PÄÄTÖS Nro 16/06/2 Dnro ISY-2005-Y-68 Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2006 ASIA Summan tehtaiden ympäristölupapäätöksen täydentäminen teollisuuskaatopaikan lupamääräysten osalta Vaasan hallinto-oikeuden 8.2.2005 antaman palautuspäätöksen johdosta, Hamina. LUVAN HAKIJA Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Summan tehtaat 49420 Hamina LUPA-ASIAN KÄSITTELYN AIKAISEMMAT VAIHEET Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 12.12.2003 antamallaan päätöksellä nro 104/03/2 myöntänyt Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:lle Summan tehtaiden toimintaa koskevan ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus on 8.2.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0037/3, joka on saanut lainvoiman, kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen nro 104/03/2 teollisuuskaatopaikkaa koskevat lupamääräykset 20-25 sekä palauttanut asian kaatopaikkamääräysten osalta ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on lausunut, että ympäristölupaviraston tulee lisäksi sisällyttää luparatkaisuunsa tarvittavat määräykset myös käytöstä poistetun tehdaskaatopaikan osalta.
2 Ympäristölupavirasto on varannut luvan saajalle tilaisuuden täydentää hakemustaan teollisuuskaatopaikan osalta. Stora Enso Publication Papers Oy Ltd on täydentänyt hakemustaan 27.5.2005. HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Käytössä oleva kaatopaikka Louhittua ja murskeella kiilattua kaatopaikan pohja-aluetta on noin 2 hehtaaria. Valmiiksi rakennettua, vuonna 2003 käyttöön otettua kaatopaikka-aluetta on 1,2 ha. Käyttöön ottamattomalla alueella on viemäröinti sade- ja sulamisvesien poistamiseksi. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet Kaatopaikalle sijoitetaan sekä Summan tehtaiden että Kotkan tehtaiden jätteitä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaatopaikalle sen käyttöönoton jälkeen vuosina 2003 ja 2004 loppusijoitetut jätejakeet ja -määrät. Lisäksi taulukossa on esitetty vuodelta 2005 arvio, joka perustuu neljän ensimmäisen kuukauden jätemääriin. Jätelaji 2003 2004 2005 (arvio) Erilliskerätty kaatopaikkajäte, 130 t 190 t 300 t Summan tehtaat Lentotuhka, Summan tehtaat - 6 000 t 2 500 t Pohjatuhka, Summan tehtaat 700 t 2 100 t 1 900 t Meesa, Kotkan tehtaat 200 t 4 300 t 3 600 t Kalkki, Kotkan tehtaat 140 t - - Pasta, Kotkan tehtaat - 3 300 t - Yhteensä 1 170 t 15 890 t 8 300 t
3 Käytössä olevan alueen täyttötilavuus on noin 80 000 m 3. Vuoden 2004 lopussa jätetäyttöä oli noin 22 300 m 3. Tämän hetken arvion mukaan Kotkasta tulevan meesan määrä tulee pysymään nykyisellä tasolla myös tulevina vuosina. Summan tehtaiden tuhkan mahdollinen hyötykäyttö määrää suurelta osin kaatopaikan täyttymisen. Suljettu kaatopaikka Käytöstä poistetun, jälkihoidettavan kaatopaikan ala on noin 6 hehtaaria. Alueen IA jälkihoitotyöt ja maisemointi on tehty vuonna 2004 ja alueen 1B vuonna 2005. Alue 1C maisemoidaan vuonna 2006 Kaatopaikka-alueiden vesien keruu ja johtaminen Käytössä olevan ja suljetun kaatopaikan sisäiset vedet (suotovedet) johdetaan putkistossa pumppaamolle ja sieltä edelleen jätevesien puhdistamolle. Käytössä olevan kaatopaikan laajennusalueen pintavedet johdetaan ruoppausliete-altaan pohjoispuolitse avo-ojassa Horjalviikin lahteen. Käytöstä poistetun kaatopaikan eteläosasta pintavedet ohjataan alueen reunassa sijaitsevaan pintavesikaivoon ja siitä edelleen jätevesien purkualueelle ja muun osan pintavedet ruoppauslietealtaan pohjoispuolitse avo-ojassa samaan lahteen. Summan tehtaiden lentotuhkan välivarastointi Tuhkien hyötykäyttö on Suomessa lisääntynyt. Tällä hetkellä on myös valmisteltavana valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakennuksessa. Asetuksen voimaan tultua routimattoman tuhkan hyötykäytön oletetaan lisääntyvän muun muassa tie-, katu- ja kenttärakenteiden rakennekerroksissa sekä erilaisissa täytöissä. Lentotuhkan hyötykäyttö edellyttää, että sitä pystytään välivarastoimaan järkevästi tehdasalueella ennen tuhkan siirtämistä työkohteeseen. Luvan haltija esittää, että lentotuhkaa välivarastoidaan käytössä olevan kaatopaikan alueella ja kesällä 2005 rakennettavalla, asfaltoidulla polttoainekentällä tai muualla pohjarakenteeltaan sopivalla tehdasalueella. Polttoainekentän sade- ja valumavedet johdetaan kahden suodattimilla varustetun betonisen keräilyaltaan kautta tehtaan sadevesiviemäriin.
Voimassa olevia lupamääräyksiä koskeva hakijan esitys 4 Luvan haltija on esittänyt kaatopaikan ympäristöluvan A 1124 nykyisistä lupamääräyksistä seuraavaa: Lupamääräys 6 "Tällöin välivarastoitava liete on ensin kuivattava vähintään kuiva-ainepitoisuuteen 30 %" esitetään muutettavaksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen esittämällä tavalla, lisättynä tarvittaessa -sanalla "Tällöin välivarastoitava liete on ensin tarvittaessa kuivattava niin, että se on läjitettävissä". Perustelu: Summan tehtaiden oman jätevesilaitoksen liete on normaalisti kuivaaineeltaan noin 35 %, eli se on läjitettävissa ilman kuivausta. Lupamääräys 7 "Kaatopaikalla voidaan tilapäisesti kompostoida hyvää kompostointitapaa noudattaen vaarattomia, siihen soveltuvia teollisuusjätteitä ja säilyttää maisemoinnissa tarvittavaa peitemaata. Kompostointia voidaan jatkaa myös suljettavan kaatopaikan kaakkoisosan kompostointialueella" tulee edelleen sisällyttää uuteen lupaan. Perustelu: Tehdasalueella on voitava kompostoida esimerkiksi kuorimon kuorimultaa, jotta sitä voidaan järkevästi hyötykäyttää. Lupamääräys 12 "Jos altaaseen on kertynyt lietettä, allas on vuosittain tyhjennettävä ja liete on mahdollisuuksien mukaan muun lietteen kanssa toimitettava kuivaukseen ja edelleen polttoon tai sijoittaa liete kaatopaikalle tai kompostoitavaksi." Ehdoton vuosittainen tyhjennys tulisi poistaa. Perustelu: Viime vuosien aikana ruoppauslietealtaita ei ole käytetty jätevesien varoaltaina, vaan ainoastaan ruoppauksissa syntyneille massoille. Ruoppausaltaiden tyhjennysaikataulu tulisi katsoa niin sijoitusteknisistä kuin taloudellisistakin syistä tapauskohtaisesti yhdessä viranomaisten kanssa. Lietemäärät ovat esimerkiksi ruoppaushankkeissa niin isoja, että niiden järkevä sijoittaminen vuoden sisällä on hankalaa.
5 Lupamääräys 13 "Jos kaatopaikan pintavalumavesiä johdetaan mereen muita kuin hakijan kiinteistöllä sijaitsevia ojia myöten, on kiinteistöjen haltijoille toimitettava tiedoksi näistä vesistä tehtävät vesien tarkkailun tulokset." Tällä hetkellä silloisen rajanaapurin omistama alue on Stora Enso Oyj:n omistuksessa eikä kyseinen luvan kohta ole enää tarpeellinen. Kommentit yleisiin lupamääräyksiin 1-15 on esitetty edellä. Määräykset 16-21 ovat vanhentuneet, koska ne koskevat jo hoidettuja toimia. Määräykset 22-29 voidaan kirjata uuteen lupaan sellaisinaan. Jätteiden hyötykäytön edistämiseksi päätöksessä tulisi ottaa kantaa, miten hyötykäytettäviä jakeita kuten esimerkiksi kasavarastoitua tuhkaa ja kompostoitavia materiaaleja voidaan välivarastoida tehdasalueella ilman suurempia lisäkustannuksia. PALAUTETUN ASIAN KÄSITTELY Asiasta tiedottaminen Hakemus on annettu hallinto-oikeuden palauttaman asian osalta kuuluttamalla tiedoksi ympäristölupavirastossa ja Haminan kaupungissa 13.6. - 13.7.2005. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Haminan kaupunginhallitukselta ja Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Lausunnot ja muistutukset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan seuraavaa: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tekemän valituksen perustelut on referoitu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä ja ne tulisi ottaa huomioon täydentävässä lupakäsittelyssä.
6 Hakija on täydentävässä hakemuksessaan esittänyt uutena asiana, että tehtaan lentotuhkaa voitaisiin välivarastoida tehtaan alueella maanrakennukseen liittyvää hyötykäyttöä varten. Asia on jätelain periaatteiden mukainen ja varastoinnilla uudella kaatopaikalla tai valmistuvalla polttoainekentällä (Haminan kaupungin ympäristölupa 7.6.2005) ei ole periaatteessa estettä. Varastoinnille olisi tarpeen esittää ympäristöluvassa kuitenkin yleiset reunaehdot (enimmäismäärä, enimmäiskorkeus, vesienkäsittely, tuulieroosion hallinta, valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen määrittelemä varastoinnin enimmäiskesto) sekä todeta, onko tuhkan esikäsittely tarvittaessa varastointipaikalla mahdollista. Hakija on ottanut kantaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 31.12.2001 antamaan kaatopaikan ympäristölupaan, jota toistaiseksi vielä sovelletaan tehtaan kaatopaikkatoiminnassa. Lupamääräyksessä 6 käsitellään mm. mahdollista tilapäistä lietteen varastointia kaatopaikalle. Lietteen läjittäminen kasalle vaatii lietteeltä riittävää kuivaainepitoisuutta mutta tarkkaa kuiva-aineprosenttia ei ole tarpeen etukäteen todeta. Puheena oleva lause voi siten kuulua seuraavasti: "Tällöin välivarastoitava liete on ensin kuivattava tarvittaessa niin, että se on läjitettävissä". Lupamääräys 7 koskee vaarattomien teollisuusjätteiden kompostointia kaatopaikalla. Hakija esittää pysyvää kompostointimahdollisuutta suljettavan kaatopaikan kaakkoisosassa. Pysyvä kompostointi vanhalla kaatopaikka-alueella on mahdollista, jos se ei estä kaatopaikan pinnan tiivistämistoimia ja kompostointiaumojen ja maansiirtoajoneuvojen paino pidetään riittävän pienenä, jottei kaatopaikan pinnan tiivisterakenteet vahingoitu tai niiden toiminta esty. Yleisen tasapuolisuuden kannalta kompostoinnille ja suotovesien käsittelylle on kuitenkin esitettävä samat vaatimukset kuin samantapaiselle kompostoinnille muuallakin. Suotovesiä ei saisi johtaa siten kaatopaikan muiden pintavesien mukana käsittelemättä vesistöön. Päätöksessä pitäisi vaatia pysyvältä kompostoinnilta ajan tasalla pidettävä yksityiskohtainen toimenpide- ja käyttösuunnitelma karttaesityksineen. Lupamääräyksessä 12 on käsitelty ruoppausaltaita. Altaat eivät periaatteessa kuulu kaatopaikkaan mutta ne ovat käytännön ja tarkoituksenmukaisin syin osittain sisällytetty kaatopaikkapäätökseen. Ruoppausaltaisiin ja niiden väitettyyn heikkoon rakenteeseen oltiin mm. muistutuksissa lupakäsittelyn aikana kiinnitetty huomiota. Jos ruoppausaltaisiin läjitetään vaaratonta ruoppausmassaa, ei toiminta vaadi ympäristölupaa ja voidaan toteuttaa vesilain nojalla ja määrätä tällöin tarvittaessa ruoppausluvassa (vesilupa) varastoinnin kestosta. Jos niihin on aikomus läjittää vaarallista ruoppausmassaa, vaatii toiminta erillisen ympäristöluvan ja tällöinkin voidaan luvassa erikseen määrätä varastoinnin yksityiskohdista. Lupamääräys koskeekin siten lähinnä tilanteita, joissa tehtaan prosessijätevesien johtamisesta altaisiin hätä- ja poikkeustapauksissa syntyy altaiden pohjalle lietteitä. Nämä lietteet ovat jätteitä ja on asianmukaista, että ne kohtuullisen ajan kuluessa poistetaan muualle, koska altaat eivät täytä valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen pysyvän jätteen sijoituspaikan vaatimuksia. Suuret lietemäärät vievät myös tilaa vastaavalta uudelta käytöltä ja ilman ilmastusta olevissa altaissa lietteet voivat alkaa mädäntyä. Vähäisiä lietemääriä ei ole kuitenkaan järkevää vuosittain poistaa ja määräykseen voisi laittaa lisämääreen kerrospaksuudesta, jolloin poistaminen tulisi vähintään vuosittain tehdä (esim. 0,2-0,5 m). Lupamääräyksen 13 muutokseen ole huomauttamista.
Vaikka määräysten 16-21 velvoitteet on suurelta osin toteutettu, eivät ne silti ole kaikilta osilta vanhentuneet. Varsinkin määräyksissä 16 ja 17 on kyse pysyväisluonteisista tarkkailuvelvoitteista, jotka ovat olennaisia ja tärkeitä velvoitteita kaatopaikan pitäjälle ja joiden on aina oltava kaatopaikan ympäristöluvassa. Uudessa luvassa tarkkailuvelvoitteiden sanamuodot ja sisällöt on syytä ajanmukaistaa ja poistaa muun muassa vanhentuneet määräajat. Kaatopaikkakaasun tarkkailumääräys ja sen ensimmäinen kappale on syytä säilyttää ennallaan, koska lopullinen kaasumäärä selviää vasta, kun maisemointi on saatu päätökseen. Maisemointisuunnitelmassa toistaiseksi hyväksytty passiivinen käsittely voi olla toimiva ja riittävä mutta menetelmää ei ole syytä naulata kiinni yksityiskohtaisesti ympäristölupapäätöksessä. Lupamääräykseen 23 on ympäristökeskuksen päätöksessä jäänyt pieni virhe koskien kaatopaikan pinnan kaltevuuksia. Jos määräys tulee sellaisenaan uuteen päätökseen, niin sen viimeinen, nyt virheellinen lause tulisi korjata kuulumaan seuraavasti: "Ennen pintakerrosten rakentamista jätetäyttö lopetettavilla alueilla on muotoiltava siten, etteivät kaltevuudet ylitä luiska-alueilla kaltevuutta 1:4 ja on lakialueilla vähintään 1:20." Lupamääräyksessä 28 on määrätty kaatopaikan vakuudesta. Käytäntö ja tietyt oikeusratkaisut näyttävät johtavan siihen, että vakuus jää aikaa myöten riittämättömäksi. Ympäristökeskus katsoo kuitenkin, että tässä vaiheessa ei ole erityistä tarvetta puuttua vakuuteen, koska se on hiljattain hyväksytty. Vakuutta voidaan arvioida ja ajanmukaistaa tarvittaessa seuraavassa lupaehtojen tarkistamishakemuksen käsittelyssä, jolloin asia lienee yleisessäkin mielessä selkeämpi. Jos vakuutta on tarkoitus heti korottaa, olisi luvassa syytä luoda mahdollisuus menettelyyn, jolla vakuutta voidaan nostaa jaksoittain läjitettyjen jätemäärien ja niistä perittävien maksujen mukaan. Menettely sopinee Summan kaatopaikalle, jonne tuodaan jätteitä eri laitoksilta. Kaatopaikkadirektiivin periaatteiden mukaan jätteen toimittajille asetettavien kaatopaikan käsittelymaksujen pitäisi sisältää myös maksuosuus myöhemmistä kaatopaikan poistamiskuluista. Kaatopaikan lupamääräyksiä kirjoitettaessa on syytä huomata, että ympäristökeskuksen päätöksen jälkeen Summan tehtaiden sijaintikunnaksi on muuttunut Hamina, kun Vehkalahti ja Hamina ovat liittyneet yhteen. Epähuomiossa päätökseen saattaa jäädä virheellisesti viittauksia Vehkalahden ympäristöviranomaiseen. Lupapäätöksen antamisen jälkeen on tapahtunut myös joitakin muutoksia jätehuoltoon liittyvissä kansallisessa ja EU-lainsäädännössä ja ohjeistuksessa. Esim. kansallinen biojätestrategia on vahvistettu. Kaatopaikkoja koskeva merkittävin muutos lienee Euroopan yhteisön neuvoston päätös 2003/33/EY, joka koskee kaatopaikkadirektiivin 16 artiklan ja liitteen II mukaisia perusteita ja menettelyjä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava päätöksen liitteen, kohdan 2 (jätteen kelpoisuusperusteet) mukaisia perusteita viimeistään 16.7.2005 alkaen. Neuvoston päätös sekä muut kaatopaikkadirektiivin vielä kansallisesti voimaan saattamista odottavat säännökset on tarkoitus saada voimaan uudella kaatopaikka-asetuksella mutta tämä näyttää jonkin verran viivästyvän. Nyt meneillään olevan lupakäsittelyn kannalta saattaisikin olla perusteltua jonkin verran odottaa uutta asetusta, jolloin se voitaisiin ottaa mahdollisesti jo huomioon lupapäätöstä annettaessa. Arvioitaessa neuvoston päätöksen vaikutuksia Suomen metsäteollisuuden kaatopaikkoihin, on erääksi kriittiseksi tekijäksi osoittautunut jätteiden sulfaatin liukenevuusarvot, jotka eivät kaikissa tapauksissa täytä vaatimuksia. Summan kaatopaikalle tuodaan mm. soodasakkaa Kotkan teh- 7
tailta ja olisi hyvä vielä lupakäsittelyn aikana selvittää, voiko jätteiden sulfaattipitoisuudesta aiheutua hankaluuksia jätteiden loppusijoittamiselle. 8 Haminan kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on pitänyt kaatopaikan toimintaa koskevia lupaehtoja riittävinä, jos ne laaditaan ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n, valtioneuvosten päätösten 861/1997 ja 1049/1999 sekä soveltuvin osin 31.1.2001 annetun ympäristöluvan ehtojen mukaisiksi. 1) AA BB:n perikunnan osakkaana (Summan kylä, Terävä RN:o 2:238), 2) CC (Summa, Rainio 2:262) ja 3) DD ja EE (Summa, Rutukallio 1:162) AA ja CC ovat muistutuksiksi sekä DD ja EE mielipiteeksi nimeämissään kirjoituksissa ilmoittaneet Summan tehtaiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen omistajina olevansa huolestuneita kaatopaikan laajennusalueen ja suljettavan kaatopaikan alueen eteläosan pintavesien vaikutuksesta meriveden laatuun purkupaikan läheisyydessä. Hakemuksen mukaan nämä pintavedet johdetaan käsittelemättöminä avo-ojassa suoraan mereen Horjalviikin lahteen. Kaatopaikalle sijoitetaan helposti veteen liukenevia jätteitä, joita voi kulkeutua sade- ja valumavesien mukana ojaan ja siitä mereen. Muistuttajien mielestä tällaisia vesiä ei pitäisi laskea käsittelemättöminä mereen. Täyttövaiheessa olevan peittämättömän jätepenkan pintavedet luetaan valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 kaatopaikkavesiksi, joiden määrän rajoittamisesta ja puhdistamisesta valtioneuvoston päätöksessä on määrätty. Hakijan selitys Hakija on antanut lausunnoista ja muistutuksista seuraavan selityksen: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tuhkan välivarastointi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa vaaditaan tuhkan välivarastoinnille asetettavaksi ympäristöluvassa yleiset reunaehdot. Esitetyt reunaehdot vastaavat hakijan mielestä jo kaatopaikoille asetettavia ehtoja. Valtioneuvoston päätöksessä kaa-
topaikoista 2 3 momentin mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Siten ympäristökeskuksen edellyttämät yleiset reunaehdot eivät ole hakijan mielestä tarpeen. Koska valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista ei sovelleta välivarastointiin, ympäristöluvassa ei myöskään pidä määrätä tuhkan varastointipaikkaa, kuten ympäristökeskus edellyttää lausunnossaan. Kompostointi Ympäristökeskuksen lausunnossa vaaditaan kompostoinnille asetettavaksi ympäristöluvassa tiettyjä edellytyksiä. Emme pidä ympäristökeskuksen edellyttämiä vaateita tarpeellisina, koska valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 2 :n 3 momentin mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Summan tehdasalueella välivarastoidaan ja kompostoidaan kuorimultaa, joka sisältää puun kuorinnassa irtoavaa hienoa kuorimujua ja hiekkaa. Välivarastointiaika ennen kuorimullan toimittamista hyötykäyttöön on alle kolme vuotta. Ruoppauslietealtaat Kaksi tehtaan vanhaa ruoppauslieteallasta ovat patoturvallisuuslain ja -asetuksen mukaisia läjitysaltaita ja niiden tarkkailusta on voimassa turvatarkkailuohjelma. Emme hyväksy ympäristökeskuksen esittämää vaatimusta lietteen poistamisesta vuosittain, lietteen saavutettua tietyn kerrospaksuuden. Esitämme, että ympäristökeskuksen kanssa yhteisesti sovitaan tapauskohtaisesti lietteiden poistamisesta, koska normaalitilanteessa jätevesiä ei johdeta ruoppausaltaisiin edes joka vuosi. Kaatopaikka-asetus Ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan lupapäätöksen viivyttämistä, jotta uudet kansalliset säädökset kaatopaikkakriteereistä saataisiin voimaan. Tältä osin hakija huomauttaa, että uudet säädökset otetaan huomioon lupaa tarkistettaessa. Keskeneräisten asetusluonnosten perusteella ei lupamääräyksiä voida antaa, sillä esimerkiksi jätteiden sulfaatin liukoisuusaivot saattavat olla lopullisessa asetuksessa jotain muuta, kuin mitä keskeneräisissä asetusluonnoksissa on esitetty. 9 CC:n ja AA:n muistutukset sekä DD:n ja EE:n mielipide Kaatopaikan pintavesillä tarkoitetaan niitä vesiä, jotka pääsevät virtaamaan suotautumatta pois kaatopaikka-alueelta. Koska nämä vedet eivät ole imeytyneet missään vaiheessa jätetäyttöön, ne eivät myöskään ole liuottaneet mukaansa mitään haitta-aineita. Muistutuksissa esitetyt väitteet ovat siten perusteettomia. Uuden kaatopaikan jätetäytön läpi suotautuva vesi on kaatopaikkavettä, joka johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Vanhalla suljettavalla kaatopaikalla sadevedet imeytyvät tällä hetkellä pääsääntöisesti täyttöön ja ne jäävät suurelta osin maaperään. Osa vesistä kulkeutuu vanhan kaatopaikan ympärille jo rakennettua suotovesijärjestelmää pitkin
jätevedenpuhdistamolle. Kun kaatopaikka on lopetettu ja pintarakennekerrokset ovat valmiit, kulkeutuvat puhtaat pintavedet avo-ojia pitkin mereen. 10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto täydentää Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:lle 12.12.2003 myönnetyn Summan tehtaiden toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 104/03/2, jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellä nro 05/0037/3, 8.2.2005 muuttanut, määräyksiä antamalla seuraavat käytössä olevaa ja käytöstä poistettua teollisuuskaatopaikkaa koskevat lupamääräykset. LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikan luokitus 1. Kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet 2. Kaatopaikalle saa sijoittaa pysyvästi lupahakemuksessa mainittuja tai niitä vastaavia hyväksyttäviä jätteitä, jotka luokitellaan tavanomaisiksi tai pysyviksi jätteiksi. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa lajittelematonta ja hyötykäyttöön kelpaavaa rakennusjätettä eikä tuotannossa syntyvää sekajätettä (muovi, puu, paperi, metalli, pakkaukset). Kaatopaikalle sijoitettava betoni- ja tiilijäte on murskattava ja käytettävä kaatopaikan rakennekerroksissa ja tiepohjissa. Kaatopaikalle saa sijoittaa lievästi öljyisiä maamassoja, joiden öljypitoisuus on alle 0,1 painoprosenttia. Lievästi likaantuneita maita, joita ei katsota ongelmajätteiksi, saa kaatopaikka-alueelle sijoittaa erillisellä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksynnällä. Jätevedenpuhdistamolla syntynyttä lietettä ja käsittelemättömiä prosessilietteitä saa läjittää kaatopaikalle vain poikkeustapauksissa. Tällöin liete on ensin tarvittaessa kuivattava niin, että se on läjitettävissä.
11 Kaatopaikalle tuotavien jätteiden valvonta 3. Kaatopaikalle tuotavat jätteet on punnittava. Kaatopaikalle tuotavilla keskeisillä jätejakeilla on oltava asiantuntijalaitoksen antama lausunto jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätteen tuottajan on seurattava jätejakeita vuosittain laadunvalvontatestillä. Jos jätejakeissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, on kaatopaikkakelpoisuustesti uusittava. Kaatopaikan käyttö ja hoito 4. Kaatopaikalle on oltava nimettynä vastuullinen hoitaja, jolla on käytössään kaatopaikan täyttö- ja hoitosuunnitelma. Kaatopaikkaa on hoidettava täyttö- ja hoitosuunnitelman ja ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Kaatopaikalla on oltava myös poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin varautumista varten suunnitelma. Mainitut suunnitelmat on pidettävä ajan tasalla ja niihin tehtävät täydennykset on toimitettava vuosiraporttien yhteydessä tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Tuhka ja muu vastaava epäorgaaninen aines on läjitettävä kaatopaikalla erilleen biohajoavaa orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä. 6. Jätteet on läjitettävä kerrostäyttönä. Jätetäytöstä pidetään vain tarvittava osa kerrallaan avoinna. Pölyämistä ja roskaantumista aiheuttavat jätejakeet on peitettävä riittävän usein haittojen ehkäisemiseksi. 7. Kaatopaikka-alueen ja jätetäytön rajat on merkittävä selvästi maastoon siten, että jätetäyttö voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti. Kaatopaikan varsinaisen jätetäytön korkeuden (enintään +20 m merenpinnasta) ja luiskien kaltevuuksien on oltava täyttösuunnitelman mukaiset.
Kompostointi kaatopaikan alueella 12 8. Kaatopaikalla voidaan tilapäisesti kompostoida hyvää kompostointitapaa noudattaen vaarattomia, kompostoituvia teollisuusjätteitä ja säilyttää kaatopaikan jälkihoitovaiheessa tarvittavaa peitemaata. Kompostoinnista ei saa aiheutua haju- tai muita ympäristöhaittoja. Kompostointia voidaan jatkaa myös käytöstä poistetun kaatopaikan alueella vielä vuoden 2006 eli kaatopaikan jälkihoidon valmistumisen jälkeen, jos kompostointialueen pintavalumavedet voidaan johtaa puhdistamolle ja kompostointitoiminta järjestää siten, että se ei vahingoita jälkihoidetun kaatopaikan pintakerroksen rakenteita ja niiden toimivuutta. Jos kompostointia jatketaan jälkihoidetun kaatopaikan alueella vuoden 2006 jälkeen, on luvan haltijan esitettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 1.10.2006 mennessä kompostointitoiminnan järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa on otettu huomioon edellä sanotut vaatimukset. Hyötykäyttöön menevän tuhkan välivarastointi 9. Hyötykäyttöön menevää lentotuhkaa saadaan välivarastoida käytössä olevan kaatopaikan alueella tai muualla tehdasalueella kestopäällystetyllä kentällä, josta kertyvät sade- ja valumavedet käsitellään laskeutusaltaissa ja suodattamalla ennen sadevesiviemäriin tai jätevedenpuhdistamolle johtamista. Jos kentän sade- ja valumavedet sisältävät laatutarkkailutulosten perusteella merkittävästi liuenneita haitta-aineita, vesiä ei saa johtaa mereen johtavaan sadeviemäriin. Lentotuhkan välivarastointi tehdasalueella koskee enintään kolmen vuoden pituista välivarastointia. Välivarastointi on järjestettävä niin, että tuhkaa ei pääse leviämään tuulen mukana kaatopaikka-alueen tai varastointikentän ulkopuolelle. Jos lentotuhkaa välivarastoidaan tehdasalueella, on varastointia koskeva suunnitelma esitettävä ennen toiminnan aloittamista Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Melu- ja pölyhaittojen torjunta 13 10. Kaatopaikan ympäriltä ei saa tarpeettomasti ja ilman Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyntää kaataa puustoa. Kaatopaikan alueen ympärillä on ylläpidettävä metsäpeitteistä suojavyöhykettä. Ruoppauslietealtaan käyttö 11. Ruoppauslietealtaaseen ei saa sijoittaa muita kiinteitä jätteitä kuin ruoppauslietettä. Altaaseen voidaan johtaa jätevedenpuhdistamon häiriötilanteissa jätevesiä. Jos altaaseen on kertynyt merkittävästi jätevedestä laskeutunutta lietettä, on allas tyhjennettävä ja liete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava muun lietteen kanssa kuivaukseen ja edelleen polttoon tai kompostoitavaksi. Altaan tyhjennyksestä ja lietteen käsittelystä on ilmoitettava ennalta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Kaatopaikan rakenteet 12. Kaatopaikan on oltava aidattu tai asiattomien pääsy kaatopaikka-alueelle on estettävä muulla tavalla. 13. Kaatopaikan käytössä olevalla täyttöalueella valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimuksien mukaisesti tehdyt kaatopaikan rakenteet on pidettävä kunnossa. Jos kaatopaikan jätetäyttöaluetta laajennetaan laajennukseen varatulle alueelle, on kaatopaikan pohjarakenteet alueella toteutettava valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimuksien mukaisesti. Rakennettavan tiivistyskerroksen on oltava paksuudeltaan vähintään 0,5 metriä ja vastattava vedenläpäisyeristeenä 1,0 metrin paksuista maakerrosta, jonka vedenläpäisevyys vedellä kyllästettynä on enintään 1,0 x 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava lisäksi kaatopaikan tiivistämiseen tarkoitettu keinotekoinen eriste ja tämän päälle kuivatuskerros (salaojakerros), jonka paksuuden on oltava vähintään 0,5 metriä.
14 Luvan haltijan esitettävä suunnitelma laajennusalueelle tulevasta pohjarakenteesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Suunnitelmaan on sisällytettävä rakentamisen työtapaselostukset, laadunvarmennussuunnitelmat sekä selvitykset käytettävien materiaalien ominaisuuksista ja kelpoisuudesta kaatopaikan pohjarakenteisiin. 14. Laajennusalueen rakennustöitä valvomaan on nimettävä ulkopuolinen valvoja. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Kaatopaikkarakenteiden valmistuttua, ennen alueen käyttöönottoa, on siitä tehtävä ilmoitus Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle lopputarkastusta varten. Tätä varten on luvan haltijan toimitettava selvitys pohjarakenteiden toteutuksesta, rakenteista ja yhteenveto rakentamisen aikaisista valvontaan liittyvien laadunvarmistuskokeiden tuloksista. Kaatopaikkavesien sekä puhtaiden valuma- ja kuivatusvesien johtaminen 16. Kaatopaikan pohjarakenteiden ja ympärysojien oltava tehty siten, että kaatopaikka-alueen ulkopuoliset valumavedet ja pohjan tiivistyskerroksen alla olevan alusrakenteen puhtaat kuivatusvedet pysyvät erillään kaatopaikkavesistä, joihin luetaan käytössä olevan jätetäyttöalueen pinta- ja suotovedet. Kaatopaikkavedet on johdettava tehtaiden jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi. Puhtaat valuma- ja kuivatusvedet voidaan johtaa luvan haltijan omistaman alueen kautta mereen. 17. Puhtaiden valuma- ja kuivatusvesien keruu ja johtaminen alueelta on toteutettava siten, että nämä vedet eivät pääse imeytymään kaatopaikan jätetäyttöön. Kaatopaikkavesien ja puhtaiden valuma- ja kuivatusvesien johtamista varten tehdyt putkistot ja ojat sekä kaatopaikkavesien puhtaista erillään pitämiseen vaikuttavat rakenteet on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä toimintakunnossa.
Kaatopaikka-alueen jälkihoito 15 18. Käytöstä poistetun kaatopaikan jälkihoitotyöt ja maisemointi on tehtävä valmiiksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Käytössä olevan kaatopaikan tai sen osan jälkihoitotyöt ja maisemointi on tehtävä, kun kaatopaikan jätetäyttöalue tai sen osa on saavuttanut suunnitellun korkeuden ja jätteen sijoitus alueelle on lopetettu. Jälkihoitotyöt on tehtävä viiden vuoden kuluessa jätteen alueelle läjityksen loppumisesta. 19. Käytöstä poistetuille jätetäyttöalueille on rakennettava valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimusten mukainen pintarakenne. Pintarakenteen alapuolinen jätetäyttö on ennen pintarakenteen tekemistä muotoiltava siten, että kaltevuudet eivät ylitä luiska-alueilla kaltevuutta 1:4 että ja että lakialueilla kaltevuus on vähintään 1:20. Pintarakenne sisältää seuraavat rakennekerrokset alhaalta lukien: biohajoavan jätteen alueella kaasunkeräyskerros tai -putkisto, 0,5 metriä paksu tiivistyskerros ja noin 0,5 metriä paksu kuivatuskerros ja vähintään 1 metriä paksu pintakerros. Käytöstä poistetun jätetäyttöalueen ympärille on rakennettava kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmä, jonka avulla jätetäytöstä peräisin olevat kaatopaikkavedet kerätään ja johdetaan jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi. Täyttöalueen päällysrakenteen kuivatuskerroksesta ja päällysrakenteen pinnasta puhtaat sade- ja valumavedet kerätään päällysrakenteen luiskan alareunaan tehtävään ympärysojaan, josta vedet ja samoin kuin kaatopaikan ympäristöstä tulevat valumavedet johdetaan ojien tai sadevesiviemärien kautta mereen. 20. Kaatopaikan jälkihoitotöitä valvomaan on nimettävä ulkopuolinen valvoja. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltijan on esitettävä käytöstä poistetun jätetäyttöalueen tai sen osan jälkihoitosuunnitelma Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kaksi kuukautta ennen jälkihoitotöiden alkamista. Suunnitelmassa on esitettävä selvitys jätetäytön pinnan muotoilusta, alueelle tulevasta pintarakenteesta, kaatopaikkavesien ja
16 puhtaiden valuma- ja kuivatusvesien keruusta ja johtamisesta, tarpeen mukaan kaatopaikkakaasun keräämisestä, johtamisesta ja käsittelystä sekä jälkihoidetun kaatopaikan tarkkailusta. Suunnitelmaan on sisällytettävä rakentamisen työtapaselostukset, laadunvarmennussuunnitelmat sekä selvitykset käytettävien materiaalien ominaisuuksista ja sopivuudesta rakenteeseen. 21. Kaatopaikan pinnan tiivistyskerrosta rakennettaessa on huolehdittava siitä, ettei routa pääse vaurioittamaan jo rakennettua tiivistyskerrosta. Jos tiivistyskerroksen päälle ei heti rakenneta muita kerroksia, on varmistettava tiivistyskerroksen routasuojaus. 22. Kaatopaikan jälkihoidon valmistuttua on töiden toteutuksesta ja laadunvarmennuksesta laadittava selonteko, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 6 kuukauden kuluessa siitä, kun jälkihoitotyöt ovat valmistuneet kullakin alueella. Kaatopaikkakaasun johtaminen ja käsittely 23. Jälkihoidetun kaatopaikka-alueen jätetäytössä muodostuvat kaatopaikkakaasut on kerättävä ja johdettava pois hallitusti. Kaasut on käsiteltävä esimerkiksi polttamalla tai ohjattava hyötykäyttöön, jos se on kaasun määrän että laadun perusteella mahdollista ja taloudellisesti tehtävissä. Kaatopaikan täyttöalueella, jonne sijoitetaan biohajoavaa orgaanista jätettä, on jo jätetäytön aikana otettava huomioon kaatopaikkakaasun muodostuminen ja poisto tekemällä tarvittavat kaasunpoistorakenteet. Kaatopaikan pitäjän vastuu jälkihoidetusta kaatopaikasta 24. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta niin kauan kuin kaatopaikka voi aiheuttaa vaikutuksia ympäristöön, vähintään 30 vuotta. Tänä aikana kaatopaikan pitäjän on huolehdittava siitä, ettei suljetusta kaatopaikasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Kirjanpito, seuranta ja raportointi 17 25. Kaatopaikalle tuotavista jätteistä, niiden määristä, laadusta ja alkuperästä sekä sijoittamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidossa on esitettävä myös jätteiden vienti kaatopaikalta esimerkiksi hyötykäyttöön. Vuosittain on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristölupapäätöksen nro 104/03/2 lupamääräyksessä 37 sanotun toiminnan vuosiraportin osana kaatopaikkatoimintaa koskeva selvitys. Raportissa on esitettävä: - tiedot vastaanotetun (ja vastaanottamatta jätetyn) jätteen määrästä jätelajeittain sekä yhteenveto tehdyistä kaatopaikkakelpoisuus- ja laadunvarmistustesteistä - tiedot jätetäytöstä ja maisemoinnin etenemisestä - yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, kooste tuloksista, johtopäätökset ja arvio kehityksestä - selvitys kaatopaikan ympäristöpäästöistä ja haittojen torjunnasta - selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja hyväksytyistä suunnitelmista poikkeamisesta sekä - mahdolliset täydennykset poikkeustilanteisiin varautumissuunnitelmaan ja kaatopaikan täyttö- hoito- ja valvontasuunnitelmaan. Seuranta- ja tilastotiedot on ilmoitettava ympäristöhallinnossa käytettävin luokitteluperustein ja ympäristökeskuksen antamia ohjeita noudattaen. Jätehuollon varmistamiseksi määrätty vakuus 26. Luvan haltijan on pidettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hallussa vähintään 34 000 euron suuruinen vakuus (pankkitakaus tai muu hyväksytty vakuus) asianmukaisen kaatopaikkatoiminnan varmistamiseksi. RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELU Vaasan hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttama asia koskee kaatopaikkatoiminnan lupamääräyksien käsittelemistä kokonaisuudessaan uudelleen. Ympäris-
18 tölupaviraston nyt antamissa lupamääräyksissä on otettu huomioon, mitä hallintooikeuden päätöksen perustelussa on sanottu. Lupamääräyksiin on sisällytetty myös määräykset käytöstä jo poistetun kaatopaikan osalta hallinto-oikeuden edellyttämällä tavalla. Annetut lupamääräykset vastaavat soveltuvin osin teollisuuskaatopaikalle 31.12.2001 myönnetyn ympäristöluvan määräyksiä. Määräyksissä on otettu huomioon kaatopaikan laajennusalueen rakentaminen, vanhan kaatopaikan käytöstä poisto ja jälkihoito mainitun ympäristöluvan antamisen jälkeen sekä luvan haltijan hakemuksen täydennyksenä esittämät tiedot. Summan tehtaiden toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 104/03/2 lainvoimainen lupamääräys 15 koskee tehdasalueen toimintojen ja liikenteen aiheuttamaa melua, lupamääräykset 29-31 häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita. Päätöksen lainvoimaisiin tarkkailu- ja raportointimääräyksiin sisältyy kaatopaikan jätetäytön, kaatopaikan pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailua koskeva lupamääräys 34. Määräys 37 tehdasalueen toimintojen vuosiraportoinnista koskee myös kaatopaikan toimintaa. Voimassa oleva ympäristölupapäätös sisältää näiltä osin tarvittavat lupamääräykset myös kaatopaikkatoiminnan osalta. Määräyksiä ei ole tarkkailun osalta tarvetta täydentää muutoin kuin antamalla kirjanpitoa ja seurantaa koskeva määräys 25, joka vastaa sisällöltään kaatopaikan tähän asti voimassa olleen ympäristöluvan määräystä. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Haminan kaupungin lausunnoissa olevat vaatimukset otetaan huomioon määräyksistä ilmenevällä tavalla. Muistuttajien vaatimus siitä, että kaatopaikkavesiä ei saa johtaa suoraan mereen, vastaa tämän päätöksen määräyksiä. Mereen saadaan johtaa suoraan vain kaatopaikan ja ympäristön puhtaita kuivatusvesiä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 19 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 45 ja 46 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 20 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997 ja 1049/1999) KORVATTAVA PÄÄTÖS Summan tehtaiden toimintaa koskeva ympäristölupapäätös nro 104/03/2 lupamääräyksineen, jota on täydennetty teollisuuskaatopaikan lupamääräysten osalta tällä päätöksellä, korvaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 31.12.2001 antaman teollisuuskaatopaikkaa koskevan ympäristölupapäätöksen. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina 27.3.2006. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 16/06/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 27.3.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.