissa, joiden yhteispinta-ala on n.4250 hehtaaria. Yhdistyksen hallinnassa olevista alueista viisi on vuokraalueita (Sarvikallio Tuusulassa, Kajsas ssa, osa Porkkalanniemeä ja Järvötä Kirkkonummella sekä Stora Fagerö Inkoossa). Vuokra-alueiden pinta-ala on 130 ha. Yhdistyksen alueita valvotaan ja hoidetaan tehokkaimmin kesäkautena, mutta joillakin kohteilla on kävijöitä ympäri vuoden ja tiet sekä pysäköintipaikat pidetään aurattuina (mm. Porkkala, Kopparnäs, Störsvik, Varlaxudden ja Yli-Takkula). Kopparnäsin luontopolulla Alueiden huoltojärjestelyt ja hoitotyöt Maastomestarilla on päävastuu alueiden hoidosta ja kunnossapidoista. Hän vastaa yhdistyksen töiden toteuttamisesta sekä ohjaa ja valvoo ostopalveluina teetettäviä töitä. Apunaan hänellä on ollut huoltomies sekä kesätyöntekijä. Oman työryhmän voimin pystytetään virkistyspalvelurakenteita, tehdään rakennusten ja rakenteiden kunnostamistöitä sekä hoito- ja valvontatehtäviä. Byxholmenin valvonta ja huolto on ostettu metsäalan yrittäjältä, joka on myös vastannut saaren polttopuuhuollosta paikan päällä. Pirttisaaren huollosta ja valvonnasta on tehty sopimus saaristossa

6 toimivan rakennusalayrittäjän kanssa. Paikallinen yrittäjä huolehtii Kopparnäsin ja Störsvikin ympärivuotisesta hoidosta ja valvonnasta sekä Stora Fagerön alueesta kesäkaudella. Omien teiden ja pysäköintialueiden kesä- ja talvikunnossapito on hoidettu ulkopuolisten paikallisten urakoitsijoiden toimesta. Alueiden metsänhoidon ja muun luonnonhoidon työt toteutetaan suunnittelupäällikön johdolla pääosin ostopalveluina. Yhdistyksellä on sopimus alueita kiertävän luontohuoltoyrittäjän kanssa. Hän on vastannut 13:n alueen, mm. Porkkalan yhteishoitoalueen valvonnasta ja huollosta. n Pellingissä toimiva yrittäjä on hoitanut neljää yhdistyksen aluetta saaristossa. n Sandvikenin ja Lappohjanrannan sekä Sipoon Fiskträskin alueiden hoitoon ja valvontaan on palkattu paikallisia asukkaita. Gölisnäsin alueella Inkoossa on mm. kaksi saunaa ja neljä majoitusrakennusta, joita Hyvinkään Pursiseura hoitaa sopimuksen mukaisesti. Pursiseura vastaa alueen valvonnasta ja huollosta sekä rakennusten, laitureiden ja rakenteiden vuosikunnossapidosta. Heillä on oikeus vuokrata alueen kävijöille yöpymistiloja ja saunoja sekä kerätä laiturisähkömaksuja. Sopimus jatkuu vuoteen 2016 asti. Venekerho Kantvikin Purjehtijat on vastannut Inkoon Stora Halsön saaren pienen saunan ylläpidosta. Helsingin edustan kahden saaren hoidossa ja valvonnassa ovat jo usean vuoden ajan avustaneet muutamat paikalliset talkoolaiset. Porkkalan alueella yhdistys on hoitanut sopimuksen perusteella oman vuokra-alueensa lisäksi myös Kirkkonummen kunnan, Vantaan kaupungin sekä Nurmijärven kunnan alueita. Alueiden kehittäminen, hoito- ja kunnostustoimenpiteet Uusia ja vanhoja alueita ja rakennuksia on kunnostettu vuoden aikana. Seuraavilla yhdistyksen alueilla on tehty merkittävimpiä korjaus- ja kunnostustöitä: Lillfjärden (Loviisa) Jään siirtämä laituri laitettiin takaisin paikoilleen ja kunnostettiin. Bockhamn (Loviisa) Uusi poiju ja pienempiä rakennuskorjauksia. Pirttisaari () Kyläyhdistykselle vuokratun tanssilava-alueen tuulenkaadot korjattiin ja niistä saatiin polttopuuta. Pystytettiin uusi toinen käymälä Svartvikenin sataman alueelle. Piilolammi (Hyvinkää)

7 Maisemanhoitohakkuiden jäljiltä saatiin tehtyä polttopuuta, jota riittää useammaksi vuodeksi. Vanha, pieni kompostorikäymälä purettiin ja pystytettiin parempaan paikkaan uusi. Laituri kunnostettiin. Yli-Takkulassa (Espoo) Vuokrattuna olevan asuinrakennuksen käyttövesiongelmat korjattiin. Ikkunat entisöitiin, lämminvesivaraaja vaihdettiin ja asennetiin tv-antenni katolle. Stora Brändössä (Kirkkonummi) Opastaulu uusittiin ja luontotorni pintakäsiteltiin. Metsän myrskytuhojen jälkiä korjattiin. Porkkalan yhteishoitoalue (Kirkkonummi) Nurmijärven alueen parkkipaikalta lähtevää polkua kunnostettiin. Parannettiin huoltoajoneuvojen kääntömahdollisuutta Vantaan pohjoisemmalla keittokatoksella. Samalla tehtiin sepelipohja puuvarastoa varten. Puuvarasto pystytettiin Vantaan toimesta syksyllä. Kirkkonummen Pampskatanin kärkeen kuljetettiin vuoden polttopuut. Kopparnäs (Inkoo) Peltoja kiertävän luontopolun luontotaulut pystytettiin maastoon. Kopparnäsin retkisatamalaituri kunnostettiin. Sandfjärdenin vanha rikkinäinen laituri poistettiin hiekkarannalta. Kestikievarissa sijaitseva asunto peruskorjattiin ja uudet vuokralaiset muuttivat sisään. Kosteus ja hajuhaittojen takia rakennettiin omasta toimesta ravintolarakennuksen ympärille salaoja- ja sadevesijärjestelmä. Alapohjan puutteellinen tuuletus parannettiin koneellisella ilmanvaihdolla. Paikallisella maanviljelijällä teetettiin peltojen energiapajukon raivaus ja jyrisintä hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Työt suunniteltiin yhteistyössä linnustoasiantuntijoiden kanssa alueella esiintyvän harvinaisen lintulajin elinehtojen turvaamiseksi. Stora Fagerö (Inkoo) Alueen omistajan luvalla tehtiin paikan päällä polttopuuta pääosin tuulenkaatamista puista. Laituri kunnostettiin. Gölisnäs (Inkoo) Alan yritys teki venepoijujen ja laitureiden kuntotarkastuksen. Tarkastuksen perusteella yrityksellä teetettiin alkukesällä melko suuri kunnostustyö. Myllyjärvi (Loviisa) Virkistysalueen hoidon ja käytön suunnitelma valmistui. Laaditiiin luonnonhoitosuunnitelmat itäisen Uudenmaan saariston virkistysalueita varten (Lillfjärden, Bockhamn, Norra Sandö, Bredholmen, Brokholmen). Palakoski (Vihti) Suon ennallistamistoimia jatkettiin vesakon raivaamisella; samalla metsurit rakensivat Palakosken näköalapaikan tuntumaan evästelypenkin ja korjasivat kallioreitin porrasrakenteita.

8 Långö () Alueella kunnostettiin polkua ja virkistyspalvelurakenteita. Onkimaanjärvi (Karkkila) Metsän myrskytuhoja korjattiin ja samalla metsurit rakensivat rungoista pöytiä ja penkkejä. Viestintä Sosiaalisen median käytön laajentuminen on tehostanut tiedonkulkua ja yhdistyksen verkkosivuilta otetaan infomateriaalia kopioimalla tai linkityksinä useimpien jäsenkuntien, viranomaisorganisaatioiden, järjestöjen ja yksityisten harrastajien ylläpitämille sivuille. Virkistysalueyhdistysten yhteisen virkistys.info-portaalin, Metsähallituksen luontoon.fi-sivustojen sekä lukuisien luonnonsatama-, melonta- ja retkeily- ja muiden harrastajasivustojen kautta pääsee tutustumaan yhdistyksen aluetarjontaan. Blogit ja retkeilysivustot toimivat virkistysalueyhdistyksen infokanavina jaettuine kokemuksineen, valokuvineen ja videoineen. Yhdistyksen suomeksi ja ruotsiksi julkaisemaa virkistysalueita esittelevää opasta on toimitettu jäsenkuntiin jaettavaksi kuntien infopisteisiin ja niitä on myös ollut jaossa muiden yhteistyötahojen kautta. Oppaan voi ladata pdf-muodossa yhdistyksen omilta sekä muiltakin verkkosivuilta. Lisäksi on jaettu ns. Kerro kaverille -tyyppistä vinkkiesitettä, jossa on toiminnan esittelyä ja osoite verkkosivuillemme. Vuoropuhelu yhdistyksen alueiden käyttäjäkunnan kanssa toimii nykyään pääosin sähköisen viestinnän kautta. Kävijät kertovat mielellään kokemuksistaan alueilla, lähettävät kuvia, ilmoittavat puutteista tai ehdottavat parannuksia alueiden kehittämisessä. Vuoropuhelu kävijäkunnan kanssa on vilkasta. Yhdistys on ollut mukana Go Expo-, matka- ja venemessuilla, sekä metsämessuilla pääkaupunkiseudun kuntien omistamien luonto- ja virkistysalueiden yhteisesittelyssä. TA 2014 TP 2014 Kunnostus, ylläpito, siivous 99 000 105 197 Sähkö, polttoaineet 30 000 34 593 Ostetut palvelut 52 000 67 126 Luonnonhoito 20 000 28 667 Vakuutukset, verot, tiemaksut ym 33 000 38 450 Vuokrat 34 000 29 387 Viestintä 15 000 7 900 Poistot 60 000 62 978 Porkkalan yhteishoito 27 000 28 281 Virkistysalueiden kulut 370 000 402 581

9 2.2.4 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yhdistys ei ole vuoden 2012 jälkeen hankkinut uusia merkittäviä virkistysalueita ja sen takia osa yhdistyksen kassavaroista on pystytty sijoittamaan määräaikaistileille ja erilaisille sijoitustileille. Näiden korkotuotto ja arvonnousu on melko mitättömästä riskistä huolimatta ollut aika hyvä. TA 2014 TP 2014 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 5 421 19 726 2.2.5 Tilikauden tulos Tilikaudelle oli poikkeuksellisista palkkamenoista johtuen budjetoitu vajaan 60-tuhannen euron alijäämä. Tulos oli selvästi huonompi eli alijäämää kertyi 96 960. Alijäämä siirrettiin valtuuskunnan päätöksellä toimintapääomatilille, joka tämän jälkeen on 73 567 alijäämäinen. TA 2014 TP 2014 Tilikauden tulos -59 676-96 960 3 INVESTOINNIT 3.1 Investointimaksu Investointimaksu pysyi muuttumattomana 0,20 /asukas. 3.2 Alueiden hankinta ja myynti Virkistysalueiden määrä kasvoi vuoden aikana yhdellä, kun yhdistys teki maanvaihdon Suomen valtion kanssa. Vaihdossa yhdistys luovutti Sipoossa sijaitsevan Fiskträskin virkistysalueen valtiolle Sioonkorven kansallispuistoon liitettäväksi sekä kolme pientä saarta Karkkilan Onkimaanjärvessä Liesjärven kansallispuistoon liitettäväksi. Yhdistys sai viisi saarta Inkoon Gölisnäsin virkistysalueen läheisyydessä ja siihen liittyvän vesialueen sekä Mäntsälässä sijaitsevan Keravanjärven rantapalstan. Alueiden maapinta-ala kasvoi viidellä hehtaarilla ja vesipinta-ala 32 hehtaarilla. Talousarviossa oli varattu maahankintoja varten 150 000, mutta vaihto valtion kanssa tehtiin ilman rahakorvausta, koska alueiden arvot katsottiin yhtä isoiksi. 3.3 Rakenteelliset investoinnit alueille Vuoden suurin investointi oli Kopparnäsin Kestikievarin suurehkon asunnon peruskorjaus. Myöhemmin syksyllä rakennettiin myös salaoja- ja sadevesijärjestelmä ravintolarakennuksen ympärille. Gölisnäsin poijujen ja laitureiden kartoitus sekä sen perusteella tehdyt työt oli merkittävä investointi. Teetettiin neljä käymälää joista yksi pystytettiin Pirttisaareen, toinen Piilolammille ja kaksi jäi varastoon. Huoltohallille hankittiin kuormalava sekä pientavarahyllyjä koneiden ja tavaroiden asianmukaiseen

10 säilytykseen. Rakenteellisiin investointeihin varattiin 150 000. Näihin investointeihin käytettiin 132 830.

11 UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY Liite 1 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITE 2014 YHDISTYKSEN PÄÄTTÄVÄT ELIMET 1 Yleistä Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen valtuuskunta. Valtuuskunta valitsee yhdistykselle hallituksen, hallituksen asiantuntijajäsenet, hallituksen puheenjohtajat sekä yhdistyksen tilintarkastajat. Valtuuskunta hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen, vahvistaa tilinpäätöksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja asiamiehelle. Valtuuskunta vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelman sekä sen yhteydessä ohjeellisen 5 vuoden taloussuunnitelman, päättää jäseniltä perittävistä maksuista sekä hyväksyy talousarvion. Valtuuskunta voi myös hyväksyä yhdistykselle työjärjestyksen. Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitus päättää sääntöjen mukaan myös kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, vaihtamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä yhdistyslain normaalisäännöistä poiketen. 2 Valtuuskunta Kunnat valitsevat sääntöjen mukaisen määrän edustajia yhdistyksen valtuuskuntaan kunnallisvaalien jälkeen joka neljäs vuosi. Valtuuskuntaan kuuluu 36 varsinaista jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä 19 jäsenkunnasta. Lisäksi tukijäsenillä on viisi jäsentä valtuuskunnassa. Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet toimintavuoden alussa olivat: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Risto Asikainen Espoo Vera Koura Espoo Veikko Halttunen Espoo Manu Pasanen Espoo Heikki Syrjänen Espoo Johanna Pekkanen Espoo Krister Sjöholm Hanko Mikael Kilpi Hanko Henrik Lundsten Helsinki Olli Peltomaa Helsinki Marika Lahti Helsinki Anne Luukkonen Helsinki Jussi Vuori Helsinki Elisa Riihimäki Helsinki Leena Niinimaa Helsinki Ulla Simovaara Helsinki Seppo Paakkinen Helsinki Elina Vainikainen Helsinki Pauli Sarivaara Hyvinkää Anitta Luoto Hyvinkää Tiia-Maria Åstedt Hyvinkää Vesa Kukkonen Hyvinkää Mikael Carlberg Inkoo Lassi Koikkalainen Inkoo Tapio Bergholm Järvenpää Jaakko Veijalainen Järvenpää Risto Jääskeläinen Järvenpää Mikko Sallinen Järvenpää Raine Klemola Karkkila Patrik Limnell Kauniainen Heikki Kurkela Kauniainen Eija Mansikkamäki Kerava Hannu Virtanen Kerava Arja Rantanen Kerava Veikko T. Valkonen Kerava Oiva Tyni Kirkkonummi Verna Kotiranta Kirkkonummi Stefan Gustafsson Kirkkonummi Ari Harinen Kirkkonummi Ari-Pekka Rauttola Lohja Teuvo Laine Lohja Eero Soinio Lohja Leena Iso-Markku Lohja Pertti Lohenoja Loviisa Tuuli Vainikkala Nurmijärvi Sirpa Timonen-Nurmia Nurmijärvi Erkki Rantanen Nurmijärvi Marko Heinonen Nurmijärvi Kimmo Kajaste Per Högström Göran Karlsson Sylva Heerman Lasse Lindholm Lars S. Lindholm Johan Granqvist Sipoo Kaj Kaiser Sipoo Kari Vierinen Siuntio Hans Berglund Siuntio Arja-Leena Aho Tuusula Tuula Rantila Tuusula Markku Manninen Tuusula Reijo Luukela Tuusula Jukka Halonen Vantaa Heikki Kautiainen Vantaa Hannu Kärkkäinen Vantaa Juha Simonen Vantaa Jari Ahokas Vantaa Urho Lintinen Vantaa

12 Tukijäsenten edustajat valtuuskunnassa: Varsinainen jäsen Varajäsen Risto Sajaniemi Ari Mäkinen Espoon venekerhojen yhteenliittymä Mirja Rosenberg-Kurki Suomen Purjehdus ja Veneily Riitta Murto-Laitinen Kaarina Rautio Uudenmaan liitto Tapani Veistola Veli-Risto Cajander Suomen luonnonsuojeluliitto - Uudenmaan piiri Anne Rautiainen Eki Karlsson Suomen Latu Valtuuskunnan puheenjohtajana on toiminut Leena Niinimaa, 1. varapuheenjohtajana Jussi Vuori ja 2. varapuheenjohtajana Henrik Lundsten. Toimintavuoden aikana Marika Lahti erosi valtuuskunnan jäsenen tehtävistä ja Helsingin kaupunki valitsi hänen tilalleen Leila Vaajan. Sirpa Timonen-Nurmia erosi valtuuskunnan varajäsenen tehtävistä ja Nurmijärven kunta valitsi hänen tilalleen Satu Rauhalan. 3 Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat 16 varsinaista jäsentä sekä kaksi puheoikeuden omaavaa tukijäsenten edustajaa. Valtuuskunnan puheenjohtajilla on myös hallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet toimintavuoden alussa olivat: Varsinainen jäsen Varajäsen Timo Korpela Helsinki Ossi Määttä Helsinki Johanna Kalve Helsinki Catherine Malingrey Helsinki Janne Ollikainen Helsinki Pirjo Mohamed Helsinki Outi Ugas Helsinki Börje Uimonen Helsinki Mauri Johansson Espoo Sirpa Kaisla Siuntio Juhani Kytö Espoo Lassi Koikkalainen Inkoo Petra Pusa Vantaa Jari Karvinen Hanko Hannu Kärkkäinen Vantaa Juha Simonen Vantaa Teresa Grönholm Inkoo Sami Sailo Kirkkonummi Tapio Bergholm Järvenpää Aulikki Pentikäinen Espoo Minnamari Siitonen Nurmijärvi Pekka Saastamoinen Vantaa Michael Perukangas Hannu Kokko Vantaa Kristiina Ovaskainen Sipoo Teijo Petäjäjärvi Kirkkonummi Sven Holmberg Elisabeth Svaetichin Jyrki Ikonen Loviisa Raili Peni Hanko Kaarina Hämäläinen Karkkila Soili Koskelainen Tukijäsenten edustajat hallituksessa: Mirja Rosenberg Suomen Purjehdus ja Veneily Per-Stefan Nyholm Uudenmaan liitto Ursula Immonen Suomen luonnonsuojeluliitto Oskari Orenius Uudenmaan liitto - Uudenmaan piiri Hallituksen puheenjohtajana toimii Mauri Johansson, 1. varapuheenjohtajana Hannu Kärkkäinen ja 2. varapuheenjohtajana Tapio Bergholm. Toimintavuoden aikana Janne Ollikainen erosi hallituksesta ja hänen tilalleen hallituksen jäseneksi valittiin Mika Lindblad. Pirjo Mohamed erosi hallituksen varajäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen hallituksen varajäseneksi valittiin Laura Yrjölä. Teijo Petäjäjärvi erosi hallituksen varajäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen hallituksen varajäseneksi valittiin Petri Manssila. 4 Tilintarkastus Yhdistyksellä on sääntöjen mukaan yksi tilintarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja. Yhdistyksen tilintarkastusyhteisönä toimii Tilintarkastusrengas Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana HTM-tilintarkastaja Lotta Kauppila ja avustavana tilintarkastajana HTM-tilintarkastaja Kai Salmivuori.

13 Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry LIITE 2 YHDISTYKSEN VIRKISTYSALUEET JA VARUSTETASO 12.2.2015 Tp=avotulipaikka, Gp=grillikatos, Ps=puusuoja, Jät=jäteastia, Inf=infotaulu, Wc=kompostivessa, Lai=laituri, Poj=kiinnityspoiju, Hankin- Alueen nimi tavuosi Kunta 1990 Lillfjärden Loviisa 1991 Piilolammi Hyvinkää 1991 Porkkalanniemi Kirkkonummi 1991 Järvö Kirkkonummi 1992 Bockhamn Loviisa 1992 Stora Brändö Kirkkonummi 1993 Byxholmen 1993 Norra Sandö 1994 Pikku Leikosaari Helsinki 1994 Kalliosaari Helsinki 1994 Stornäsudden 1994 Tallholmen 1994 Lappvikstrand Hanko 1995 Brokholmen, Lilla Brokholm. 1996 Yli-Takkula Espoo 1996 Onas 1996 Palakoski Vihti 1996 Långösund 1996 Långö 1996 Lövö 1996 Kolaholm Ma-ala ha Vesiala ha Yht.vesi ha Aluetyyppi Tp Gk Ps Jät Inf Wc Lai Poj Muuta Valvonta/hoito 61,5 30,0 Sisä- ja ulkosaaristoa. 3 isoa saarta,3 3 1 2-3 3 1 8 pienempää sekä luotoja. Suojainen Laituri kunnoste laguuni. /Sundbäck 24,8 Rajoittuu Piilolampeen 2-1 1 1 1 1 - Kaupungin ulkoilureitit Ulkoilureitin levähdyspiste /R.Salo 41,0 1 1 1 2 1 3 (160,0) (2) (5) (2) 13) (6) (12) (1) Alue vuokrattu valtiolta. Yhteiskäytössä Vantaan Kirkkonummen ja Nurmijärven kanssa (suluissa yhteistyökohteet) - Ympärivuotinen käyttö.talvikunn ossapito/r.salo 1,5 Osa isommasta saaresta Hankala rantautuminen - - - - 1 - - - Käynti kerran vuodessa / (oma 4,9 5,8 Saarikohde. Erinomainen luonnon- ja 2-2 4 2 3 2 18 Kaksiosainen alu yöpymissatama. Vuoden luonnon- Laiturit molemm satama vuonna 2009. puolilla/sundbäc 41,5 37,3 Saarikohde. Iso laituri. Huoltorasite 2 1 2 2 2 2 1 5 Lintutorni mantereella /R.Salo 11,9 63,4 Hyvin suosittu saarikohde, rajoittuu 2-2 1 1 2 6 Sauna, kaivo kansallispuistoon. /Oldenburg 6,0 93,2 Ulkosaarikohde, hienot 2-2 2 1 2 3 /Sundbäck hiekkarannat. 1,1 Kallioinen saarikohde. 4 - - - 1 1 1 1 Pieni sauna/ei jä /oma 4,9 Saarikohde - 2 2 - - 2 - - Vajarakennus/ei 2,6 on Niemenkärki, tieyhteys, pieni 1-1 1 1 1 - - Ympärivuotinen pysäköintialue. käyttö/oma 1,2 30,0 Koskematon saarikohde, suojaton - - - - 1 - - - Paikallinen retkikohde 58,0 181,0 Yli 1 km hiekkarantaa. Suosittu uimaranta. - - - 1 3 2 - - Kaksi portaikkoa Osa alueesta Natura 2000 rantaan/österlu aluetta. 12,6 153,5 Hiekka-kivikkorannat, suosittu retkisaari. Laiturisyväys yli 5m (Rk) 32,5 80,0 Vanha maatila, 4 kunnost. rakennusta. Portti kansallispuistoon (Nuuksio). Kaksi asuntoa, navettarakennus ja pellot vuokrattuja. 26,0 1035,5 Saarikohde ulkosaaristossa. Hienot rantakalliot. Alueeseen kuuluu myös Rönnskärin luoto 84,1 200,0 Monimuotoinen metsäalue, näköalakalliot, ls-purolaakso 9,8 1,2 Vanha maatila, ei rak. niityt, liittyy Långöhön 62,2 2,7 Saarikohde, soutuvene vuokrattavissa Sannäsuddin kaupasta 30,7 9,9 Metsäalue, lähellä Kolaholmia. Asfalttitie perille, 4,0 Kyläläisten uimaranta. Ranta kunnostettu Vanha lastausla Talvikunnossapit 1-1 2 1 2 1 - Kaivo, yl.käyttö /Sundb - - - - 1 - - - Osa navetasta varstona /Salo/oma vaikeahko kiviko vuokrattavissa/s eteläosa syvemp pysäköintialue/s 2-2 - 1 1-1 Rantautuminen johtuen. /oma - - - - 1 1 - - Luontokohde, ei palveluja/salo - - - - 1 1 - - 3 soutuvenettä 1-1 1 1 1 - - Salmi matala, /Salo - - - - 1 - - - Ei palveluja. Pien - - - 1 1 1 - - /Salo 1996 Brokholmsvatten 246,7 Kalastusalue Brokholmin ja Sandön ympärille (-)

14 Hankintavuosi Alueen nimi Kunta Ma-ala ha Vesiala ha Yht.vesi Ha Aluetyyppi Tp Gk Ps Jät inf Wc Lai Poj Muuta Valvonta/hoito 1997 Sandskatan 1997 Sarvikallio Tuusula 1998 Sandviken. 1999 Stora Fagerö Inkoo 1999 Onkimaanjärvi Karkkila 2000 Läduvik Kirkkonummi 2000 Gölisnäs Inkoo 2000 Högholmsören Sipoo 2001 Kajsas 2001 Bredholmen 2002 Varlaxudden 0,6 Luoto Sandön edustalla. - - - - - - - - Ks. Norra Sandö 36,0 Rajoittuu Tuusulanjärveen Näköalakallio, Lintualue Vuokra-alue. 21,7 353 Hienot hiekkarantapoukamat. Kunnostettu talo ja sauna. Rakennukset ja tontti on vuokrattu. Kaikki rannat yleisessä käytössä. 32,0 Saaren pohjoisosa. Hienot hiekkarannat. Alue on vuokrattu Inkoon srk:lta. - - - 1 1 1 - - Huoltotie alueell /Salo lammaslaidunalu eeksi (Nurmi) tal vuokrattu./öster Vaikeat olosuht. - - - 1 1 1 1 - Laitumet vuokra 2 1 1 4 1 2 1 4 Järeä betonilaitu /Sontag Liesjärvelle /Salo Talvella suljettu. 29,9 300 Onkimaanjärven ranta 1-1 1 1 1 - - Osana Ilves-reiti 3,1 3 Kuuluu Porkkalan yhteishoitoalueeseen. 1 2 1 4 1 4 (1) Vuokralla Nurmijärveltä. /Salo Vuokramökki ja sauna Nurmijärven käytössä 11,6 3,8 Hyvä suojainen satama. 2 saunaa, 3 1 2 2 8 2 5 4 28 Huoltosopimus mökkiä, 2 aittaa. Tilat vuokrataan. Hyvinkään pursiseuran Saunat yleisessä käytössä. kanssa /HYPS 2,3 650 Kolme pientä saarta Sipoon selällä. - - - - - - - - Ei palveluja/(om Kaksi puutonta luotoa 16,7 Rajoittuu Kajsajärveen ja Mäkiniittuun keskellä Pohjan laajaa metsäaluetta. 13,4 Saari lähellä Brokholmia. Suojainen luonnonsatama. 12,0 80 Luonnonkaunis avomerelle avautuva kallio-kivikkoranta. Ympärivuotinen käyttö ja huolto. pitkin Mäkiniittu - - - - 1 1 - - Pitkospuut ranta Salo 1-1 1 1 1 3 Hyvin toimiva satamapaikka /Sundbäck 1 1 1 1 1 1 - - Talvihuolto/oma /Salo 2002 Korpudden 2003 Kopparnäs Inkoo 2006 Pirttisaari 2009 Störsvik Siuntio 27,6 Rajoittuu Lohjanjärveen. Alueeseen kuuluu kolme pikkusaarta. Osa alueesta on luonnonsuojelualue. 516,0 182 1705 Laaja ja monipuolinen alue, johon kuuluu 14 saarta tai saarien osia. Rantaviiva n. 10 km mantereella ja n. 5 km saarissa. Alueella on Kestikievari, vesi- ja viemärilaitos, 2 varastoa, sauna/huoltorakennus, yhteys- ja saarilaiturit ym. Omia teitä n. 5 km. 17,5 Ulkosaaristokohde. Kaksiosainen. Rajoittuu metsähallituksen alueeseen. Alueet yhteiskäytössä. Rannikkotykit, tutkatorni, hienot ulkosaaristomaisemat ym) 81,0 75,0 Merenranta-alue, hieno hiekkaranta, vanhaa metsää. 2 pysäköintialuetta. 1 1 1-1 1 - - Levähdyspaikka, näköalapaikka/s yrittäjälle. Venehuoltohalli. Rajo Mh:n hallitsema linnustonsuojelu sauna/berglund/ 5 6 7 7 10 5 6 Kievari vuokrattu alueeseen. Stora Halsön 1 1 2-1 4 1 10 Uusi käymälä/ Ö skärgården Ab/ T.Mamberg Kopparnäsiin. M sisäosat/sontag 2 2 Rajoittuu lännes omistaa alueen

15 Hankintavuosi Alueen nimi Kunta Ma-ala ha Vesiala ha Yht.vesi Ha Aluetyyppi Tp Gk Ps Jät inf Wc Lai Poj Muuta Valvonta/hoito 2012 Myllyjärvi Loviisa 120,6 13 Rakentamaton erämaajärvi 1 1 /Oma 2014 Keravanjärvi 9 Uimaranta-alue Suunnitteluvaihe /Oma-Salo 2014 Storklobben, Själöarna 2014 Vesialue Gölisnäsin eteläpuolelle 2,3 Pieniä saaria Gölisnäsin lähellä Liitetään mahdollisesti Oma 32 Vesialue Liitetään mahdollisesti Oma 2014 Hankelö 12,6 Hieno saarikohde Suunnitteluvaihe /Oma 2014 Andö 17,8 Saarikohde vesiväylien läheisyydessä Suunnitteluvaihe /Oma