Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Pohjanmaan liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Asko Peltola Maakuntajohtaja 0400590123 asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 18.01.2016 5. Toimielimen nimi Nimi - Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus 6. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö jokin muu
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa 9. 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. - Maakuntiin perustuva aluejako antaa parhaimman ja varmimman lähtökohdan aluehallinnon uudistukselle. Maakunnat muodostuvat identiteetiltään yhtenäisistä toiminnallis-taloudellisista alueista, joiden asukkaat ovat tottuneet hoitamaan asioitaan yhdessä. Nykyiset maakuntien liitot ovat sopivia organisaatioita ottamaan alueellisesti vastuuta uuden järjestelmän rakentamisesta. Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta on lisäksi todettava, että Isonkyrön kunta on ilmaissut halunsa liittyä uudessa aluejaossa osaksi Etelä-Pohjanmaata, mikä olisikin luontevaa, sillä Isokyrö kuuluu jo nyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus kannattaa eri tahoilta jo esiin nostettua ehdotusta siitä, että itsehallintoalueita nimitetään maakunniksi.
10. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) 11. 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 12. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? - Ratkaisu antaa hyvät lähtökohdat tehokkaan sote-palveluverkon luomiselle. Etelä-Pohjanmaa muodostaa jo nyt toimivan sote-kokonaisuuden, ja sillä on kaikki valmiudet hoitaa palveluita alueellaan, ml. laajan päivystyksen sairaala. Etelä-Pohjanmaa on asukasluvultaan yhdeksänneksi suurin maakunta, ja sen tulee olla yksi 15 sotealueesta. 13. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia
0 1 Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 14. 7. Itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? - Vaasan vaalipiirin maakunnat (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Österbotten-Pohjanmaa) tekevät jo nyt yhteistyötä monissa asioissa yhteistoiminta-alueensa puitteissa. Vaativassa erikoissairaanhoidossa, korkeakoulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämisessä sekä useissa muissakin toimissa Pirkanmaa/Tampere on tärkeä yhteistyötaho. Etelä-Pohjanmaa kuuluu myös Länsi-Suomen allianssiin (WFA), missä ovat mukana lisäksi Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta ja Österbotten-Pohjanmaa. Sen puitteissa maakuntien liitot ovat tehneet tiivistä ja monipuolista yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti jo parin vuosikymmenen ajan.
15. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? 16. 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. 17. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? - Kuntayhtymille ja valtion aluehallinnolle kuuluvat kehittämistehtävät voidaan siirtää laajasti uudelle aluehallinnolle. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyvien tehtävien siirtäminen uusille maakunnille tulee mahdollistaa, kuitenkin niin, että alueella voidaan tietyissä rajoissa itse harkita, missä vaiheessa tuo siirto on perustelluinta tehdä. ELY-keskusten tehtävät voidaan valtaosin siirtää uusiin maakuntiin. MMM:n hallinnonalan tehtävät niin kunnista kuin aluetasolta voidaan siirtää käytännössä kokonaisuudessaan maakunnille. Ympäristöhallinnon tehtävät on niin ikään perusteltua koota mahdollisimman laajalti uuteen aluehallintoon, mukaan lukien kuntien ja aluehallintovirastojen nyt hoitamat ympäristöterveydenhuollon tehtävät. OKM:n hallinnonalan tehtävät ELYkeskuksista ja aluehallintovirastoista (kirjasto-, liikunta ja oppilaitosrakentaminen sekä nuorisotoimi) sopivat myös uudelle aluehallinnolle. Elinkeinotehtäviin läheisesti liittyvää TEKES-rahoitusta voidaan ohjata kansallisesti, mutta siinäkin asiantuntijoiden ja rahoituspäätösten on sijoituttava alueille. Lisäksi alueiden on kyettävä vaikuttamaan siihen, mihin sisältöihin TEKES-rahoitusta suunnataan. Aluehallintovirastojen jäljelle jäävät tehtävät voidaan keskittää yhteen valtakunnalliseen virastoon, jolla on toimipisteitä eri puolilla Suomea. Tärkeänä osana uusien maakuntien toimintaa säilyvät alueen edunvalvontaan liittyvät asiat. Tarvittaessa alueet voivat päättää yllä mainittujen tehtävien hoitamisesta sopivissa kokonaisuuksissa keskinäiseen yhteistyöhön perustuen. Merkittävämpää kuin siirtyvien tehtävien määrä on se, että uusille maakunnille taataan aito itsehallinto sekä rahoituksen että tarkoituksenmukaisen ohjaus- ja neuvottelujärjestelmän kautta. Vain näin saadaan hallinto nykyistä selkeämmäksi ja sen päällekkäisyyksiä puretuksi.
18. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien välinen yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? - On luotava foorumeita, joilla kuntien ja uuden aluehallinnon toimijat tapaavat säännöllisesti. Lisäksi kunnat tarvitsevat selkeitä kannusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, missä kunnilla on lähiyhteisöinä merkittävä rooli. On kehitettävä uusia toimintamalleja, jotka motivoivat kuntia ja maakuntia tulokselliseen yhteistyöhön väestön hyvinvoinnin parantamisessa. Myös elinkeinoelämän menestymisellä on merkitystä kuntalaisten kokonaishyvinvoinnin edistämisessä. Kaikkiaan tehtävien jako kuntien ja uusien maakuntien välillä on suunniteltava joustavaksi niin, että kunnat voivat sopimuspohjaisesti siirtää tehtäviään alueille ja päinvastoin. Kuntien yhteistyön koordinoinnissa ja kehittämisessä vetovastuu tulee selkeästi olla uudella maakuntahallinnolla, elleivät alueen kunnat toisin sovi. 19. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. - Aluehallinnon uudistuksessa on välttämätöntä edetä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Alueelliset vaalit on toimitettava mahdollisimman pian, mieluimmin kuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2017, viimeistään kuitenkin alkuvuonna 2018. Jatkossa aluevaalit on järjestettävä kuntavaalien kanssa samaan aikaan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että koko siirtymävaiheen ajan muutosprosessi on myös alueellisesti poliittisessa ohjauksessa. 20. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. - Rahoituslinjaukset ovat ratkaisevia aluehallintouudistuksen onnistumiseksi. Aito itsehallinto ei toteudu valtion rahoituksen kautta, mutta siirtymävaiheessa uudet maakunnat tarvitsevat sekä oman verotusoikeuden että valtion rahoitusjärjestelmän. Maakunnilla on oltava mahdollisuus päättää tulojensa ja menojensa rakenteesta itsenäisesti. Alueiden rakenteelliset erot aiheuttavat eroja palvelutarpeissa, mikä on otettava huomioon valtion kautta tulevassa rahoituksessa. Rahoitusjärjestelmän on kuitenkin kannustettava alueita tehokkuuteen ja tuottavuuteen.