matka pääsiäiskertomukseen yhteistoiminnallinen oppimispeli Matka pääsiäiskertomukseen Essi Ikonen (toim.)
Copyright Tekijät ja Agricola Taitto ja ulkoasu: Mari Huotari/Kiesus Kansi: Mari Huotari/Kiesus Julkaisija: Agricola-opintokeskus Kirkkopalvelut ry 2015 ISBN-13 978-952-449-381-9 EAN 9789524493819 Painopaikka: Anno Fennica Oy Kirkkonummi
tekijät Uskonnonopetus.fi tarjoaa täydennyskoulutusta ja opetusmateriaaleja opettajille aina esikoulusta lukioon. Tavoitteenamme on taitolähtöisen ja ilmiölähtöisen oppimisen edistäminen, joka tukee oppilaiden kasvua avarakatseisiksi ja ajatteleviksi tulevaisuuden osaajiksi. Koulutuksemme soveltuvat katsomusaineiden opettajien lisäksi kaikille, jotka haluavat laajentaa osaamistaan taito- ja ilmiölähtöisestä opetuksesta sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimisesta koulussa ja luokkahuoneissa. Lue lisää verkkosivuiltamme: www.uskonnonopetus.fi Tämän materiaalin tekijöinä ovat olleet uskonnonpedagogiset kouluttajat Essi Ikonen, Salla Vainio ja Raili Keränen-Pantsu. Kiesuksen muodostavat Mari Huotari, Mira Rantakeisu ja Antti Huotari. Kiesus suunnittelee ja toteuttaa tapoja ja materiaaleja, jotka tekevät opetuksesta osallistavaa, hauskaa ja kiinnostavaa pedagogista näkökulmaa unohtamatta. Erityisenä osaamisalueena on katsomusaineiden opetus. Kiesuksen projekteihin voi tutustua tarkemmin verkkosivuilla www.kiesus.fi.
alkusanat Irmeli Halinen Opetusneuvos, OPS 2016 -opetussuunnitelmatyön päällikkö Opetushallitus antoi uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuoden 2014 lopussa ja ne otetaan käyttöön paikallisen OPS-työn valmistuttua 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma tuo mukanaan muutoksia, jotka toivottavasti saavat sekä ajattelemaan että tekemään koulutyötä tuoreella tavalla. Tärkeitä kysymyksiä opetussuunnitelman perusteita laadittaessa olivat: Miten maailma ympärillämme muuttuu ja millaisin tiedoin, taidoin, arvoin ja asentein haluamme varustaa lapsemme tuohon muuttuvaan maailmaan? Millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa? Mikä on se tarina, jonka haluaisimme myöhemmin kerrottavan tämän ajan peruskoulusta? Voisiko tarina OPS 2016 -uudistuksesta kertoa, että noina vuosina lähdettiin tekemään asioita yhdessä ja rakennettiin vahvaa yhteistyötä yli oppiaine- ja luokka-asterajojen? Mukaan haettiin myös ihmisiä koulun ulkopuolelta ja saatiin sillä tavoin lisää voimavaroja ja asiantuntemusta. Opetuksessa ja oppimisessa lähtökohtia haettiin entistä enemmän oppilaiden kokemuksista ja havainnoista, ajatuksista ja ideoista. Käytettiin mielikuvitusta, lähdettiin ulos luokkahuoneesta, liikuttiin, kokeiltiin asioita ja tutkittiin yhdessä. Eri oppiaineissa opiskeltavat asiat pyrittiin hahmottamaan kokonaisuuksiksi, jotka auttoivat ymmärtämään asioiden välisiä yhteyksiä ja keskinäisiä riippuvuussuhteita ymmärtämään maailmaa. Uskaltauduttiin vilpittömästi hakemaan keinoja oppimisen ja onnistumisen ilon kokemusten tuottamiseen ja saamiseen. Tarinassa kerrottaisiin peruskoulusta, jossa entistä enemmän ohjataan kunnioittamaan ja puolustamaan ihmisoikeuksia, arvostetaan kulttuurista moninaisuutta ja harjaannutaan kestävään elämäntapaan. Koulussa tuetaan oppilaiden hyvinvointia ja mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa omaa identiteettiään. Maailman hahmottamisen ja ymmärtämisen ohella hyvinvointi edellyttää kasvamista oman arjen hallintaan. Taitojen merkitys korostuu ja koulussa ja koulun ulkopuolella opittava kietoutuvat entistä paremmin yhteen. Hyvinvointia edistää myös mahdollisuus tehdä jotakin toisten hyväksi, olla osa yhteisöä ja liittää oma työ yhteisiin ponnisteluihin. Liittyäkseen tähän uuteen tarinaan opettajat tarvitsevat tukea ja rikasta materiaalia, joka tukee vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperustaa, korostaa jokaisen oppilaan ainutlaatuisuutta ja oikeutta hyvään opetukseen ja auttaa opettajaa konkreettisesti saavuttamaan opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Tarvitaan materiaalia, joka tukee yhdessä tekemisestä ja oppimisen iloa ja antaa eväitä erityisesti taitojen vahvistamiseen ja laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen opetuksessa. Erilaista Ussaa -materiaali vastaa tähän tarpeeseen uskonnonopetuksen näkökulmasta. Se rakentaa omalta osaltaan tarinaa hyvästä suomalaisesta perusopetuksesta.
johdanto Ristin tie -oppimispeli on osa Erilaista ussaa! -materiaalia. Materiaalin tavoitteena on edistää taitolähtöistä uskonnonopetusta vuoden 2016 opetussuunnitelman hengessä. Uudessa opetussuunnitelmassa oppiainesisältöjä ei enää opiskella yksinomaan erillisinä oppiaineina vaan laaja-alaisen osaamisen edistämiseksi. Tavoitteena on, että peruskoulun käynyt nuori on sosiaalisesti taitava, itsensä tunteva sekä ajatteleva ja hyvinvoiva kestävän tulevaisuuden rakentaja. Erilaista ussaa! -työskentelyssä taitoja opitaan Raamatun kertomusten avulla. Kertomuksilla on inhimillistä voimaa: niiden ikiaikaiset teemat rakkaus, hyvyys ja toivo koskettavat meitä kaikkia. Kertomusten juonellinen rakenne helpottaa oppimista sekä antaa rakennusaineksia oman elämän jäsentämiseen kun oppilas voi eläytyä kertomuksen henkilöiden tilanteisiin ja valintoihin. Raamatun kertomukset ovat myös merkittävä osa kulttuuriperintöämme. Ristin tie -oppimispeli herättää pääsiäiskertomuksen eloon uudella tavalla. Peli tarjoaa helpon ja hauskan tavan edistää ilmiölähtöistä oppimista yläkoulun ja lukion uskonnon tunneilla. Pelissä on neljä teemaa: ystävyys, pyhä, kuolema ja ihmeet. Jokaiseen teemaan on kolme näkökulmaa: uskonto, kulttuuri ja etiikka. Taitojen oppimisen osalta pelissä painottuvat tiimityöskentelytaidot, kulttuurinen lukutaito, katsomusdialogitaidot ja eettiset taidot. Työtapana on yhteistoiminnallinen oppiminen. Työskentelyn tavoitteena on saattaa erilaiset oppijat sekä erilaiset katsomukset ja näkemykset vuoropuheluun sekä oppimisen ja kasvun välineiksi. Pelaaminen tapahtuu pienryhmien välisenä kilpailuna. Kilpailu on suunniteltu siten, että se nostaa esiin jokaisen joukkueen vahvuuksia sekä edistää luovuutta ja rakentaa yhteishenkeä. Ristin tie -pelin lisäksi Erilaista ussaa! -materiaaliin kuuluu Elämäntaitoja oppimaan -opas, josta löydät taustatietoa taitolähtöisen opetuksen suunnitteluun, Kolmen ruokalajin oppitunti, joka tarjoaa esikoulun ja alakoulun opettajille materiaaleja ja työskentelytapoja erityisesti tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen, Lue kuvaa! -kuvagalleria, jossa taidehistoriamme klassikot opettavat kuvan- ja symbolienlukutaitoa sekä avaavat uusia näköaloja kulttuurisiin viesteihin symbolitutkija Liisa Väisäsen symboliselitysten avulla. Linkit Elämäntaitoja oppimaan -oppaaseen, Kolmen ruokalajin oppituntiin ja Lue kuvaa! -galleriaan löydät Erilaista ussaa! -hankkeen nettisivuilta osoitteesta http://www.uskonnonopetus.fi/uskophankkeet/erkka-hanke
Ristin tie Yhteistoiminnallinen oppimispeli peruskoulun ja lukion oppilaille Oppimistavoitteet: Taidolliset: Katsomusdialogitaidot Kulttuurinen lukutaito Eettiset taidot Tiimityöskentelytaidot Tiedolliset: Pelissä on neljä teemaa: Ystävyys, Pyhä, Kuolema ja Ihmeet. Jokaiseen teemaan liittyy kolme tehtävätyyppiä: Uskontotietous, Kulttuuri, Etiikka. Kesto 90 minuuttia Pelistä voi myös rakentaa pidempiä tai lyhyempiä kokonaisuuksia säätelemällä tehtävien määrää. Näiden ilmiöiden lisäksi ja niiden kautta opitaan Raamatun tuntemusta, tietoa kristinuskosta ja juutalaisuudesta sekä Raamatun kulttuurivaikutuksista. Pelissä voidaan keskittyä yhteen teemaan tai yhteen tehtävätyyppiin tai käydä läpi useampia teemoja ja tehtävätyyppejä. Tarvikkeet Tehtäväkortit: 4 teemaa, joissa jokaisessa 3 tehtävää yläkoulun ja lukion oppilaille Pelipohja pelin rakenteen havainnollistamiseksi: voi heijastaa näkyviin oppilaille dokumenttikameralla tai sähköisenä tykiltä (pdf tai nettisivut) Kertomusteksti pääsiäiskertomuksesta Hopearahat toisten joukkueiden esitysten arviointiin Tähtipoletit oman joukkueen jäsenten arviointiin Tunnekortit Kommenttiruudut Arviointilomake yläkouluun ja lukioon Paketin materiaalien lisäksi pelaamisessa tarvitaan kyniä ja paperia tai haluttaessa mobiililaitteita. Jokaisessa tehtäväkortissa on mainittu siihen tehtävään tarvittavat materiaalit. Materiaaleja voi soveltaa riippuen pelitilan sisältämistä välineistä.
Tilan valinta Jokaisen joukkueen työskentelytilassa tulee olla mahdollisuus tehdä kirjallinen tehtävä tai toiminnallinen tehtävä, kuten pieni näytelmä. Töiden esittelyyn tarvitaan tila, jossa joukkue voi esittää työnsä muiden seuratessa. Ajankäyttö 1. Ohjeistus: 5 minuuttia 2. Valmistelu: 5 minuuttia 3. Kertomus: 5 minuuttia 4. Pelaaminen: 45 minuuttia 5. Arviointi ja purku: 30 minuuttia Tärkeää Teemat ja tapahtumapaikat Ystävyys Getsemanen puutarha Kuolema Golgata Pyhä Pontius Pilatuksen talo Ihmeet Tyhjä hauta Hyvä tiimityö: kuuntele muita, ilmaise omia ajatuksiasi, innostu muiden jutuista. Rohkeus ja luovuus: oikeita vastauksia ei välttämättä ole, uskalla pohtia ja olla luova. Luottamus: kunnioita erilaisia ajatuksia, sillä erilaiset näkemykset ovat arvokkaita ja edistävät usein tehtävän suorittamista. Valmistelu Järjestetään luokka Pelitilaan muodostetaan neljä pistettä. Tapahtumapaikkoihin liittyvät tehtäväkortit jaetaan eri pisteisiin valmiiksi pakoiksi. Tehtäväkorteissa mainitut materiaalit jaetaan pisteille valmiiksi. Jakaannutaan joukkueisiin Jakaannutaan 2 4 hengen joukkueisiin. Joukkueen sisällä jakaannutaan seuraaviin rooleihin. Yksi henkilö voi ottaa useampia rooleja joukkueessa, jos joukkue on lukumäärältään pienempi. Ajan seuraaja pitää huolta joukkueen ajankäytöstä. Kirjuri taas pitää huolen siitä, että joukkueen toiminnan seurauksena sillä on esittää jotain toisille joukkueille. Esittelijän tehtävänä on lukea tehtäväkortit muille sekä esittää joukkueen tuotos arviointivaiheessa toisille joukkueille. Tarkastaja pitää huolen, että joukkueessa noudatetaan yhteisiä sääntöjä kaikissa vaiheissa. Kannustajan tehtävänä on pitää huolta joukkueen hyvästä ilmapiiristä ja valvoa, että kaikki joukkueen jäsenet kannustavat toisiaan.
Peliohjeet 1) Kertomus Peli aloitetaan kuuntelemalla pääsiäiskertomus (liite 2). Eläydytään pääsiäiskertomukseen opetuslapsen näkökulmasta. 2) Mennään pisteille Joukkueet jakaantuvat mahdollisimman tasaisesti eri pisteille. 3) Tehtävä Otetaan tehtäväkorttipakan päällimmäinen tehtäväkortti ja suoritetaan tehtävä ohjeiden mukaan sekä mietitään, miten tehtävän tuotos esitetään muille. Kun tehtävä on suoritettu, tehtäväkorttti laitetaan pakan alimmaiseksi. Jos aikaa tuntuu jäävän yli tehtävälle varatusta 45 minuutista, joukkueet voivat vaihtaa tapahtumapaikkoja ja suorittaa lisää tehtäviä. Kiertosuunta on Ystävyys, Pyhä, Kuolema ja Ihmeet. 5) Arviointi Kun kaikki joukkueet ovat suorittaneet tehtävänsä tai siihen varattu aika on loppunut, siirrytään arviointiin. Joukkueet valitsevat tekemistään töistä yhden ja esittelevät sen muille. Toisten joukkueiden esitysten arviointiin käytetään hopearahoja. Hopearahat jaetaan joukkueille siten, että jokainen joukkue saa saman verran ja samanlaisia kolikoita. Esitysten jälkeen joukkueet antavat hopearahat niille toisten joukkueiden esityksille, jotka heidän mielestään edustavat parhaiten hopearahan sisältöä. Jokaiselle työlle tulee antaa vähintään yksi hopearaha. Lisäksi joukkueet antavat omalle joukkueelleen Hienoa ryhmätyöskentelyä -hopearahan, jos kokevat, että sen työskentely pelin aikana vastaa sen sisältöä. Esitys, joka on saanut eniten hopearahoja, on voittaja 6) Purkuvaihe Purkuvaiheessa joukkueet arvioivat myös omien jäsentensä suorituksia tähtipoleteilla. Tähtipoletit jaetaan joukkueiden kesken niin, että jokainen joukkue saa saman verran ja samanlaisia tähtiä. Sitten joukkueet jakavat tähtiä joukkueen sisällä niin, että jokainen saa yhden sellaisen tähden, joka vastaa hänen toimintaansa pelin aikana. Jaettaessa tähtiä joukkueen jäsenet valitsevat tähdistä myös itselleen yhden. Yläkoulun ja lukion oppilaat voivat myös arvioida pelin oppimistavoitteita arviointilomakkeen avulla ja pohtia, miten tavoitteet saavutettiin. Lopuksi voidaan keskustella yhdessä pelin herättämistä ajatuksista.
Vinkkejä sähköistämiseen Pelissä voi hyödyntää sähköisiä välineitä monella tapaa. Muun muassa kirjurin rooli voidaan muuttaa tallentajaksi ja hän kirjoittaa paperin sijaan sähköisenä joukkueen esityksen ylös. Seuraavassa on listattu tehtävätyypeittäin sähköistämisen mahdollisuuksia. Oppilaita voi rohkaista myös käyttämään itse hyväksi havaitsemiaan sähköisiä työkaluja. Kirjoittamista ja piirtämistä vaativat tehtävät Tekstieditorit ja piirrostyökalut Sumopaint: http://www.sumopaint.com/home/ (ei vaadi kirjautumista) Sketch.io: https://sketch.io/sketchpad/ (ei vaadi kirjautumista) Kuvaaminen ja nauhoittaminen Nykyaikaisissa tietokoneissa ja erilaisissa mobiililaitteissa tulee mukana monia välineitä tehtävien tekemiseen sähköisesti. Still-kuvat ja kasvokuvat ilmekollaasiin voi ottaa kameralla. Näytelmän voi kuvata laitteen videokameralla. Uutisjuttujen haastatteluita voi äänittää ääninauhurilla. Internet-selaimella toimivia ohjelmia ruokalistan tekemiseksi: Canva: https://www.canva.com/create/restaurant-menus/ (vaatii kirjautumisen) MustHaveMenus: http://www.musthavemenus.com/template/restaurant-menu-maker.html (vaatii kirjautumisen) PicMonkey: http://www.picmonkey.com/ (ei vaadi kirjautumista) Internetistä löytyy myös erilaisia sarjakuvan tekemiseen tarkoitettuja työkaluja: BitStrips: https://www.bitstrips.com/create/comic/ (vaatii kirjautumisen) Toimisto: Suomalainen sivusto osoitteessa http://jaukia.kapsi.fi/toimisto/makecomic.php (ei vaadi kirjautumista) Ajatusten koonti Internetistä löytyvät vastaustyökalut, joilla joukkue voi syöttää pyhiksi koettuja asioita tai ajatuksia kuoleman jälkeisestä elämästä yhteiseen tilaan esimerkiksi http://answergarden.ch/ (ei vaadi kirjautumista). Mahdollisuus antaa vastauksia myös nimettömästi. Internetin miellekarttatyökalut, esimerkiksi https://bubbl.us/ (ei vaadi kirjautumista) ja https:// www.mindmeister.com/ (vaatii kirjautumisen). Työskentelyn jälkeen opettaja voi järjestää äänestyksen opituista asioista esimerkiksi Socrativen avulla: http://www.socrative.com/ (vaatii kirjautumisen). Todaysmeet-palvelun avulla oppilaat voivat jättää kommentteja pisteiltä jääneistä ajatuksista: https://todaysmeet.com/ (ei vaadi kirjautumista). Padlet. Padlet-seinälle ryhmät voivat helposti koota kaikki sähköiset tuotoksensa yhteen paikkaan: https://fi.padlet.com/
Teema: ystävyys Uskontotietous Pääsiäisaterialla Jeesus ja opetuslapset söivät yhdessä juhla-aterian, joka oli Jeesuksen ja opetuslasten viimeinen yhteinen hetki. Jeesus ja opetuslapset olivat juutalaisia. Juutalaista ruokakulttuuria säätelee Mooseksen kirjoihin perustuva kosher-säännöstö, joka määrittelee, mitkä ruuat ja ruuan valmistustavat ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä. Tehtävä 1. Lukekaa teksti juutalaisesta ruokakulttuurista. 2. Kuvitelkaa, että hyvä ystävänne on muuttamassa toiseen maahan ja ette ehkä näe häntä enää koskaan. Ystävänne on juutalainen ja valmistatte hänelle läksiäisjuhliin juutalaisen juhla-aterian. Käyttäkää mielikuvitustanne ja keksikää omaperäisiä ja herkullisia ruokia. 3. Tehkää lista ruuista, joita tarjoatte aterialla. Huomatkaa, että kaikki ruuat eivät sovi juutalaiselle juhla-aterialle! 4. Koristelkaa ruokalista.??? Ruokalista alkupala pääruoka jälkiruoka
Juutalainen ruokakulttuuri Muun muassa ruokaa koskevat kosher-säännöt ohjaavat juutalaisten ruokailua. Juutalaiset eivät esimerkiksi syö sianlihaa. Toorassa määritellään hyvin tarkasti, millaiset eläimet ovat kosher eli sallittuja ja kuinka ne sopii valmistaa. Näistä voi lukea 3. Moos. 11:1 47 ja 5. Moos. 14.3 20. Maaeläimistä sallittuja ovat sellaiset, joilla on kaksijakoinen sorkka ja jotka märehtivät. Kaikki, joilla on käpälät, ovat kiellettyjä. Matelijat ja pieneläimet ovat kiellettyjä myös. Vesieläimistä sallittuja ovat sellaiset, joilla on evät ja suomut. Siivekkäistä sallittuja ovat sellaiset, jotka eivät syö maaeläimiä ja haaskoja. Hyönteisistä sallittuja ovat sellaiset, jotka hyppivät maasta korkealle. Karitsaa ei saa keittää emänsä maidossa. Verta ei saa syödä. Ajanlaskun alun Juudeassa tavalliseen ateriaan kuului leipää, juustoa, kasviksia, hedelmiä, munia, kalaa ja ehkä kanaa. Liharuoka, kuten lammas oli varattu juhlaaterioille. Ruokajuomana oli viini. Ateria tavattiin syödä kastamalla leipää yhteisessä kulhossa. Edelleen juutalaisessa ruokakulttuurissa noudatetaan kosher-sääntöjä. Esimerkiksi kieltoa keittää karitsa emän maidossa tulkitaan niin, ettei maito- ja lihatuotteita saa sekoittaa tai syödä samalla aterialla. Niille täytyy myös varata eri astiat. Kielto syödä verta otetaan huomioon kosher-sääntöjen mukaisessa teurastustavassa. Koska juutalaiset ovat vuosituhansien ajan asuneet eri puolilla maailmaa, on myös syntynyt erilaisia paikallisia juutalaisia ruokakulttuureita. Nykyisin juutalaiseen ateriaan eri puolilla maailmaa kuuluu erilaisia kosher-sääntöjen mukaisia ruokia. Esimerkiksi bagelit ovat alunperin Puolasta kotoisin oleva herkku, joka on levinnyt amerikanjuutalaisten parista laajemmallekin. Ne voidaan täyttää erilaisilla täytteillä. Uskonnollisiin juhliin, kuten pääsiäiseen, kuuluu omia erikoisherkkuja. latkes (perunaletut) hummus Bagel
Teema: ystävyys kulttuuri Välineet: tunnekortit Oheisessa Leonardo da Vincin maalauksessa Viimeinen ehtoollinen (1498) Jeesus ja opetuslapset ovat viimeisellä aterialla. Nämä kolmetoista ystävää ovat kulkeneet pitkän matkan yhdessä, mutta nyt heidän joukkonsa on hajaantumassa. Teos kuvaa hetkeä, jossa Jeesus on juuri sanonut yksi teistä pettää minut. Leonardo on kuvannut taitavasti ystävyyteen ja tähän tilanteeseen liittyviä tunteita. Tehtävä 1. Katsokaa kuvaa tarkkaan. Etsikää siitä ystävyyteen liittyviä asioita ja tunteita. 2. Valitkaa maalauksesta kohtia, joissa ilmenee jokin ystävyyteen liittyvä tunne. 3. Suunnitelkaa jokaista kohtaa kuvaava still-kuva* siten, että katsoja voi patsastanne katsoessaan päätellä, mikä kohta maalauksesta on kyseessä ja mikä tunne siihen liittyy. Voitte käyttää suunnittelussa apuna tunnekortteja. Still-kuvat esitellään pelin lopuksi muulle ryhmälle siten, että teillä on viisi minuuttia aikaa esittää valitsemanne kolme kuvaa. Katsojien täytyy arvata, kuka maalauksen henkilö on kyseessä. Aina oikean vastauksen jälkeen voitte vaihtaa seuraavaan patsaaseen. * still-kuva = pysäytetty kuva jostakin tilanteesta
Leonardo da vinci: viimeinen ehtoollinen (1498)
Teema: ystävyys etiikka Välineet: kuvaruudut NIMI: NIMI: NIMI: NIMI: tunnekortit NIMI: NIMI: Oheinen Leonardo da Vincin maalaus Viimeinen ehtoollinen kuvaa hetkeä, jossa Jeesus sanoo opetuslapsilleen yksi teistä pettää minut. Leonardo paljastaa katsojalle symbolien avulla, kuka kuvan henkilöistä on Juudas, pettäjä. Juudas on kaatanut suola-astian, joka kuvaa Lähi-idän kansoilla jaettua ateriaa, eli ystävyyttä ja liittolaisuutta. Hän pitää kädessään rahapussia: hän on myynyt ystävyyden. Valintojemme taustalla on aina monenlaisia syitä. Maalaus ei kuitenkaan kerro, mitä muita syitä Juudaksella on valinnalleen ollut kuin raha. Tehtävä 1. Etsikää kuvasta Juudas ja miettikää, mitä hän kuvassa ajattelee. 2. Miettikää sen jälkeen joku nykypäivän tilanne, jossa ystävä pettää. 3. Kirjoittakaa kuvaus tilanteesta kuvaruutujen yläpuolelle. 4. Miettikää minkälaisia syitä pettäjällä voi olla tekoonsa? Minkälaisia syitä taas olisi olla pettämättä? 5. Kirjoittakaa kuvaruutujen puhekupliin erilaisia ajatuksia, joita tämä hen kilö ehkä pohtii miettiessään tekoaan. 6. Lisätkää jokaiseen puhekuplaan yksi tunne, joka tähän ajatukseen liittyy. Piirtäkää jokaisen kuvan kasvoille ajatuksiin ja tunteisiin sopivat ilmeet. Voitte käyttää apuna tunnekortteja. 7. Keksikää työllenne otsikko ja kirjoittakaa se paperin yläreunaan. NIMI: NIMI: NIMI: NIMI: NIMI: NIMI:
Leonardo da vinci: viimeinen ehtoollinen (1498)
Teema: pyhä uskontotietous Juutalaiset ylipapit ja kirjanoppineet eivät hyväksyneet Jeesuksen toimintaa vaan syyttivät häntä jumalanpilkasta. Jeesus siis rikkoi toiminnallaan jotain, mitä juutalaiset oppineet pitivät pyhänä. Kaikissa uskonnoissa joitain asioita pidetään pyhinä. Pyhät asiat erotetaan maallisista asioista ja niihin suhtaudutaan erityisellä kunnioituksella. Pyhiä asioita myös suojellaan erityisillä käskyillä ja kielloilla. Erottamalla pyhän maallisesta yhteisöt ovat suojelleet jäseniään ja yhteisölle tärkeitä asioita. Esimerkiksi pyhäpäivän erottaminen levon ja yhdessäolon päiväksi on suojellut ihmisten hyvinvointia. Tehtävä Oheisissa tekstikatkelmissa Jeesus loukkaa kahta juutalaisille pyhää asiaa: pyhää tilaa ja pyhää paikkaa. 1. Lukekaa tekstit. Mitkä asiat ovat niiden perusteella Jeesukselle tärkeitä? 2. Tehkää näistä asioista kyltit, joita nykypäivän Jeesuksen seuraajat, eli kristityt, voisivat kantaa mielenosoituksessa.
esimerkkejä raamatusta Sapatti on ihmistä varten, ei ihminen sapattia (Mark. 2:23 28) Juutalaisten pyhäpäivä oli sapatti. Sapattina eli lepopäivänä ei juutalaisen lain mukaan saanut tehdä mitään töitä, ei edes hakea pellolta ruokaa tai valmistaa sitä. Kaikki ruoka oli tehtävä valmiiksi sapatin aattona ja vesikin oli haettava kaivosta ennen sapattia. Jeesus ja opetuslapset kulkivat kerran sapattina viljapellon ohi. Heille tuli nälkä, ja opetuslapset pysähtyivät hakemaan pellolta viljaa. Eräänä toisena sapattina Jeesus vieraili fariseusten johtomiehen luona. Eräät fariseukset näkivät tämän ja kysyivät Jeesukselta: Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mikä sapattina on kiellettyä? Jeesus kuitenkin vastasi fariseuksille: Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Jeesus parantaa sapattina (Luuk. 14: 1 4) Eräänä sapattina Jeesus meni fariseusten johtomiehen kotiin aterialle. Jeesus oli kutsuttu paikalle, sillä fariseukset halusivat nähdä, miten Jeesus noudattaisi sapatin sääntöjä. Kesken aterian paikalle tuli myös sairas mies, joka pyysi Jeesuksen apua. Jeesus kysyi fariseuksilta: Onko sapattina lupa parantaa? He eivät vastanneet mitään. Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois. Jeesus kysyi uudestaan fariseuksilta: Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti? Jeesus kaataa rahanvaihtajien pöydät (Mark. 11: 15 18) Jeesuksen aikana Jerusalemin temppeli oli juutalaisen uskonnon keskus. Temppelissä oli tapana uhrata Jumalalle. Voidakseen suorittaa vaaditut uhrit ihmisten täytyi ostaa temppelistä uhreja, kuten kyyhkysiä, ja vaihtaa rahaa uhrien ostamiseen. Jeesus ja opetuslapset tulivat Jerusalemiin. Kun Jeesus meni temppeliin, hän alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysen myyjien jakkarat, eikä antanut kenenkään kulkea tavaraa kantaen temppelialueen kautta. Jeesus opetti ihmisiä näin: Eikö ole kirjoitettu: Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan. Jeesuksen opetus teki ihmisiin suuren vaikutuksen. Ylipapit ja lainopettajat eivät tästä pitäneet.
Teema: pyhä kulttuuri Juutalaiset ylipapit ja kirjanoppineet eivät hyväksyneet Jeesuksen toimintaa vaan syyttivät häntä jumalanpilkasta tämän ajettua rahanvaihtajat pois temppelistä. Jeesus siis rikkoi toiminnallaan jotain, mitä juutalaiset oppineet pitivät pyhänä. Kaikissa uskonnoissa joitain asioita pidetään pyhinä. Pyhät asiat erotetaan maallisista asioista ja niihin suhtaudutaan erityisellä kunnioituksella. Pyhiä asioita myös suojellaan erityisillä käskyillä ja kielloilla. Käsitykset pyhästä ovat erilaisia eri aikoina ja eri yhteisöissä. Suomenkin lain mukaan vielä 1700-luvulla jumalanpilkka oli rikos ja siitä rangaistuksena oli kuolemantuomio. Nykyään Suomen rikoslaissa ei ole mainintaa jumalanpilkasta, mutta sen sijaan rikoslaista löytyy säädös uskonrauhan rikkomisesta. Tehtävä Suomessa on annettu muutamia tuomioita jumalanpilkasta ja uskonrauhan rikkomisesta. 1. Lukekaa oheinen kuvaus Hannu Salaman tuomiosta. 2. Pohtikaa, olisiko Juhannustanssit uskonrauhan rikkomista nykypäivänä. 3. Keksikää jokin tilanne, jossa joku oppilas, opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva kunnioittaa toisen uskontoa. 4. Kirjoittakaa tilanteesta lyhyt uutisjuttu. Kuvittakaa juttunne. Miettikää, millainen olisi uutisjuttunne lööppi, jotta se saisi mahdollisimman paljon huomiota mediassa.???
hannu salaman juhannustanssit Juhannustanssit on Hannut Salaman vuonna 1964 ilmestynyt romaani, joka kertoo juhannusjuhlista maaseudulla. Romaani synnytti 1960-luvun Suomessa suurta kohua muun muassa teoksessa kuvatun alkoholinkäytön vuoksi ja kirjailija Hannu Salama saikin syytteen jumalanpilkasta. Juhannustanssit kuvaa myös humalaisen muurari Hiltusen pilkkasaarnan, joka loukkasi aikanaan uskonnollisia tunteita. Lainaus muurari Hiltusen pilkkasaarnasta: Ja totisesti minä sanon teille, kun tulee päivä niin te huudatte täällä on Herra ja tuolla on Herra ja jokapuolla Herra ja hiialahiiala mutta te ette enää muista että Jeesus seurustelee vakituiseen tiineen aasin tamman kanssa koska Jeesus ei ole mikään tuhkamuna. Lähteet: Hannu Salama. Juhannustanssit. Otava. Wikipedia. Rikoslaki 17 luku, 10 (24.7.1998/563) Uskonrauhan rikkominen Joka 1. julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai 2. meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Teema: pyhä etiikka Juutalaiset ylipapit ja kirjanoppineet eivät hyväksyneet Jeesuksen toimintaa vaan syyttivät häntä jumalanpilkasta. Jeesus siis rikkoi toiminnallaan jotain, mitä juutalaiset oppineet pitivät pyhänä. Kaikissa uskonnoissa ja yhteisöissä joitain asioita pidetään pyhinä. Pyhät asiat erotetaan maallisista asioista ja niihin suhtaudutaan erityisellä kunnioituksella. Pyhiä asioita myös suojellaan erityisillä käskyillä ja kielloilla. Esimerkiksi Koraania tai Raamattua kohdellaan eri tavalla kuin tavallista kirjaa ja Suomen lippua ei saisi tiputtaa maahan kuin mitä tahansa kangaspalaa. Kun joku asia on pyhä, sen loukkaaminen ja häpäiseminen tuntuu erityisen pahalta. Pyhä voi olla myös yksilöllistä, jokaisella ihmisellä on joitain asioita, joiden häpäiseminen loukkaa syvältä. Tehtävä 1. Tehkää lista asioista, jotka ovat teille tärkeitä (voi olla mitä tahansa). 2. Valitkaa näistä kolme asiaa, jotka ovat teille kaikkein tärkeimpiä ja joita kaikki ryhmäläiset pitävät tärkeinä. Ovatko nämä asiat teille pyhiä? 3. Miettikää, miten joku voisi loukata näitä teidän tärkeitä asioitanne? Miltä se tuntuisi? 4. Keksikää käskyjä ja kieltoja, jotka suojaavat teidän tärkeitä/pyhiä asioitanne muiden loukkauksilta. 5. Tehkää tärkeistä asioistanne sekä niitä suojaavista käskyistä ja kielloista taulu.??? 1 2 3
Teema: kuolema Uskontotietous Kuolema on ratkaisematon mysteeri. Emme tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta etenkin läheisen kuoleman kohdatessa useimmat meistä pohtivat asiaa. Eri uskonnoissa ja katsomuksissa on erilaisia käsityksiä siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Päättyykö elämä kuolemaan vai jatkuuko se jossain muodossa? Jeesuskin kävi juutalaisten oppineiden kanssa keskusteluja siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Tehtävä 1. Vertailkaa oheisen tekstin pohjalta juutalaisten ja kristittyjen ajatuksia kuolemanjälkeisestä elämästä 2. Kirjoittakaa paperille tämän tekstin, muun tietämyksenne ja mielikuvituksenne pohjalta erilaisia vaihtoehtoja siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Ympyröikää niistä ne, joita nykypäivän kristitty voisi teidän mielestänne kannattaa. 3. Valmistautukaa kertomaan muille, miksi valitsitte nämä. Teidän ei tarvitse päätyä yksimieliseen ratkaisuun, vaan tärkeää on pohtia asiaa eri näkökulmista. Tuokaa siis esiin erilaisia näkökantoja ja erilaisia perusteluja!??? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Vanhassa Testamentissa käsitys kuolemanjälkeisesta elämästä näkyy termin she ol yleisimmissä käyttötavoissa. Se tarkoittaa eri yhteyksissä hautaa tai maan sisusta yleisemmin. Sinne menivät kaikki kuolemansa jälkeen, niin hyvät kuin pahatkin ihmiset. Vanhassa Testamentissa ei näy yleistä käsitystä ylösnousemuksesta. Pilvi hajoaa, haihtuu tyhjiin. Tuonelaan mennyt ei tule takaisin (Job. 7:9). Jeesuksen aikaan käsitys ylösnousemuksesta oli jo olemassa juutalaisten keskuudessa. Kaikki juutalaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä ajatusta. Keskustelua herätti myös se, oliko sielu kuolematon, nousiko ylösnousemuksessa ylös myös ihmisen ruumis ja millaista kuolemanjälkeinen elämä on. Jeesus opetti ylösnousemuksesta. Jeesuksen seuraajat, eli kristityt, alkoivat opettaa, että ylösnousemus ja osallisuus Jumalan valtakunnasta tapahtui Jeesuksen kautta. Kristinuskoon vakiintui käsitys, että ylösnousemus koskee koko ihmistä, niin sielua kuin ruumista. Kristinuskon sisällä on kuitenkin monia erilaisia suuntauksia, jotka painottavat eri tavoin ruumiin ylösnousemuksen ja sielun asemaa kuolemanjälkeisessä elämässä. Kristinuskoon kuuluu ajatus, että luottamalla Jumalaan ja uskomalla Jeesukseen voi elää ikuista elämää jo tässä ajassa. Maallisen elämän aikana ymmärrämme ikuisen elämän kuitenkin vain vajavaisesti. Nykyjuutalaisuudessa uskotaan yleisesti ruumiin ylösnousemukseen, joka koittaa silloin, kun Jumalan valtakunta saapuu maan päälle. Enemmän painotetaan kuitenkin sitä, että on parempi keskittyä tekemään asiat oikein täällä kuin suunnitella ja pohtia tuonpuoleista. Sanat paratiisi, helvetti ja kadotus kuuluvat juutalaiseenkin sanastoon, mutta esim. ikuiseen kadotukseen joutumista ei ajatella olevan. Joissain tapauksissa ihmiset, jotka ovat tehneet jotain oikein pahaa, voivat lakata olemasta.
Teema: kuolema kulttuuri Kristinuskon keskeisin symboli risti viittaa Jeesuksen kuolintapaan. Tuohon aikaan ristiinnaulitseminen oli yksi tapa toteuttaa kuolemantuomio. Sitä käyttivät erityisesti roomalaiset julkisena häpeärangaistuksena. Varhaiskristillisen ajan uskonnollisuudessa jumalat olivat kuolemattomia ja ajatus siitä, että jumala voisi kuolla häpeällisen kuoleman, oli tuon ajan ihmisille melkein mahdoton. Kristinuskoon kuitenkin vakiintui ajatus, että Jeesus oli sekä ihminen että Jumala. Kristityille tyhjä risti ei symboloi häpeällistä kuolemaa vaan Jeesuksen ylösnousemusta ja sitä, että Jeesuksen kuoleman ansiosta myös ihmisillä on pääsy taivaaseen ja kuolemanjälkeiseen elämään. Kristinuskon sanoma levisi ja tällä hetkellä se on maailman suurin uskonto. Nykyajan markkinoinnin näkökulmasta risti ja kristinuskon sanoma ovat loistava esimerkki hyvästä tuotteistamisesta eli ns. brändäämisestä: häpeälliseen kuolintapaan liittyvä symboli yhdistyi niin houkuttelevaan sanomaan, että ihmiset halusivat ottaa sen vastaan. Oheisessa italialaisen Dello Dellin Ristiltä lasku -teoksessa (1440 l.) on ristin lisäksi useita symboleja, jotka viittaavat kristillisiin käsityksiin taivaasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Tehtävä 1. Etsikää kuolemaan ja kuolemanjälkeiseen elämään viittaavat symbolit kuvan vieressä olevan tekstin avulla. 2. Valitkaa symboleista yksi. 3. Piirtäkää symboli paperille ja kirjoittakaa sen alle iskulause, joka tiivistää symbolin sanoman. Yrittäkää muotoilla se siten, että se kiinnostaisi nuoria. 4. Miettikää ja kirjatkaa ylös, mitä myyntituotteita symbolin pohjalta voisi valmistaa, jotta sanoma leviäisi mahdollisimman tehokkaasti.
DELLO DELLI: RISTILTÄ LASKU (1440 L.) 1. Oikealla näemme toisen roistoista. Hänen kasvonsa on kohotettu taivaaseen. Se kuvaa hänen kääntymystään ja lupausta pääsystä taivaaseen. 2. Tikapuut ovat merkittävä kristillinen symboli, joka symboloi taiteessa tietä tietoon ja taivaaseen tai toisaalta sieltä pois. Esimerkiksi Vanhassa testamentissa Jaakobin portaat vievät taivaan ja maan välillä enkeleitä Jaakobin unessa. 3. Kuvassa etualalla on valkoinen kankaanpala. Se muistuttaa käärinliinasta, jonka opetuslapset löysivät tyhjästä haudasta. Se siis kertoo ylösnousemuksesta kuoleman jälkeen. 4. Tässä liina on tahallisesti laitettu palliumin muotoon. Pallium on valkea liina, jota apostolien uskottiin käyttäneen kaulansa ympärillä. Yhä edelleen tänä päivänä katolisen kirkon piispoilla on virkavaatteen osana pallium. Se symboloi Kristusta, joka kantaa karitsaa hartioillaan. Kristinusko opettaa, että kuolemanjälkeinen elämä saavutetaan luottamalla Jumalaan ja uskomalla Jeesukseen.
Teema: kuolema etiikka Jeesuksen kuolemasta on maalattu lukemattomia taideteoksia. Oheisessa italialaisen taidemaalari Dello Dellin teoksessa Ristiltä lasku (1440-l.) Jeesuksen ruumis on juuri laskettu ristiltä. Kuvasta näkyy, kuinka Jeesuksen läheiset surivat häntä. Läheisen kuoleman aiheuttama suru kestää pitkään ja joskus suru voi tuntua ihan musertavalta. Ihmisillä on erilaisia tapoja surra, mutta kaikki kaipaavat surussaan tukea ja huolenpitoa muilta. Muille voi kuitenkin olla vaikeaa kohdata surullinen ihminen ja löytää tapoja olla surevan tukena. Joskus surullinen ihminen haluaa puhua asiasta, joskus taas haluaa vain tehdä tavallisia asioita. Joskus surullinen ihminen ei tiedä, mitä toivoisi toisilta. Tärkeintä on olla saatavilla ja kulkea rinnalla. Tehtävä 1. Katsokaa kuvaa ja miettikää: mistä huomaa, että ihmiset ovat surullisia? Miten he tukevat ja lohduttavat toisiaan? Miettikää, mistä huomaa, että ystävä tai luokkatoveri on surullinen? 2. Kuvitelkaa tilanne, jossa perheenjäsenen tai läheisen ystävän menettänyt oppilas tulee kouluun. Kaikki tietävät, mitä on tapahtunut, mutta he eivät tiedä minkälaista tukea oppilas kaipaisi. Käyttäkää oheisia roolikuvauksia apuna. 3. Miettikää, minkälaisen keskustelun roolihenkilöt voisivat tässä tilanteessa käydä keskenään ja mitä he voisivat tehdä. 4. Keksikää vuorosanoja henkilöhahmoille. Mikä olisi sellainen vuorosana, jonka itse haluaisit kuulla vastaavassa tilanteessa? 5. Tehkää tilanteesta dialogi (eli keskustelu) tai sarjakuva. Roolikuvaukset: Sureva nuori, ei halua puhua asiasta. Sureva nuori, joka haluaa jutella, mutta ei tiedä mitä sanoisi. Kaveri, joka haluaa innokkaasti olla tukena, mutta hän ei aina osaa kuunnella surevan toiveita. Kaveri, joka haluaa olla tukena, mutta ei uskalla yksin tehdä mitään aloitetta. Kaveri, jota pelottaa kohdata surullinen ystävä.
DELLO DELLI: RISTILTÄ LASKU (1440 L.)
Teema: ihmeet uskontotietous Raamatun kertomuksessa ei käy ilmi, kuinka kivi on siirtynyt paikaltaan ja mihin ruumis on kadonnut. Opetuslapset vakuuttuivat kuitenkin siitä, että Jeesus on noussut kuolleista. Ihmekertomukset ovat tyypillisiä monille uskonnoille. Ihmeenä voidaan pitää tapahtumia, joille ei keksitä järkeenkäypää selitystä tai tapahtumia, jotka ovat hyvin epätodennäköisiä, mutta onnekkaita käänteitä. Ihme ylittää loogisen ja järjellisen ajattelumme rajat. Jeesuksen opetuslapset vakuuttuivat siitä, että Jeesus on ylösnoussut ja lähtivät levittämään tietoa tästä kokemastaan ihmeestä eteenpäin. Ilman tätä ihmekokemusta kristinuskoa ei ehkä koskaan olisi syntynyt. Kristinuskon historiassa on muitakin ihmekokemuksia, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi kristinuskon leviämiseen. Tehtävä 1. Lukekaa oheiset kuvaukset kolmen kristinuskon merkkihenkilön ihmekokemuksista. (Paavali, Konstantinus ja Luther). 2. Jakakaa näille henkilöille oheiset sanat siten kuin parhaaksi näette. Miettikää perustelut jokaiselle valinnallenne. Voitte keksiä myös itse lisää kuvauksia näistä henkilöistä. 3. Piirtäkää kuvat merkkihenkilöistä. Kirjoittakaa sanat henkilöiden kohdalle. Piirtäkää jokaiselle jokin esine tai asia, josta hänet tunnistaa.???
kristinuskon historian merkkihenkilöitä Paavali (5 67): Uuden testamentin Apostolien teoissa kerrotaan juutalaisesta Paavalista, joka alunperin vastusti kristittyjä. Matkallaan Damaskokseen Paavali kuitenkin kokee ihmeen, kun kirkas ilmestys sokaisi hänet. Paavali kuuli äänen, joka kehotti häntä menemään tapaamaan kristittyä nimeltä Ananias. Tavatessaan Ananiaksen Paavali sai näkönsä takaisin, hänet kastettiin kristityksi ja Paavali koki Pyhän Hengen läsnäolon. Sen seurauksena Paavali halusi kertoa kristinuskosta muillekin. Hän matkusti ympäri Välimeren aluetta, perusti seurakuntia ja kirjoitti kirjeitä, joissa hän antoi ohjeita kristilliseen elämään. Nämä kirjeet on koottu Uuteen testamenttiin. Paavali on eräs tärkeimmistä kristinuskon oppi-isistä. Konstantinus Suuri (272 337): Kristinusko syntyi Rooman valtakunnassa. Kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina kristittyjä vainottiin. Konstantinus Suuri (hallitsijana 306 337) oli ensimmäinen Rooman keisari, joka kääntyi kristinuskoon. Kerrotaan, että hän oli unessaan nähnyt ristin kuvan sekä sanat tässä merkissä olet voittava. Tämän jälkeen Konstantinus antoi sotilailleen käskyn maalauttaa jokaisen kilpeen risti. Sen ansiosta Konstantinus voitti merkittävän taistelun. Konstantinus lopetti myös kristittyihin kohdistuneen vainon ja teki kristinuskosta sallitun uskonnon. Martin Luther (1483 1546): Ennen papin opintojaan Luther opiskeli oikeustiedettä mutta oli kuitenkin aina ollut kiinnostunut hengellisistä asioista. Ratkaiseva käänne opintiellä tapahtui Lutherin joutuessa ukkosmyrskyyn kesällä 1505. Tästä säikähtäneenä hän rukoili apua: Auta, Pyhä Anna! Jos tästä selviän, ryhdyn munkiksi! Koska Lutherin henki säästyi, hän piti lupauksensa ja meni luostariin isänsä vastustuksesta huolimatta. Lutherin kritiikki katolisen kirkon joitakin oppeja kohtaan johti protestanttisten kirkkokuntien (luterilainen, reformoitu ja anglikaaninen kirkko) syntyyn. Ilman Lutherin ihmekokemusta suurin osa suomalaisistakin olisi todennäköisesti nykypäivänä katolisia kristittyjä. SANAT Rohkea vaikutusvaltainen kekseliäs tärkeä nöyrä tarmokas innostava mielenkiintoinen intohimoinen karismaattinen pelokas älykäs uudistaja luova kristinuskon levittäjä rehti rohkeasti eri mieltä oleva mielipiteensä puolustaja pelkonsa voittanut opin kehittäjä
Teema: ihmeet kulttuuri Välineet: Raamatun kertomuksessa ei käy ilmi kuinka kivi on siirtynyt paikaltaan ja mihin ruumis on kadonnut. Opetuslapset vakuuttuivat kuitenkin siitä, että Jeesus on noussut kuolleista. Ihmekertomukset ovat tyypillisiä monille uskonnoille. Ihmeenä voidaan pitää tapahtumia, joille ei keksitä luonnollista selitystä tai tapahtumia, jotka ovat hyvin epätodennäköisiä, mutta onnekkaita käänteitä. Ihme ylittää loogisen ja järjellisen ajattelumme rajat. Nykypäivänä tieteellinen selitystapa on vallitseva. Tieteellisessä ajattelutavassa ajatellaan, että jos jollekin asialle ei löydetä luonnollista selitystä, selitystä ei vain ole vielä keksitty tai löydetty. Luonnonlakeja rikkovia tapahtumia ei pidetä mahdollisina. Ihmeet kiehtovat kuitenkin ihmisiä ja ovat usein esimerkiksi elokuvien innoittajina. Esimerkiksi elokuva Unbroken kertoo Louis Zamperini -nimisestä lentäjästä, jonka kone ammutaan alas toisen maailmansodan aikana. Hän ajelehtii merellä 47 päivää ja joutuu myöhemmin japanilaisten sotavangiksi. Elokuva on hänen selviytymistarinansa. Tehtävä 1. Katsokaa ja kuunnelkaa Coldplayn musiikkivideo Miracles (elokuvasta Unbroken). Kiinnittäkää huomiota videossa esiintyvään uskonnolliseen symboliikkaan millaista uskonnollista symboliikkaa löydätte? 2. Miettikää: Miksi kappaleen nimi on ihmeitä? Mikä on se ihme josta kappale kertoo? Vertailkaa elokuvan ihmettä ja haudan ihmettä: mitä yhteistä ja mitä eroa niillä on? 3. Tehkää miellekartta, jonka keskellä lukee ihme. Kirjatkaa siihen asioita, jotka liittyvät ihmeisiin.?? ihme??
Teema: ihmeet etiikka Raamatun kertomuksessa ei käy ilmi, kuinka kivi on siirtynyt paikaltaan ja mihin ruumis on kadonnut. Opetuslapset vakuuttuvat kuitenkin siitä, että Jeesus on noussut kuolleista. Ihmekertomukset ovat tyypillisiä monille uskonnoille. Ihmeenä voidaan pitää tapahtumia, joille ei keksitä järkeenkäypää selitystä tai tapahtumia, jotka ovat hyvin epätodennäköisiä, mutta onnekkaita käänteitä. Ihme ylittää loogisen ja järjellisen ajattelumme rajat, niitä on vaikea uskoa todeksi. Kun naiset kertoivat muille, että kivi on vieritetty pois haudan suulta ja Jeesuksen ruumis on poissa, heitä ei aluksi uskottu. Tehtävä 1. Miettikää tilanne nuoren elämästä, jossa hän puhuu totta, mutta häntä ei uskota. Häntä ei uskota, koska kertomus kuulostaa niin uskomattomalta, eikä ole mitään mahdollisuutta todistaa nuoren kertomusta todeksi. Miten koululaista kohdellaan? Miten tilanne ratkeaa? 2. Tehkää tilanteesta pieni näytelmä/sarjakuva tai jokin muu esitys.
Liite 1: -pelipohja
Liite 2: -pääsiäiskertomus 1. Yhdessä aterialla On koittanut pääsiäisjuhlan aika. Jeesus on kutsunut opetuslapsensa yhteisen aterian äärelle. Ruokailua sävyttää iloinen tunnelma. Jeesus puhuu ja opetuslapset kuuntelevat häntä kiinnostuneina. Yllättäen hän kuitenkin vaikenee ja vakavoituu. Sanomatta sanaakaan, Jeesus ottaa pöydästä leivän ja murtaa sen. Hän jakaa sitä pöydässä istuville. Sitten hän ottaa viinin ja jakaa sitä tilkan opetuslapsilleen. Nämä ovat minun ruumiini ja vereni, Jeesus sanoo, rikkoo lisää leipää ja katsoo vakavana opetuslapsiaan: Yksi teistä tulee minut kavaltamaan. Opetuslapset hätkähtävät kuulemaansa. Järkytys valtaa huoneen. He eivät voi uskoa, mitä Jeesus oli juuri sanonut. Mutta Jeesus aavistaa, kuinka hänen tulisi käymään. Kun yhteinen ateria on nautittu, lähdette kaupungin pimeille kujille kulkemaan. Saavutte pian Getsemanen puistoon, jossa kasvaa paljon kauniita oliivipuita. Täysin yllättäen puutarhan rauha rikkoutuu. Paikalle saapuu opetuslapsi Juudaksen johdattama aseistautunut miesjoukko. Juudas tulee Jeesuksen luo. Terve Rabbi, hän sanoo ja suutelee Jeesusta merkiksi sotilaille vangita hänet. Juudas on kavaltanut Jeesuksen kolmestakymmenestä hopearahasta. Jeesus viedään Jerusalemin keskustaan.
Liite 2: -pääsiäiskertomus 2. Tuomio Seuraatte Jeesuksen vanginnutta joukkoa, joka kokoontuu juutalaisen ylipapin Kaifaksen luo. Ylipapit keskustelevat kiivaasti keskenään. He etsivät syytä, jonka varjolla he voisivat tuomita Jeesuksen kuolemaan. Temppeliin tuodaan todistajia, mutta Jeesuksen teoista kerrotut asiat ovat ristiriidassa keskenään. Tilanne on niin kimurantti, että ylipappien neuvosto tekee päätöksen: Annetaan roomalaisten hoitaa asia. Viedään Jeesus Pilatuksen luo. Seuraatte väkijoukkoa maaherra Pontius Pilatuksen talolle, jonne Jeesus tuodaan. Juutalaisen kansan ylipapit vaativat nyt Jeesuksen tuomitsemista, sillä Jeesus oli julistautunut Messiaaksi, Jumalan pojaksi. Syyte olisi siis Jumalan pilkka. Pilatus kuitenkin epäilee Jeesuksen syyllisyyttä. Hän päättää kysyä talon luo kokoontuneelta väkijoukolta, mitä he haluavat hänen tekevän Jeesukselle. Ristiinnaulitse se mies! väkijoukko huutaa. Pilatus epäröi ja kysyy kansalta, mitä pahaa Jeesus oli tehnyt. Kansa kuitenkin jatkoi vain huutamistaan ja meteli yltyi. Ristiinnaulitse se mies! Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! Pilatusta hirvittää. Hänen on päädyttävä tuomitsemaan Jeesus, sillä hän pelkää villiintyneen kansan nousevan kapinaan. Annettuaan tuomion hän menee vesimaljan luo ja pesee kätensä.tämä päätös ei ollut hänelle mieluinen ja hän peseytyy siitä puhtaaksi.
Liite 2: -pääsiäiskertomus 3. Ristiinnaulitseminen Olette saapuneet nyt Golgatan kukkulalle joka sijaitsee Jerusalemin ulkopuolella. Matka kukkulalle on Jeesukselle raskas. Hänellä on painava, puinen risti selässään. Hän on väsynyt ja heikko. Jeesus kaatuu useaan otteeseen ja joutuu kuulemaan kansalta ikäviä herjauksia: Terve, juutalaisten kuningas. Jeesuksen päähän laitetaan orjantappurakruunu ja häntä kumarretaan pilkallisesti. Perillä Jeesus naulitaan käsistään ja jaloistaan kiinni ristiin. Paikalle on kerääntynyt suuri väkijoukko, jonka pilkan huutoja voitte yhä kuulla: Pelasta itsesi, jos olet Messias! Keskipäivä koittaa ja taivas synkkenee. Seuraatte murheellisena Jeesuksen kuolemaa. Kaiken metelin jälkeen tulee vihdoin aivan hiljaista. Väkijoukko lähtee pois Golgatalta. Mieleenne hiipii suru: Olemme menettäneet opettajamme ja ystävämme. Jeesus on kuollut.
Liite 2: -pääsiäiskertomus 4. Tyhjä hauta Nyt on kulunut kaksi päivää Jeesuksen kuolemasta. Jeesuksen hautapaikka on luola, jonka suulle on vieritetty suuri kivi. Pian luoksenne kiirehtii kaksi naista todella hengästyneinä. Hekin ovat Jeesuksen ystäviä ja ovat vierailleet hänen haudallaan. Naiset kertovat ihmeellistä asiaa: Vieraillessamme haudalla huomasimme, että hautakivi oli vieritetty syrjään suuaukolta. Menimme varovasti ja aivan hiljaa sisään hautakammioon uteliaisuudesta nähdä, mitä oikein oli tapahtunut. Oli kosteaa ja pimeää. Pian meidät valtasi suuri ihmetys. Kohtasimme pimeydessä valkopukuisen hahmon, joka sanoi meille: Etsitte Jeesus Nasaretilaista, mutta hän ei ole täällä. Hän on noussut ylös. Naiset kertovat kiiruhtaneensa hautapaikalta sekavin tuntein. Valkopukuinen hahmo oli kehottanut naisia kertomaan uutisen Jeesuksen ylösnousemuksesta hänen muillekin ystävilleen. Teidän on mentävä Galileaan. Siellä tapaatte Jeesuksen uudestaan. Mieleenne hiipii toiveikas ajatus. Olisiko sittenkin mahdollista vielä tavata hyvä ystävä ja opettaja uudestaan?
Liite 3: hienoa ryhmätyöskentelyä hopearahat hienoa ryhmätyöskentelyä hienoa ryhmätyöskentelyä hienoa ryhmätyöskentelyä hienoa ryhmätyöskentelyä hienoa ryhmätyöskentelyä hienoa ryhmätyöskentelyä Taitto ja kuvitus: hienoa ryhmätyöskentelyä hienoa ryhmätyöskentelyä hienoa ryhmätyöskentelyä
Liite 4: Hopearahoja töiden vertaisarviointiin kaunis selkeä paljon tietoa Taitto ja kuvitus: luova hyviä oivalluksia perusteellisesti tehty sai minut pohtimaan hyvin esitetty upea kokonaisuus Taitto ja kuvitus: hauska hienoa ryhmätyöskentelyä herätti uusia ajatuksia hienot kuvat kaikki tekivät oman osansa kekseliäs
Taitto ja kuvitus: Liite 5. Tähtiä työskentelyn vertaisarviointiin hyvä kuuntelija hyvä esiintyjä hyvä perustelemaan ajatuksiaan kannustava hyvä ottamaan toiset huomioon kekseliäs hyvä järjestämään asioita rohkea uskalsi tehdä jotain mikä jännitti Ahkera kokeili jotain uutta saa paljon aikaan
Taitto ja kuvitus: Liite 5. Tähtiä työskentelyn vertaisarviointiin hauska ystävällinen hyvä kysymään tietää paljon auttaa muita taiteellinen luova rohkea hyvä neuvottelija kantaa vastuuta hyvä ratkaisemaan ongelmia innostava
liite 6: tunnekortit Taitto ja kuvitus: Ilo Suru Viha hämmästys inho pelko
liite 6: tunnekortit Suru Alakulo Epätoivo Haikeus Synkkyys Ikävä Väsymys hämmästys Hämmennys Säikähdys Ihmetys Pettymys Ihastus Tyrmistys Ilo Riemu Mielihyvä Innostus Huojennus Toivo Onni Viha Kateus Katkeruus Uhma Kiukku Ärtymys Raivo Taitto ja kuvitus: pelko Ahdistus Levottomuus Kauhu Jännitys Epävarmuus Turvattomuus inho Halveksunta Ylenkatse Vastenmielisyys Ällötys Kuvotus Paheksunta
Liite 7: kommenttiruudut NIMI: NIMI: Taitto ja kuvitus: NIMI: NIMI: NIMI: NIMI:
Liite 8. Arviointimatriisi Ristin tie pelin itsearviointiin OMAN RYHMÄN TYÖSKENTELY- JA ESIINTYMISTAIDOT Miettikää, miten olette onnistuneet alla olevissa tavoitteissa ja merkitkää rasti ruutuun sille kohdalle, joka parhaiten vastaa arvioitanne. Hyvin Melko hyvin Pitää vielä harjoitella Vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot 1. Kannustimme toisiamme ja innostuimme toistemme ideoista. 2. Osasimme olla eri mieltä tarvittaessa. 3. Otimme kaikkien ajatukset huomioon päätöksenteossa. 4. Kaikki osallistuivat työskentelyyn. 5. Jaoimme työt reilusti. esiintyminen 1. Esittelimme itsemme. 2. Katsoimme yleisöön. 3. Puhuimme rauhallisella ja kuuluvalla äänellä. * 4. Autoimme toisiamme tarvittaessa. 5. Saimme työmme hyvin esitettyä. * Jos esityksessänne vaaditaan muunlaista äänenkäyttöä, tämä koskee vain alkuesittelyä.
Liite 8. Arviointimatriisi Ristin tie pelin itsearviointiin EETTISET TAIDOT, KATSOMUSDIALOGITAIDOT, KULTTUURINEN LUKUTAITO Miettikää, mitä taitoja olette oppineet pelin lomassa ja laittakaa rasti niiden kohdalle. Eettiset taidot 1. Osaamme pohtia työmme aiheena ollutta eettistä kysymystä vähintään kahden eri henkilön näkökulmasta 2. Osaamme esittää perusteluja sille, miksi joku työmme aiheeseen liittyvä teko olisi oikein tai väärin Katsomusdialogitaidot 1. Tunnemme vähintään kahden eri katsomuksen opetuksia/ajatuksia liittyen työmme aiheena olleeseen ilmiöön 2. Osaamme vertailla vähintään kahta erilaista näkemystä työmme aiheena olleeseen ilmiöön liittyen Kulttuurinen lukutaito 1. Osaamme mainita vähintään yhden työhömme liittyvän asian länsimaisesta kulttuurista, jossa edelleen näkyy Raamatun vaikutus 2. Osaamme antaa esimerkin sellaisesta Raamatun kertomuksen pohjalta nousevasta asiasta, joka nykypäivänä on edelleen ajankohtainen