SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 laadinta Elintarvikealaan liittyvät kehittämislinjaukset ja mittarit maakuntaohjelmassa 2014-2017 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikyselyn tuloksia Muutosilmiöiden tarkastelu / Futures Garden Elintarvike TKI 10.3.2017
Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon ohjelmaprosessin suunnittelussa sekä ohjelman valmistelussa. Maakuntauudistuksen myötä myös aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. MAAKUNTAOHJELMAN 2018-2021 LAADINTA Nyt laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelman valmistelu tulee järjestää siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada tietoja ohjelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää asiasta mielipiteensä.
Maakuntaohjelmassa esitellään maakunnan erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat alueen kehittämisen tavoitteet. MAAKUNTAOHJELMAN 2018-2021 LAADINTA Maakuntaohjelma sisältää ohjelman määrällistä ja laadullista seurantaa varten tarvittavat vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit Alueiden talous ja kilpailukyky Työmarkkinatilanne Väestönkehitys ja hyvinvointi Sosiaalinen osallisuus Vähähiilinen talous ja ympäristön kestävä kehitys Laadintaprosessi sisältää mm. seuraavat kokonaisuudet: aluekehityksen tilannekuva sisältäen ympäristön tilakuvauksen tulevaisuustarkastelu maakunnan kehityksen kannalta olennaisista kehitysilmiöstä mahdollisia uusia sisältötäydennyksiä 2014 2017 maakuntaohjelman kehittämislinjauksiin tunnistettujen tarpeiden osalta. Tehtävänä on olemassa olevien kehittämislinjausten linjausten päivittäminen. vaikutusten arviointi Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. (Uusi valtuusto voi tarkistaa maakuntaohjelman)
Satakunnan ruokaketjujen tulevaisuuden määrittää pitkälti koko arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky, joten koko pellolta pöytään ruokaketjua on kehitettävä toimintaympäristön muutosten paineessa. Tavoitteena on kehittää maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuutta. SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 Elintarvikealaan liittyvät sisällöt Painopiste Vahva elintarvikeketju Korkean osaamisen, laadun, ennakoivan tuotekehityksen ja kustannustehokkaan toiminnan taustalla on mm. yritysten yhteistyö keskenään ja kehittäjien kanssa. Tavoitteena on, että elintarvikealan yritykset ovat vahvoja sekä maakunnassa että valtakunnallisesti, yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto kasvavat ja markkinoille saadaan uusia oman maakunnan raaka-aineisiin pohjautuvia tuotteita. Kehittämistoimia suunnataan mm. alkutuotannon kannattavuuteen, raakaainetuotannon sopeuttamiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vesien suojeluun, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin ratkaisuihin, kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja teknologioihin (ml. ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat). Satakunnassa parannetaan osaamista alkutuotannossa ja jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön edistämiseen.
Suoramyynnin, lyhyiden tuotanto- ja toimitusketjujen sekä luomutuotannon ja terveellisen ruuan markkinalähtöistä kehittämistä tuetaan. SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 Elintarvikealaan liittyvät sisällöt Painopiste Vahva elintarvikeketju Kuluttajille suunnatun viestinnän lisäksi keskeinen keino on julkisiin hankintoihin vaikuttaminen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen ympärillä tehtävää yhteistyötä vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla. Selkämeren ja sisävesien kunnon parantamiseen panostetaan kunnostamalla mm. vesiekosysteemiä kokonaisuutena. Selkämerellä turvataan ammattikalastuksen säilyminen elinvoimaisena. Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä.
Kannustavaa yhteisöllisyyttä P1. Houkutteleva yrittäjyys kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla Mittarit - Yrittäjyysaktiivisuus* on vähintään maan keskitasolla - Kasvuyritysten määrä lisääntyy *Yrittäjien osuus työssäkäyvistä P2. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työllisyysaste on maan kärkitasoa - Satakunnan Maakuntaohjelma 2014-2017 -
Puhdasta elinvoimaa P3. Uusiutuva teollisuus vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen Mittarit elinkeinorakenne on Suomen monipuolisimpia keskisuurten yritysten vienti kasvaa P4. Vahva Elintarvikeketju tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti elintarvikealan tuotanto ja liikevaihto kasvavat elintarvikealan vienti kasvaa elintarvikealalle syntyy uusia yrityksiä pintavesien tila paranee - Satakunnan Maakuntaohjelma 2014-2017 -
Ihmislähtöisiä ratkaisuja P7. Hyvät yhteydet vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan kehitetään lähiliikennettä Mittarit valtatien 8 parannuskohteiden toteutus- ja suunnittelutilanne lentoyhteyksien tilanne Rauman meriväylän syventämisen toteutustilanne valtion seuraavan liikennepoliittisen selonteon sisältö (mm. Pori- Tampere radan henkilöliikenne) suunnitelmavalmius ja toteutustilanne Liikenneviraston ja ELY-keskuksen työohjelmissa perustienpidon rahoituksen tason kehitys Satakunnan osalta tietoliikenneyhteyksien kattavuus - Satakunnan Maakuntaohjelma 2014-2017 -
SATAKUNNAN ALUEKEHITTÄMISEN VOIMAVARAT JA RAJOITTEET SEKÄ KEHITTÄMIS- POTENTIAALI 2018-2021 (Satakunnan osaamisprofiili) Satakuntaliitto vastaa Satakunnan maakuntaohjelman laadinnasta vuosille 2018-2021. Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelman perustaksi laaditaan Satakunnan tilannekuva, joka sisältää mm. aluekuvauksen sekä maakunnan osaamisprofiilin ja ympäristöä koskevan kuvauksen. Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017 esille tuotujen Satakunnan kehittämisen voimavarojen, rajoitteiden sekä potentiaalin sisällöt päivitetään uuden maakuntaohjelman taustaaineistoksi. Toteutettuun kyselyyn on koottiin Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017 tunnistetut kehittämiseen vaikuttavat osaamis- ja rakennetekijät sekä kehittämispotentiaali, joita pyydettiin arvioimaan aluekehittämisen voimavaroina, rajoitteina ja potentiaalina vuosien 2018-2021 näkökulmasta.
Kysely oli avoinna 27.1.-20.2.2017 Vastauksia yhteensä 138 OSAAMISPROFIILI- KYSELY valtio kunta kuntayhtymä maakunnan liitto oppilaitos tutkimuslaitos kehittämisyhtiö yritys yhdistys tai järjestö yksityishenkilö muu (kirjoita alle) 12,9 % 23,5 % 1,5 % 6,8 % 18,9 % 4,5 % 9,8 % 5,3 % 12,1 % 3,8 % 0,8 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki ( KA: 4. 8, Hajonta: 2. 89) ( Vastauksia: 132) Muita taustatahoja: yliopisto/korkeakoulu, PoSa, Suomen riistakeskus, kehitysyhtiö, Sotevalmistelutyöryhmän jäsen, luottamushenkilö
Ovatko maakuntaohjelmassa 2014-2017 esitetyt osaamistekijöihin / rakennetekijöihin liittyvät VOIMAVARAT myös vuosina 2018-2021 Satakunnan aluekehittämisen kannalta merkittäviä. OSAAMIS- PROFIILIKYSELY 0 = merkitys säilyy ennallaan > 0 merkitys kasvaa, edelleen panostettava < 0 merkitys vähenee, ei enää ajankohtainen Ovatko maakuntaohjelmassa 2014-2017 esitetyt osaamistekijöihin / rakennetekijöihin liittyvät RAJOITTEET myös vuosina 2018-2021 Satakunnan aluekehittämisen kannalta merkittäviä. 0 = merkitys säilyy ennallaan > 0 merkitys kehittämisen rajoitteena kasvaa < 0 merkitys vähenee / ei rajoita kehittämistä Lisäksi pyydettiin nostamaan esiin uusia aluekehittämisen kannalta merkittäviä voimavaroja / rajoitteita.
OSAAMISTEKIJÄT Voimavarat Tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologiat (mm. aurinkoenergia, polttokennosovellukset, jätteenkäsittely), jokapaikan tietotekniikka sekä hyvinvointiteknologia (living lab- Kansainvälisesti merkittävä teknologiateollisuuden osaamiskeskittymä: mm. meri-, automaatio-, metalli-ja energiaklusteri Vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus Monipuolinen koulutustarjonta Yritysten investoinnit tutkimukseen ja innovointiin Yrittäjyyden edistämisen yhteistyö on verkostoitunutta Maaseudun kehittäjien yhteistyö 0,5 0,9 0,9 0,8 0,8 1,2 1,3 Monipuolinen osaaminen biotalouden osa-alueilla Vahva elintarvikealan tuotanto ja jalostus, sinisen biotalouden osa-alueet (vesi, vesistöjen hoito, kalatalous, matkailu) Keskisuuret jalostustoiminnan yritykset investoivat maakuntaan 0,5 Erityisosaamista vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa 0,5 Elämyspalveluosaaminen (erityisesti tapahtumat) 0,5 Erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella 0,3-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2
Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen vähäisyys 0,8 OSAAMISTEKIJÄT Rajoitteet Erityisosaajista pulaa joillakin aloilla (esim. ICT) Ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkojen karsiminen 0,7 0,7-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Kansainvälistyminen
Teollisuuden vientipainotteisuus Verkostoituminen Euroopassa Monipuolinen teollisuuden toimialarakenne Ylimaakunnallinen yhteistyö Pohjavesivarat Monimuotoinen luonto- ja kulttuuriympäristö 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,7 RAKENNETEKIJÄT Voimavarat Elämystalous (kulttuuri, matkailu, tapahtumat, liikunta, urheilu, virkistyspalvelut) Satamat, lentokenttä Alueiden väliset kansainväliset yhteistyösopimukset Vahvat, toimivat paikallisyhteisöt Kansallispuistot Vaihtoehtoiset asuinympäristöt Toimialoista teollisuus (erityisesti perusmetalli - ja konepajateollisuus) on työllistävin Varuskunnat -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 0,1 0,3 0,4 0,5 0,6 0,6 0,6 0,7 Paljon erilaisia raaka-aineita maakunnasta (korostuvat biotaloudessa) Satakunnassa on pitkät perinteet elintarviketeollisuudessa ja hyvät olosuhteet (liha- ja viljelytuotannot laajoja, kuljetusreitit hyviä).
Työvoiman saatavuusongelmia tietyillä aloilla 0,9 RAKENNETEKIJÄT Rajoitteet Puutteita liikenneyhteyksissä Suuret alueelliset erot väkiluvun muutoksessa ja ikärakenteen vinoutumisessa Ikääntynyt työvoima Alemman tieverkon heikko kunto 0,9 0,8 0,7 0,7 Lentoliikenne, tieverkon kunto, liian hitaat yhteydet Työperäinen maahanmuutto vähäistä Vesistöjen tilan heikkeneminen ja hidas elpyminen 0,2 0,2-2 -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2
Vastaajia pyydettiin merkitsemään ne alat, joissa edelleen on aluekehittämistyössä huomioitavaa kehittämispotentiaalia vuosina 2018-2021. Lisäksi pyydettiin tuomaan esille näkemyksiä uusista merkittävää kehittämispotentiaalia sisältävistä aloista vuosina 2018-2021 KEHITTÄMIS- POTENTIAALI maakuntaohjelma 2014-2017 ICT-teknologia, robotiikka cleantech-teollisuus elintarviketuotannon viennin lisääminen elämystalous (ml.matkailuala) oil & gas kysynnän kasvu, nesteytetty maakaasu (LNG) Jokin muu, mikä 69,7 % 62,1 % 59,8 % 56,1 % 47,0 % 38,6 % arktinen osaaminen 37,1 % merituulivoima 31,8 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
KEHITTÄMIS- POTENTIAALI Uudet nostot, joilla merkitystä elintarvikealan kannalta Biotalous Biotalous on alueen laaja mahdollisuus, erityisesti ruoka ja vesi -arvoketjut, mutta myös metsä ja energia. Ala tarvitsee myös tehokkaita teollisia prosesseja, automaatiota ja markkinoinnin osaamista. Logistiikka Logistiset palvelut, logistiikan kehittäminen, koulutustarjonta Porin vajaakäytössä olevat satamat TKI-toiminta Tutkimus-ja kehittämistoiminta poikkitieteisenä, laaja-alaisena kehittämistyönä Teollisuuden kansainvälistymistä palvelevat innovaatioalustat, TKI-alustat Yrittäjyys Startup-toiminta, Kasvavat pk-yritykset Yrittäjyyskasvatus ja alkavien yritysten neuvontapalvelut