KIVILAMMEN MAANKAATOPAIKKA PUHTAIDEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUEEN LAAJENNUS JYVÄSKYLÄ

LIITE 1

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Jyväskylän kaupunki KIVILAMMEN MAANKAATOPAIKKA PUHTAIDEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUEEN LAAJENNUS JYVÄSKYLÄ KAIVOKARTOITUS JA SELVITYS POHJAVESIOLOSUHTEISTA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17535P003

KIVILAMMEN MAANVASTAANOTTO ALUEEN LAAJENNUS KAIVOKARTOITUS JA SELVITYS POHJAVESIOLOSUH- TEISTA 2(15) Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...3 2 SUUNNITELTU LAAJENNUSALUE...3 3 ALUEEN NYKYINEN TOIMINTA...4 4 KAAVOITUS...4 5 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT YKSITYISTEN TALOUSVESIKAIVOJEN JA MAANKAATOPAIKAN SISÄISEN VEDEN LAATUTIEDOT...7 6 TEHDYT TUTKIMUKSET...7 6.1 Kaivokartoitus...7 6.2 Peruskartalla esitettyjen lähteiden maastotarkastus...8 6.3 Kaivojen vesinäytteiden otto ja veden laatumääritykset...8 6.4 Kaatopaikan sisäinen vesi...8 7 TUTKIMUSTULOKSET JA SUUNNITTELUALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET...8 7.1 Topografia, maa- ja kallioperä- sekä pohjavesiolosuhteet...8 7.1.1 Topografia, maa- ja kallioperä...8 7.1.2 Pohjavesiolosuhteet...9 7.1.3 Talousvesikaivot ja pohjaveden käyttö... 10 7.1.4 Yksityisten kaivojen vedenlaatu... 10 7.1.5 Maankaatopaikan sisäisen veden laatu... 12 8 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 13 9 EHDOTUS KIVILAMMEN MAANKAATOPAIKAN SISÄISEN VEDEN JA YKSITYISKAIVOJEN VESITARKKAILUSTA... 14 9.1.1 Maankaatopaikan sisäisen veden tarkkailu... 14 9.1.2 Yksityisten kaivojen tarkkailu... 14 10 TUTKIMUSTULOSTEN RAPORTOINTI... 15 VIITTEET... 15 Liitteet 1. Tutkimuskartta 1:10 000 2. Kaatopaikkakaasun ja sisäisen veden havaintoputkikortit 3. Kaivokortit 4. Laboratorioanalyysilomakkeet vuodelta 2012 5. Taulukko kaivonäytteiden raskasmetallipitoisuuksilta vuosina 1995 ja 2012 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

3(15) 1 YLEISTÄ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on kartoittanut Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta Kivilammen alueella sijaitsevat yksityiset kaivot ja ottanut vesinäytteet kaivoista. Selvitys liittyy Jyväskylän kaupungin omistaman Kivilammen maankaatopaikan suunnitellun puhtaiden ylijäämämaiden läjitysalueen laajentamiseen. Selvitys perustuu Keski-Suomen ELY-keskuksen 4.6.2012 antamaan lausuntoon Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen YVA -ohjelmasta. Kaivokartoitusalue on määritetty karttatarkastelun perusteella ja analysoitavat parametrit vuoden 1994 kaivojen vesinäytteiden analyysitulosten perusteella. Tavoitteena oli selvittää tiedot yksityisistä kaivoista, laatia kaivokortit ja tutkia kaivojen vedenlaatu pohjavesiin kohdistuvien vaikutuksien arvioimiseksi ja tarkkailuehdotuksen laatimiseksi. Tutkimustulokset ja tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset on esitetty tässä tutkimusraportissa. Kartoitettujen kaivojen sijainti on esitetty karttaliitteessä 1. 2 SUUNNITELTU LAAJENNUSALUE Kivilammen maankaatopaikka sijaitsee Jyväskylän kaupungin (179) Vaajakoskella Haapaniemen kylässä (406) Jyväskylän kaupungin omistamilla kiinteistöillä Kaatokunta (RN:o 2:446), Päivärinne RN:o 2:214), Saanila (RN:o 2:215) ja Kivilammenpuisto (RN:o 2:663). Maankaatopaikkaa on suunniteltu laajennettavaksi nykyisen maankaatopaikan luoteispuolelle, Laukaan kunnan puolella sijaitseville Jyväskylän kaupungin omistamille kiinteistöille Rn:o 410-406-5-50 ja RN:o 410-406-5-60. Kivilammen maankaatopaikka on pinta-alaltaan noin 5,9 ha ja laajennusalueen pinta-ala on meneillään olevan YVA:n perusteella noin 3,5 6,1 ha. Maankaatopaikka-alue on mäkistä maastoa. Suunniteltu laajennusalue sijoittuu nuorehkoa sekametsää ja kuusta kasvavalle suoalueelle, joka rajautuu kaakkoisreunastaan nykyiseen maanvastaanottoalueeseen. Tieyhteys hankealueelle tulee koillisesta, seututieltä 638. Maankaatopaikka-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, Seppälänkangas (0917951, I -luokka) sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä laajennusalueen länsipuolella. Maankaatopaikan pintavedet ohjataan maankaatopaikan länsi-/luoteispuolisen suoalueen läpi Luhtalanpuroon, josta edelleen pohjoiseen Luhtalammen suuntaan yhtyen Autiojokeen, joka laskee Leppäveden Autiolahteen. Purkureitin pituus on noin 4,0 km. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat nykyisen maankaatopaikan eteläpuolisella Kivilammen asuinalueella noin 0,3 km etäisyydellä laajennusalueesta. Suunnittelualueen ja pintavesireitin sijainti on esitetty liitekartassa 1.

4(15) 3 ALUEEN NYKYINEN TOIMINTA 4 KAAVOITUS Suunniteltu laajennusalue sijoittuu lähimmillään noin 0,3 km etäisyydellä sijaitsevan Kivilammen asuinalueen pohjoispuoliselle metsäalueelle, Kivilammen nykyisen maankaatopaikan luoteispuolelle. Nykyisen maankaatopaikan alueelle on perustettu SOK:n teollisuuslaitosten jätteiden kaatopaikka vuonna 1959. Kaatopaikka on toiminut Jyväskylän maalaiskunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1960-luvun lopulta vuoteen 1992. Alueella on välivarastoitu energiapuu puutarhajätettä ja alueelle on tuotu sulkemisen jälkeenkin Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon lietteitä kompostoitavaksi ja alueen maisemointiin. Kaatopaikalla on kompostoitu kloorifenolipitoisia pilaantuneita maita. Vuodesta 1992 alkaen alueelle on vastaanotettu puhtaita maa-aineksia. Ylijäämämailla on toteutettu kaatopaikan sulkemistoimenpiteitä. Yhdyskuntajätteen läjitysalue on nykyisen maankaatopaikan pohjoisosassa. Eteläosaan ylijäämämaita on läjitetty suurimmilta osin kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Maankaatopaikan nykyisellä toiminnalla ja vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan maisemoinnilla on voimassa Keski-Suomen ympäristökeskuksen 9.7.2009 myöntämä ympäristölupa (Dnro KSU-2008-Y-345/111). Ympäristöluvan mukaisesti alue toimii Jyväskylän kaupungin maankaatopaikkana, jonne vastaanotetaan puhtaita ylijäämämaita ja sedimenttejä sekä puutarhajätettä keväisin ja syksyisin. Samanaikaisesti on toteutettu vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan maisemointia. Ympäristöministeriön vahvistamassa (14.4.2009) Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole nykyistä maankaatopaikkaa ja suunniteltua laajennusaluetta koskevia merkintöjä. Laajennusalueen länsipuolinen alue on merkitty virkistysalueeksi (vihreä alue) ja maankaatopaikan eteläpuolinen alue taajamatoimintojen alueeksi (merkintä A). Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 1. Keski-Suomen maakuntahallituksessa on meneillään Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Vaihekaavan tavoitteena on mm. päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne sekä suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ei ole nykyistä maankaatopaikkaa ja suunniteltua laajennusaluetta koskevia merkintöjä. Maankaatopaikan laajennusalueella, joka ulottuu Laukaan kunnan puolelle, on voimassa Laukaan kunnanvaltuuston 27.4.2009 hyväksymä ja 4.6.2009 lainvoimaiseksi tullut Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava. Yleiskaavassa laajennusalue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja sen pohjoispuolinen Savumäen alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ote Keski-Laukaan eteläosan yleiskaavasta on esitetty kuvassa 2.

5(15) Kuva 1. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (Keski-Suomen liitto 2012). Hankealue merkitty kuvaan punaisella. Kuva 2. Ote Keski-Laukaan eteläosan osayleiskaavasta (Laukaan kunta 2008). Hankealue merkitty kuvaan punaisella. Jyväskylän kaupungissa vireillä (15.2.2011) oleva koko kaupungin kattava yleiskaava on luonnosvaiheessa. Yleiskaavassa suunnittelualueena on koko kaupunki. Yleiskaavan 24.4.2012 päivätyssä luonnoksessa nykyinen maankaatopaikka ympäristöineen on merkitty viheralueeksi. Viheralueelle voi sijoittua virkistystä ja ulkoilua palvelevia toimintoja, rakenteita ja virkistysreittejä. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen merkitys osana laajempaa viherverkostoa sekä kaupunki- ja maisemakuvaa. Maankaatopaikan eteläpuolinen Kivilammen asuinalue on yleiskaavaluonnoksessa merkitty taajamaksi. Ote Jyväskylän yleiskaavan luonnoksesta on esitetty kuvassa 3.

6(15) Kuva 3. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavan 24.4.2012 päivätystä luonnoksesta. Hankealueen sijainti (punainen rajaus) on lisätty kaavakarttaan (Jyväskylän kaupunki 2012a). Nykyisen maankaatopaikan alueella on Jyväskylän kunnanvaltuuston 30.9.1991 hyväksymä oikeusvaikutukseton Vaajakoski- Jyskä osayleiskaava. Nykyinen maankaatopaikka on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja sen eteläpuolinen alue virkistysalueeksi (V). Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta (Jyväskylän kaupunki 2012b). Hankealue on merkitty kuvaan punaisella. Nykyisen maankaatopaikan eteläreunalla on voimassa asemakaava, joka on maankaatopaikan eteläpuolisen alueen tavoin merkitty ajantasa-asemakaa-

7(15) vassa suojaviheralueeksi (EV). Suojaviheralueen ja Kivilammen asuinalueen välinen alue sekä Leppävedentien (seututie 638) itäpuolinen alue ovat puistoaluetta (VP). Hankealueelle ei ole suunniteltu yksityiskohtaisempaa maankäyttöä. Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kuvassa 4. 5 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT YKSITYISTEN TALOUSVESIKAIVOJEN JA MAANKAATOPAIKAN SISÄISEN VEDEN LAATUTIEDOT 6 TEHDYT TUTKIMUKSET 6.1 Kaivokartoitus Lähtötietoina on käytetty Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1994 tekemän Kivilammen maankaatopaikan läheisyydessä sijaitsevien yksityisten talousvesikaivojen vedenlaatutietoja. Destia Oy on asentanut 25.9.2009 maankaatopaikalle kaasuntarkkailu- ja sisäisen veden tarkkailuputken 1/2009. Havaintoputkesta on käytettävissä sisäisen veden tarkkailutulokset toukokuulta 2010 ja 2011, jonka jälkeen havaintoputki on tuhottu. Destia Oy on asentanut 4.6.2012 uuden kaasuntarkkailu- ja sisäisen veden havaintoputken 1/2012. Uudesta havaintoputkesta on otettu vesinäyte heinäkuussa 2012. Tarkkailuputkien ja kaivojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja havaintoputkikortit liitteessä 2. Kivilammen maankaatopaikan kaakkois-, itä- ja koillispuolella, Mustalahden ranta-alueella sijaitsevien talouksien kaivot on Altek Oy kartoittanut Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta 9.7.2012 (koordinaattijärjestelmä ETRS-GK26 ja korkeusjärjestelmä N2000). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (FCG Finnish Consulting Group Oy) on ottanut kaivoista 9.7.2012 vesinäytteet. Peruskarttaan merkittyjen kahden lähteen nykytila on tarkistettu maastossa. Kaivojen sijainti on esitetty liitteessä 1, kaivokortit liitteessä 3, vesinäytteiden analyysitulokset liitteissä 4 ja 5. Kaivokartoitus on tehty Kivilammen maankaatopaikan kaakkois-, itä- ja koillispuolella sijaitsevien kiinteistöjen yksityisistä talouskaivoista 9.7.2012. Kiinteistöjä on yhteensä seitsemän kappaletta ja kaivoja yhteensä seitsemän kappaletta, joista yksi kaivo (K-68) ei ole enää käytössä. Yhden kiinteistön kaivosta (K-293) ei ole tarkempia tietoja, sillä kiinteistön omistajaa ei ole tavoitettu. Alueella ei ole kunnallista vesijohtoverkostoa, joten alueen asukkaiden vedenhankinta perustuu omiin kaivoihin. Kaivoista on selvitetty mm. seuraavat tiedot: kaivon sijainti ja korkeusasema (koordinaattijärjestelmä ETRS-GK26 ja korkeusjärjestelmä N2000), kaivotyyppi, vedenpinnan korkeusasema, pohjan taso, kaivon kunto (silmämääräinen arvio) ja kaivoveden käyttötarkoitus. Kaivojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja kaivokortit liitteessä 3.

8(15) 6.2 Peruskartalla esitettyjen lähteiden maastotarkastus Kivilammen maankaatopaikan koillispuolella sijaitsee peruskartan perusteella kaksi lähdettä. 3.7.2012 tehdyn maastokatselmuksen perusteella molemmat lähteet olivat kuivia ja ovat ympäröivää kangasmetsään hieman rehevämpiä, mahdollisesti orsiveden purkautumispaikkoja. Eteläisemmän lähteen tienoilla kasvaa sananjalkaa ja metsämansikkaa. Kasvillisuus ei viittaa kovin kosteaan kasvuympäristöön. Pohjoisemman lähteen tienoilla kasvaa kieloja ja metsäimarretta sekä kevätlinnunherne. 6.3 Kaivojen vesinäytteiden otto ja veden laatumääritykset 6.4 Kaatopaikan sisäinen vesi Kuudesta yksityiskaivosta (K-68, K-69, K-292, K-294, K-295 ja K-500) on otettu vesinäytteet. Yhdestä kaivoista (K-293) ei voitu ottaa vesinäytettä johtuen kaivon rakenteesta. Vesinäytteistä on analysoitu seuraavat laatuominaisuudet: ph, happi, sameus, sähkönjohtokyky, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), ammonium, nitraatti, nitriitti, kloridi, sulfaatti, liukoinen rauta, liukoinen mangaani, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, fekaaliset koliformiset bakteerit ja suolistoperäiset enterokokit. Kolmen kaivon (K-69, K-292 ja K-295) vesinäytteistä on lisäksi analysoitu haihtuvat hiilivedyt (VOC-yhdisteet). Kivilammen kaatopaikan sisäisestä vedestä on käytössä tarkkailutulokset vuosilta 2010 2012. Vesinäytteet on otettu vuosina 2010 ja 2011 toukokuussa ja uudesta havaintoputkesta 1/2012 vesinäyte on otettu 12.7.2012. Sisäisen veden havaintoputken vedestä on analysoitu seuraavat laatuominaisuudet: kokonaistyppi, ammonium, kokonaisfosfori, AOX, kloridi, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, antimoni, rauta ja mangaani. 7 TUTKIMUSTULOKSET JA SUUNNITTELUALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET 7.1 Topografia, maa- ja kallioperä- sekä pohjavesiolosuhteet 7.1.1 Topografia, maa- ja kallioperä Kaatopaikka-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa mäkistä maastoa, jonka pinnantaso vaihtelee tasolta +81 (Leppäveden Autiolahti) tasoon +131 (Kivilampi) ja tasoon +158 (Savumäki). Alueen kallioperä on pääosin graniittia, joka kuuluu Keski- ja Länsi-Suomen kaarikompleksiin. Hankealueen pohjoispuolella esiintyy kvartsidioriittia ja eteläpuolella granodioriittia. Itäpuolella kallioperä on porfyyristä graniittia ja granodioriittia. Nykyinen maankaatopaikka sijaitsee osittain kiinteän peruskallion reunalla, jota peittää noin 1-2 metrin paksuinen karkeahko hyvin vettä läpäisevä hiekka- ja sorainen moreenikerros (Kautto 2005). Yli 50 % nykyisen

9(15) maankaatopaikan alueesta sijoittuu suoalueelle. Laajennusalueen länsiosa sijoittuu suoalueelle ja pohjoisosa moreenialueelle. Kaatopaikalta suotautuu runsaasti vettä johtuen maa- ja kallioperäolosuhteista sekä osin vanhan jätetäytön riittämättömästä peittämisestä ja tiivistyksestä. Suoalueelle sijoittuvalla laajennusalueella on mahdollista myös pohjamaan painuminen. Suoalueelle sijoittuvalla laajennusalueella ei ole suoritettu pohjatutkimuksia. Kivilammen suunnittelualueen maaperä on esitetty kuvassa 5. Nykyisen maankaatopaikan länsipuoliselta suolta eli suunnitellulta laajennusalueelta on tutkittu raskasmetalleja syksyllä 1986 yhdestä havaintopisteestä (Kautto 2005). Sinkin ja lyijyn pitoisuudet ylittivät maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävän kynnysarvon, mutta alittivat ohjearvon (VNa 214/2007). 7.1.2 Pohjavesiolosuhteet Kuva 5. Kivilammen maankaatopaikka-alueen maaperä (Ka = avokallio, Mr = moreeni, Ht = hieta, HHt = hieno hieta, Hs = hiesu, Sa = savi, HkM = hiekkamuodostuma, Ct = Saraturve, Ve = vesi). GTK. Kivilammen kaatopaikka-alue tai suunniteltu laajennusalue eivät sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue (Seppälänkankaan pohjavesialue, nro 0917951), sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä hankealueesta länteen. Suunnitellulla toiminnalla ei ole vaikutusta etäällä sijaitsevan pohjavesialueen antoisuuteen tai vedenlaatuun. Pohjaveden on arvioitu esiintyvän nykyisen maankaatopaikan alueella noin 1-3 m syvyydellä maanpinnasta. Nykyisen maankaatopaikka-alueen on arvioitu sijoittuvan pohjaveden purkautumisalueelle. Soistuneilla alueilla pohjavesi esiintyy usein lähellä maanpinnan tasoa. Pohjaveden virtaus maaperässä noudattelee maaston luontaista topografiaa.

10(15) Heinäkuussa 2012 kaatopaikalle asennetussa sisäisen veden havaintoputkessa 1/2012 vedenpinta esiintyi tasolla +136,45. Heinäkuussa 2012 tehdyn kaivokartoituksen perusteella pohjaveden korkeusasema maaperässä on havaittu kuilukaivoissa (kaivot K-68 ja K-K- 294) tasolla +85,41 +85,91 ja lähdekaivossa K-500 tasolla +94,51. Maankaatopaikan koillispuolella sijaitseva porakaivo K-69 on noin 82 metrin syvyinen (pohjan taso ~+7,66 ja vedenpinnan taso ~+24,66) ja kaakkoispuolella sijaitseva porakaivo K-292 on noin 42 metrin syvyinen (pohjan taso +54,9). Maankaatopaikan itäpuolella sijaitsevan porakaivo K-295 syvyydestä ei ole tietoa. Porakaivojen rakenteesta johtuen pohjavedenpinnan korkeusasemaa kaivoissa ei ollut mahdollista mitata. Vedenpintatieto kaivo K- 69:sta on saatu kaivon omistajalta. Maankaatopaikan, kartoitettujen kaivojen ja sisäisen veden havaintoputkien sijainnit ja pinnanmittaustiedot ovat esitetty liitteessä 1. Sisäisen veden havaintoputkikortit on esitetty liitteessä 2 ja kaivokortit on esitetty liitteessä 3. 7.1.3 Talousvesikaivot ja pohjaveden käyttö 7.1.4 Yksityisten kaivojen vedenlaatu Suunnitellun maanläjitysalueen laajennuksen kaakkois- ja koillispuolella sijaitsevista seitsemästä yksityisestä kaivosta viisi on talousvesikäytössä ja yksi kaivo on mahdollisesti talousvesikäytössä (kiinteistön omistajaa ei ole tavoitettu). Yksi kaivo ei ole ollut käytössä veden vähyyden vuoksi vuosikausiin. Maankaatopaikan reunasta etäisyys lähimpään käytössä olevaan kaivettuun kaivoon (K-294) on noin 0,3 km kaakkoon. Kaivettu kaivo K-68 ei ole käytössä. Porakaivo K-69 sijaitsee maankaatopaikan reunasta noin 0,65 km etäisyydellä koilliseen, porakaivo K-295 noin 0,3 km etäisyydellä itään ja porakaivo K-292 noin 0,35 km etäisyydellä kaakkoon. Kaivojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja kaivokortit on esitetty liitteessä 3. Vuoden 1994 kaivojen vedenlaatutuloksien perusteella kaivon K-294 veden arseenipitoisuus (0,1 mg/l) ylitti talousveden laatuvaatimuksen mukaisen enimmäispitoisuuden (<0,01 mg/l). Kaivon K-69 veden mangaani- (0,24 mg/l, talousveden laatusuositus <0,05 mg/l) ja rautapitoisuus (0,8 mg/l, talousveden laatusuositus <0,2 mg/l) ylitti talousveden laatusuosituksen mukaiset enimmäispitoisuudet. Kaivojen K-69, K-292, K-293 ja K-295 kromipitoisuudet (0,02 0,03 mg/l, talousveden laatuvaatimus <0,05 mg/l) sekä kaivon K-500 nikkelipitoisuus (0,01 mg/l, talousveden laatuvaatimus <0,05 mg/l) olivat kohonneet luontaisesta. Lähialueen yksityiskaivojen vesi on heinäkuussa 2012 tehtyjen tutkimuksien mukaan kuilukaivoissa ja pääsääntöisesti porakaivoissa hapanta. Rauta- ja mangaanipitoisuudet täyttivät pääasiassa yksityiskaivojen vedenlaatusuositukset. Kaivovesien typpipitoisuudet olivat matalia. Yhden kuilukaivon kloridipitoisuus oli selvästi kohonnut luontaisesta.

11(15) Kaivovesissä ei todettu kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja, eikä VOCyhdisteitä todettu kolmen tutkitun kaivon vedessä. Kahden porakaivon veden hygieeninen laatu oli moitteeton, mutta muiden kaivojen veden hygieeninen laatu oli heikentynyt tai huono. Kuilukaivon K-68 vesi oli tutkimuksien mukaan hapanta (ph 6,2), kirkasta ja värikästä. Rauta- (0,08 mg/l) ja mangaanipitoisuudet (0,003 mg/l) täyttivät talousveden laatusuositukset. Typpipitoisuudet olivat matalia. Kloridipitoisuus (46,1 mg/l) oli selvästi kohonnut luontaisesta. Veden hygieeninen laatu oli huono (suolistoperäiset enterokokit 440 pmy/100 ml), joka viittaa pintaveden pääsyä kaivoon. Kaivon vettä ei kuitenkaan ole käytetty vuosikausiin. Raskasmetallipitoisuudet täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Talousveden laatusuosituksien osalta ph oli matalampi (6,5-9,5) ja hygieeninen laatu oli huono. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta kaivon K-68 vesi täytti yksityisille kaivovesille annetut vaatimukset ja suositukset. Porakaivon K-69 vesi oli tutkimuksien mukaan lievästi emäksistä (ph 7,2), vähähappista ja kirkasta. Rautapitoisuus (0,013 mg/l) oli matala. Mangaanipitoisuus (0,1 mg/l, suositus <0,05 mg/l) ylitti talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Typpipitoisuudet olivat matalia ja kloridipitoisuus oli luontaisella tasolla. Vedessä todettiin suolistoperäisiä enterokokkeja 1 pmy/100 ml. Raskasmetallipitoisuudet täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Vedessä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä (VOC-yhdisteet). Kohonnutta mangaanipitoisuutta ja hygieenistä laatua lukuun ottamatta, kaivon K-69 vesi täytti yksityisille kaivovesille annetut vaatimukset ja suositukset. Porakaivon K-292 vesi oli tutkimuksien mukaan hapanta (ph 6,5) ja kirkasta. Rautapitoisuus (0,013 mg/l) oli matala. Mangaanipitoisuus (0,05 mg/l, suositus <0,05 mg/l) vastasi talousveden laatusuosituksen mukaista enimmäispitoisuutta. Typpipitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen ja kloridipitoisuus oli lähellä luontaista tasoa. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Raskasmetallipitoisuudet täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Vedessä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä (VOC-yhdisteet). Kaivon K-292 vesi täytti yksityisille kaivovesille annetut vaatimukset ja suositukset. Porakaivon K-293 vedestä ei saatu näytettä (kiinteistön omistajaa ei tavoitettu eikä kaivosta voinut ottaa vesinäytettä). Kuilukaivon K-294 vesi oli tutkimuksien mukaan hapanta (ph 6,2), kirkasta ja happipitoista. Rauta- (0,003 mg/l) ja mangaanipitoisuudet (0,007 mg/l) olivat matalat. Typpipitoisuudet olivat matalia. Kloridipitoisuus (10,2 mg/l) oli lähellä luontaista tasoa. Veden hygieeninen laatu oli huono (suolistoperäiset enterokokit 84 pmy/100 ml ja fekaaliset koliformiset bakteerit 1 pmy/100 ml), mikä viittaa pintaveden pääsyyn kaivoon.

12(15) Raskasmetallipitoisuudet täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Talousveden laatusuosituksien osalta ph oli matalampi (6,5-9,5) ja hygieeninen laatu oli huono. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta kaivon K-294 vesi täytti yksityisille kaivovesille annetut vaatimukset ja suositukset. Porakaivon K-295 vesi oli tutkimuksien mukaan hapanta (ph 6,6) ja kirkasta. Rauta- (0,018 mg/l) ja mangaanipitoisuus (0,02 mg/l, suositus <0,05 mg/l) oli talousveden laatusuosituksen mukainen. Typpipitoisuudet olivat matalia ja kloridipitoisuus oli luontaisella tasolla. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Raskasmetallipitoisuudet täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Vedessä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä (VOC-yhdisteet). Kaivon K-295 vesi täytti yksityisille kaivovesille annetut vaatimukset ja suositukset. Kuilukaivon K-500 vesi oli tutkimuksien mukaan hapanta (ph 6,3), kirkasta ja happipitoista. Rauta- (0,001 mg/l) oli matala ja mangaanipitoisuus alle laboratorion määritysrajan. Typpipitoisuudet olivat matalia, mutta nitraattipitoisuus oli korkeampi kuin muissa alueen kaivoissa (1,4 mg/l, suositus <50 mg/l). Kloridipitoisuus (5,5 mg/l) oli luontaisella tasolla. Veden hygieeninen laatu oli heikentynyt (suolistoperäiset enterokokit 1 pmy/100 ml ja fekaaliset koliformiset bakteerit 3 pmy/100 ml), mikä viittaa pintaveden pääsyyn kaivoveteen. Raskasmetallipitoisuudet täyttivät talousveden laatuvaatimukset. Talousveden laatusuosituksien osalta ph oli matalampi (6,5-9,5) ja hygieeninen laatu oli heikentynyt. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta kaivon K-500 vesi täytti yksityisille kaivovesille annetut vaatimukset ja suositukset. Kaivojen sijainti on esitetty liitteessä 1, analyysilomakkeet on esitetty liitteessä 4 ja raskasmetallipitoisuudet vuosina 1994 ja 2012 liitteessä 5. 7.1.5 Maankaatopaikan sisäisen veden laatu Kivilammen maankaatopaikan sisäisen veden laatutulokset vuosina 2010 2012 sekä talousveden laatuvaatimukset ja suositukset on esitetty taulukossa 1. Nykyisen kaatopaikan sisäisen veden raskasmetalli-, kloridi- ja typpipitoisuudet ovat kohonneet ja vedessä on havaittu AOX-pitoisuuksia. Talousveden laatusuositukset ylittyivät vuosina 2010 2012 ammoniumtypen, mangaanin ja raudan osalta. Talousveden laatuvaatimukset ylittyivät vesinäytteissä vuosina 2010 2012 antimonin ja lyijyn sekä vuonna 2011 ja 2012 arseenin ja nikkelin osalta.

13(15) Taulukko 1. Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailutulokset vuosina 2010 2012 sekä talousveden laatuvaatimukset ja suositukset Määritykset 3.5.2010 [mg/l] 3.5.2011 [mg/l] 12.7.2012 [mg/l] Talousvede n laatuvaatim ukset [mg/l] Talousvede n laatusuositu kset [mg/l] kloridi (Cl) 97 53 33,8 250 typpi (kok N) 160 100 100 ammoniumty ppi (NH4 N) 150 100 120 0,4 fosfori (kok P) 4,1 0,46 2 AOX 0,062 0,05 <0,20 antimoni 0,15 0,018 0,01 0,005 arseeni 0,006 0,02 0,022 0,01 kadmium <0,001 0,001 0,0035 0,005 koboltti 0,007 0,012 0,002 kromi 0,015 0,038 0,089 0,05 kupari <0,02 0,082 0,138 2 lyijy 0,041 0,11 0,137 0,01 mangaani 7,7 3,3 5,489 0,05 nikkeli 0,016 0,086 0,044 0,02 rauta 24 29 91,53 0,2 sinkki 0,75 3,3 1,414 vanadiini <0,005 0,0107 8 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Nykyisen kaatopaikan sisäinen vesi ylittää talousveden laatusuositukset ammoniumtypen, mangaanin ja raudan osalta. Laatuvaatimukset ylittyvät antimonin ja lyijyn sekä vuonna 2011 ja 2012 arseenin ja nikkelin osalta. Vedessä on lisäksi vuosina 2010 ja 2011 todettu AOX:a. Kuudesta yksityisistä talousvesikaivoista otettiin vesinäytteet heinäkuussa 2012. Vesinäytteiden tulosten perusteella entisen yhdyskuntajätteen ja maankaatopaikan vaikutusta ei ollut havaittavissa kaakkois-, itä-, ja koillispuolella sijaitsevissa yksityiskaivoissa. Vuonna 1994 otettujen vesinäytteiden perusteella kaatopaikan mahdollista vaikutusta oli havaittavissa kaivon K-294 veden arseenipitoisuuden, kaivon K-500 veden kohonneen nikkelipitoisuuden ja useiden kaivojen veden kromipitoisuuden nousun vuoksi. Kaivot K-68 (ei ole käytössä) ja K-69 sijaitsevat maankaatopaikan koillispuolella noin 0,55 0,65 km etäisyydellä. Maaston topografian perusteella ylijäämämaiden läjitystoiminta ja aikaisempi yhdyskuntajätteen

14(15) kaatopaikan mahdollinen vaikutus kaivojen vedenlaatuun ei ole todennäköinen. Kaivot K-500, K-292 ja K-293 sijaitsevat noin 0,35 0,4 km etäisyydellä maankaatopaikan kaakkoispuolella. Maankaatopaikan ja kyseisten yksityisten kaivojen välissä esiintyy maaperäkartan perusteella kalliokynnys, jolloin ylijäämämaiden läjitystoiminta ja aikaisempi yhdyskuntajätteen kaatopaikan mahdollinen vaikutus kaivojen vedenlaatuun ei ole todennäköinen. Kaivot K-294 ja K-295 sijaitsevat noin 0,3 km etäisyydellä maankaatopaikan itäpuolella. Puhtaiden ylijäämämaiden läjitystoiminta ei todennäköisesti heikennä kaivojen vedenlaatua. Alueen aikaisemman pitkään kestäneen mm. yhdyskuntajätteen läjittämistoiminnan vaikutusta ei ole havaittavissa kaivojen vedenlaadussa. Kyseisten kaivojen K-294 ja K-295 vedenlaatua tulee tarkkailla säännöllisesti. 9 EHDOTUS KIVILAMMEN MAANKAATOPAIKAN SISÄISEN VEDEN JA YKSITYISKAIVOJEN VESITARKKAILUSTA 9.1.1 Maankaatopaikan sisäisen veden tarkkailu 9.1.2 Yksityisten kaivojen tarkkailu Sisäisen veden tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi havaintoputkesta 1/2012 siten, että pinnanmittaukset ja vesinäytteenotto suoritetaan kerran vuodessa, huhti-toukokuussa. Nykyisessä tarkkailussa on analysoitu seuraavia laatuominaisuuksia: kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, AOX, kloridi, antimoni, arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, mangaani, nikkeli, sinkki, rauta ja vanadiini. Analyysivalikoimaan ehdotetaan lisättäväksi seuraavat laatuominaisuudet: ph, happi, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sulfaatti ja haihtuvat hiilivedyt (VOC-yhdisteet). Yksityisten talousvesikaivojen vedenpintaa ehdotetaan tarkkailtavaksi kerran vuodessa, huhti-toukokuussa, kaivosta K-294. Muut tarkkailtavat kaivot ovat porakaivoja, joista pinnanmittaus ei ole kaivojen rakenteesta johtuen mahdollista. Kaivoista K-294 ja K-295 ehdotetaan otettavaksi näytteet kerran vuodessa, huhti-toukokuussa. Kaivojen vesinäytteistä ehdotetaan analysoitavaksi seuraavat laatuominaisuudet: ph, happi, sameus, sähkönjohtokyky, väri, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), ammonium, nitraatti, nitriitti, kloridi, sulfaatti, liukoinen rauta, liukoinen mangaani, arseeni, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja haihtuvat hiilivedyt (VOC-yhdisteet).

15(15) 10 TUTKIMUSTULOSTEN RAPORTOINTI Tutkimustulokset raportoidaan kerran vuodessa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja raportit toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukseen, Jyväskylän kaupungin ja Laukaan kunnan ympäristöviranomaiselle. VIITTEET Jyväskylän kaupunki (2012a). Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Luonnosvaihe. Luettu 20.8.2012. <http://www.jkl.fi/kaavoitus/yleiskaava/luonnosvaihe> Jyväskylän kaupunki (2012b). Jyväskylän karttapalvelu. Asemakaavakartta. Luettu 3.1.2012. <http://www.jkl.fi/web/default.aspx> Keski-Suomen liitto (2012). Keski-Suomen maakuntakaava. Luettu 3.1.2012 <http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava> Laukaan kunta (2008). Keski-Laukaan eteläosien osayleiskaava 28.9.2008. Maankäyttöosasto/kaavoitus- ja suunnittelutoimi. Saatavissa sähköisenä <http://www.laukaa.fi/upload/docs/kaavoitus/lainvoimainen_kaavakartta.pdf > FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maija Aittola Projektipäällikkö, FM Esa Kallio Suunnittelupäällikkö, FM