RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2017

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2016 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2017

2 Riihimäen kaupunki 2017 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p. 019 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Kannen kuvat: Ympäristönsuojeluyksikkö ISBN: Sidottu:ISBN 978-952-5571-77-6 pdf: ISBN 978-952-5571-78-3 e-julkaisu: ISBN 978-952-5571-79-0 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo

3 ESIPUHE Sisällysluettelo Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 5 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 5 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2016 10 Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen 10 Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen 18 Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä 26 Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen 33 Ympäristöriskien hallinta 39 Ympäristötilinpäätös 2016 44 Tytäryhteisöt 48 Riihimäen ympäristön tila 50 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 53 Liite: Ilmastostrategian toteutuminen 2016 tiivistelmä Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin selkeä strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi kaupungin nykyisessä strategiassa. Parhaillaan on käynnissä uusi strategiatyö. Ympäristöraportointi ja asioiden esiin nostaminen toimii hyvänä lähtökohtana uusillekin strategisille valinnoille. Tavoitteena on, että ympäristöpolitiikasta tulee entistä selkeämpi osa strategiaa. Riihimäen kaupungin on vastattava myös omalla toiminnallaan maailman laajuisiin ympäristöuhkiin, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen hupenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Näissä paikallisen tason ja kaupungin toiminnalla on keskeinen merkitys. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan myös vireillä olevassa kaupungin strategiatyössä. Riihimäen kaupungin on tarpeen kehittää resurssiviisasta toimintatapaa ja olla osaltaan näyttämässä esimerkkiä kiertotalouden periaatteiden toteuttamiseksi omissa toiminnoissaan. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 12.5.2017 Sami Sulkko kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja

4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi -suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on jo laajentunut myös Vahteristoon. Väkiluku 29 182 Pinta-ala n. 126 km², josta Vesipinta-alaa noin 5 km² Maapinta-alaa 121 km² Asemakaavoitettu pinta-ala 2 509 ha - Rantakaavoitettu alue 232 ha Kaupungin maaomaisuus noin 2 012 ha Rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 115 ha Muita viheralueita (puistometsät ja niityt) 544 ha Luonnonsuojelualuetta 172,5 ha Peltoa 2 500 ha, josta kaupungin omistamaa noin 255 ha Metsää 4 800 ha, josta kaupungin omistamaa noin 510 ha Luontopolkuja 6 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tie- ja rautatielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena, ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011. Muita luonnonsuojelualueita ovat Epranojan luonnonsuojelualue, MiikaRock:n luonnonsuojelualue ja Kannistonmetsän luonnonsuojelualue. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 26 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2016 oli 1 275. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.

5 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntalaki 410/2015 1 Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ekotukihenkilöille ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdonkatselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

6 Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Ympäristöriskien hallinta Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen

7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 18 henkilöä. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on yhteensä noin 75. Epranoja Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä, ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin voimassa oleva ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on 19.9.2013 määritellyt seuraavat asiat: Materiaalitehokkuus ja hankinnat Luonnon monimuotoisuus ja viheralueet Energian käyttö ja ilmastonmuutos Ekologisesti kestävä kaupunkirakenne ja liikenne Ympäristötietoisuus Ympäristöriskit Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöstä. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä ja päätöksentekoa kuuluu kaikille Riihimäen kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion ja toimintasuunnittelun yhteydessä. Hallintokuntien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet ja toimenpiteet. 1. Luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Myös kaupungin metsien hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja virkistysarvojen säilyminen. Riihimäen kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuudesta ja viherverkon toimivuudesta myös tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Luonnonvarat säilytetään monipuolisina ja elinvoimaisina sekä maisemaarvoiltaan ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää myös pintavesiensä suojelua sekä virkistysarvoa ja -käyttöä. Vantaanjokea kehitetään viihtyisänä ympäristöelementtinä ja lähiluontokohteena. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja parantamalla toimintojen materiaalitehokkuutta ottamalla kaikissa hankinnoissa huomioon koko elinkaaren aikaisen ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden, ehkäisemällä jätteiden syntyä, lisäämällä hyöty- ja uudelleenkäyttöä, jäteneuvonnalla ja kehittämällä alueellista jätehuoltoyhteistyötä. Kaikki hallintokunnat ja tytäryhtiöt kouluttautuvat kestävien hankintojen tekemiseen.

9 2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä ilmastonmuutokseen varautuminen Riihimäen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius. Kaupunki toteuttaa vuoteen 2020 ulottuvaan ilmastostrategiaan kirjatut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. Riihimäen kaupunki huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia riskejä ennaltaehkäistään. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä ja lisää uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassaan. Riihimäen kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa 9 % energiansäästöön vuosina 2008 2016 sekä tähän vaadittaviin toimenpiteisiin, jotka on kirjattu energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaan. Riihimäen kaupunki säästää energiaa myös välttämällä tarpeetonta energiankulutusta ja parantamalla energiatehokkuutta. 3. Ekotehokas kaupunkirakenne ja liikennejärjestelmä Riihimäen kaupungin harjoittama kaavoitus, maankäytön suunnittelu, rakentaminen sekä rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelu ja parantaminen tuottavat yhdyskuntarakenteeltaan eheää, toimivaa, viihtyisää ja luontoarvoiltaan rikasta kokonaisympäristöä. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin pyritään selvittämään jo suunnitteluvaiheessa. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen, meluntorjuntaan, pohjavesien suojeluun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen ympäristöhaittoja ehkäistään vähentämällä liikennetarvetta ja turvaamalla kevyen liikenteen toimivuus ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kevyenja joukkoliikenteen osuutta lisätään, ja pyöräilyn reittiverkoston laatua ja kattavuutta parannetaan. Liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly- ja meluhaitat minimoidaan. 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristömyönteisten asenteiden vahvistaminen Riihimäen kaupunki vahvistaa kuntalaisten sekä kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden ympäristötietoisuutta ja sitoutumista ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Kaupungin yksiköihin vakiinnutetaan ympäristöystävälliset toimintatavat. Ympäristön kannalta merkittävien päätösten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutukset ympäristöön ja ympäristöpolitiikan päämääriin. Ympäristöasioita edistetään aktiivisella ja vuorovaikutteisella sidosryhmäyhteistyöllä ja viestinnällä. Kaupunki luo mahdollisuuksia ja kannustaa ympäristöä säästävään elämäntapaan. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia omaa ympäristöä koskeviin asioihin parannetaan. Kestävä kehitys ja ympäristökasvatus ovat osa koulujen ja varhaiskasvatuksen oppisisältöä sekä nuorisotyön sisältöä. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys huomioidaan myös oppimisympäristöissä ja niitä toteutetaan arkitoiminnoissa. 5. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki tunnistaa oman toimintansa ympäristöriskit ja hallitsee ja ennaltaehkäisee ympäristöhaittoja ja -riskejä omilla toimillaan. Kaupunki ennaltaehkäisee maankäytön suunnittelussa, elinkeinopolitiikassa, elinkeinoelämän ohjauksessa ja viranomaistoiminnassa myös tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ympäristöön vähenee. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.

10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2016 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2016 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat kehittämistoimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2016. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, arviot siitä miten ympäristöpolitiikka on toteutunut, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärien toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Kaikki toimielimet ovat ryhtyneet käyttämään sähköistä kokousaineistoa, paperin kulutus on vähentynyt. Strategiaan liittyvät kyselyt toteutettiin sähköisesti. Kierrätyskeskus Riihimäen kierrätyskeskuksessa edistetään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Kierrätyskeskus tarjoaa myös lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa riihimäkeläisille työttömille. Kierrätyskeskuksen kädentaitopajassa valmistettiin vuonna 2016 kierrätysmateriaaleista erilaisia tuotteita myyntiin, esimerkiksi kierrätyskoruja, paperi-, tilkku-, neule-, kirjonta- ja ompelutöitä. Laadukkaista turvakankaista on kehitelty pyörätuolipusseja yhteistyössä koti- ja vanhuspalveluiden kanssa. Lisäksi korjattiin myyntiin meneviä tuotteita ja verhoiltiin tuoleja. Työvaatteita tehtiin lisää tarpeen mukaan ja korjattiin nyt käytössä olevia. Lähes kaikki myyntiin menevät tuotteet pestiin ja puhdistettiin kierrätyskeskuksen pesulassa. Lisäksi pesulassa mitattiin ja laputettiin kodintekstiilit. Kierrätyskeskus 2016 Saapuvat pientavarat lajiteltiin lajittelupisteessä. Teknisessä työtilassa käytiin läpi isommat tavarat ja tehtiin tarvittavat puhdistus-, huolto-, testaus- tai korjaustoimenpiteet. Puutyötilassa tehtiin uusiotuotteita, kuten puunkantotelineitä vanhoista suksista, linnunpönttöjä ja siilien talvehtimispesiä. Teknisen pajan henkilöt vastasivat myös kierrätyskeskuksen toimintaan liittyvistä talotalkkarin toimista. Tärkeimpinä näistä oli toiminnasta syntyvien jätteiden lajittelu ja kierrättäminen talosta eteenpäin. Kierrätyskeskuksen myymälässä ja kahvio Kuplassa kiinnitettiin huomiota siisteyteen ja viihtyisyyteen. Useita koululaisryhmiä on käynyt tutustumassa kierrätyskeskuksen myymälään.

11 Sivistyspalvelukeskus Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, jätteen synnyn ehkäisy (muun muassa paperin kulutuksen vähentäminen), uudelleenkäyttö ja kierrätys Koulut osallistuivat Jäteselviytyjät-kilpailuun. Ruokahävikin hallintaa kehitetty: muun muassa hävikin seuranta, tarkat tilausmäärät, ylijäämäruoan myynti. Virhetoimitukset vähentyneet. Ruokapalveluissa ympäristöasiat otetaan huomioon pesuaineiden hankinnoissa ja käytössä, luomutuotteiden hyödyntäminen. Sosiaali- ja terveystoimiala Paperin kulutus ja postiliikenne on vähentynyt, muun muassa asialistat sähköisesti. Edistetään esimerkiksi huonekalujen uudelleenkäyttöä tarvittaessa kalustusta. Riihimäen Vesi Vesijohtojen aluesaneerausta jatkettiin. Saneerauksella parannetaan vedenjakelun varmuutta ja pienennetään verkostoon pumpattavan veden määrää. destä ja resurssitehokkuudesta. Pääurakoitsijalta vaaditaan ympäristösuunnitelma. Esimerkiksi toteutettu urakkakilpailutuksessa Herajoen pääkoulun, Haapalan laajennuksessa ja Mäntylän peruskorjauksessa. Pohjaveden suojelutyöryhmän työskentelyyn osallistuminen Ylijäämämaan hyödyntäminen jousiammuntaradalla Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus Herajoen vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus alkoi vuoden 2014 lopussa ja kesti noin vuoden. Siinä peruskorjattiin vanha laitos ja lisättiin uutena käsittely-yksikkönä aktiivihiilisuodatus, jonka avulla voidaan poistaa pohjavedessä olevaa kasvinsuojeluainetta. Jätevedenpuhdistamo, Mikko Käkelä Tekniikka Sähköisten palveluiden kehittäminen: sähköinen asumisoikeusasuntohakemus Vuosittaiset metsätyöt metsäsuunnitelman mukaisesti Kinturinmäen maanvastaanottopaikan uudelleen käyttöönotto Vieraslajien torjunta Kaavoituksen yhteydessä tehdään selvityksiä ja vaikutusten arviointia. Viherrekisterin käyttöönotto, puistojen viher- ja varusteomaisuuden rekisteriin saattaminen, metsäomaisuuden vieminen rekisteriin. Viherrekisterin valmistumisen tavoitevuosi 2020. Kestävä maankäyttö: rakennetaan pääosin jo kehitetylle maalle. Suunnittelussa otetaan huomioon liittyminen ympäröivään luontoon. Ympäristöasiat hankinnoissa: Kalustohankinnat, katuvalaistuksen saneeraus, paikallisliikenteen kalustossa kiristettiin kaluston ikävaatimusta 15 vuodesta 12 vuoteen. Tilayksikön suunnittelun hankinta-asiakirjassa urakkaohjelmassa edellytetään urakoitsijaa huolehtimaan rakentamisen ympäristöystävällisyy-

12 Riihimäen ekologinen verkosto Ekologiset yhteydet ovat toiminnallisia yhteyksiä luonnon ydinalueiden ja muiden metsäalueiden välillä. Ne ylläpitävät ekologista kytkeytyneisyyttä pirstoutuneessa ekosysteemissä. Yhteydet jäsentävät luonnonmaisemaa ja ovat usein muotoutuneet verkoston kaltaisiksi. Tärkein merkitys niillä on biologinen taso, lajien liikkuminen alueella ja levittäytyminen uusille elinalueille. Riihimäen yleiskaavan ekologisia vaikutuksia koskevan selvityksen (Riihimäen yleiskaavan ekologiset vaikutukset, Sito 2016) mukaiset ekologiset yhteystarpeet otetaan huomioon yleiskaavan rakentamisalueiden määrittelyssä ja tarkemmanasteisessa suunnittelussa. Tärkeät ekologiset yhteydet on merkitty yleiskaavakarttaan ja yhdyskuntarakenteen laajenemisalueen määräykseen. Selvityksessä todetaan tärkeä pohjois eteläsuuntainen ekologinen yhteys Lahdentien yli Lopen rajan tuntumassa sekä koillis lounaissuuntainen yhteys moottoritien ja Hämeenlinnantien yli Arolammin seudulla. Merkittävä ekologinen yhteys sijoittuu Arolammin eritasoliittymän työpaikka-alueiden ja Hyvinkään pohjoisen liittymän väliin Kouluntien ja Heiniläntien väliselle metsäiselle alueelle. Valtatien ja maantien eritasossa risteävä eläimille soveltuva kulkuyhteys tulisi sijoittaa tälle vyöhykkeelle.

13 Riihimäen kaupungin puistometsä- ja metsäsuunnitelmat vuosille 2015 2022 Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti, ja se perustuu kuviokohtaiseen puustonarviointiin. Metsikkökuvioille tehdään puustosta kerättävien tietojen perusteella hoito- ja hakkuusuositukset. Suunnitelma voi tähdätä esimerkiksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen tai pyrkiä varmistamaan hakkuutulojen jatkuvuuden. Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 lopulla Riihimäen kaupungin metsiä koskevat puistometsä- ja metsäsuunnitelmat vuosille 2015 2022. Metsäsuunnitelmat kattavat yhteensä 723 hehtaaria metsämaata. Ympäristö Arvokkaiden luontokohteiden inventoiminen kesäkuu 2016 Pohjavesiryhmän työskentelyn koordinoiminen Riskikohteiden valvominen Ympäristönsuojelumääräysten päivityksen käynnistäminen Lausuntoja annettu luontoarvojen säilyttämiseksi Yleiskaavan SL -alueiden valmisteleminen Rakennusvalvonnan sähköinen luvan hakeminen Ekohankintaverkostoon osallistuminen Vahteriston liito-oravaselvityksen toteuttaminen Vantaanjoen suojeluyhdistyksen projekteihin osallistuminen. Kormun korpi Riihimäellä uusien metsäsuunnitelmien tarkoituksena on turvata metsien kasvu ja säilyminen. Suunnitelmat eivät ole sitovia, vaan niitä tarkastellaan vuosittaista työohjelmaa suunnitellessa. Suunnitelmiin tuovat muutoksia muun muassa uhanalaisten lajien löytyminen, metsiä kohtaavat tuhot, kuten kirjanpainajatoukka ja myrskyt, metsäalueiden käyttötarkoituksien muutokset ja varsinkin viime aikoina voimakkaasti lisääntyneet taloudelliset paineet. Varsinkin puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla ja poiminta- sekä pienimuotoisilla päätehakkuilla. Samalla puulajien lukumäärää pyritään lisäämään jaloilla lehtipuilla niillä alueilla, joilla kasvuolosuhteet ovat otolliset. Molempia suunnitelmia kehitetään niiden elinkaaren ajan lisäämällä niihin kuviokohtaisia tietoja luonnon erityispiirteistä ja merkittävistä luontokohteista. Tämä helpottaa metsätöiden suoritusta ja vuosien 2022 2032 suunnitelmien laadintaa.

14 Työ Vantaanjoen hyväksi jatkui Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. jatkoi arvokasta työtään Vantaanjoen hyväksi. Vuoden 2016 aikana Riihimäen alueella on suoritettu Jokitalkkari-hankkeessa kalastuksenvalvontaa ja samalla siistitty jokivartta roskista, inventoitu ja huollettu lohikalojen lisääntymisalueita ja tehty sähkökoekalastuksia Versowoodin tehdasalueella, Arolamminkoskella ja pohjapadolla. Lisäksi yhdistyksellä oli kesäaikana jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa kolmen kuukauden ajan Arolamminkoskella: Tuloksia pääsi reaaliaikaisesti katsomaan yhdistyksen sivuilta. Anturituloksista oli todettavissa Riihimäen jätevedenpuhdistamon selkeästi pienentyneen kuormituksen positiiviset vaikutukset joen tilaan. Hulevesien haittaainetutkimuksen yksi näytteenottokohde oli Riihimäellä, ja yhteinen hulevesiseminaari järjestettiin Järvenpäässä. Riihimäen rakennettu ympäristö on pääosin siistissä kunnossa Rakennusvalvontayksikkö suorittaa aina alkusyksyllä rakennetun ympäristön valvontakierroksen vuorovuosin kaupungin pohjois- ja eteläosissa. Tarkoitus ei ole mennä ihmisten pihapiiriin, vaan tavoitteena on puuttua sellaisiin epäkohtiin, jotka näkyvät kadulle asti. Yleensä ottaen Riihimäen ympäristöt ovat siistissä kunnossa. Mahdollinen muistutuskirje lähti useimmiten huonoon kuntoon päässeiden julkisivujen korjaamiseksi, epäsiistien pihamaiden järjestämiseksi ja ympäristöä rumentavien töhryjen poistamiseksi. Töhryjen määrä on lisääntynyt. Erityisen harmillista on se, että vaikka ympäristönsä huomioiva kiinteistönomistaja olisi poistanut töhryt, sama kohta on saatettu töhriä uudestaan jo seuraavana päivänä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Rakennusvalvonnan katselmukset

15 Kehitystä kuvaavat mittarit ha 180 175 170 165 160 155 150 145 1,29 157 Suojellut luontotyypit ja luonnonsuojelualueet 1,36 1,37 1,37 1,41 165 166 166 Vuoden 2016 lopussa Riihimäellä oli yhteensä 177 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja suojeltuja luontotyyppejä, mikä on 1,46 % maapinta-alasta. 170 1,46 1,46 177 177 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Osuus % maa-alasta % 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen 1 000 m³ 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 % 30 25 20 15 10 Kpl 60 50 40 30 20 10 0 Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat on huomioitu 35 66 23 21 76 16 63 27 27 17 17 Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa huomioitiin hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Vuonna 2016 kilpailutettiin 15 kappaletta vuosisopimushankintoja, joista kymmenessä (67 %) huomioitiin ympäristöasioita. Vuonna 2016 kilpailutettiin muun muassa lähettipalvelut, LVI-tuotteet, metsäomaisuuden hoito, kasvualusta (multa) ja orgaaninen kate (puun kuori tai hake), oppilaskuljetus, sähkö- ja katuvalaisintarvikkeet, ilmansuodattimien hankinta, vaikeavammaisten palveluasuminen, kehitysvammaisten palveluasuminen sekä maitotaloustuotteet. 63 40 68 67 27 15 10 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % % 80 60 40 20 0 Vahteristonmäen korpi, 500 5 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla, ja vuotoprosentti oli 13,8 % vuonna 2016. Vuotoveden määrän vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta pitkällä aikavälillä vuotoprosentin kehityksen suunta on laskeva vesijohtojen suunnitelmallisen saneerauksen ansiosta.

16 Tonnia 7000 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät riisiä 10 000 Kaupungin paperinkulutus kpl 4 000 6000 5000 4000 3000 5 840 6 073 6 221 6091 6201 6167 6128 8 000 6 000 4 000 7 379 7 564 7 722 7 378 7 260 2 396 2 392 2 469 2 309 2 322 3 200 2 400 1 600 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista bio- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 128 tonnia vuonna 2016, mikä on 39 tonnia (noin 0,6 %) vähemmän kuin vuonna 2015. riisiä 10 000 7 500 5 000 Kaupungin paperin kulutus toimialoittain 2 000 0 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Kaupungin paperinkulutus väheni noin 1,6 % vuodesta 2015. Paperinkulutus väheni erityisesti hallinnossa, sosiaali- ja terveystoimialalla ja lukiossa. Sen sijaan sivistyspalvelukeskuksen ja Riihimäen Veden paperinkulutus kasvoi huomattavasti. Sivistyspalveluiden paperinkulutuksen kasvua selittää osaltaan se, että oppikirjoissa on säästetty ja hyödynnetty sähköisiä aineistoja, joita on jouduttu tulostamaan enemmän. Paperihankintojen epätasaisuuden takia eri vuosien välillä esiintyy vaihtelua hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa. Sähköisen kokouskäytännön ja sähköisten palveluiden kehittämisen ansiosta on saatu vähennettyä paperinkulutusta, ja jatkossa esimerkiksi sähköisen arkistoinnin kehittämisellä luodaan mahdollisuuksia entisestään vähentää paperinkulutusta. 800 0 Pekka Hovi 2 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sivistys Riihimäen lukio Sosiaali- ja terveys Tekniikka Hallinto Kulttuuri- ja vapaa-aika Ympäristö Riihimäen Vesi

17 kpl 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Taloustavarat Remonttitarvikkeet Kodinkoneet Kodin tekstiilit Huonekalut Muut tavarat Kausitavara Riihimäen kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2016 merkittävästi: myytyjen tavaroiden määrä oli 21 % suurempi kuin vuonna 2015. Valtuustokauden aikana on tapahtunut myönteistä kehitystä kierrätyskeskuksen toiminnassa ja kiertävän tavaran määrässä: esimerkiksi myytyjen tavaroiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2012. Myönteistä kehitystä selittävät muun muassa uudet tilat ja lisääntynyt henkilöstön määrä. 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Ostoksia tehneet kävijät Muut kävijät Vuosina 2014 ja 2015 ei tilastoitu niitä kävijöitä, jotka eivät tehneet ostoksia. Maksaneiden asiakkaiden määrä kasvoi 20 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Vuodesta 2012 lähtien asiakkaiden kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut ja maksaneiden asiakkaiden määrä yli kaksinkertaistunut. Kierrätyskeskus, Pekka Hovi

18 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Etätyöskentelyn käyttöalaa laajennettiin. Sivistystoimiala Ruokapalveluissa on vähennetty riisin käyttöä ja punaisen lihan käyttöä, sekä säästetty sähköä. Kouluissa kiinnitettiin huomiota sähkönkulutukseen ja osallistuttiin energiansäästökilpailuun. Keskusurheilupuiston valot uusittiin energiatehokkaammiksi. Pidettiin esillä Kevyesti kulkien -hankkeen tuloksia. Sosiaali- ja terveystoimiala Energiansäästöä edistetään, mutta samalla on huolehdittava, että on turvallisuuden näkökulmasta riittävästi valaistusta. Riihimäen Vesi Herajoen vesilaitoksen saneerauksissa huomioitiin energiansäästöasiat muun muassa kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen. Pääviemärisaneeraukset ja alueellisessa vesihuoltosaneerauksessa toteutettavat erillisviemäröinnit, joissa viemärin saneerauksen lisäksi rakennetaan hulevesiviemärit, pienentävät pumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä ja siten energiankulutusta. Riihimäen Vesi on mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa. Tekniikka Hulevesitietoutta lisättiin, tehtiin sopimus hulevesien hallinnasta Vesilaitoksen kanssa. Hulevesien hallintasuunnitelma tehtiin Punkanjoen valuma-alueelle Vantaanjoen valuma-alueelle valmistui ELY-keskuksen selvitys veden pidättämisestä valuma-alueella 2016. Tulvariskit huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavoituksen yhteydessä laadittiin hulevesiselvitys Punkanjoen valuma-alueelle. Vantaanjoen siltarumpujen muuttamista tuplarummuista siltarummuiksi tutkittiin. Vantaanjoen uoman kunnossapito ja tulvakorkeuksien tarkkailu Hiekoitushiekkahalli rakennettiin varikolle Suunnittelutyössä huomioidaan henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Yleiskaavaehdotuksen ilmastovaikutuksia arvioidaan. Energiansäästötoimet kaupungin omistamissa toimitiloissa Tilayksikön suunnittelussa pyritään energiatehokkuuden parantamiseen ja huomioimaan myös materiaalien vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Suunnittelun vaikutus ulottuu rakennuksen elinkaaressa pitkälle tulevaisuuteen. Rakennuslupaa vaativissa kohteissa laaditaan suunnitteluvaiheessa energiaselvitys. Peruskorjaus- ja uudisrakennusten suunnitteluvaiheessa selvitetään vaihtoehtoiset energiamuodot. Jäteastioiden tyhjennysvälit tarkastettiin. Ylimääräiset säiliöt ja tyhjennyskerrat poistettiin. Koulujen energiansäästökilpailu järjestettiin 2015 2016.

19 Riihimäen yleiskaavan 2035 ilmastovaikutusten arviointi Riihimäen ilmastostrategiassa edellytetään yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuuden ja vaikutusten kasvihuonekaasupäästöihin selvittämistä jo suunnitteluvaiheessa. Yleiskaavaehdotukseen liittyvän selvityksen on laatinut DI Irmeli Wahlgren, ja se on jatkoa rakennesuunnitelman ja luonnoksen ilmastovaikutusten selvittämiselle. Yleiskaavan toteuttamisesta aiheutuvat ilmastovaikutukset liittyvät uusien rakennusten ja perusrakenteen rakentamiseen ja käyttöön sekä uusien asukkaiden ja toimintojen aiheuttamaan liikenteeseen. Myös liikenneverkon kehittämishankkeet aiheuttavat muutoksia liikenteeseen. Näistä aiheutuu energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Uusien alueiden ottaminen rakentamiskäyttöön voi vähentää hiilinieluja ja siten lisätä kasvihuonekaasupäästöjä. Yleiskaavaehdotus mahdollistaa primäärienergiankulutukseltaan ja kasvihuonekaasupäästöiltään suhteellisen edullisen rakennuskannan kasvun. Uuden asuntorakentamisen potentiaali on Riihimäellä suuri. Yleiskaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä tästä toteutuu vain osa. Yleiskaavaehdotuksen ilmastovaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä muun muassa suurten liikennehankkeiden ja niihin liittyvien kehittämisalueiden takia. Liikenteestä aiheutuvan energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen tarkempi arviointi tehdään ilmastostrategian päivitystä varten. Liikenneympyrä, Mikko Käkelä Energiansäästötoimenpiteet kaupungin omistamissa toimitiloissa Uramon koulun suunnittelutyö on käynnissä. Töissä huomioidaan nykyrakentamisen energiataloudelliset määräykset. Herajoen koulun Mäntylän peruskorjaus ja Haapala-rakennuksen laajennustyöt ovat käynnistyneet syksyllä 2016. Mäntylä-rakennuksen sisätilat, välipohja, yläpohja ja alapohja puretaan kokonaan ja uusitaan lämpöeristeet rakenteisiin. Nuorisokeskus Monarin ilmanvaihtojärjestelmä on uusittu nykyaikaiseksi energiataloudelliseksi ilmanvaihtojärjestelmäksi. Yritystalon ja Keskusvarikon toimistorakennusten ikkunoiden uusinta. Kansalaisopiston vesikaton uusinta sekä yläpohjan lämpöeristeiden uusinta Suomen lasimuseon keittiökoneiden ja laitteiden uusinta energiataloudellisimmaksi Ulkovalaistuksen uusinta led-valaisimiksi jatkui 12 kiinteistössä, joista merkittävimmät kohteet olivat Suomen lasimuseon ja Suomen metsästysmuseon piha-alueet. Ilmanvaihdon kanavan puhdistuksia on tehty viidessä kiinteistössä ja ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä on toteutettu e-palvelusopimuksen mukaisesti. Ilmanvaihdon suodattimien kilpailuttaminen on toteutettu energiakustannustehokkaasti. Energiakatselmuksia suoritettiin kolmeen kiinteistöön ja on toteutettu alta kolmen vuoden takaisinmaksuajalla olevat energiansäästötoimenpiteet. Katselmuskohteet olivat Pohjolanrinteen yläkoulu, Kirjauksen päiväkoti ja Suomen metsästysmuseo. Lasimuseo

20 Energiatehokkuussopimuskauden 2008 2016 tavoitteet saavutettiin Energiatehokkuussopimuksen 2008 2016 kokonaistavoitteena oli saavuttaa 9 % säästö kaupungin energiakulutuksessa sopimuskauden aikana verrattuna vuoden 2006 kulutukseen. Tämä tavoite saavutettiin hyvin. Lisäksi tavoitteiden mukaiset kiinteistöjen energiakatselmukset toteutettiin, eli 80 % kiinteistökannasta on energiakatselmoitu, ja kiinteistöjen energiatodistukset on laadittu. Säästötavoitteiden toteuttamiseksi on tehty vuosittain suunnitelmallisesti energiaa säästäviä ja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Energiankulutuksen seurantaa on tehostettu ja siirrytty vaiheittain kiinteistöissä kulutuksen tuntiseurantaan. Vuoden 2015 alusta asti voimassa olleen e-palvelusopimuksen avulla seurataan kiinteistöjen tekniikan toimivuutta ja tehdään tarpeellisia säätöjä hyvien olosuhteiden ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Sopimusjakson aikana toteutettiin useiden koulurakennusten peruskorjauksia, joiden yhteydessä talotekniset järjestelmät modernisoitiin. Peltosaaren ala-asteen ja Otavan päiväkodin lämmityksessä on siirrytty sähköstä kaukolämpöön. Aalto Yliopiston kanssa toteutetussa LEKO-hankkeessa parannettiin uimahallin ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmää. Peltosaareen alueella kerrostaloissa on suoritettu ilmastoinnin ja lämmityksen säätötoimenpiteitä, ja lämmitysjärjestelmiä on uusittu siirtymällä sähkölämmityksestä kaukolämpöön. Peltosaaren Saturnuksenkatu 2:een on toteutettu 0-energiatalo. Jakson aikana rakennettiin myös uudisrakennuksia kuten harjoitusjäähalli, Tiilikadun kuntouttamisyksikkö ja paloasema sekä laajennettiin Mäkikujan perhekeskusta. Jätevedenpuhdistamo modernisoitiin ja vesi- ja viemäriverkostoja saneerattiin. Ajoneuvohankinnoissa on kiinnitetty huomiota polttoainekulutukseen. Katuvalaistusta sekä kiinteistöjen piha- ja sisävalaistusta on modernisoitu energiatehokkaammaksi LED-valaistukseksi. Henkilöstölle on järjestetty energiansäästöön liittyviä koulutustilaisuuksia. Riihimäkeläisille kouluille pidettiin energiansäästökilpailu, jolla kannustettiin oppilaita ja koulujen henkilökuntaa kiinnittämään huomiota lämmön-, sähkönja vedenkulutukseen. Ympäristö Ilmastostrategian koordinoiminen CO2-päästöseuranta Ilmastoasioista viestiminen Koulujen energiansäästökilpailu 2015 2016 Energiaryhmään osallistuminen Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen tarkistetaan kaikkien uusien rakennusten lupahakemusten yhteydessä Tulva-alueiden riskikohteiden valvominen ja luvittaminen Hulevesien käsittelyjärjestelmät edellytetty liitettäväksi rakennuslupahakemuksiin Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen, muun muassa biokaasun mahdollisuuksien esittelytilaisuus toimialalla Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2016 löytyy ympäristöraportin liitteestä.

21 MWh 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 Sähkönkulutus kaupungin kiinteistöissä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Katuvalot Riihimäen Vesi Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekniikka Hallinto Sähkön kokonaiskulutus kaupungin kiinteistöissä kasvoi 2 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Katuvalojen sähkönkulutus pieneni lähes 9 % vuonna 2016. Riihimäen Veden sähkönkulutus kasvoi 10 % vuonna 2016. Sähkön kulutus lisääntyi myös tekniikan alalla, sivistyspalveluiden toiminnoissa, uimalassa, sosiaali- ja terveystoimialalla sekä kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa. Kokonaisuutena valtuustokauden aikana sähkönkulutus on pysynyt melko tasaisena. Merkittävää sähkönsäästöä on saatu aikaiseksi suunnitelmallisella katuvalaistuksen saneerauksella, kun taas monissa muissa toiminnoissa sähkönkulutus on kasvanut. Sähkönkulutusta on lisännyt muun muassa lisääntynyt sähkölaitteiden määrä peruskorjatuissa rakennuksissa sekä kokonaan uudet runsaasti sähköä kuluttavat kiinteistöt, kuten uusi jäähalli. Jatkossa tulisi tehdä enemmän toimenpiteitä sähkön säästämiseksi. kwh 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Katuvalojen valaisinkohtainen sähkönkulutus/vuosi 691 664 630 582 568 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 3 600 MWh vuonna 2016. Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut useana vuonna peräkkäin, ja vuonna 2016 kokonaiskulutus oli 1 270 MWh pienempi kuin vuonna 2007. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut 35 %. Katuvalaisinten kokonaismäärä on tuona aikana kasvanut 15 %. Katuvalaisimia oli vuonna 2016 kaikkiaan 7 580 kpl, joista 69 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2016 oli 1 939 MWh. Säästöä syntyy 174 000 euroa verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä. 522 475 Keskusvarikko, katuvalaismia, HAMK

22 Lämmitysenergian kulutus Lämmön ominaiskulutuksen kehitys 2008 2016 MWh 30 000 KWh/Rm³ 60,0 kwh/rm³ 250 25 000 20 000 15 000 49,3 48,7 46,7 41,9 46,0 46,4 50,0 40,0 30,0 200 150 2008 2012 2016 10 000 20,0 100 5 000 10,0 50 0 Hallinto Sivistys 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kulttuuri- ja vapaa-aika Riihimäen Vesi Tekniikka- ja ympäristö Sosiaali- ja terveys Uimala Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/ rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2016 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu ominaiskulutus oli 46,4 kwh/rm³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin 3 % (890 MWh). Tilayksikön kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljyn kulutus kasvoi 15 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Lämmön kulutus lisääntyi erityisesti uimalan ja Riihimäen Veden osalta. Valtuustokauden aikana lämpöenergian kulutus on pysynyt melko tasaisena vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta. Lämpöenergian kulutus on laskenut merkittävästi monissa peruskorjatuissa kiinteistöissä, mutta toisaalta kiinteistökantaan on tullu kokonaan uusia rakennuksia, kuten uusi jäähalli, joka kuluttaa paljon energiaa. 0,0 Kaukolämmön ominaiskulutus kwh/rm³ Jäähalli, Pekka Hovi 0 kwh/rm³ 60 50 40 30 20 10 0 Hallinto, lämpö SOTE, lämpö KUVA, lämpö Uimala, lämpö Sivistys, lämpö Tekninen, lämpö Sähkön ominaiskulutuksen kehitys 2008 2016 Hallinto, sähkö SOTE, sähkö KUVA, sähkö Uimala, sähkö Sivistys, sähkö Tekninen, sähkö Paloasema, lämpö Paloasema, sähkö Kaupungin kiinteistöjen sähkön ja lämmön ominaiskulutusten kehittyminen vuosina 2008 2016. Vuoden 2008 luvuissa varhaiskasvatuksen kiinteistöt ovat vielä osana sosiaali- ja terveys toimialan (SOTE, silloinen perusturva) kiinteistöjä, mutta vuodesta 2012 alkaen varhaiskasvatus on ollut osa sivistystoimea. Kulttuuri- ja vapaa-ajan (KUVA) kiinteistöistä uimala on graafissa erillään, koska sen ominaiskulutus on sekä lämmön että sähkön osalta huomattavasti muita kiinteistöjä suurempi. Peruskorjatuissa ja uusissa rakennuksissa lämmön ominaiskulutus on yleensä vanhoja peruskorjaamattomia rakennuksia pienempi. 2008 2012 2016

23 m³ 100 000 Vedenkulutus toimialoittain GWh 250 Kaukolämmön hankinta 80 000 60 000 40 000 200 150 100 28,8 81,4 32,7 10,5 11,02 10,2 4,7 88,6 93,7 89,4 86,1 90,4 20 000 50 85,6 90,2 93,8 89,4 86,2 90,4 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Sivistys Tekniikka- ja ympäristö Hallinto Vedenkulutus vaihtelee eri toimialoilla toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala ja sivistyspalvelut. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, ja myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuonna 2016 vettä kului 1 860 m³ (3 %) enemmän kuin vuonna 2015. Prosentuaalisesti eniten veden kulutus lisääntyi hallinnossa, tekniikan ja ympäristön toimialalla sekä jäähallissa. Veden kulutukseen voivat tilojen käyttäjät itse vaikuttaa omalla toiminnallaan, ja siihen kannattaisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Uusiutuva Fossiilinen jätelämpö Fossiilinen Riihimäen vuoden 2016 kaukolämmöstä 95 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä ja 5 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta on pysynyt valtuustokauden aikana melko tasaisena, eikä uusiutuvan osuutta ole saatu merkittävästi kasvatettua. Uusiutuvan energian osuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi tuottamalla Kaukolämmön laitoksissa tuotettava lämpöenergia uusiutuvalla energialla esimerkiksi biokaasulla. Paalijärvi

24 Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2015 31,6 % 34,4 % 34,1 % Uusiutuvia Ydinvoimaa Fossiilisia Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2016 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2015 sähköstä 34,1 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 31,6 % fossiilisista energialähteistä ja 34,4 % ydinvoimasta. Riihimäki on sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseen, mutta se ei ole vielä käytännössä juurikaan näkynyt sähkön hankinnassa. Rm³ 105 000 90 000 75 000 60 000 45 000 30 000 15 000 Rakennusluvan saaneiden rakennusten energialuokka Rakennusten energiatodistukset uudistuivat vuonna 2013, joten luvut ennen vuotta 2013 eivät ole vertailukelpoisia 2013 jälkeen myönnettyjen energiatodistusten kanssa. Vuonna 2016 rakennuksen energiatodistuksen tarvitsevista rakennusluvan saaneista rakennuksista 95 % (rakennustilavuuden mukaan) kuului luokkaan C tai B. Energiatodistuksen ylimpien luokkien vaatimukset ovat oleellisesti tiukentuneet, ja harvempi rakennus yltää A-luokan vaatimuksiin. Graafissa eivät näy kaikki vuoden aikana rakennetut rakennukset, koska laskennassa ovat mukana vain ne rakennukset, joilta energiatodistus vaaditaan. Esimerkiksi useat suuret teollisuusrakennukset eivät näy tässä graafissa. % 100 80 60 40 20 0 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 12,6 13,1 12,5 12,4 12,1 27,2 26,5 17,5 22,1 18,3 19,0 30,5 33,7 38,8 36,1 39,6 40,4 Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Vuonna 2016 uusiutuvan energian osuus oli 40 %, fossiilisen jäte-energian 28,5 %, fossiilisen energian 19 % ja ydinenergian 12 %. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. Riihimäen kaupungin julkisten rakennusten energiaosuuksissa uusiutuvan energian osuus on kasvanut viime vuosina hitaasti. Kuitenkin kestävästi tuotetun uusiutuvan energian suosiminen on energiansäästön ja metsien suojelun ohella tärkeimpiä keinoja hillitä ilmastonmuutosta. 29,3 29,7 28,5 2012 2013 2014 2015 2016 Uusiutuva Fossiilinen jäte-energia Fossiilinen Ydinvoima 0 2012 2013 2014 2015 2016 A B C D E F G

25 Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt kt CO2-ekv t CO2/as 250 7,1 8 6 7 200 5,7 5,3 6 4,8 4,7 150 4,3 5 4 100 203,2 174,7 3 156 166,9 140,2 127,1 139 2 50 1 0 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan ympäristönsuojelun verkkosivustolla viikoittain julkaistavassa CO2-päästöraportissa. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat nousseet vuodesta 2015 vuoteen 2016 tosin vuoden 2016 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua. Vuoden 2016 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen Maatalouden päästöt 3 % Yhteensä kt Jätehuollon päästöt 2 % Liikenteen päästöt 41 % Asukasta kohden t/as jakautuminen Erillislämmitys 15 % Kaukolämpö 17 % Kuluttajien sähkönkulutus 14 % Sähkölämmitys 7,5 % Maalämpö 0 % Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2016 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti.

26 EKOTEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Hallintokuntien toimenpiteet Konserni- ja hallintopalvelukeskus Etätyökäytäntö mahdollistaa liikkumistarpeen vähentämisen, ja mahdollisuus mobiiliin joustotyöhön kannustaa julkisen liikenteen käyttämiseen. Sivistystoimiala Ruokapalveluissa on vähennetty turhia kuljetuksia. Ulos oppimaan -ideologian käyttöönotto kouluissa Paikallisliikenteen hyödyntäminen on lisääntynyt koulujen retkillä. Kouluissa on kannustettu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttämiseen. Joidenkin koulujen piha-alueiden liikennejärjestelyitä on selkiytetty. Liikuntapalvelut koordinoi Riihimäen kaupungin osallistumista Liikkujan viikolle: teemaviikon aikana edistettiin kevyttä liikennettä, joukkoliikennettä sekä liikuntaa. Liikkuva koulu -hankkeeseen osallistuminen. Teemu Heikkilä Liikkujan viikko Riihimäen kaupunki osallistui kansainväliseen liikkujan viikkoon 16. 22.9.2016. Kaupungin eri yksiköistä koottiin työryhmä suunnittelemaan viikolle tapahtumia ja vastaamaan niiden toteuttamisesta. Vuonna 2016 liikkujan viikon teema oli kestävän liikkumisen taloudelliset hyödyt. Liikkujan viikon suunnittelussa painotettiin taloudellisten hyötyjen lisäksi terveydellisiä ja ympäristöhyötyjä. Viikolla toteutettiin arki- ja työmatkaliikkumiseen liittyviä tempauksia ja kirjoitettiin eri viestintäkanavia käyttäen talouteen, ympäristöön ja liikuntaan liittyviä tietoiskuja. Viikolla järjestettiin kaikille kuntalaisille avoin valokuvakuvasuunnistus, jonka tavoitteena oli aktivoida kuntalaisia liikkumaan kävellen tai pyörällä ympäri kaupunkia valokuvavihjeiden perusteella. Valokuvasuunnistukseen osallistui yli 250 henkilöä. Arkiaktiivisuuden lisääminen ja omaehtoisen liikkumisen kasvattaminen linkittyi sopivasti liikkujan viikon teemaan. Kaupungin työntekijöille järjestettiin arkiaktiivisuushaastekilpailu, jonka tavoitteena oli saada kaupungin työntekijät liikkumaan joko työmatkansa tai vapaa-ajallaan 30 minuuttia kävellen tai pyörällä. Haastekilpailuun osallistui 312 henkilöä, ja kahden viikon mittainen kilpailu liikutti kaupungin työntekijöitä ulkona yhteensä yli 57 vuorokautta. Viikko huipentui autottomaan päivään ja asemaaukiolla järjestettyyn auton vapaapäivän -tapahtumaan, jossa oli muun muassa erilaisia esityksiä, tietoiskuja sekä maksutonta sähköpyörien kokeilua. Lisäksi koko liikkujan viikon ajan paikallisliikenteen busseissa sai matkustaa maksutta. Liikkujan viikko toteutettiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

27 Sosiaali- ja terveystoimiala Palveluliikennettä on kehitetty yhteistyössä liikennetekniikan asiantuntijan kanssa. Käyttö on lisääntynyt. Nykyisin saattaja saa matkustaa mukana maksutta ja palveluliikenteen tavoitettavuutta on parannettu. Temppelikadun toimipisteessä on kaksi työasiointipolkupyörää, joita käytetään kotihoidon työasiointimatkoilla. Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi on mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Asemakaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Johtokunta antaa kaavoista lausunnot. Tekniikka Ekotehokas kaupunkirakenne huomioidaan yleis- ja asemakaavoituksessa sekä muussa suunnittelussa. Kaavoitusyksikkö laati kaupunkirakennetta tiivistäviä asemakaavoja ja hillitsi kaupunkirakenteen hajautumista suunnittelutarveratkaisuin. Asemakaava-alueen rakentamattomia ja vajaasti rakennettuja tontteja selvitettiin. Yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointi toteutettiin. Riihimäen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma laadittiin. Osallistuttiin Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeeseen, joka koski yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta kaupunkiseuduilla (Urbanzone3). Kevyen liikenteen väylää rakennettiin välillä Apilakatu-Uramontie, Riihikatu-Välittäjä (yhteensä 720 metriä). Arolammin eritasoliittymä toteutettiin yhdessä valtion ja Valion kanssa Mattilantien kiertoliittymä valmistui. Paikallisliikenteen uudistukset (reitit, aikataulut, lippujen hinnat ja ikärajat) Liikkujan viikko järjestettiin yhdessä liikuntatoimen kanssa. Tilayksikön suunnittelun urakkatarjouspyynnöissä sallitaan maa-aineisten ajo Riihimäen toimipisteeseen, jolloin alle viiden km matkalla minimoidaan liikenteestä johtuvaa ympäristökuormitusta. Järjestettiin uudelleen kiinteistönhoitoalueet, jotta siirtymämatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Edunvalvonta VR:n suuntaan Riihimäellä pysähtyviin junavuoroihin liittyen. Peltosaaren asemakaava Peltosaari I:n asemakaavamuutos Peltosaaren sillan läheisyyteen valmistui vuonna 2016. Kortteliin rakentuu uusia asuntoja ja palveluasumista palveluiden tuntumaan. Kortteli täydentää Riihimäen asemanseutua ja muodostaa Peltosaaren uudet kasvot pääradan suuntaan. Peltosaaren yleissuunnitelmaan pohjautuvia asemakaavan muutoksia jatketaan vaiheittain. Seuraava asemakaavamuutos on tavoitteena käynnistää seuraavien vuosien aikana. Peltosaaren uudistaminen on keskeinen osa koko asemanseudun ja keskustan kehittämistä. Kuva on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n viitesuunnitelmasta.

28 Yleiskaava 2035 Yleiskaavan 2035 luonnos oli nähtävillä tammi helmikuussa 2016. Kesäkuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaehdotuksen laatimiseksi. Yleiskaavaehdotus valmistui joulukuussa 2016, ja se asetettiin nähtäville tammi helmikuussa 2017. Tämä on viimeinen yleiskaavan suunnitteluvaihe. Pieniä tarkistuksia voidaan tehdä kaupunginvaltuuston hyväksyessä kaavaa, minkä jälkeen laaditaan työohjelmat yleiskaavan toteuttamisesta ja seurannan järjestämisestä. Yleiskaavaehdotuksessa esitetään muuttuvien alueiden lisäksi nykyiset pysyvät asemakaavoitetut alueet ja maaseudun erityispiirteitä. Kulttuuriympäristön vaaliminen ja luonnonympäristön arvot on esitetty erillisillä kartoilla. Yleiskaavamääräyksissä osoitetaan alueet, joille pitää laatia osayleiskaavatasoiset maankäytön suunnitelmat sekä kehittämis- tai yleissuunnitelmat. Rakennetun ympäristön arvojen turvaamiseksi edellytetään rakennetun ympäristön ohjelman laatimista. Hulevesien hallintasuunnitelma tulee laatia valuma-alue- tai osavaluma-aluekohtaisesti asemakaavaa tai muuta yleiskaavaa tarkempaa maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Suunniteltaessa asemakaavaa tai muita toimenpiteitä tulee selvittää arvokkaan lintukohteen, lepakkoalueen, liito-orava-alueen sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan kohteen rajaus ja arvot. Lisäksi on ratkaistava kohteen suojelun toteuttamistarve ja -tavat siten, että arvojen säilyminen turvataan. sekä viheralueohjelmassa esitettyjen hankkeiden, kuten ulkoilureittien ja liikuntapaikkojen yleissuunnitelmat. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa on selvitetty ekologisen verkoston ja maankäytön välistä suhdetta sekä yleiskaavan ilmastovaikutukset ja aluevaraukset melua aiheuttaville liikuntalajeille. Kaupungin omistamilla alueilla ei ole moottoriurheiluun soveltuvia alueita. Ampumarata on selvityksen perusteella sijoitettu moottoritien ja Hämeenlinnantien väliselle alueelle Riuttantien pohjoispuolelle kuntoradan lähtöpaikan tuntumaan. Radalla on mahdollista harjoitella melutasoltaan pienoiskiväärin ja -pistoolin kaltaisten aseiden käyttöä. Ampumaradan toteuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Veturitallit, Oladesign Yleiskaavaselostuksessa esitetään lisäksi väestöennusteen tarkistamisen tarve valtuustokausittain, asunto-ohjelman laatiminen ja tarkistaminen vuosittain

29 Paikallisliikenne uudistui Paikallisliikenne kilpailutettiin, ja uuden sopimusmallin myötä päävastuu liikenteen järjestämisestä sekä liikenteestä saatavat lipputulot siirtyivät elokuusta 2016 alkaen kaupungille. Tämän ansiosta voitiin toteuttaa muun muassa erilaisia matkalippu-uudistuksia, joita olivat: alle 7-vuotiaiden matkustus muutettiin maksuttomaksi (aiemmin alle 4-vuotiaat) koulu- ja varhaiskasvatusryhmille perustettiin maksuton lippu sosiaali- ja terveystoimialan myöntämillä taksikorteilla matkustaminen muutettiin maksuttomaksi. Etenkin koulujen ja varhaiskasvatusryhmien lippu on ollut suosittu ja edistää osaltaan ympäristön huomioonottavaa liikennekasvatusta. Lippumuutosten lisäksi liikkujan viikolla (16. 22.9.) toteutettiin kampanja, jossa paikallisliikenteessä matkustaminen oli maksutonta koko viikon ajan. Kampanjalla kannustettiin ihmisiä kokeilemaan bussia vaihtoehtona omalle autolle. Lippu-uudistusten ja ilmaiskampanjan myötä paikallisliikenteen kokonaiskäyttäjämäärä, kasvoi 2016 loppuvuoden aikana (alkaen elokuusta) vajaalla 8 000 matkalla verrattuna vuoden 2015 loppuvuoteen. Koko vuoden osalta kasvu oli yli 9 000 matkaa. Yhteensä vuonna 2016 paikallisliikenteessä matkustettiin noin 142 000 kertaa. Kuva: Teemu Heikkilä Arolammin eritasoliittymä avattiin liikenteelle marraskuussa 2016 Valtatie 3:lle, Hyvinkään pohjoisen ja Riihimäen eteläisen eritasoliittymän väliin rakennettu Arolammin eritasoliittymä muodostaa uuden yhteyden valtatie 3:lle Herajoen teollisuusalueelta ja Retkiojan suunnalta. Valtatien ylittävän Meijerintien ja ramppien liittymiin rakennettiin pisaraliittymät. Rinnakkaistienä toimivaa Hämeenlinnantietä (maantie 130) siirrettiin idemmäksi eritasoliittymän kohdalla. Lisäksi hankkeessa toteutettiin uutta kevyen liikenteen väylästöä sekä alikulkusilta. Uusi eritasoliittymä muodostaa sujuvan yhteyden valtatie 3:lle ja parantaa merkittävästi nykyisen teollisuusalueen liikennettä. Kun teollisuusalueen raskas liikenne ohjautuu yhä enemmän valtatielle, raskaan liikenteen kuormitus katuverkolla vähenee ja liikenneturvallisuus paranee. Aiempaa sujuvammat yhteydet luovat mahdollisuuksia myös uusien teollisuus- ja asuinalueiden käyttöönottoon. Arolammin eritasoliittymä toteutettiin Liikenneviraston, Riihimäen kaupungin ja Valio Oy:n yhteisrahoitteisena hankkeena. Sen kokonaiskustannukset ovat noin 7,4 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuttamisesta vastasi Uudenmaan ELY-keskus. Ilmakuva Röni-Kuva Oy, 2016

30 Riihimäen yhdyskuntarakenteen kestävä kehittäminen haastaa suunnittelijat ja päättäjät Riihimäki oli mukana juuri päättyneessä kaksivuotisessa Urban Zone 3 -hankkeessa, jossa tutkittiin yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta kaupunkiseuduilla. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa oli mukana 14 kaupunkiseutua. Kaupunkiseuduille laadittiin niiden asettamien tavoitteiden, toteutuneiden kehityshankkeiden ja suunnitelmien avulla tulevaisuusarvio yhdyskuntarakenteen kehityksestä vuoteen 2030. Tutkimusmenetelmä perustui kaupunkikudosmalliin, jossa kaupunkiseutua tarkastellaan kolmen kaupunkijärjestelmän muutoksina: jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki. Tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisesti paikkatietoaineistoja. Kaupunkiseutujen edustajat pääsivät osallistumaan teematyöpajoihin, joissa teemoina olivat muun muassa keskus- ja palveluverkko sekä asumisen muutokset kaupunkiseuduilla. Riihimäellä keskeinen suunnittelukysymys on yhteyksien luominen keskustan jalankulkuvyöhykkeen eri osakokonaisuuksien (Hämeenkatu, Atomi) välille; tärkeänä tekijänä on veturitallien alue. Asemanseutu muodostaa potentiaalisen sijainnin elinkeinotoiminnoille. Suurimmat hankkeet kuitenkin painottuvat nykyisin autovyöhykkeelle. Mikäli Varuskunta Kokko Taipaleen alue rakennetaan riittävän tiiviiksi ja sinne saadaan lähipalveluja, on alueella potentiaalia joukkoliikennekaupungiksi. Myös pyöräilyverkosto on alueen kannalta tärkeä. Riihimäen yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta keskeiseksi tekijäksi tutkimus nostaa maanhankinnan kohdentamista koskevat päätökset. Urban Zone 3 -hankkeen tulokset on julkaistu raportissa Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017). Hankkeen yhteydessä laadittiin case-analyysi kaupunkiympäristön laadusta Riihimäen keskustan jalankulkureiteillä: Riihimäen kaupunkiympäristön laatu. Analyysi ja kehitysehdotukset (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 14/2016). Gary Wornell Kaupunkiseutujen pitkään jatkunut yhdyskuntarakenteen laajenemis- ja hajautumiskehitys on tutkimuksen mukaan hidastunut ja tiivistymistä on tapahtumassa. Kehitys kasvavien ja taantuvien kaupunkiseutujen välillä on kuitenkin eriytynyt: suuret kasvukeskukset investoivat joukkoliikenteeseen, mutta väestöään menettävillä alueilla rakenne väljenee. Kaupunkiseutujen suunnitelmat osoittavat autokaupungin edelleen kasvavan, mikä on ristiriidassa kaupunkiseutujen omien yhdyskuntarakennetta koskevien tavoitteiden kanssa. Myönteistä on, että tällä vuosikymmenellä voimistunut jalankulkukaupungin kehittyminen jatkuu. Joukkoliikennekaupungin säilyminen ja muodostaminen vaatisi monella seudulla joukkoliikennekäytäviä nykyistä vahvemmin tukevia maankäytön ratkaisuja. Tutkimuksen mukaan täydennysrakentamista tulisi edelleen tehostaa. Tulevaisuuden haasteena on muun muassa lapsiperheille sopivien asuntojen saatavuus jalankulku- ja joukkoliikennekaupungeissa.

31 Kinturinmäen maankaatopaikka otettiin uudelleen käyttöön Kinturinmäen maankaatopaikalle myönnettiin ympäristölupa kesällä 2016 kaupungin omasta toiminnasta syntyvien puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Ympäristölupa mahdollistaa myös lumen, puutarhajätteen ja hiekoitussepelin vastaanottamisen. Alueella on puomijärjestelmä, jonka avulla seurataan kuljetusten määrää ja lajiketta. Kehitystä kuvaavat mittarit Väestön sijainnin jakautuminen Alueelle on vanhan ympäristöluvan mukaan saanut läjittää puhtaita kivija maa-aineksia yhteensä 520 000 m³ ja uusien suunnitelmien mukaan alueelle mahtuu vielä 113 000 m³, mikä tarkoittaa nykyisillä massamäärillä 5,5 vuoden toiminta-aikaa. Risuja, lehtiä ja haravointijätettä voidaan vastaanottaa kaupungin yleisiltä alueilta 3 000 m³ vuosittain. Kaupunki vastaanottaa keväällä ja syksyllä valvotusti muutamana päivänä kaupunkilaisten puutarhajätettä. Ympäristö Liikkujan viikko järjestettiin yhdessä Liikuntatoimen kanssa Yleiskaavalausunnoissa kiinnitettiin huomiota kaupunkirakenteen tiiveyteen ja eheyteen ja uusien kehäteiden kaupunkirakennetta hajauttavaan vaikutukseen. Osallistuttiin yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointiin Keskustan ilmanlaadun hiukkasmittaus toteutettiin. Riihimäen asukastiheys on 241 henkilöä maaneliökilometrillä. Tiheintä asutus on Pohjois-Peltosaaren alueella, jolla on keskimäärin 2 417 asukasta neliökilometrillä. Myös keskustan alue radan länsipuolella on tiheästi asuttua. Keskustapalveluiden alueella, alle 3 km:n etäisyydellä rautatieasemasta asuu 93 % riihimäkeläisistä (27 232). Väljimmin asuttuja ovat kaupungin eteläiset ja läntiset osat (Hiivola, Vähäjärvi, Arolammi, Kytäjä, Järviseutu ja Retkioja), joilla neliökilometrillä asuu keskimäärin 9 asukasta.

32 Riihimäen kevyen liikenteen väylät kpl 18 000 Henkilöautojen määrä Riihimäellä kpl/1000 as 600 16 000 560 14 000 520 12 000 480 10 000 440 8 000 400 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Trafi Henkilöautoja yhteensä Henkilöautoja 1000 asukasta kohti Vuoden 2016 lopussa Riihimäellä oli 17 167 rekisteröityä henkilöautoa ja Kanta-Hämeessä 117 556 autoa. Tuhatta asukasta kohti Riihimäellä oli 588 autoa ja Kanta-Hämeessä 676 autoa. 1000 km 1000 Kaupungin henkilökunnan oman auton käyttö ja hiilidioksidipäästöt 289 326 302 301 288 289 303 CO2 t,kg 50 100 45 49 45 45 43 43 44 42 Uutta kevyen liikenteen väylää rakennettiin noin 700 metriä välillä Apilakatu Uramontie, Riihikatu Välittäjä. 10 1 30 32 29 28 27 27 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1000 km CO2 -päästö tonnia CO2 -päästö kg/ työntekijä Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Veden henkilökunnan omilla autoilla tekemät työasiointi- ja virkamatkat vuonna 2016 olivat 303 326 kilometriä. Matkojen määrä lisääntyi edellisvuodesta noin 14 600 kilometriä eli 5 %. Ajetuista kilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat noin 44 tonnia. Päästöt työnte- 28 34 26

33 kijää kohden kasvoivat hiukan edellisestä vuodesta. Kaupungin henkilökunta tekee lisäksi työ- ja virkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä ja kaupungin omistamia autoja. Ajokilometrejä pyritään vähentämään muun muassa hyödyntämällä kimppakyytejä. Pidemmällä aikavälillä kaupunki ei ole onnistunut vähentämään omilla autoilla ajettujen kilometrien määrää. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyödyntämisessä olisi parantamisen varaa työasiointi- ja virkamatkoilla. Lisäksi jatkossa kannattaisi ohjata vahvemmin hyödyntämään kaupungin autoja henkilökunnan omien autojen sijaan erityisesti jos kaupungin kalustoa saadaan jatkossa ympäristöystävällisemmäksi ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi. Kuva: Teemu Heikkilä Matkat, kpl 150 000 120 000 90 000 60 000 30 000 0 Paikallisliikenteessä tehdyt matkat Matkaa/asukas 5,00 4,70 4,40 4,10 3,80 3,50 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kaupunkiliikenne Palveluliikenne Matkaa/asukas Riihimäen kaupunkiliikenteessä ja palveluliikenteessä tehtiin noin 157 800 matkaa vuonna 2016, mikä oli 9 300 matkaa enemmän kuin vuonna 2015. Paikallisliikenteen matkojen määrä kasvoi erityisesti syksyllä 2016, jolloin paikallisliikenteen uudistukset tulivat voimaan. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA YMPÄRISTÖMYÖNTEISTEN ASENTEIDEN VAHVISTAMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Sivistystoimiala Ruokapalveluissa hävikin metsästystä Koulujen energiansäästökilpailu ja muut teemaviikot/kampanjat (muun muassa kevätseuranta) ja tietoiskut Koulun ympäristöä hyödynnetään opetuksessa Vihreän lipun koulut: Haapahuhta, Harjunrinne, Eteläinen koulu Kestävä kehitys osana opetusta monissa aineissa Ilmiöoppiminen, monet liittyvät ympäristöön ja luontoon Kuntalaisten ympäristötietoutta on edistetty, muun muassa PIM-haastekisa, koulumatkaan liittyvä PIM-haastekisa, viestintä liittyen Liikkujan viikkoon ja Kevyesti kulkien -hankkeeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvä kysely, Liikkuva koulu -hanke. Harjurinteen Vihreä lippu

34 Koulujen energiansäästökilpailu Riihimäen kaupungin tilayksikkö yhteistyössä ympäristönsuojeluyksikön kanssa järjesti koulujen energiansäästökilpailun syyskuun 2015 ja maaliskuun 2016 välillä. Kilpailun tarkoituksena oli edistää energiansäästöä ja tuoda energiansäästö osaksi koulujen päivittäisiä rutiineja. Kilpailun aikana kouluissa toteutettiin lukuisia toimenpiteitä, joilla säästettiin energiaa ja lisättiin tietoisuutta energia- ja ympäristöasioista. Kilpailun aikana kouluissa muun muassa vietettiin villasukkaviikkoja, energiansäästöviikkoa, hävikkiviikkoa ja sähköttömiä päiviä, tehtiin energiaan liittyviä selvityksiä ja projekteja, tehostettiin energiansäästötoimia käytännössä, muutettiin pihavalaistusta energiatehokkaammaksi, suoritettiin jätteeseen ja biojätteeseen liittyviä mittauksia, opiskeltiin energia- ja ympäristöasioita eri oppiaineiden tunneilla sekä pidettiin aamunavauksia energia- ja ympäristöteemoista. Lämpöenergian, veden ja sähkön kulutuksissa saatiin aikaan myös konkreettista säästöä kilpailun aikana. Kilpailun arviointikriteerit muodostuvat 50 % saavutetusta energiansäästöstä ja 50 % koulun muusta energia-asioihin liittyvästä aktiivisuudesta kilpailukauden aikana. Kilpailun voittajat palkittiin diplomilla ja rahapalkinnolla. Yläkoulujen sarjan voitti Harjunrinteen koulu. Alakoulujen sarjassa palkinnon jakoivat Haapahuhdan koulu, Herajoen koulu ja Lasitehtaan koulu. Taide rakennetussa ympäristössä Taide tukee esteettisen, viihtyisän ja mielenkiintoisen ympäristön kehittymistä ja vahvistaa sitä kautta kaupungin identiteettiä, imagoa ja vetovoimaa. Ainutlaatuisuudellaan taide saa paikan tuntumaan erityiseltä ja omalta sekä lisää sen myötä käyttäjien sitoutumista ympäristöstä huolehtimiseen. Rakennettuun ympäristöön suunniteltu taideteos voi parantaa yhteisöllisyyttä, lisätä turvallisuuden tunnetta ja käytännössä jopa vähentää hoito- ja huoltokuluja. Kulttuuripalveluissa on käynnistetty Riihimäen julkisen taiteen periaatteiden luonnostelu vuonna 2016 osana OKM:n rahoittamaa Yhteiskuntataiteilija-hanketta. Toimintaperiaate tulee esittelemään vaihtoehtoja, joilla taidetta voidaan sisällyttää kaupunkisuunnitteluun ja rakennushankkeisiin. Kulttuuripalveluiden ja tekniikan ja ympäristön toimialan yhteistyönä saatiin Riihimäelle kaksi katutaideteosta. Peltosaaren liikekiinteistön päätyseinään valmistui kuvataiteilija Edwina Goldstonen suunnittelema muraali, jonka tekemiseen osallistettin alueen asukkaita. Rautatien alikulkutunnelin ilme koheni myös taiteen avulla. Koko käytävän mittaiset seinämaalaukset toteutti Ola Kalnins osana UPEA16-katutaidefestivaalia. Samalla yhtenäistettiin mainosvitriinien ilme ja niihin lisättiin kuvia lasten taideteoksista. Sekä Peltosaaren että asematunnelin teospaikat ovat olleet ilkivaltaisen sotkemisen kohteina vuosien ajan. Taiteen myötä paikat ovat siistiytyneet ja viihtyisyys on parantunut.

35 Sosiaali- ja terveystoimiala Useissa yksiköissä on ekotukihenkilö, ja osa heistä on osallistunut ympäristökoulutukseen. Riihimäen Vesi Riihimäen Veden tiedotuslehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa osana kaupungin tiedotuslehteä. Jätevedenpuhdistamolla käy koululais- ja muita ryhmiä tutustumassa. Tekniikka Ekotukihenkilöt on nimetty, ja osa heistä on osallistunut ympäristökoulutukseen. Yksiköt osallistuivat muun muassa Reilun kaupan kahvitaukoon, energiansäästöviikkoon, liikkujan viikon henkilöstökilpailuun, Vihervuoteen. Vihervuoden Kotipihakilpailun teemana oli lähiympäristön huomioiminen Toimialan Facebook otettiin käyttöön. Jätteiden lajittelun opastus. Jätekatoksiin opastetaulut eri jätelajeista. Riutta Perinteinen pihakilpailu järjestettiin osana valtakunnallista Vihervuotta Vihervuosi on teemavuosi, jota vietettiin viidettä kertaa vuonna 2016. Teemavuoden tavoitteena oli innostaa ihmisiä, yhteisöjä, järjestöjä ja yrityksiä toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena oli edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Kahden vuoden välein järjestettävä kotipihakilpailu kytkettiin osaksi vihervuoden tapahtumia. Pihojen arvostelussa päähuomio kiinnittyy kaupunkikuvalliseen yleisvaikutelmaan, lähiympäristöön ja huoliteltuun kadunvarsinäkymään. Arvosteluraati tarkasteli pihoja heinä elokuussa, ja palkitut pihat julkistettiin Riihimäki-päivänä 11.9.2016. Kaupunki on jaettu kahteen alueeseen, ja vuonna 2016 tarkasteltiin kaupungin itäisiä ja eteläisiä pihoja. Kotipihakilpailun yhteydessä järjestettiin myös valokuvakilpailu #kotipihakilpailu2016, johon saivat osallistua kaikki riihimäkeläiset pihat. Muita vihervuoden tapahtumia Riihimäellä oli kirjaston Ihan Pihalla! -tapahtuma, jossa juhlistettiin Riihimäen kauppalan kirjaston perustamisen 80-vuotisjuhlaa ja nykyisen kirjastorakennuksen 30-vuotisjuhlaa kirjaston edessä olevassa Kirjastopuistossa. Talkoot, Tapio Aulu

36 Ympäristö Ekotukihenkilöt on nimetty, ja he ovat osallistuneet ympäristökoulutukseen. Yksiköt osallistuivat muun muassa Reilun kaupan kahvitaukoon, energiansäästöviikkoon, liikkujan viikon henkilöstökilpailuun, Vihervuoteen. Tiedotettiin ja viestittiin aktiivisesti ympäristöasioista Ekoarki-työ ja sähköinen Ekoarjen uutiskirje Siisti Riksu -toiminnan koordinointi Reilun kaupan kaupunki -toiminta: muun muassa kahvitaukoja ja keskustelutilaisuus Luontopolkujen taulut kunnostettiin, Hatlamminsuon pitkospuiden kunnostusta edistettiin. Ympäristöjärjestelmän ja ekotukitoiminnan koordinointi, henkilökunnan ympäristötiedotteet Luontokouluvälineistön lainaus Ympäristökoulutusta järjestettiin kaupungin henkilökunnalle. Infotilaisuus Vihreästä lipusta kouluille Ekokaari-lehti 20 vuotta, juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kompostointikurssi kuntalaisille. Ekokaari -lehti täytti 20 vuotta Kaupungin ympäristöjärjestelmän kehittäminen jatkui Vuoden 2016 aikana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää kehitettiin luomalla käytännöt toimialojen johdonkatselmuksiin ja sisäisiin auditointeihin. Näillä uusilla käytännöillä pyritään lisäämään tietoisuutta ympäristöasioista toimialojen johtoryhmissä sekä linkittämään ympäristöpolitiikan toteuminen paremmin osaksi muuta johtamista ja toimintaa. Kaupungin ympäristötiimille ja johtoryhmälle järjestettiin koulutus sisäisistä auditoinneista ja johdon katselmuksista, ja molempia uusia käytäntöjä pilotoitiin tekniikan ja ympäristön toimialalla. Jatkossa vuosittain suoritetaan kaupungin johtoryhmän vuosittaisen johdonkatselmuksen lisäksi jokaisella toimialalla 1 2 toimialan johdonkatselmusta ympäristöjärjestelmään. Lisäksi valtaosa ympäristöjärjestelmään liittyvistä toimialarajat ylittävistä prosesseista kuvattiin prosessikartoiksi vuoden 2016 aikana. Ympäristöjärjestelmän sisäiset auditoinnit otettaneen käyttöön vuoden 2018 aikana. Epranoja Ekokaari, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntien yhteinen ympäristölehti, on ilmestynyt jo 20 vuotta säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Ekokaari-lehti kertoo ruohonjuuritason ympäristöasioista, ja se jaetaan maksutta alueen jokaiseen kotiin kaksi kertaa vuodessa. Lehden päätoimittajana on toiminut koko sen ilmestymisen ajan Urpu-Kaarina Yli-Laurila. Lehden kustantaa Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntien ympäristötoimet. Ekokaaren juhlavuoden kunniaksi lehden toimituskunta järjesti lokakuussa kaikille avoimen kompostointikurssin Riihimäen kierrätyskeskuksessa. Tilaisuudessa Liisa Sivusaari Kiertokapulasta kertoi kompostoinnista paikalla olleelle kiinnostuneelle kuulijakunnalle.

37 Ekoarkityötä ja Reilun kaupan kaupunki kampanjaa Yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa jatkettiin Ekoarki-työmuotoa ja osallistuttiin Reilun kaupan kaupunki -kampanjaan. Reilu kauppa tarjoaa kuluttajalle mahdollisuuden osallistua globaalin köyhyyden vähentämiseen ja vaikuttaa myönteisesti kehitysmaiden ihmisten elämään tekemällä jokapäiväisiä ja yksinkertaisia valintoja. Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla jo yli 1 800 erilaista Reilu kauppa -sertifioitua tuotetta. Reiluista tuotteista löytyy muun muassa kahvia, teetä, sokeria, hunajaa, hedelmiä, kaakaota, suklaata, kukkia ja puuvillaa. Riihimäen kaupunki on Reilun kaupan kaupunkina sitoutunut edistämään hankinnoissaan Reilua kauppaa sekä tiedottamaan Reilusta kaupasta kuntalaisille. Riihimäellä toimii Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmä, joka jakaa tietoa Reilusta kaupasta, innostaa uusia toimijoita mukaan edistämään Reilua kauppaa ja valvoo Reilun kaupan kaupunki -kriteerien täyttymistä. Riihimäen taidemuseolla järjestettiin Reilu kahvitauko toukokuussa 2016 osana Fairtrade Challenge -kampanjaa. Toukokuussa 2016 Riihimäki osallistui Fairtrade Challenge -kampanjaan, jonka tavoitteena oli, että kampanjaviikonlopun aikana ympäri maailmaa nautittaisiin mahdollisimman paljon Reilun kaupan kahvia. Riihimäellä järjestettiin kaikille avoimet Reilut kahvitauot taidemuseolla, kierrätyskeskuksessa ja kauppakeskus Merkoksessa. Lisäksi kaupungin yksiköissä järjestettiin omia Reiluja kahvitaukoja. Lokakuussa Reilun kaupan viikolla järjestettiin keskustelutilaisuus Reilusta kaupasta Riihimäen kirjaston Samuli Parosen salissa. Ympäristötiedon jakamiseksi julkaistiin Ekoarjen uutiskirje 4 kertaa vuoden aikana. Ekoarki-työ on ympäristönsuojeluyksikön koordinoima yhteistyömuoto yhdistysten, seurojen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. Työn tavoitteena on jakaa työryhmään osallistuvien tahojen edustajien avulla positiivisin keinoin tietoa riihimäkeläisille ympäristövastuullisesta kulutuksesta ja elämäntavasta. Kuva: Mirva Helenius

38 Kehitystä kuvaavat mittarit Siisti Riksu -tapahtumia vuonna 2016 Siisti Riksu -kampanja käynnistettiin vuonna 2008. Vuonna 2016 kampanjan avulla jatkettiin kaupungin yksiköiden ja yhteistyötahojen voimin työtä puhtaan ja viihtyisän kaupunkiympäristön puolesta. Teemana vuonna 2016 oli valtakunnallinen Vihervuosi 2016. Kaupungin yksiköt yhteistyötahoineen järjestivät tai osallistuivat muun muassa seuraaviin kampanjoihin ja tapahtumiin: Kotipihakilpailu 2016 Luontopolkuesitteiden päivitys Kiinteistökatselmus, eteläinen alue Perinteiset siivoustalkoot 2. 28.5. Vieraslajien torjuntaa Kansallinen Siivouspäivä muun muassa Tellustorilla 28.5. Kesätorin avajaiset ja juhannusjuhlat, Peltosaari-projekti Nuukailupäivä Kierrätyskeskuksessa 20.4. Perennanvaihtoviikot Kierrätyskeskuksen puistokirppikset 15.6. ja 10.8. Vaarallisten jätteiden keräyskierros 13.4. Jäteselviytyjät kilpailu peruskoulun 4.luokkalaisille, Kiertokapula Oy, osallistujina Riihimäeltä: Eteläinen koulu, Peltosaaren koulu, Patastenmäen puukoulu, Uramon koulu, Haapahuhdan koulu, Herajoen koulu ja Lasitehtaan koulu Taiteiden yö ja museoiden yö Asematunnelin maalaus, UPEA 2016 katutaidehanke ja Telluskadun katutaidetapahtuma Lisäksi Siisti Riksu teema ja banderolli olivat esillä koulujen työssä, varhaiskasvatuksessa sekä nuorisopalveluiden ja kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen tapahtumissa. Energiansäästökilpailu, Talvinen puu.

39 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Konserni- ja hallintopalvelukeskus Osallistuttiin Varaudu tulvaan -oppaan laatimiseen. Opas jaettiin tulvariskialueen kiiteistöihin. Varaudu tulvaan Tulvaturvallisuusopas neuvoo miten Riihimäen tulvariskialueen kiinteistöihin jaettiin maaliskuussa 2016 opas, johon on koottu tietoa siitä, mitä tulisi huomioida ja miten toimia, jos Vantaanjoki tulvii. Tulviessaan joki saattaisi aiheuttaa vahinkoa Peltosaaren, Vanhan Peltosaaren ja Uhkolan alueilla. Riihimäellä voi esiintyä perinteisten kevättulvien lisäksi rankkasadetulvia sekä hyyde- ja jääpatotulvia. Omatoiminen varautuminen Tulvan aiheuttamia vahinkoja on mahdollista rajoittaa etukäteen tehtävillä toimenpiteillä. Opas antaa omakotitalon omistajalle vinkkejä siitä, miten suojautua tulvaa varten. Kodin tulvasuunnitelmaan kuuluu esimerkiksi omaisuuden siirtäminen, sähkövirran katkaiseminen, ensiaputarvikkeista huolehtiminen ja vakuutusten kattavuuden tarkistaminen. Tulvaveden pääsyä rakennukseen voi estää monin tavoin kuten varaamalla rakennustarvikkeita vallien ja patojen tekemiseen sekä tarkistamalla viemäreiden padotusventtiilit. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat vuonna 2011 arvioineet Suomen tulvariskit merkittäviksi 21 alueelle, joista Riihimäki on yksi. ELY-keskuksen, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja Riihimäen kaupungin tuottama esite jaettiin tulvariskialueen kiinteistöihin. Opas on saatavissa sähköisesti organisaatioiden verkkopalveluista ja kaupungin asiakaspalvelupisteistä. KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS OPASTAA TURVALLISEEN ASUMISEEN KIINTEISTÖN TULVATURVALLISUUSOPAS Tulvan aikana oma turvallisuus on kaikkein tärkeintä. Opas kertoo selkeästi, miten toimia, jos oman kodin ympärillä tulvii. Tulvan jälkeen tärkeintä on turvallinen kotiinpaluu ja asuinympäristön palauttaminen asumiskelpoiseksi. Tulvat harvinaisia, mutta mahdollisia Oppaassa kuvataan Riihimäen keskustan merkittävä tulvariskialue karttana, josta näkee ne alueet, jotka keskimäärin kerran 250 vuodessa tapahtuva tulva peittää alleen. Vaikka tällaiset tulvat ovat erittäin harvinaisia, ne ovat kuitenkin tilastollisesti mahdollisia. IIHI www.pelastuslaitos.fi I

40 Sivistystoimiala Pesuaineiden oikea annostelu ja säilytys, voimakkaiden pesuaineiden välttäminen Kouluissa Roska päivässä -liike ja roskien pois vieminen metsäretkillä, siivoustalkoot Vaaralliset kemikaalit ja jätteet säilytetään niille varatussa paikassa. Sosiaali- ja terveystoimiala Vaarallisten aineiden ja jätteiden turvalliseen käsittelyyn kiinnitetään huomiota. Riihimäen Vesi Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät jätevesiverkoston ohituksia. Riihimäen Vesi osallistui kaupungin valmiussuunnittelutyöhön. Laitoksen oman varautumissuunnitelman päivitys käynnistyi. Tekniikka Suunnittelutyössä huomioidaan ympäristöriskien hallinta, ja kaavoituksen yhteydessä laaditaan maaperä-, hulevesi- ja meluselvityksiä. Oman toiminnan riskit on pääsääntöisesti tunnistettu ja on tehty toimenpiteitä ympäristöriskien vähentämiseksi. Koneissa ja autoissa on suodattimet työympäristön parantamiseksi ja päästöhaittojen minimoimiseksi. Kaikista koneiden letkurikoista ja öljyvuodoista ilmoitetaan heti, ja käytännöstä muistutetaan säännöllisesti. Vantaanjoen tulvaryhmän säännölliset kokoukset Vieraslajitorjunta Tulvaopas Lasin kaatopaikan maaperän tutkimus, Peltosaaren aloitusalueen maaperän kunnostus Tulvavesien pidätysmahdollisuuksia kartoitettiin Vantaan- Herajoen valuma-alueella Hämeen ELY-keskus kartoitti kesällä 2016 Riihimäellä ja Hausjärvellä mahdollisia tulvavesien pidätysmahdollisuuksia. Selvityksen laadinta oli osa Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 2016 2021 mukaista toimintaa. Veden pidättäminen valuma-alueella pienentää keskimääräisen tulvan suuruutta jonkin verran. Selvityksessä etsittiin mahdolliset paikat veden pidättämiseen alueella. Selvityksen perusteella valuma-alueelle esitetään 12 kohdetta, jotka voisivat soveltua tulvavesien pidättämiseen valuma-alueella. Jokainen kohde kuitenkin tarvitsee yksityiskohtaisemman suunnitelman. Riihimäellä sijaitseviksi latva-aluekohteiksi nimettiin Riihiniityn allas Metsäkorvessa, Kokonpuisto, Peltosaaren kosteikkopuisto, Uhkolansuo, Teerimäen laaja niittyalue Pohjankorven ja Koivurannan kaupunginosien välissä. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin Herajoen valuma-alue sekä tulvariskialueen alapuolelle jäävä Silmäkeneva. Selvityksen laadintaan osallistui työryhmä, joka koostui Hämeen ELY-keskuksen vesistöasiantuntijoista ja kaupungin edustajista. Selvityksen laati ELY-keskuksen kesäharjoittelija Elina Sorvali. Peltosaari 2004

41 Punkanjoen valuma-alueen hulevesiselvitys Kaupungin pohjoisosaan laadittiin laaja hulevesiselvitys Punkanjoen valuma-alueelle ja tarkemmin rajattuna Punkanojan ja Riihiviidanojan valuma-alueille. Riihiviidanojaan laskee useita pienempiä ojia, kuten Kivioja Riihimäen portin suunnalta. Raviradan kohdalla erkanee neljä haaraa, ja niistä eteläisin ulottuu Punkantien risteykseen saakka. Länteen suuntautuva haara kulkee Uramon koulun tontin kautta ja sairaalan ja paloaseman tonttien välistä. Punkanoja haarautuu kolmeen ojaan Lahdentien Pohjoisen Rautatienkadun liittymän kohdalla. Etelään suuntautuva haara suuntautuu Tienhaaran ja varuskunnan alueille. Itään suuntautuva haara johtaa Haapahuhdan ja Kuulojan teollisuusalueille Lahdentien eteläpuolelle on muodostunut useita kosteikkomaisia alueita, jotka muodostavat kevätvalunnan ja sadejaksojen aikana laajoja vesipintaisia alueita. Alueella aikaisemmin toteutettu maa-ainestenotto on muokannut maanpinnan muotoja ja mahdollistanut nykyiset olosuhteet. Näillä kosteikoilla ei ole hulevesien laajemman hallinnan suhteen merkitystä. Lahdentien pohjoispuolella turvetuotannosta poistuneita alueita hyödynnetään kosteikkona, joka puhdistaa Riihiviidanojaan pumpattavaa vettä. Ympäristö Pohjavesisuojeluryhmän työn koordinointi Riskiyritysten valvonta Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen käynnistettiin Ympäristökatselmus suoritettiin asemakaava-alueella kaupungin eteläosassa. Purkujätteen käsittelyn valvonta Verkostoon liittymisiä valvotaan Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo vesihuoltolain nojalla kiinteistöjen liittymistä vesihuoltolaitosten verkostoon ja päättää liittymisvelvoitteesta vapauttamisesta. Valvontaa on viime vuosina kohdistettu erityisesti vesiosuuskuntien alueisiin, Siirtolaan ja Riuttaan. Vuonna 2016 lähetettiin 32 vesihuollon valvontaan liittyvää kehotusta, niistä suurin osa oli Riutta Hiivola Herajoen vesiosuuskunnan alueelle. Muutama kehotus lähetettiin Riihimäen Veden toiminta-alueella sijaitseville liittymättömille kiinteistöille. Vuonna 2017 jatketaan liittymisten valvontaa ja tulleiden vapautushakemusten käsittelyä. Hulevesiolosuhteet ovat eräillä osa-alueilla jo nykytilassa äärevöityneet. Hallintavelka on muodostunut alueen rakentamisen yhteydessä, kun rakentamisen aikaisissa asemakaavoissa ei ole esitetty velvoitteita hulevesien kiinteistökohtaiselle hallinnalle. Uusilla asemakaava-alueilla tämä velvoite tulee toteutumaan. Vanhojen asemakaava-alueiden osalta hallintavelka hoidetaan keskitetyillä hallintarakenteilla. Nykyisiä päävirtausuomia sekä niiden yhteydessä olevia kosteikkoja ja lammikoita kehitetään ja ylläpidetään.

42 Kehitystä kuvaavat mittarit Jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimusten täyttyminen Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty vesimäärä oli vuonna 2016 yhteensä 4 610 817 m³. Tästä määrästä Riihimäen osuus oli 83,5 % ja Hausjärven ja Lopen osuus yhteensä 16,5 %. Jäteveden puhdistamon saneerauksen seurauksena puhdistustulokset ovat parantuneet aikaisemmista, eikä vuonna 2016 tullut lupaehtojen ylityksiä. Myöskään ohituksia ei tarvinnut tehdä. metriä 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 erikseen erikseen saneerattu saneerattu pääviemäri pääviemäri metriä metriä vanhojen vanhojen alueiden sv alueiden täydennysrakentaminerakentaminen metriä metriä saneerauksen yhteydessä rakennettu rakennettu sv metriä sv metriä saneerattu saneerattu jv metriä jv sv täydennys- metriä Vuoden 2016 lopussa jätevesiviemärin kokonaispituus oli 191,6 km ja hulevesiviemäriverkoston pituus 123 km. Sekaviemäriä jätevesiverkostossa oli noin 33 km. Hulevesiä johdetaan osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana tilastoissa. Kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jäte- ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen. Epranoja

43 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2013 2016 Panokset 2013 2014 2015 2016 Raakaveden hankinta pohjavesi Herajoki m 3 841 682 822 182 833 662 979 249 Piirivuori m 3 1 255 531 1 283 075 1 186 306 1 249 685 Kormu m 3 449 803 439 387 444 693 534 358 Yhteensä m 3 2 547 016 2 544 644 2 464 661 2 763 292 Käytetyt kemikaalit Vedenkäsittely Herajoki juraperle kalkkikivi tn 24 24 27 0 natriumhydroksidi tn 12 24 11 0 Haapahuhta natriumhydroksidi tn 14 14 14 14 Jätevedenkäsittely ferrosulfaatti tn 814 807 690 575 polymeeri tn 9 13 12 12 Ostettu energia Sähkö Vedenkäsittely ja -jakelu kwh 1 283 669 1 298 879 1 297 332 1 351 108 Paineenkorotus kwh 99 223 98 367 91 028 119 152 Viemäriverkosto kwh 340 171 323 039 346 096 337 015 Jätevedenkäsittely kwh 2 867 697 3 105 613 2 536 930 2 901 318 Hulevesi kwh 4 375 Tuotettu energia kwh 100 000 100 000 495 465 330 803 Käytetyt polttoaineet kevyt polttoöljy veden hankinta l 27 522 31 498 32 606 6 330 jätevedenpuhdistus l 0 0 3 472 7 200 maakaasu jvp vedenhankinta m³ 9 440 jätevedenkäsittely m³ 19 284 21 753 14 182 41 941 biokaasu jvp m³ 670 000 580 000 310 253 303 563 Käyttökustannukset veden hankinta 417 001 427 060 435 266 439 609 paineenkorotus 12 315 12 139 16 087 16 745 jätevedenpumppaus 107 192 90 679 82 763 97 075 huleveden pumppaus 2 161 2 674 jätevedenpuhdistus 1 142 703 1 155 572 1 118 828 1 234 658 jätevesiverkosto 272 231 224 773 221 400 224 090 hulevesiverkosto 75 486 93 910 vesijohtoverkosto 367 899 425 906 349 166 387 640 Tuotokset 2013 2014 2015 2016 Pumppaus verkostoon käsitelty vesi Herajoki m 3 754 964 748 872 759 328 697 878 Haapahuhta m 3 1 256 741 1 283 347 1 186 306 1 272 996 Kormu m 3 417 383 435 998 443 693 525 740 Hikiä m 3 130 614 130 828 130 624 133 998 Yhteensä m 3 2 559 702 2 599 045 2 519 951 2 630 612 Veden myynti Riihimäki m 3 2 292 652 2 311 696 2 155 848 2 251 971 Laskuttamaton kulutus m 3 267 050 287 349 364 103 363 641 % 10,4 11,1 14,4 14,4 Jätevesi Riihimäeltä m 3 3 973 363 4 178 589 3 954 623 3 851 342 Lopelta m 3 241 688 236 399 378 632 378 594 Hausjärveltä m 3 394 185 365 212 433 982 380 881 ohitukset m 3 23 227 62 0 0 yhteensä m 3 4 632 463 4 780 262 4 767 237 4 610 817 Kuivattu liete muualle käsiteltäväksi tn 3 333 3 426 3 840 3 831 Lietteen metallikuorma elohopea kg 0,39 0,35 0,46 0,45 kadmium kg 0,51 0,47 0,87 0,48 kromi kg 48 34 50 36 kupari kg 171 183 227 214 lyijy kg 34 26 37 24 nikkeli kg 24 23 29 21 sinkki kg 467 431 517 446 arseeni kg 3,0 3,3 3,7 3,4 Päästö veteen BHK 7atu kg 40 150 30 660 14 280 23 515 COD Cr kg 189 800 175 200 125 430 133 710 P kok kg 1 570 1 350 785 1 010 N kg 87 600 87 600 79 790 59 940 NH 4 -N kg 12 775 21 170 960 6 915 SS kg 54 750 36 365 16 250 20 750 Jätteet välpejäte polttoon kg 88 75 71 99 rasvanerotuksen jäte kg 18 010 15 280 13 480 5 320 ongelmajäte Ekokemille kg 1 000 1 000 1 650 1 000 Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät jäteveden - ja lietteen käsittelykustannukset. Kaikista kustannuksista on vähennetty poistot.

44 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2016 Tämä on kahdeksas Riihimäen kaupungin ympäristötilinpäätös ja sen laadintaan on käytetty ECG Oy:n projektissa Kunnan ympäristökustannukset ja -tunnusluvut ympäristötilinpäätöksen laatimiseen koottua ohjetta. Ympäristötilinpäätöksessä kulut, tuotot ja investoinnit luokitellaan soveltuvin osin yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaisesti. Ympäristötilinpäätöksessä on mukana Riihimäen kaupungin omaan toimintaan kuuluvat toimintayksiköt ja vesihuoltoliikelaitos. Tilinpäätöksestä on rajattu pois kuntakonserniin kuuluvat yksiköt. Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja, jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassa edistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja terveyttä, tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta. Kaikkien ympäristökustannusten lähtötiedot eivät ole hallintokuntien kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan perustuvat osittain arvioihin. Osa tiedoista, kuten ympäristöperusteiset verot ja maksut, on laskettu tilastoidun kulutuksen sekä veron ja maksun perusteen mukaan. Monet ympäristöasiat ovat integroituneet tavanomaiseen toimintaan siten, ettei kaikkia ympäristökustannuksia ole kyetty ilmoittamaan tai osa kustannuksista on suuntaa antavia. Tästä syystä ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti suurempi kuin nyt raportoidut ympäristökustannukset. Kehitettävää on edelleen tietojen tunnistamisessa ja keräämiskäytännöissä. suurin tuottoerä, jonka osuus oli noin 77 % kaikista ympäristötuotoista. Jätehuollon tulot koostuvat järjestetyn jätteenkeräyksen tuloista ja olivat noin 20 % kaikista ympäristötuotoista. Kaupunkiorganisaation omien kiinteistöjen jäte- ja jätevesimaksut sisältyvät ympäristötuottoihin. Jätemaksuja kaupunki maksoi 300 430 ja jätevesimaksuja 189 610. Jätevesituottoja saatiin lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta yhteensä 576 360. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 3 Jätehuolto ja roskaantuminen; 1 402 Riihimäen ympäristötuotot 2016 (1 000 ) Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät; 26 Ympäristönsuojelun edistäminen; 157 Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kaupungin saamia tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Riihimäellä ympäristötuotot vuonna 2016 olivat noin 22,7 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi asukasta kohden 237. Kaikkiaan ympäristötuottoja kertyi 6,9 miljoonaa. Jätevesien käsittely oli Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 5 334

45 Ympäristökulut Ympäristökuluilla tarkoitetaan kuluja, jotka ensisijaisesti käytetään ympäristönsuojeluun tai sen edistämiseen. Myös sähkö- ja polttoaineverot katsotaan ympäristökuluiksi, koska niillä katsotaan olevan kulutusta ohjaava vaikutus. Kun mukaan lasketaan myös ympäristönsuojelulaiteinvestointien poistot, ovat Riihimäen ympäristökulut 3 % kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Ympäristönsuojelun poistoihin on laskettu mukaan jätevedenpuhdistuksen ja viemäriverkoston poistot. Ympäristökuluja ja -poistoja kertyi asukasta kohden 203 ja kaikkiaan noin 5,9 miljoonaa. Jätevesien puhdistuksen osuus oli suurin, 29,5 % kaikista ympäristönsuojelun kuluista. Jätehuollon kulujen osuus oli 23 % ja polttoaine- ja sähköverojen osuus 10 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät muodostivat 4 % kaikista ympäristökuluista ja ympäristönsuojelun edistäminen noin 3 %. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät; 230 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu; 20 Melun ja tärinän torjunta; 30 Riihimäen ympäristökulut 2016 (1 000 ) Ympäristönsuojelun edistäminen; 184 Polttoainevero; 150 Sähkövero; 457 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu; 176 Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai kaupungin ympäristösuorituskyvylle. Ympäristöinvestoinnit olivat 36,3 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Ympäristöinvestointeja tehtiin 130 :lla asukasta kohden. Kaikkiaan ympäristöinvestointeja tehtiin 3,8 miljoonalla :lla. Suurimmat ympäristöinvestoinnit, 1,9 miljoonaa (50 % ympäristöinvestoinneista) liittyivät viemäriverkoston rakentamiseen, saneeraamiseen ja jätevedenpuhdistamon saneeraamiseen. Ympäristönsuojelun edistämiseen, eli katuvalaistuksen saneeraukseen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen käytettiin 23 % ympäristöinvestoinneista. Pilaantuneen maaperän puhdistukseen käytettiin 17 % ympäristöinvestoinneista ja pyöräteiden rakentamiseen 7 % ympäristöinvestoinneista. Melun ja tärinän torjunta; 60 Riihimäen ympäristöinvestoinnit 2016 (1 000 ) Ympäristönsuojelun edistäminen; 886 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu ; 264 Maaperän ja pohjaveden suojelu; 25 Jätehuolto ja roskaantuminen; 1 339 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely (sisältää poistot); 3 308 Maaperän ja pohjaveden suojelu; 650 Jätehuolto ja roskaantuminen; 23 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely; 1917

46 Ympäristövastuut Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä tuleva vastuu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana ja ympäristötilinpäätökseen se merkitään pakollisena ympäristövarauksena tai ympäristövelkana. Ympäristövaraus on tiedossa oleva tuleva ympäristömeno. Varaus on pakollinen, kun meno kohdistuu aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on pidettävä varmana ja todennäköisenä, sitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen tai se perustuu lakiin tai kunnan sitoumukseen sivullisia kohtaan. Riihimäen kaupunki on tunnistanut toimintaansa liittyvät ympäristövastuut ja merkinnyt ne tilinpäätökseen. Riihimäen pakolliset ympäristövaraukset 2016 1000 Kinturinmäen ja Korttionmäen maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 180 Yhteensä 1000 180 Kaupungin omistamalla maalla olevia riskikohteita Vanhat kaatopaikat Kaupungin omistukseen siirtyneen Lasitehtaan vanhan riskikaatopaikan maaperä- ja pohjavesitutkimuksia on tehty vuodesta 2004 alkaen. Kunnostustarpeen arviointi riskinarviointeineen valmistui vuonna 2016. Hämeen ELY-keskus päättää jatkotoimista. Uhkolansuon vanhalla kaatopaikalla tehdyt maaperän tutkimukset osoittavat maaperän pilaantuneen kaatopaikkatoiminnan vaikutuksesta. Kunnostustarpeen tarkempi arviointi edellyttää lisätutkimuksia. Entisellä Juppalan kaatopaikalla todettiin jätetäyttöä asemakaavoitukseen liittyvissä maaperätutkimuksissa vuonna 2014. Maaperä on kunnostettava viimeistään alueen rakentamisen yhteydessä. Peltosaaren asemakaavan laadintaan liittyen tutkittiin alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta. Maaperässä todettiin jätetäyttöä. Maaperän kunnostus valmistui tammikuussa 2017. Pilaantunut pohjavesi Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitettiin vuonna 2014. Osana suunnitelmaa tarkistettiin myös riskikohteet sekä pohjavesialueiden seurantaohjelmat. Pohjaveden seurantaa tehdään vuosittain Riihimäen Veden toimesta. Valtakatu 11:ssä Neste Markkinointi Oy:n kaupungilta vuokraamalla kiinteistöllä loppui jakeluaseman toiminta vuoden 2009 lopussa. Maaperän kunnostuksen jälkeen kaupungin omistamalle alueelle jäi kiinteistön asumiskäyttöä mahdollisesti rajoittavaa pilaantuneisuutta pohjaveteen. Pohjaveden seurantatulosten pohjalta Hämeen ELY-keskus päättää jatkotoimista. Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkui toimintansa lopettaneella Teboil Oy:n jakeluasemalla. Maaperä on pääosin kunnostettu. Pilaantunutta maata on jäänyt viereiselle kaupungin omistamalle puistokaistaleelle. Hämeen ELY-keskus päättää seurantatulosten pohjalta puhdistamisen loppuunsaattamisesta. Maankaatopaikat Korttionmäen maakaatopaikan jälkihoitotyöt aloitettiin vuonna 2004 ja saatettiin valmiiksi vuoden 2012 lopulla. Suljetun kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain. Kinturinmäen maankaatopaikka otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2016. Toiminnalle on ympäristöluvassa asetettu 12 000 :n suuruinen vakuus. Kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain. Ympäristötilinpäätös yhteenveto Riihimäellä vuonna 2016 ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit jakautuivat aihealueittain taulukon mukaisesti. Ympäristökuluissa on mukana polttoaine- ja sähkövero sekä viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistuksen investointien poistot. Ympäristötuottoja kertyi yhteensä 6,8 miljoonaa, ympäristökuluja verojen ja poistojen kanssa yhteensä 5,6 miljoonaa. Ympäristöinvestointeihin käytettiin yhteensä 3,3 miljoonaa.

47 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 2016 Tuotot Kulut I nvestoinnit Tuotot Kulut Investoinnit 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 115 0 0 176 264 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 5 330 1594 3 061 5 334 1743 1 917 Jätehuolto ja roskaantuminen 1357 1444 18 1 402 1339 23 Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 52 0 0 25 650 Melun ja tärinän torjunta 0 9 0 0 30 60 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 2 25 0 3 20 0 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 29 256 0 26 230 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 127 184 260 157 184 886 Yhteensä 6 845 3 678 3 339 6 922 3 747 3 800 Ympäristöperusteiset verot Polttoainevero 132 150 Sähkövero 349 457 Ympäristötoimintakulut yhteensä 4 159 4 354 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Jätevedenpuhdistus 988 998 Viemäriverkosto, sis. sadevesiviemärit 464 567 Kaikki yhteensä 5610 5919 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Tuotot 2015 2016 Ympäristötuotot/ kunnan kaikki toimintatuotot 22,6 % 22,7 % Ympäristötuotot/ asukas 234 237,2 Kulut Ympäristökulut + poistot/ kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 3 % 3,1 % Ympäristökulut + poistot/ asukas 191,7 202,8 Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/ kunnan kokonaisinvestoinnit 27,6 % 36,3 % Ympäristöinvestoinnit/ asukas 114,1 130,2

48 TYTÄRYHTEISÖT Riihimäen kaupungin nykyiset konserniohjeet ovat olleet voimassa vuoden 2007 alusta. Ohjeissa kunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä (osakeyhtiö, yhdistys tai muu yhteisö ja säätiö), jossa kunnalla yksin tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta. Konserniohjeiden mukaan Tytäryhtiöiden tulee noudattaa toimintansa suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita. Raportti ympäristöpolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojeluyksikköön samassa aikataulussa kuin tilinpäätös talous- ja suunnitteluyksikölle. Raportit sisällytetään kaupungin ympäristöraporttiin. Seuraavassa on kerrottu lyhyesti tytäryhteisöissä vuonna 2016 tehdystä ympäristötyöstä. Riihimäen Kotikulma Oy Kiinteistöjen pihoissa käytetään kotimaisia kasvien istutuksia. Hankinnoissa pyritään huomiomaan koko elinkaari. Jäteneuvontaa ja ympäristöasiaa on asukasoppaassa, ja se jaettiin kaikkiin huoneistoihin vuonna 2016. Kiinteistöjen siirtymistä kaukolämpöön ja kulutuksen seuranta edistettiin. Energiansäästötavoitteet on täytetty. Henkilökuntaa on osallistunut huoltotoiminnan koulutukseen ympäristö- ja energiatehokas huoltomies. On edistetty led-valaisimiin siirtymistä ja jatkettu IV-nuohous- ja säätötoimenpiteitä. Työntekijöitä on kannustettu liikkumaan polkupyörillä, erityisesti Peltosaaren asuinalueella. Hiekannosto toteutetaan veden kanssa ja pyritään minimoimaan pöly- ja meluhaitat työmenetelmillä. Sadevesien hallintaa on parannettu kiinteistöissä. Ajosuunnittelulla ja sähköisillä työmääräyksillä pyritään vähentämään turhaa ajoa. Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli Uuden jäähallirakennuksen osalta vuosi 2016 oli toinen kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 359,6 MWh (2015: 391,4 MWh), sähkön kulutus oli 1 716 kwh (1 747 kwh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 5 510 m³ (5 008 m³). Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2016 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin liikuntapalvelu. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuoden 2016 aikana. Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema Uuden paloaseman osalta vuosi 2016 oli toinen kokonainen toimintavuosi. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 341,6 MWh (2016: 341,0 MWh), sähkön kulutus oli 314 kwh (267 kwh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 957 m³ ( 916 m³). Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2016 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Kiinteistön käyttäjänä on Kanta-Hämeen Pelastuslaitos, joka on vuokrannut kiinteistön. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuoden 2016 aikana. Kiinteistö Oy Riihimäen Kalevanrinne Kalevanrinteen osalta vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden 2015 toiminnan osalta asukkaat muuttivat taloon vasta keväällä 2015. Rakennus valmistui syyskuussa 2014. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 131 MWh (2015: 137 MWh), sähkön kulutus oli 76 kwh (71 kwh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 869 m³ (595 m³). Kiinteistön pääkäyttäjä on kaupungin sosiaalitoimi, joka jälleenvuokraa tilat mielenterveyskuntoutujille asunnoiksi. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2016 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuoden 2016 aikana. Riihimäen Linja-autoasema Oy Kiinteistössä on vain pari vuokralaista, minkä johdosta kiinteistön energiankulutukset ovat maltillisia. Lämmön kulutus vuonna 2016 oli 103 MWh (101 MWh) ja vettä rakennuksessa käytettiin 45 m³ (29 m³). Veden kulutusta kasvatti yhtiössä tapahtuneet kaksi vesivahinkoa. Yhtiö ei ole suorittanut vuonna 2016 erityisiä ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Yhtiön ympäristöohjelma laadittiin vuoden 2016 aikana. Kiinteistö Oy Paimenpolku On tehty vieraslajitorjuntaa tarvittaessa (espanjansiruetanat). Asukastoimikunnan kanssa on ohjeistettu asukkaita sähkön, lämmön ja vedenkulutuksen tarkkailussa, autojen tyhjäkäynnin vähentämisessä ja jätteiden lajittelussa. Romuajoneuvot on poistettu parkkialueelta. Remonttijätteet on lajiteltu asianmukaisesti.

49 RHL-Data Oy Materiaalitehokkuutta edistetään jatkuvalla pyrkimyksellä sähköisten tietoaineistojen käyttöön ja prosessien sähköistämiseen, jolloin muun muassa paperia ja energiaa kulutetaan entistä vähemmän ja sähköiset prosessit vähentävät liikkumisen tarvetta. Sähköisen toiminnan edellyttämien tietoteknisten laitteiden elinkaaret pyritään pitämään mahdollisimman pitkinä ja laitteistot poistetaan romuttamalla niin, että kaikki hyödynnettävät materiaalit kierrätetään. Yhtiön toimitilat Riihimäen Matkakeskuksen yhteydessä tarjoavat mahdollisuuden joukkoliikenteen käyttöön työmatkoilla. Yhtiön hankintapalvelu etsii ja tarjoaa kaupungin hankintayksiköille tietoa muun muassa energiatehokkuuden ja kierrätettävyyden sekä tavaroiden ja aineiden muun ympäristöystävällisyyden ottamiseksi huomioon valintakriteereitä määriteltäessä. Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy allekirjoitti energiatehokkuussopimuksen keväällä 2009, ja vuoden 2016 loppuun mennessä säästöä on kertynyt 1 296 MWh. Energiaa on säästetty uusimalla lämpöverkostoa ja lopettamalla erillisverkoissa olleiden öljykäyttöisten lämpökeskusten käyttö. Vuonna 2016 yhtiö allekirjoitti uuden energiatehokkuussopimuksen, joka on voimassa vuosina 2017 2025. Uuden sopimuksen aikana tehostetaan yhtiön oman energian käyttöä vähintään 420 MWh. Riihimäen Kaukolämpö on hankkinut lämpöasiakkaidensa käyttöön Kulutus-Web -järjestelmän, jonka avulla asiakkaat voivat seurata omaa lämpöenergian kulutustaan kuukausittain. Ekokem 2015, Tapio Aulu Riihimäen Kaukolämmön kaukolämpöenergiasta (190 873 MWh) tuotettiin jätteenpoltolla 180 720 MWh, uusiutuvilla polttoaineilla 0 MWh ja fossiilisilla polttoaineilla 10 153 MWh. Riihimäen Kaukolämpö Oy jatkaa neuvotteluja biopolttoaineilla tuotetun lämmön lisäämiseksi. Yhtiön omien lämpökeskusten ympäristöriskit pyritään minimoimaan viikoittaisilla (talviaikana vuorokausittaisilla) tarkastuskäynneillä. Kaukolämpöputkien suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään luonnonvarojen käytön ja ympäristön turmelemisen minimoimiseen. Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli Kaupungin omistamat tilat on vuokrattu Scandic Riihimäelle ja Riihimäen Teatteri Oy:lle. Lisäksi rakennuksen osakkeista/liikehuoneista 13 % on yksityisessä omistuksessa ja käytössä. Kiinteistön isännöinti, taloushallinto sekä huolto- ja hoitopalvelut ostetaan paikallisilta toimijoilta, jotka huolehtivat energian kulutuksen seurannasta sekä lämmön ja veden laskutuksesta, kulutusseurannan perusteella. Käyttöön perustuva laskutus ohjaa kiinteistön käyttäjiä ympäristöystävällisempään toimintaan. Kiinteistössä kulutettiin lämpöä 13 % edellistä vuotta enemmän. Normitettu kulutus kuitenkin laski 2 %. Sähkön kulutus laski 17 %. Koy Riihimäen Yritystalo Vuonna 2016 tehtiin kiinteistön kuntoarvio. Kiinteistön kuntoarvion avulla suunnitellaan tehtävät korjaukset oikea-aikaisesti. Kiinteistön ikkunat, parveke- ja teknistentilojen ovet uusittiin. Uudet ovet ja ikkunat ovat energiatehokkaampia kuin vanhat. Veden, sähkön ja lämmitysenergian kulutuksen seuranta. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Vuokralaisia on tiedotettu kiinteistöjen jäte- ja kierrätysasioista, jätteet lajitellaan. Pyritään sähkönkulutuksen vähentämiseen. RTOY tukee vuokralaisia led-valaistukseen siirtymisessä. RTOY osallistuu yhdyskuntarakennetta tiivistävien kaavahankkeiden ideointiin. Riihimäen Erämessut Oy, tietoja ei saatu vuodelta 2016. Riihimäen Teatteri Oy, tietoja ei saatu vuodelta 2016.

50 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA Riihimäellä ympäristön tilan seurantaa on kehitetty yhdennetyn seurannan suuntaan:tietyllä koealalla seurataan ympäristön tilan, ilmanlaadun, pintavesien ja pohjaveden sekä luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Riihimäen ympäristön tilaa esittelevä raportti on julkaistu Riihimäellä noin kymmenen vuoden välein. Tuorein raportti Riihimäen ympäristön tila 2012 ilmestyi loppuvuodesta 2013. Raporttiin on koottu laajasti tietoa Riihimäen ympäristön tilasta ja ympäristön tilan seurannasta. Raportti löytyy ympäristönsuojelun internetsivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi/ymparisto. Tässä vuosittain julkaistavassa kaupungin ympäristöraportissa kerrotaan vain lyhyesti tutkimusten tilanteesta sekä tarkemmin kyseisenä vuonna tehdyistä tutkimuksista. Ilmanlaatu Riihimäen ilmanlaadun seuranta käsittää hiukkasten ja typenoksidien leviämismallitutkimukset ja pitoisuusmittaukset. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia selvitetään puolestaan bioindikaattoritutkimuksen avulla. Tutkimukset uusitaan noin kymmenen vuoden välein. Vuonna 2010 Ilmatieteenlaitos selvitti Riihimäen ilmanlaatua leviämismallin avulla. Autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Ilmanlaatu Riihimäellä on pääsääntöisesti hyvä, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ympäristön tilaan tutkittiin bioindikaattoreiden avulla vuosina 2014 2015. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät selvimpinä voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla, jäkälien kuntoa huononsivat teollisuustoiminta, energiantuotanto, jätteenkäsittely ja jätevedenpuhdistamot. Riihimäen alueen metallikuormitus näkyi humuksen ja sammalen metallipitoisuuksissa, jotka olivat usean metallin osalta korkeimmillaan Haapahuhdan alueella. Ilmanlaadun hiukkasmittaukset Kolmiopuistossa Ilmatieteen laitos mittasi Riihimäen keskustan ilmanlaatua touko lokakuussa 2016. Mittaustulosten mukaan ilmanlaatu oli hiukkaspitoisuuksien osalta pääsääntöisesti hyvää. Mitatut hiukkaspitoisuudet olivat tyypillisiä Riihimäen kokoiselle kaupungille, ja ne alittivat selvästi hiukkaspitoisuuksille annetun ilmanlaadun ohje- ja raja-arvotason. Autoliikenteen pakokaasupäästöt ja liikenteen ilmaan nostama katupöly vaikuttivat eniten Kolmiopuistossa mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Mittauksissa ei voitu havaita energiantuotannon ja teollisuuden laitosten vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin. Keskimäärin suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet havaittiin tyynellä säällä, jolloin pakokaasupäästöjen ja pölyämisestä aiheutuvien hiukkaspäästöjen laimeneminen on lähellä maanpintaa heikkoa ja pitoisuudet voivat kohota normaalia korkeammiksi. Kolmiopuistossa mitatuista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista laskettiin ilmanlaadun indeksi. Indeksillä kuvattuna ilmanlaatu oli Riihimäellä hyvää tai tyydyttävää lähes koko mittausjakson ajan. Ilmanlaatu oli huonoa vain yhtenä päivänä, eikä erittäin huonon ilmanlaadun tilanteita havaittu touko lokakuussa lainkaan. Huonon ilmanlaadun tilanne aiheutui todennäköisesti läheisen rakennuksen purkutyömaan aiheuttamasta pölyämisestä Ilmanlaatumittaus

51 Riihimäen melutilanne ja hiljaiset alueet Koko Riihimäen kaupungin kattava meluselvitys valmistui syksyllä 2008. Laskennallisessa selvityksessä kartoitettiin Riihimäen melutilanne, laadittiin Riihimäelle meluntorjuntasuunnitelma sekä kartoitettiin Riihimäen hiljaiset alueet. Alkuvuodesta 2008 valmistui opinnäytetyönä toteutettu asukaskysely riihimäkeläisten hiljaiseksi kokemista alueista. Meluselvityksen mukaan tieliikenteen melualueella asuu Riihimäellä tällä hetkellä noin 800 henkilöä ja raideliikenteen melualueella 1 100 henkilöä. Järvien vedenlaatu Riihimäen pintavesien säännöllinen vedenlaadun seuranta käynnistyi vuonna 2006. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2015, jolloin tutkittiin järvien vedenlaatua. Seuraavan kerran järvien ja lampien vedenlaadun seuranta toteutetaan vuonna 2018. Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita Riihimäen vähävetisellä alueella. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia, runsasravinteisia humusjärviä. Paalijärven vesiensuojelun tehostamiseksi on tehty toimenpiteitä, muun muassa kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta on toteutettu metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi. Vähäjärven ja Paalijärven veden kemikaalikäsittely on myös ollut esillä. Kesän 2016 luontoinventoinnit Kesällä 2016 inventoitiin kaksikymmentä seurantaohjelmaan kuuluvaa luontokohdetta ja arvioitiin niiden suojelutarvetta. Selvityksen perusteella alueista suojelualueiksi sopivat maakunnallisesti arvokkaat alueet Paalijoen kanjoni, Kassoskivenmaa, Riuttanmäki Riuttanlukot, Pähkinistönmäki ja Arolammi sekä paikallisesti arvokkaista kohteista Kormun korven läntinen osa ja Silmäkenevan alue. Riuttan harjualueelta löydettiin uusi perinnebiotooppikohde, Myllysillan laidun, joka on noin hehtaarin laajuinen kuusimetsälaidun. Viiden alueen rajausta laajennettiin ja viiden alueen rajausta supistettiin aiemmasta inventoinnista. Riihimäen linnusto Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin. Riihimäen linnustoselvitys päivitettiin viimeksi vuosina 2013 2014 Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen avustuksella. Selvityksen mukaan Riihimäen lintulajisto on säilynyt runsaana. Riihimäeltä löytyy monipuolisia elinympäristöjä vanhojen metsien alueista kosteikkoihin ja kulttuurimaisemaan. Vesistöjä on suhteellisen vähän, mikä näkyy lajirunsaudessa. Riihimäen alueella havaittiin yhteensä 228 lajia. Joukossa on säännöllistä pesimälajistoa, vuosittain Riihimäen läpi muuttavia lintuja sekä valtakunnallisia harvinaisuuksia. Leppälintu, Juha Mälkönen Luonnon monimuotoisuus Riihimäen arvokkaat luontokohteet kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 1990 ja 1991. Vuonna 2005 valmistui seurantaohjelma Riihimäen luonnon monimuotoisuudelle (LUMOS), ohjelmaan kuului tuolloin 98 kohdetta. Seurantaohjelma päivitetään luontokohteiden inventointien yhteydessä, pääasiallinen seurantaväli on 10 vuotta.

52 Uhanalaiset lajit Riihimäen lepakkokartoitus valmistui vuonna 2007 kattaen koko Riihimäen kaupungin alueen. Merkittävimmät ja monilajisimmat Riihimäen lepakkoalueet sijaitsevat Vatsiassa ja Arolammilla. Kaupunkialueella aktiivisimmat lepakkopaikat ovat Vantaanjoella Peltosaaren kohdalla sekä Lasitehtaan ja hautausmaan ympäristössä. Myös Varuskunnan alue on ajoittain erittäin aktiivinen lepakkoalue. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja löytyi niukalti. Merkittäviä ruokailualueita löytyi 26. Näistä kaksi on I-luokan, viisi II-luokan ja 19 III-luokan aluetta. Riihimäen liito-oravien esiintymisalueet on kartoitettu koko kunnan kattavasti vuosina 2004 ja 2013. Kevään 2013 inventoinnissa Riihimäen kaupungin alueelta paikannettiin 23 liito-oravan asuttamaa reviiriä. Riihimäellä liito-oravanaaraiden määrä oli enää 10 20 yksilöä, ja kannan väheneminen yhdeksässä vuodessa on todennäköisesti suuruusluokkaa 20 35 %. Asutut alueet keskittyvät yhä Riihimäen etelä- ja lounaisosien metsä- ja järviseudulle sekä kaupungin itäpuolelle. Riihimäen kaupungin itäosassa on ollut esiintymiskeskus, joka sijoittui varuskunnan ja Uhkolan kaupunginosan väliselle alueelle. Viime vuosina liito-oravien määrä alueella on vähentynyt merkittävästi. Vahteriston liito-oravaselvitys 2016 Keväällä 2016 selvitettiin Vahteriston luonnonsuojelualueen liito-oravien esiintymistä alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan pohjaksi. Luonnonsuojelualueelta ei löydetty selvityksessä liito-oravan lisääntymistai levähdyspaikkoja. Luonnonsuojelualueen lähin tunnettu reviiri Vahteriston pellonreunuksessa todettiin asumattomaksi. Pesäpuiden ja reviirin isojen haapojen tyvillä oli vanhoja kiipeämisjälkiä ja vanhojen virtsaläikkien tyyppisiä jälkiä. Tuoreita merkkejä liito-oravasta löydettiin luonnonsuojelualueen länsipuolella sijaitsevasta metsästä. Liito-oravat Lepakko

53 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEITA Ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessä jo 17 ympäristöraporttia on hallintokuntien yhteisvoimin työstetty toimivaksi seuranta- ja viestintävälineeksi. Ympäristöpolitiikan toteutumisen seuraamiseksi on pyritty löytämään mahdollisimman käyttökelpoisia mittareita ja tunnuslukuja. Kaikilta osin seurantatietoa ei kuitenkaan ole vielä saatavissa. Tulevaisuudessa indikaattoreita ja tiedon keräämistä on edelleen kehitettävä, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään seuraamaan entistä paremmin. Kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristöpolitiikan ja ilmastostrategian avulla kaupunki pyrkii vastaamaan omalla toiminnallaan myös maailmanlaajuisiin ympäristöuhkiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Vaikka nämä haasteet on jo melko hyvin tiedostettu, tekemistä tavoitteisiin pääsemiseksi edelleen riittää. Kaikilta osin ympäristövaikutuksia ei myöskään vielä tunnisteta riittävästi päätöksenteossa. Riihimäen keskusta on nimetty Kanta-Hämeen ainoaksi merkittäväksi tulvariskialueeksi, joten ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi ilmastonmuutokseen varautumiseen tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Myös luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on entistä haastavampaa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. On tärkeää, ettei kaupunkirakenteen anneta hajautua, sillä hajautunut yhdyskuntarakenne aiheuttaa paitsi yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumista, myös lisää kasvihuonekaasujen päästöjä muun muassa metsien hiilinielun pienenemisen ja autoriippuvuuden myötä. Ympäristötyötä tehdään kaikissa hallintokunnissa ja työyksiköissä. Ympäristön huomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntien toiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Vuonna 2016 työyksiköiden ympäristöohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristökasvatukseen. Merkittäviä ympäristöpanostuksia kohdistui Herajoen vedenottamon, vesi- ja viemäriverkoston sekä jätevesipumppaamon saneerauksiin. Energiatehokkuutta parannettiin muun muassa tekemällä energiakatselmukset Pohjolanrinteen yläasteella, Kirjauksen päiväkodissa ja Metsästysmuseossa sekä uusimalla katuvaloja LED-valoiksi. Myös lukuisia muita toimenpiteitä tehtiin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Ympäristöjärjestelmätyö on myös laajentunut varsinaisen kaupunkiorganisaation ulkopuolelle kaupungin tytäryhteisöjen toimintaan. Raportissa kerrotaan lyhyesti myös yhteisöjen tekemästä ympäristötyöstä. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laajalle ulottuva tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista sekä yhteinen vastuu Riihimäen ympäristön tilasta. Kaupungin johtoryhmällä sekä toimialojen johtoryhmillä on keskeinen rooli ympäristöpolitiikan toteutumisessa ja ympäristöjärjestelmän ohjaamisessa. Tähän vuosittain tehtävät johdonkatselmukset luovat hyvät edellytykset. Katselmusten tavoitteena on varmistaa ympäristöjärjestelmän soveltuvuus ja riittävyys sekä osoittaa kaupungin toiminnan ja ympäristöjärjestelmän muutos- ja kehittämistarpeet. Vuonna 2016 kehitettiin toimintamalli toimialojen johdonkatselmuksille ja sisäisille auditoinneille. Toimialojen johdonkatselmusten tuloksia hyödynnettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017 tehdyssä koko kaupungin johtoryhmän katselmuksessa ja ympäristöraportin 2016 laatimisessa. Ympäristöasioista tiedottamista koko kaupungin henkilökunnalle on toteutettu muun muassa sähköisten uutiskirjeiden sekä Ekotuki-toiminnan avulla. Kuntalaisille kaupungin ympäristötyöstä kerrotaan laatimalla ympäristöraportista myös tiivis kuntalaisversio. Leucorrhinia pectoralis

54 Johdon kannanotto vuoden 2016 ympäristöjärjestelmätyöhön Ympäristöpolitiikka ja ympäristöpäämäärät kytketään kaupungin strategiaan ja kärkihankkeisiin. Ympäristöpolitiikka ja ympäristöpäämäärät kytketään mahdollisimman konkreettisesti myös strategiaa täydentäviin politiikkoihin. Ympäristöjohtaminen kytketään entistä vahvemmin osaksi johtamista ja talousseurantaa. Valmistellaan Riihimäen hakeutumista mukaan edelläkävijöiden verkostoon (esimerkiksi FISU tai HINKU). Edellisen vuoden johdon katselmuksessa linjattuja toimenpiteitä jatketaan niiltä osin, kuin eivät ole vielä toteutuneet. Näitä ovat: - Kaupungin hyvää ympäristöimagoa hyödynnetään kaupungin markkinoinnissa. - Sisäiset auditoinnit otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmän kehittämisen ja seurannan välineinä. - Ympäristöasioiden huomioiminen hankinnoissa on tärkeää. - Ympäristövaikutusten arviointia päätöksenteossa kehitetään osana vaikutusten arviointia. - Kehitetään ympäristöriskien tunnistamista ja arvioimista. - Pyritään luomaan määrällisiä tavoitteita mitattaville asioille, jotta toimintaa olisi helpompi ohjata oikeaan suuntaan. Johtopäätökset ja kehittämistarpeet Ekologinen kestävyys ja resurssiviisaus otetaan huomioon osana kaupungin kaikkea toimintaa ja kaupunkistrategiaa ja valmistellaan Riihimäen liittymistä mukaan edelläkävijöiden verkostoihin/ hankkeisiin, kuten FISU tai HINKU. Riihimäen kaupunkirakenne on tiivis ja eheä, mikä luo erinomaiset edellytykset muun muassa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Varmistetaan, että kaupunkirakenteen eheys säilyy ja ettei kaupunkirakenne hajaudu. Ympäristöpolitiikka tulee kytkeä kaupunkistrategiaan ja ympäristöjohtaminen entistä vahvemmin osaksi johtamista ja talousseurantaa. Kehitetään ympäristövaikutusten arviointia osana päätöksentekoa sekä ympäristöriskien tunnistamista ja arviointia. Kehitetään ympäristöasioiden huomioimista hankinnoissa ja innovatiivisia hankintoja (esim. kiertotaloushankinnat). Esimerkiksi sähkön kilpailutuksessa tulee huomioida valtuuston ilmastostrategiaan kirjaama linjaus suosia uusiutuvia energianlähteitä. Lisätään hankintojen ympäristövaikutuksiin liittyvää osaamista. Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä kaupunkikonsernissa, ja edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä koko kaupungissa. Edistetään luonnon monimuotoisuutta, ekologisten yhteyksien säilymistä ja luonnon virkistyskäyttöä. Tunnistetaan paremmin metsien arvo myös hiilinieluina ja metsien suojelu osana ilmastostrategian toteuttamista: esimerkiksi nykyinen metsätaloustavoite on ristiriidassa ilmastostrategian kanssa. Kehitetään toimintatapa poikkeamien havaintoon ja kirjaamiseen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vakiinnutetaan toimialojen johdon katselmukset ympäristöjärjestelmään osaksi vuotuista toimintaa.

Epranoja