ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA 2016 10.5.2017 Helsingin kaupunki ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA

Kannen kuva: Isoisänsilta Kuvan lähde: Helsingin kaupungin aineistopankki/rakennusviraston kuvakokoelma 2

ESIPUHE Raportissa Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2016 on esitetty Helsingin kaupungin energiankäyttöä ja -tuotantoa koskevia tietoja. Siinä on myös kerrottu Helsingin kaupungin sitoumuksista ja ohjelmista sekä kaupungin velvoitteista niiden toteuttamiseksi. Raportissa on esitetty kaupunkikonsernin sisälle ja ulkopuolelle suunnatut energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet, tietoja näiden toimenpiteiden toteutumisesta ja arvio saavutettujen säästöjen vaikutuksesta. Energiansäästötoiminnan koordinoinnista Helsingissä vastaa Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK), jonka tehtäviin kuuluvat mm. tämän raportin laatiminen, seurantaraportin laatiminen kaupungin ja TEM:n välisen Energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisten velvoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin ja EU:n välisen energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteutustyön raportointi. Rakennusvirasto vastaa Energiansäästöneuvottelukunnan käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta. Tämän Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2016 -raportin on laatinut Pälvi Holopainen Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajalta hyödyntäen kaupungin laajaa asiantuntemusta työssään. Energian kulutustiedot on saatu Helen Oy:ltä. Useat kaupungin virastot, laitokset sekä tytäryhteisöt ovat toimittaneet tietoja toimenpiteistään ja kommentoineet raportin sisältöä, mistä Energiansäästöneuvottelukunta kiittää lämpimästi. Toukokuussa 2017 Energiansäästöneuvottelukunta 3

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 8 1 Energiansäästötoiminnan perusta... 13 1.1 STRATEGIAT, SITOUMUKSET JA NIIDEN VELVOITTEET... 13 1.1.1 Energiatehokkuussopimukset... 13 1.1.2 Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus... 14 1.1.3 Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013 2016... 15 1.1.4 Sitovat energiansäästötavoitteet... 16 1.1.5 Helen Oy:n TAVOITTEENA ILMASTONEUTRAALI ENERGIA 2050... 16 1.1.6 Green Digital Charter... 16 1.1.7 Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka... 16 1.2 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN KOORDINOINTI... 17 1.2.1 Energiansäästöneuvottelukunta... 17 1.2.2 Muut työryhmät... 17 1.2.3 Ympäristöjohtaminen... 18 OSA B ENERGIANKÄYTTÖ JA SIITÄ AIHEUTUVAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT... 20 2 Energiankäyttö ja päästöt... 21 2.1 ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT HELSINGIN ALUEELLA... 21 2.2 ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ... 21 2.3 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISENERGIANKÄYTTÖ... 21 2.4 KAUPUNGIN OMISTAMAT KIINTEISTÖT JA NIIDEN ENERGIANKULUTUS... 24 2.4.1 Kaupungin omistama kiinteistökanta... 24 2.4.2 Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus... 25 2.4.3 Lämmön ominaiskulutus... 26 2.4.4 Sähkön ominaiskulutus... 28 2.5 MUU KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUS... 29 2.5.1 KATU- JA Ulkovalaistus... 29 4

2.5.2 Yleisten alueiden kohteet... 31 2.5.3 Raide- JA LAUTTAliikenne... 31 2.5.4 Autot ja työkoneet... 31 2.6 Energiankäytöstä aiheutuvat CO 2-päästöt... 31 3 Energiatehokkuuden kehitys... 33 3.1 KETS-SOPIMUKSEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMIEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUT SÄÄSTÖT... 33 3.1.1 Arvioidut säästöt... 34 3.2 JATKOTOIMENPITEET... 34 3.3 HELEN OY:N ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUT SÄÄSTÖT... 35 3.3.1 Asiakkaiden energiansäästön edistäminen... 35 3.3.2 Sähköverkon energiatehokkuuden parantaminen... 35 3.3.3 Kaukolämpöverkon energiatehokkuuden paraneminen... 36 3.3.4 Voimalaitosten ja lämpökeskusten energiatehokkuuden parantaminen... 37 OSA C TOTEUTETUT TOIMENPITEET... 38 4 Energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet kaupunkikonsernin sisällä... 39 4.1 KIINTEISTÖT... 39 4.1.1 Energian- ja vedenkäytön kulutusseuranta... 39 4.1.2 Energiansäästösuunnitelmat ja toteutuminen... 40 4.1.3 Energiakatselmukset palvelukiinteistöissä... 40 4.1.4 Lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja vedenkulutukseen liittyvät toimenpiteet... 41 4.1.5 Kokoontumistilojen energiankäytön tehostaminen... 42 4.1.6 Valaistukseen liittyvät toimenpiteet... 42 4.1.7 Rakennusten käyttäjien motivointi ja opastus... 43 4.1.8 Lähes nollaenergiarakentaminen... 44 4.1.9 Työasemat... 45 4.1.10 Hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntäminen... 45 4.1.11 Uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen... 46 4.2 ULKOVALAISTUS... 46 5

4.3 YLEISTEN ALUEIDEN ENERGIANKULUTUS... 47 4.4 TYÖMATKALIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA... 48 4.5 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS... 48 4.5.1 HELSINKI HYVÄKSYI UUDEN ILMASTOTAVOITTEITA TUKEVAN YLEISKAAVAN... 48 4.5.2 ENERGIATEHOKKUUTTA JA UUDISTUVIA ENERGIAMUOTOJA EDISTETTIIN KAAVOITUKSELLA... 49 4.5.3 Kaavoituksen arviointityökalu (KARVI)... 49 4.5.4 Liikennesuunnittelu... 49 4.7 HANKINNAT... 49 4.8 KOULUTUS, NEUVONTA JA TIEDOTUS... 50 4.8.1 Stadin ilmasto... 50 4.8.2 Helsingin Ilmastotiekartta 2050... 50 4.8.3 Helsingin ilmastoverkosto... 50 4.8.4 Investointien ilmastovaikutusten arviointi... 50 4.8.5 Hiilineutraali ympäristökeskus... 51 4.8.6 Hiilineutraali Korkeasaari... 51 4.8.7 Display energia- ja päästömerkki ja energiatodistus... 51 4.8.8 Energiansäästöviikko kaupungin henkilöstölle... 52 4.8.9 Ekotukihenkilökoulutus ja -toiminta... 52 4.8.10 Koulutus kaupungin omalle henkilökunnalle... 52 5 Kaupunkikonsernin ulkopuolelle suunnatut toimet... 53 5.1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN... 53 5.1.1 Vähäpäästöiset ajoneuvot... 53 5.1.2 LIIKENNE... 53 5.1.3 Sähköautojen lataus... 53 5.1.4 Pyöräilyn edistäminen... 53 5.2 KAUPUNKIALUEEN MUIDEN TOIMIJOIDEN AKTIVOINTI... 54 5.2.1 Ilmastokumppanit JA CLIMATE KIC... 54 5.2.2 Ekokompassi... 54 6

5.3 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVONTA JA -VIESTINTÄ KAUPUNKILAISILLE... 55 5.3.1 Rakennusvalvonnan ennakkoneuvonta... 55 5.3.2 Helen Oy:n EnergiaNEUVONTA... 56 5.3.3 Energialuontopolku... 56 5.3.4 Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta... 57 5.3.5 Energiasuunta... 57 5.3.6 Seminaareja, tapahtumia ja hankkeita... 57 5.4 ENERGIANTUOTANTO JA -JAKELU HELSINGISSÄ... 58 5.4.1 Lämmön ja sähkön yhteistuotannon energiatehokkuus... 58 5.4.2 uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen lämmön ja sähkön yhteistuotannossa... 59 5.5 MUUT TOIMET... 59 5.5.1 Sähköinen viestintä... 59 6 Kehityshankkeet... 61 6.1 50/50... 61 6.2 FINSOLAR... 61 6.3 DECUMANUS... 61 6.4 ILMASTOKATU... 62 6.5 MYSMARTLIFE... 62 6.6 FIKSU KALASATAMA... 63 6.7 City Performance Tool mallinnus (CyPT)... 63 6.8 COMBI... 63 6.9 TARVE... 64 6.10 GREEN CLIMATE CITIES JA URBAN LEDS... 64 6.11 KAUPUNGIN VIRASTOJEN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISEEN SUORAAN VAIKUTTAVAT HANKKEET... 64 LIITE 1 Energiansäästöneuvottelukunnan jäsenet 2015 2016 toimikaudella LIITE 2 Kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutustiedot vuodelta 2016 LIITE 3 Kaupungin energiankäytön hiilidioksidipäästöt 2016 (HSY:n laskentatapa) 7

TIIVISTELMÄ Helsingin kaupungin työ energiatehokkuuden edistämiseksi ja kaupungin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi edistyi monilla eri sektoreilla vuonna 2016. Helsingin ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet on asetettu kaupungin strategiaohjelmassa sekä ympäristöpolitiikassa vuosille 2020 ja 2050. Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2013 2016 on koko Helsingin hiilidioksidin päästövähennystavoite 30 %. Lisäksi strategiaohjelmassa linjattiin, että vastuullisen energiapolitiikan tärkein työkalu on energiansäästö. Helsingin ympäristöpolitiikan tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050. Ympäristöpolitiikassa on asetettu tavoitteet myös koko kaupunkialueen energiatehokkuudelle ja uusiutuvan energian osuudelle. Vuonna 2015 valmistunut Ilmastotiekartta 2050 viitoittaa Helsingin tietä kohti keskeisiä ilmastotavoitteita askel kerrallaan. Tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Näiden sitoumusten täytäntöönpano ja ohjaus on annettu Energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) vastuulle. Sitoumuksia koskevien toimenpideohjelmien toteuttaminen aloitettiin vuonna 2009 saumattomana jatkona pitkäjänteiselle energiatehokkuustyölle. Helsinki, viisi muuta suurta kaupunkia ja HSY neuvottelivat vuonna 2015 yhdessä Energiaviraston, Motivan ja Kuntaliiton kanssa raamin ja sisällön uudelle sopimuskaudelle 2017 2025 vuonna 2013 tehdyn aiesopimuksen mukaisesti. Energiatehokkuussopimus vuosille 2017 2025 allekirjoitettiin lokakuussa 2016. Helsinki liittyi maailmanlaajuiseen Compact of Mayors ilmastosopimukseen 4.11.2015. Kaupunkien tulee osoittaa sitoutumisensa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen raportoimalla avoimesti päästöistään ja toimistaan yhteiseen raportointijärjestelmään. Kaupunkien tulee laatia kolmen vuoden sisällä liittymisestä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen ohjelmat. TIEDOTUS JA KOULUTUS Sitoviin energiansäästötavoitteisiin liittyviä energiansäästösuunnitelmia tehtiin hallintokunnissa. Vuoden 2016 loppuun mennessä oli valmistunut 24 hallintokunnan energiansäästön toimintasuunnitelmat (yhteensä 41 kpl) ja 12 hallintokuntaa oli päivittänyt toimintasuunnitelmansa. Valmistuneet hallintokuntien energiansäästön toimintasuunnitelmat on julkaistu internet-sivustolla http://www.energiatehokashelsinki.fi/ Ensimmäiset ekotukihenkilöt koulutettiin Helsingissä vuonna 2006 eli ekotukitoiminnan aloittamisesta Helsingin kaupungilla tuli vuonna 2016 täyteen kymmenen vuotta. Tänä aikana kaupungin 28 hallintokuntaan ja yhdeksään tytäryhteisöön on koulutettu yli 1 300 ekotukihenkilöä. Toiminta on Helsingistä levinnyt myös 24 kuntaan, Uudenmaan ELY-keskukseen, HSY:hyn ja Uudenmaan liittoon. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Vuonna 2014 valmistui ensimmäinen versio Helsingin kaupungin julkisten uudisrakennusten lähes nollaenergiarakentamisen yleisohjeiksi ja 2015 alustavat alakohtaiset ohjeistukset rakennus-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelun osalta. Ohjeita käytetään soveltuvin osin myös peruskorjauksissa. Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin LVIA- suunnitteluohjeiden integrointi yhdeksi suunnitteluohjekokonaisuudeksi, sisältäen myös lähes nollaenergiarakentamisen ohjeet. Tavoitteena oli parempi kokonaisuuden hallinta lähes nollaenergiarakentamisen tullessa lain ja asetusten velvoittamaksi ainoaksi rakennustavaksi uudisrakennusten kohdalla. LVIA-suunnitteluohjeet valmistuivat vuoden 2016 lopulla. Energiatehokkuustavoitteet ovat hieman ympäristöministeriön asetusluonnoksessa esitettyjä tavoitteita kovemmat ja lisäksi ohjeissa edellytetään tutkittavaksi uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet energiantuotannossa. Jos tämän toteuttaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää, tulee se ottaa energiantuotannon vaihtoehdoksi tai täydentäjäksi. Uudet LVIA-suunnitteluohjeet ovat käytössä uusimmissa suunnitteluhankkeissa. Helsingin kaupungin uusissa käynnistyneissä hankkeissa on energiatehokkuusvaatimukset asetettu lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvien selvitysten perusteella ja kaikissa merkittävissä hankkeissa on mukana energiakoordinaattori varmistamassa tavoitteiden toteutuminen. Vuonna 2016 8

uusittiin myös muita rakentamisen asiakirjoja vastaamaan lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksia. Näitä olivat mm. tarjouspyyntömallit sekä LVI-mallityöselostus. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus integroida muutkin alakohtaiset suunnitteluohjeet omiksi lähes nollaenergiarakentamisen ohjeiksi. Rakennusvalvonta seuraa uudisrakennushankkeiden energiatehokkuuden kehittymistä. Hankkeiden energialuokitus (A-G) on pohjautunut vuodesta 2013 energiatehokkuuden vertailulukuun (E-luku). Vuonna 2016 parhaaseen A- luokkaan ylsi viisi pientalohanketta ja yksi päiväkoti. Rakennusvalvonnan taksan mukainen matalaenergia-alennus lupamaksusta annettiin 38 asuinrakennushankkeelle. Vuonna 2016 oli 2 % rakennusluvan saaneista hankkeista yltänyt uuteen parhaaseen A-luokkaan Helsingissä. Luokassa B on 30 % ja luokassa C 67 % hankkeista. Vanhoja elohopealamppuja käyttäviä valaisimia oli vuonna 2009 käytössä 48000 kpl (60 % valaisimista). Vuoden 2015 jälkeen näihin valaisimiin ei ole enää ollut saatavissa lamppuja. Valaisinten vaihto ajoitettiin tasaisesti vuosille 2010 2016, käsittäen noin 9000 valaisinta vuodessa. Vuonna 2016 vaihdettiin elohopealamppuja 1671 kpl ja jäljellä oli noin 5900 kpl. Kaupunginhallitus käsitteli tehdyn led-selvityksen maaliskuussa 2015 ja linjasi, että loput energiatehokkuudeltaan huonot valaisimet on vaihdettava ledvalaisimiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vaihdettiin noin 2730 elohopeavalaisinta ledvalaisimiin kokonaismäärän ollessa nyt 6630 kpl. Tämän hetken kulutuksella, verrattuna vuoden 2016 alun kulutukseen, säästetään energiaa noin 810 MWh vuodessa. Ulkovalaistuksen energiankulutus oli vähentynyt tasaisesti viimeisten 20 vuoden aikana samalla kun valopisteiden määrä on kasvanut. Tällöin myös kulutus per valopiste on vähentynyt. UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN Uusiutuvaa energiaa tuotettiin vuonna 2016 useissa kaupungin kiinteistöissä. ATT on ottanut vuonna 2016 sekä uudis- että peruskorjauskohteiden suunnittelussa käytännöksi aurinkosähköpotentiaalin tarkastelun kaikissa hankkeissa. Kolmeen kohteeseen päätettiin toteuttaa aurinkosähköpaneelit ja kaikissa muissa paneeleille tehdään varaukset vesikatolle ja sähköjärjestelmiin. Finlandiatalon katolle asennettiin joulukuussa 2016 aurinkosähköjärjestelmä (47,7 kwh) ja se otettiin käyttöön vuoden 2016 lopussa. Viikin ympäristötalossa on aurinkosähkö korvaa laskennallisesti jopa 20 % ostosähkönkulutuksesta. Aurinkopaneeleja on integroitu rakennuksen julkisivuun ja asennettu katolle. Niiden arvioitu vuosituotto on 50 MWh. Vuoden 2016 aikana aurinkopaneelien energiantuotanto oli 28,9 MWh. Ympäristötalon jäähdytys on toteutettu kalliojäähdytyksenä. Kalliojäähdytyksellä on arvioitu säästettävän ostoenergiaa vuositasolla noin 70 MWh. Vuonna 2016 ympäristötalon kalliojäähdytyksen tuotanto oli 58,4 MWh. Ympäristötalon katolla on lisäksi neljä pientä aksiaalista tuulivoimalaa, joiden tuotto oli 0,038 MWh. Ympäristökeskus osti Viikin toimipisteeseen tuulisähköä 297,2 MWh vuonna 2016. Osana Ekokompassia on myös Hiilineutraali Korkeasaari -hanke, jota tehdään yhteistyössä ilmastoverkoston kanssa. Vuonna 2016 käynnistettiin selvityksiä ja asennettiin kaksi 30 aurinkopaneelin järjestelmää, jotka on kytketty Korkeasaaren sähköverkkoon siten että jokaisen järjestelmän tuotto on aina käytettävissä koko saarella kaikkeen sähkönkulutukseen. Suunnitelmissa on nyt toteutetun noin 20 kwp järjestelmien lisäksi asentaa tulevina vuosina 80 kwp lisää tuotantoa, jolloin kokonaisteho olisi noin 100 kwp ja kokonaistuotanto noin 85 000-90 000 kwh vuodessa. ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT KAUPUNKIALUEELLA Koko Helsingin kaupunkialueen sähkönkulutus oli vuonna 2016 4 424 GWh (2 % enemmän kuin 2015), kaukolämmön kulutus 6 633 GWh (11 % enemmän kuin 2015) ja kaukojäähdytyksen kulutus 141 GWh (13 % enemmän kuin 2015). Kaupungin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 13 %, lämmönkulutuksesta 16 % ja kaukojäähdytyksestä 2 %. HSY:n laatiman Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin ennakkotietojen mukaan koko Helsingin kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 yhteensä 2,7 miljoonaa CO 2-ekvivalenttitonnia, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna 2015. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat 25 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 noin 42 %. Vuonna 2016 ne olivat 4,2 tonnia asukasta kohden, mikä on 1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastelussa 9

energiankäytöstä aiheutuneet päästöt on laskettu alueen energiankulutuksen eikä alueella olevan energiantuotannon mukaan. ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT KAUPUNKIKONSERNISSA Helsingin kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus vuonna 2016 oli noin 1 675 GWh, mikä oli vajat 7 % enemmän kuin vuonna 2015. Suurin syy kulutuksen kasvuun oli kaukolämmön suurempi kulutus, joka oli 11 % suurempi kuin edellisenä vuonna johtuen kylmemmästä vuodesta. Energiankulutus väheni ulkovalaistuksessa ja liikennevaloissa sekä liikenteessä. Muilla sektoreilla kuten kiinteistöjen, yleisten alueiden kohteiden sekä autojen ja työkoneiden osalta energiankulutus nousi. Kaukolämmön osuus koko kaupungin kulutuksesta oli 64 % (1 077 GWh), sähkön 34 % (569 GWh), jäähdytyksen 0,2 % (2,8 GWh) ja polttoaineiden 1,6 % (26,3 GWh). Helsingin kaupungin energiankäytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 noin 270 000 tonnia (Helen Oy:n kertoimilla laskettuna). Kaupungin päästöt kasvoivat edellisvuodesta 45 %. Tämä johtuu pääosin siitä, että kivihiiltä käytettiin energiantuotantoon aiempaa enemmän. KAUPUNGIN OMISTAMAN RAKENNUSKANNAN ENERGIANKULUTUS Kaupungin omistaman rakennuskannan pinta-ala oli vuoden 2016 päättyessä noin 9,2 milj.m 2, josta asunnoiksi luokiteltavia rakennuksia oli 53 %. Niistä valtaosa oli kaupungin välillisesti kiinteistöyhtiöiden kautta omistamaa rakennuskantaa. Kaupungin suorassa omistuksessa oli 47 % ja se koostuu lähinnä palvelukiinteistöistä. Lämmön kulutustiedot saatiin 88 % koko kiinteistökannasta. Sähkön kulutustiedot saatiin 83 % koko kannasta. Kantaan kuului myös lukuisa määrä kylmiä tiloja, kuten esimerkiksi osa museo-, säilytys- ja varastotiloista. Vuonna 2016 sääkorjaamaton lämmönkulutus, joka oli 1 074 GWh, nousi kaupungin omistamissa kiinteistöissä edelliseen vuoteen verrattuna 11 %. Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkönkulutus oli yhteensä 440 GWh, joka oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Jäähdytysenergian määrä kasvoi kuudella prosentilla ollen 2,8 GWh. Kiinteistökannan lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli 138 kwh/m 2, mikä on noin 3 % prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin omistaman kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus oli vuonna 2016 noin 57 kwh/m 2 ollen noin prosentin pienempi edellistä vuotta. Kaupunkialueen julkisessa ulkovalaistusverkossa oli vuonna 2016 yhteensä 86 897 valopistettä. Ulkovalaistuksen sähkönkulutus oli yhteensä 47,5 GWh, joka oli 3 % energian kokonaiskulutuksesta. Kulutus väheni edellisvuodesta 2 %. ENERGIANTUOTANTO JA PÄÄSTÖT Helen Oy pyrkii jatkuvasti parantamaan energiantuotannon ja jakelun energiatehokkuutta. Helen Oy:n kaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen kulutus vuonna 2016 oli 11 871 GWh. Tämä on 60 % polttoainemäärästä, joka olisi tarvittu, jos sähkö olisi tuotettu lauhdutusvoimalaitoksilla ja lämpö kiinteistökohtaisilla laitoksilla. Arvion mukaan säästö oli viime vuonna noin 7936 GWh, joka vastaa noin 700 tonnia raskasta polttoöljyä. Helen Oy kehittää kolmoistuotantoaan. Kolmoistuotannosta puhutaan, kun samassa prosessissa tuotetaan lämmön ja sähkön lisäksi myös kaukojäähdytystä. Helen Oy:llä on kolmoistuotantoa Salmisaaren voimalaitoksella. Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu lähes 80 %:sti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. ENERGIANSÄÄSTÖTYÖN VAIKUTTAVUUS Helen saavutti energiatehokkuussopimuskaudelle 2008-2016 asetetut säästötavoitteet etuajassa ja ylitti ne reilusti. Vuoden 2016 lopussa voimassaolevia säästöjä oli 429 GWh kun tavoite oli 205 GWh. Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden aikaansaama energiansäästö on yhteensä noin 134 GWh. Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden ja varhaistoimien yhteenlaskettu energiansäästö on arviolta 198 GWh. 10

Varhaistoimissa on huomioitu Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasun lämmöntuotanto 50,6 GWh (omaan käyttöön), kaupungin ulkovalaistuksen energiankäytön vuosittaisen tehostumisen aikaansaama energiansäästö 13 GWh sekä Konalan ala-asteelle vuonna 2007 toteutetun tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmän energiansäästö 71 MWh. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungilla tulisi olla vuoden 2016 loppuun mennessä todennettua energiansäästöä yhteensä 129 GWh (9 % vuoden 2005 kokonaiskulutuksesta laskettuna), joten kaupunki on saavuttamassa asetetun energiansäästötavoitteen. 11

OSA A ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN PERUSTA 12

1 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN PERUSTA 1.1 STRATEGIAT, SITOUMUKSET JA NIIDEN VELVOITTEET Helsingin ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet on asetettu kaupungin strategiaohjelmassa sekä ympäristöpolitiikassa vuosille 2020 ja 2050. Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Näistä tärkeimmät ovat: Energiatehokkuussopimus (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa (4.12.2007). Päätavoite oli yhdeksän prosentin kiinteä energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä. Helen Oy:n energiatehokkuussopimukset. Helen Oy on mukana Elinkeinoelämän Keskusliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksessa on kaksi toimenpideohjelmaa: energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmat. Sopimukset olivat vuosille 2008 2016. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia (14.2.2008), jossa tavoitteena on pienentää asukaskohtaisia CO 2- päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuotena 1990). Vuonna 2012 valmistui ilmastostrategian tavoitteiden tarkistaminen. Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013 2016. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) (7.1.2009/10.2.2009), jonka mukaan kaupungin tulee pienentää CO 2-päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena 1990. Helsinki liittyi maailmanlaajuiseen Compact of Mayors ilmastosopimukseen 4.11.2015. Kaupunkien tulee osoittaa sitoutumisensa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen raportoimalla avoimesti päästöistään ja toimistaan yhteiseen raportointijärjestelmään. Kaupunkien tulee laatia kolmen vuoden sisällä liittymisestä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen ohjelmat. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS) ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja asunto-, toimitila- ja rakennuttaja-liitto RAKLI ry:n kanssa (10.12.2009). Tavoitteena on 7 %:n energian-käytön tehostaminen jaksolla 2010 2016. Helen Oy:n kehitysohjelma Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 8.12.2010. Ohjelman tavoitteena on vuonna 2008 laadittujen Energiapoliittisten linjausten mukaisesti nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus Helen Oy;n sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 %:iin ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sähkön ja lämmön tuotannossa 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Helen Oy:n pidemmän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä. Green Digital Charter julistus allekirjoitettiin vuonna 2010. Allekirjoittajakaupungit sitoutuivat pienentämään tietotekniikan jättämää hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 kaupungin ympäristöpolitiikan, jossa esitetään mm. energiatehokkuuden parantamista 20 %:lla vuoteen 2020 ja kaupungin hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. 1.1.1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET Helsingin kaupunki on mukana useissa valtion ja kaupungin välisissä energiatehokkuussopimuksissa. KETS Kuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välisillä energiatehokkuussopimuksilla (KETS) toteutetaan kuntatasolla Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Sopimustoiminta on myös olennainen osa EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon kuuluvia politiikkatoimia, joilla tavoitellaan vuotuista 1,5 %:n uutta energiansäästöä vastaavaa kumulatiivista energiansäästöä jaksolla 2014 2020. Helsingin kaupungin energiatehokkuussopimukset ovat jatkoa jo 1990-luvun alussa alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (aiemmin energia- ja ilmastosopimukset). Sopimuksen ajalle 2008 2016 13

tavoite oli yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskauden aikana, yhteensä 128,78 GWh. Sopimuksen ulkopuolelle jäivät energiantuotanto ja -jakelu, joille on olemassa omat erilliset sopimuksensa. KETS kaudelle 2008 2016 sisälsi kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian, ts. kaupungin omien palvelu- ja asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön. Vuonna 2016 KETS-toimintasuunnitelman toteutus eteni pääosin tavoitteiden mukaisesti. Useat toimintasuunnitelmassa mainitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat jo valmiita, käynnissä tai käynnistymässä. Helsinki, viisi muuta suurta kaupunkia ja HSY neuvottelivat vuonna 2015 yhdessä Energiaviraston, Motivan ja Kuntaliiton kanssa raamin ja sisällön uudelle sopimuskaudelle 2017 2025 vuonna 2013 tehdyn aiesopimuksen mukaisesti. Energiatehokkuussopimus vuosille 2017 2025 allekirjoitettiin lokakuussa 2016. Sopimuskauden ohjeellinen energiansäästötavoite on vähintään 7,5 % ja se jakaantuu kahteen sopimusjaksoon: Jakso 1 ajalle 2017 2020 ja jakso 2 ajalle 2021 2025. Uuden sopimuskauden energiansäästötavoitteeksi on tulossa 4 % vuosille 2017 2020 ja 3,5 % vuosille 2021 2025. Vertailuvuotena käytetään vuoden 2015 kulutuksia. Uusi sopimus sisältää palvelurakennusten energiankäytön lukuun ottamatta asuinrakennuksia, katu- ja ulkovalaistuksen, omien autojen ja työkoneiden, yleisten alueiden sekä joukkoliikenteen energiankäytön. VAETS Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää asuinkiinteistöjä koskeva Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). Sopimuksen toimenpideohjelmassa edellytetään energiankäytön tehostamista jäsenyhteisöjen vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnoissa vuosina 2010 2016. Sopimuksen tavoite säästää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden käytön yhteismäärästä vähintään 7 % sopimuskauden aikana. Sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on sopimuksen piirissä olevan asuinrakennuskannan keskimääräisen energian ominaiskulutuksen aleneminen 20 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. HELEN OY:N SOPIMUKSET Helen Oy on liittynyt Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Työ- ja Elinkeinoministeriön väliseen energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017-2025 seuraavilla liittymisasiakirjoilla: Energiantuotannon toimenpideohjelma kattaa kaikki Helenin voimalaitokset, lämpö- ja jäähdytyskeskukset sekä Kymijoen vesivoimalaitokset Mankala, Ahvenkoski, Klåsarö ja Ediskoski. Ohjelma sisältää primäärienergian säästön ja sähkönkäytön tehostamisen. Energiapalvelujen toimenpideohjelma kattaa Helenin myymän ja jakeleman sähkön, lämmön ja jäähdytyksen sekä kaikki Helenin kiinteistöt. Helen Sähköverkko Oy on osana konsernia mukana sopimuksessa. Toimenpideohjelma sisältää oman energiankäytön tehostamisen ja asiakkaiden energiansäästön edistämisen. RAPORTOINTI Sopimusten mukaisesti Helsingin kaupungin vuosittain toteuttamista toimista raportoidaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä Motivaan internet-raportointityökaluja käyttäen. Motiva laatii raportointien perusteella vuosittain yhteenvedon kaikkien KETS:iin ja VAETS:iin liittyneiden kuntien ja kiinteistönomistajien toiminnasta ja tuloksista. Motiva kokoaa vuosittain kaikkien energiatehokkuussopimusalueiden toimenpidetiedot ja muodostaa niistä valtakunnallisen toteumatilaston. 1.1.2 KAUPUNGINJOHTAJIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUS Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) toteuttaa EU:n aloitetta vähentää suunnitelmallisesti hiilidioksidipäästöjä. Helsingin kaupunki on sitoutunut yhdessä useiden muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO 2-päästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sopimus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Helsingin kaupunginhallitus päätti sopimukseen liittymisestä tammikuussa 2009. Sopimukseen on liittynyt jo 6500 kaupunkia. Tärkeänä osana sitoumusta on kaupunkilaisten ja kaupunkialueen eri toimijoiden innostaminen mukaan päästöjen 14

vähentämiseen ja vähennystoimenpiteiden kehittämiseen. Vuonna 2010 valmistuneen toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan Helsingissä kahdella tasolla. Vuosittain kerättyjen energiankulutustietojen ja liikennemääräarvioiden perusteella lasketut päästöinventaariot osoittavat hiilidioksidipäästöjen toteutuneen määrän ja kehityssuunnan. Toimenpiteiden toteutuksen seurannalla voidaan osoittaa, miten suunnitelmassa esitettyjä toimia on otettu käyttöön. Vuonna 2014 sopimusrajauksen mukaiset päästöt olivat vähentyneet 19,5 % verrattuna vuoteen 1990 ja useimmat kaupunkikonsernin omat toimenpiteet olivat käynnissä. Euroopan Unionissa sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office. Kaupunkien tulee raportoida toimenpiteiden toteutuksen tilanteesta kahden vuoden välein. Helsingin ensimmäinen väliraportointi valmistui helmikuussa 2015. Vuoden 2015 lopulla julkistettiin sitoumuksen päivitetty versio Covenant of Mayors for Climate and Energy, jossa uusi CO 2-päästövähennystavoite -40 % ulottuu vuoteen 2030 ja myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee sopimuksen piiriin. Uudet jäsenkaupungit sitoutuvat uudistetun sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, ja vanhat jäsenkaupungit voivat olla mukana vuoteen 2020 asti vanhan sopimuksen mukaisesti tai liittyä koska tahansa uuteen sopimukseen. Helsinki on toistaiseksi mukana vanhassa sopimuksessa. 1.1.3 HELSINGIN KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA 2013 2016 Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman alussa on lueteltu kaupungin arvot, joista yksi on ekologisuus. Strategiaohjelma on jaettu neljään päätavoitteeseen, jotka ovat Hyvinvoiva helsinkiläinen, Elinvoimainen Helsinki, Toimiva Helsinki sekä Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen. Useimmat suoraan energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet ja toimet mainitaan kohdan 3 Toimiva Helsinki ala-tavoitteessa Kaupungin toiminta on kestävää, vaikuttavaa ja tehokasta. Strategiaohjelmassa linjataan mm. seuraavia tavoitteita ja toimenpiteitä: Koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vastuullisen energiapolitiikan tärkein työkalu on energiansäästö Uuden yleiskaavan tavoitteeksi asetetaan energiatehokas kaupunki-rakenne Asemakaavoituksella turvataan energiatehokkaan rakentamisen toteuttamisedellytykset Kaupunki edistää uudenlaisten ympäristö- ja energiateknologioiden käyttöönottoa rakentamisen kehittämishankkeissa Kaupungin luovuttamalle asuntotontille rakennettaessa edellytetään C-luokan energiatehokkuusvaatimuksen selkeää täyttämistä ja E-luvun 120 kwh/m2/vuosi alittamista (kohta päivitetty uuden energialuokituksen myötä). Pyritään kohti nollaenergiarakentamista. Kaupungin oman asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti D-energialuokkaan (kohta päivitetty uuden energialuokituksen myötä) Östersundomista suunnitellaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen pilottialue ja houkutteleva sijaintipaikka cleantech-alojen yrityksille Käynnistetään uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyviä kokeiluja Helsinki on tunnettu ympäristöviisas vihreän talouden kaupunki. Resurssitehokkuus paranee sekä omassa toiminnassa että yhteistyössä yritysten kanssa Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti näihin toimenpiteisiin liittyen energiansäästöneuvottelukunta laati syksyllä 2013 tavoitteet energiansäästön lisäämiseksi ympäristökeskus valmisteli esityksen vaihtoehtoisista toteuttamistavoista koko Helsingin päästöjen vähentämiseksi 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kustannusarvioineen keväällä 2014. Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviot ja -suunnitelmat luovat puitteet strategian toteuttamiselle. Hallintokuntien omat sektorikohtaiset ja useita hallintokuntia koskevat poikkihallinnolliset suunnitelmat ja ohjelmat ohjaavat toteutusta. 15

1.1.4 SITOVAT ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITTEET Uusien energiansäästötavoitteiden laadinnan lähtökohtana on ollut Helsingin kaupungin strategiaohjelma vuosille 2013 2016 ja sen linjaus Vastuullisen energiapolitiikan tärkein työkalu on energiansäästö. Toimenpiteenä vastuullisen energiapolitiikan toteuttamiseksi Helsingin kaupunki laati syksyllä 2013 tavoitteet energiansäästön lisäämiseksi ESNK:n suositusten pohjalta. Energiansäästöneuvottelukunnan asettaman työryhmän esityksen mukaisesti hallintokuntien sitovien energiansäästötavoitteiden työtä päätettiin jatkaa vuonna 2010 aloitetun mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota niiden hallintokuntien ohjaamiseen, joiden energiansäästötyö ei ole vielä käytännön tasolla käynnistynyt. Kaupungin hallintokunnille on asetettu tavoitteeksi kahden prosentin kumulatiivinen, vuosittainen energiansäästö vuoteen 2020 asti. Vertailuvuotena on vuosi 2010. Kaupungin hallintokunnat on velvoitettu laatimaan energiansäästön toimintasuunnitelmat vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. Hallintokunnat päivittävät toimintasuunnitelmiansa tarvittaessa. Suunnitelmista kerrotaan enemmän kappaleessa 4.1.2. 1.1.5 HELEN OY:N TAVOITTEENA ILMASTONEUTRAALI ENERGIA 2050 Ilmastoneutraali energia on yksi vuonna 2016 uusitun strategiamme painopisteistä. Ilmastoneutraali energiantuotanto tarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Toteutamme tavoitteemme asiakaslähtöisesti monipuolisilla, isoilla ja pienillä toimenpiteillä. Haluamme olla edelläkävijä kestävissä energiajärjestelmissä. Vähennämme hiilidioksidipäästöjä: investoimalla uusiutuvan energian tuotantoon, hyödyntämällä uutta teknologiaa päästöjen vähentämiseksi, kumppanuuksilla ja kasvulla päästöttömässä energiantuotannossa, parantamalla energiatehokkuutta sekä kehittämällä päästöjä vähentäviä ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa. Matkalla kohti tavoitteita: Välitavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia ja lisätä uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin. Saavutamme tavoitteet 2020-luvun puolivälissä, kun Hanasaaren voimalaitoksen korvaava tuotanto on rakennettu. 1.1.6 GREEN DIGITAL CHARTER Helsinki allekirjoitti vuonna 2010 Eurocitiesin Green Digital Charter -julistuksen. Asiakirjassa allekirjoittajakaupungit sitoutuivat pienentämään tietotekniikan jättämää hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kaupunki sitoutui luomaan informaatio- ja tietotekniikan (ICT) energiatehokkuuden kumppanuuksia vuoden 2011 loppuun mennessä, kehittämään viisi laaja-alaista ICT-pilottia vuoteen 2015 ja alentamaan ICT:n suoraa hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Hanketta koordinoi ja toteuttaa talous- ja suunnittelukeskus. Julistusta ei ole edistetty, eivätkä sen tavoitteet ole toteutuneet. 1.1.7 HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin ympäristöpolitiikan kokouksessaan 26.9.2012. Ympäristöpolitiikan tavoitteet on asetettu sekä pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 että keskipitkällä aikavälillä noin vuoteen 2020 asti. Tavoitteita on asetettu kahdeksassa aihepiirissä, jotka ovat: ilmastonsuojelu ilmansuojelu meluntorjunta vesiensuojelu luonnon ja maaperän suojelu hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet Ympäristöpolitiikka on osa kaupungin ympäristöjohtamisen kokonaisuutta ja se täydentää kaupungin 16

strategiaohjelman ympäristölinjauksia. Ympäristöpolitiikan toteuttamisen keskeisimmät välineet ovat ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmat (esim. ilmansuojeluohjelma, meluntorjunnan toimintasuunnitelma) sekä hallintokuntien ympäristöjärjestelmät ja -ohjelmat. 1.2 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN KOORDINOINTI 1.2.1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on kaupunginhallituksen asettama toimielin, joka koordinoi, ohjaa ja seuraa kaupunkikonsernin energiansäästötoimintaa, kaupunkikonsernin koko energiankäyttöä ja kaupungin energiankäytön tehokkuutta edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Energiansäästöneuvottelukunta on perustettu vuonna 1974. Kaupunginhallitus asetti päätöksellään 16.2.2015 energiansäästöneuvottelukunnan kaupunginhallituksen toimikaudeksi. ESNK:n puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja varapuheenjohtajana Katri Kuusinen rakennusvirastosta sekä sihteerinä Pälvi Holopainen rakennusvirastosta. Energiansäästöneuvottelukunnalla on 22 jäsentä yhteensä 20 eri hallintokunnasta ja yksi henkilö asiantuntijana HSY:ltä. Jäsenluettelo on liitteessä 1. Energiansäästöneuvottelukunta kokoontui vuonna 2016 yhteensä viisi kertaa. Käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. ESNK valvoo ja ohjaa kuntien energiatehokkuussopimuksen ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa ja raportoi niistä sekä raportoi vuosittain kaupungin omasta energiankäyttötilanteesta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Energiansäästöneuvottelukunnan toimintaa tukevat ja laajentavat vuonna 2011 perustetut kuusi teemakohtaista alaryhmää. Alaryhmien nimet ja vastuutaho ovat: Maankäyttö ja liikenne, kaupunkisuunnitteluvirasto Hankinnat, hankintakeskus Tiedotus ja valistus, ympäristökeskus Asunnot, asuntotuotantotoimisto Julkiset rakennukset, rakennusvirasto Talous, talous- ja suunnittelukeskus ESNK antoi vuonna 2016 neljä lausuntoa, jotka olivat: Selvittää mahdollisuus tuoda v.2030 päästövähennystavoite päätettäväksi Helen Oy:n kehitysohjelmasta tehtävän päätöksen jälkeen. Aurinkopaneelien asentaminen Helsingin katoille Helen Oy:n kanssa yhteistyössä. Sähkön ja lämmönsäästökampanja. Energiatehokkuutta palvelevat älykkäät sähkö-, lämpö- ja liikenneverkot. 1.2.2 MUUT TYÖRYHMÄT KAUPUNGINJOHTAJIEN ILMASTOVERKOSTO Kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä 2011. Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. HELSINGIN ILMASTOTYÖRYHMÄ Kaupunginjohtaja perusti 10.2.2016 Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän. Ilmastoryhmä vastaa Helsingin ilmastotyön koordinoinnista ja seurannasta sekä hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteiden edistämisestä. Työryhmään kuuluu 18 jäsentä eri hallintokunnista ja sitä johtaa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Helsingin ilmastotiekartta 2050 toimii lähtökohtana toiminnalle. 17

Ilmastotyöryhmä valmisteli raportin, jossa on ehdotus valtuustokauden 2017 2021 strategiaan vuoteen 2030 tähtäävistä ilmastopoliittisista tavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Raportissa esitetään BAU-skenaario ja kuuden eri vaihtoehdon keskiarvoskenaario Helsingin päästökehitykselle vuoteen 2030 sekä niihin liittyvät toimenpiteet. Raportin perusteella työryhmä esittää uuteen kaupungin strategiaan vuoden 2030 tavoitteeksi vähentää päästöjä 60 % vuoden 1990 päästöistä ja uudeksi hiilineutraalisuutavoiteeksi vuotta 2040. Lisäksi työryhmä esittää ilmastonmuutoksen sopeutumisen linjauksia kaupungin strategian valmistelua varten. Sopeutumisen linjausten voimassaoloajaksi esitetään kahta valtuustokautta 2017 2025. Linjauksissa esitetään sopeutumisvisio ilmastonkestävälle kaupungille vuodelle 2050. 1.2.3 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Helsingin kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin eri keinoin, joista keskeiset on kuvattu kuviossa alla. Kaupungin ympäristöpolitiikka edellyttää, että liikelaitoksilla on käytössä todennettu ympäristöjärjestelmä, että virastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita ja, että ympäristöjohtaminen otetaan osaksi virastojen ja liikelaitosten tulospalkkiojärjestelmää ja muita palkitsemisen muotoja. Helsingin kaupungin ja sen virastojen ja liikelaitosten ympäristöjohtamista kehittää ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä. Ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin tasolla kaupunginvaltuuston päättämä strategiaohjelma, kaupungin ympäristöpolitiikka sekä kaupunginhallituksen hyväksymät suunnittelun yhteiset lähtökohdat ja talousarvio-ohjeet. Kaupungin ympäristöjohtamisen painopiste on siirtynyt hallintokuntien suuntaan, kun kattavaa kaupungin ympäristöohjelmaa ei enää ole. Kaupunki on laatinut viime vuosina myös useita ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Merkittävä osa talousarvioprosessia on toiminnallisten tavoitteiden asettaminen. Helsingin kaupunginhallitus on velvoittanut jo useita vuosia talousarvio-ohjeissaan hallintokuntia asettamaan myös toiminnallisia ympäristötavoitteita. Talousarvioon asetetut ympäristötavoitteet ovatkin strategioiden ja ohjelmien ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet hallintokuntien käytännöiksi. Hallintokuntien välillä on huomattavia eroja sen suhteen, miten laajalti ympäristöjohtaminen on sisällytetty toiminnan ohjaukseen. 18

KUVA 1:HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN. 19

OSA B ENERGIANKÄYTTÖ JA SIITÄ AIHEUTUVAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT 20

2 ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT 2.1 ENERGIANKÄYTTÖ JA PÄÄSTÖT HELSINGIN ALUEELLA Koko Helsingin kaupunkialueen sähkönkulutus oli vuonna 2016 noin 4 424 GWh (2 % enemmän kuin 2015), kaukolämmön kulutus noin 6 633 GWh (11 % enemmän kuin 2015) ja kaukojäähdytyksen kulutus noin 141 GWh (13 % enemmän kuin 2015). Kaupungin osuus koko kaupunkialueen sähkönkulutuksesta oli 13 %, lämmönkulutuksesta 16 % ja kaukojäähdytyksestä 2 %. HSY:n laatiman Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin ennakkotietojen mukaan koko Helsingin kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 yhteensä 2,7 miljoonaa CO 2-ekvivalenttitonnia, mikä on 3 % enemmän kuin vuonna 2015. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat 25 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 noin 42 %. Vuonna 2016 ne olivat 4,2 tonnia asukasta kohden, mikä on 1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastelussa energiankäytöstä aiheutuneet päästöt on laskettu alueen energiankulutuksen eikä alueella olevan energiantuotannon mukaan. 2.2 ENERGIANKULUTUKSEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Kaupungin suoraan ja välillisesti omistamien kiinteistöjen energiankulutustiedot saadaan suoraan Helen Oy:n laskutusrekistereistä ja rakennustiedot Helsingin kaupungin kiinteistötietojärjestelmästä (Facta). Tietojen siirto tapahtuu sekä koneellisesti että osittain käsityönä ja tiedot ovat sisällöltään vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Erikokoisten kiinteistöjen kulutusten vertailemiseksi tarkastellaan sähkön- ja lämmönkulutuksia ominaiskulutuslukuina (kwh/m 2 ), jotka saadaan jakamalla vuosikulutus bruttopinta-alalla. Lämmönkulutukset on kuvissa sääkorjattu vuositasolla lukuun ottamatta kuvaa 5. Lämmitystarveluvulla (ent. astepäiväluku) normitetaan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia vähemmän lämpötilariippuvaisiksi, jotta voidaan verrata toisiinsa eri vuosien kulutuksia. Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen lämmönkulutus on suurelta osin verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Tässä raportissa on käytetty Vantaan lukua. Tarkasteltavana olevan vuoden lämmitystarvelukua verrataan pitkän aikavälin eli ns. normaalivuoden vertailulukuun, joka on määritelty vuosien 1981 2010 keskiarvona ja on suuruudeltaan 4097. Normaalivuoden vertailuluku muuttuu keskimäärin kymmenen vuoden välein, kun uusi säädata on käytettävissä. Tässä raportissa lämmönkulutukset on normeerattu uudella vertailuluvulla vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2016 lämmitystarveluku oli 3817 ja se oli keskimäärin 7 % normaalivuotta (4097) pienempi. Kiinteistökohtaisia lämmityspolttoaineiden kulutustietoja ei ole enää ilmoitettu kohteiden vähäisyyden ja mittausmenetelmän epätarkkuuden takia. Sähkölämmityksen osuutta ei voida enää ilmoittaa erillisenä, joten se sisältyy sääkorjaamattomana sähkönkulutuslukemiin. Liitteeseen 2 on koottu rakennustyypeittäin lämmönkulutusten kokonaissummat niistä kiinteistöistä, joista saatiin lämmitystiedot sekä vastaavat pinta-alat ja rakennusten lukumäärät. Sähkönkulutukset on esitetty vastaavasti niistä kohteista, joista tiedot saatiin. On huomioitava, että sähkönkulutusta vastaava pinta-ala ei ole sama kuin taulukossa esitetty lämmitettyjen kiinteistöjen pinta-ala. Ominaiskulutuksissa on huomioitu vain mitattu kulutus ja sitä vastaava pinta-ala. Jos kohteesta ei ole saatavissa lämmön ja sähkön kulutuslukuja, ei sitä ole huomioitu ominaiskulutuksia laskettaessa. Liitteen 2 taulukossa sulkeissa olevat luvut ovat edellisvuoden vastaavia (vertailu)lukuja. 2.3 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISENERGIANKÄYTTÖ Helsingin kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus vuonna 2016 oli noin 1 675 GWh, mikä oli vajat 7 % enemmän kuin vuonna 2015. Suurin syy kulutuksen kasvuun oli kaukolämmön suurempi kulutus, joka oli 11 % suurempi kuin edellisenä vuonna johtuen kylmemmästä vuodesta. Energiankulutus väheni ulkovalaistuksessa ja liikennevaloissa sekä liikenteessä. Muilla sektoreilla kuten kiinteistöjen, yleisten alueiden kohteiden sekä autojen ja työkoneiden osalta energiankulutus nousi. Kaukolämmön osuus koko kaupungin kulutuksesta oli 64 % (1 077 GWh), sähkön 34 % (569 GWh), jäähdytyksen 0,2 % (2,8 GWh) ja polttoaineiden 1,6 % (26,3 GWh). Energiankulutuksen jakauma on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 2. 21

Raportoitujen energiankulutusten kustannukset (lämpö, sähkö ja jäähdytys) olivat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa. 90 % energiasta käytettiin kiinteistöissä. Lämmön osuus kiinteistöissä käytetystä energiasta oli 71 % (1073 GWh) ja sähkön 29 % (439 GWh). Sähkölämmitteisten kiinteistöjen sähkönkäyttö sisältyy kokonaissähkönkulutukseen sääkorjaamattomana, koska sähkölämmityksen kulutustieto ei ole enää erikseen saatavilla. Käytetyn kaukojäähdytysenergian määrä oli 2,8 GWh vuonna 2016 ollen hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Kaupungin julkisen ulkovalaistusverkon kulutus oli 48 GWh ja se oli kaupungin kokonaiskulutuksesta vuonna 2016 noin 3 %. Luvussa ei huomioida Liikenneviraston hallinnoimien teiden (lähinnä moottoritiet) valaistusta. Liikennevalot kuluttivat 1,4 GWh. HKL:n metro- ja raitioliikenteen sähkönkulutus oli 76 GWh ja Suomenlinnan lauttaliikenteen polttoaineen kulutus vastasi 6,3 GWh. Liikenne yhteensä oli vuonna 2016 noin 5 % kaupungin kokonaiskulutuksesta. Yleisten alueiden kohteiden energiankulutus 7,6 GWh oli noin puoli prosenttia ja autojen ja työkoneiden polttoaineiden käyttö 20 GWh noin prosentin verran energian kokonaiskulutuksesta. Taulukko 1: Helsingin kaupungin kokonaisenergiankulutus vuosina 2016 ja 2015 2016 2015 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 439,37 26,4 439,73 26,4 Jäähdytys 2,79 0,2 2,63 0,2 Kaukolämpö 1 073,56 64,4 968,42 58,1 Kiinteistöt yhteensä 1 515,72 90,5 1 410,78 89,9 ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOT Ulkovalaistus 47,52 2,9 48,53 2,9 Liikennevalot 1,36 0,1 1,51 0,1 Ulkovalaistus yhteensä 48,88 2,9 50,03 3,2 YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET Sähkö 4,36 0,3 4,28 0,3 Lämpö 3,29 0,2 2,15 0,1 Yleisten alueiden kohteet yhteensä 7,65 0,5 6,43 0,4 LIIKENNE Metroliikenne 46,48 2,8 48,30 2,9 Raitioliikenne 29,56 1,8 28,87 1,7 Lauttaliikenne 6,26 0,4 6,00 0,4 Liikenne yhteensä 82,30 4,9 83,17 5,3 HALLINTOKUNTIEN AUTOT JA TYÖKONEET Autot ja työkoneet yhteensä 19,99 1,2 19,22 1,2 KAIKKI YHTEENSÄ 1 674,53 100 1 569,63 100 22

Kuva 2: Energiankäytön jakautuminen kaupunkikonsernissa. 3,5 3,2 + 12 % 635 181 640 000 MWh/asukas 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 568 531 2,6-18 % -16 % 620 000 600 000 580 000 560 000 540 000 Asukkaiden määrä 0,5 1,3 1,1 520 000 Kuva 3: Kaupungin oman toiminnan energiankäytön kehitys jaettuna asukasluvulla. Asukaskohtainen energiankulutus ja samoin myös kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Helsingissä. Energiankulutuksen vähentymisen merkittävimpiä syitä ovat energiatehokkuuden paraneminen rakennuksissa ja sähkölaitteissa kuten esimerkiksi valaistuksessa sekä ajoneuvojen energiankulutuksen paraneminen. 23 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kokonaiskulutus MWh/asukas Palvelukiinteistöjen kulutus MWh/asukas Asukkaiden määrä 500 000

Kuvassa 3 on tarkasteltu Helsingin kaupungin oman toiminnan energiankulutuksen kehitystä asukasta kohden sekä asukasluvun määrää ajanjaksolla 2007 2016 asukasta kohden ja siinä on nähtävissä samansuuntainen kehitys. Asukkaiden määrä on kasvanut ajanjaksolla 12 %. Samaan aikaan energiankulutus asukasta kohden on vähentynyt 18 %. Tarkasteltaessa pelkästään kaupungin palvelukiinteistöjen energiankulutusta asukasta kohden voidaan todeta sen samoin laskeneen 16 %. 2.4 KAUPUNGIN OMISTAMAT KIINTEISTÖT JA NIIDEN ENERGIANKULUTUS 2.4.1 KAUPUNGIN OMISTAMA KIINTEISTÖKANTA Kaupungin omistaman rakennuskannan pinta-ala oli vuoden 2016 päättyessä noin 9,2 milj.m 2, josta asunnoiksi luokiteltavia rakennuksia oli 53 %. Niistä valtaosa oli kaupungin välillisesti kiinteistöyhtiöiden kautta omistamaa rakennuskantaa. Kaupungin suorassa omistuksessa oli 47 % ja se koostuu lähinnä palvelukiinteistöistä. Lämmön kulutustiedot saatiin 88 % koko kiinteistökannasta. Sähkön kulutustiedot saatiin 83 % koko kannasta. Kantaan kuului myös lukuisa määrä kylmiä tiloja, kuten esimerkiksi osa museo-, säilytys- ja varastotiloista. Suurin yksittäinen kiinteistöryhmä ovat asuinkerrostalot, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4,59 milj.m 2. Tämä on 56 % kaupungin rakennuskannan kokonaispinta-alasta. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat opetusrakennukset (12 %) ja terveydenhuoltorakennukset (7 %). Kiinteistötyypiltään samanlaisissa kohteissa energian ominaiskulutukset saattavat olla hyvin erisuuruisia. Osaltaan kulutuseroja selittävät mittarointiryhmät, joissa kiinteistöt on alun perin ryhmitelty laskutusta eikä informatiivista kulutusseurantaa varten. Tällöin yhden mittauksen takana voi olla käyttötarkoitukseltaan erilaisia rakennuksia. Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat merkittävästi mm. rakennustapa, käyttöajat ja käyttäjämäärät. Nämä tekijät vaihtelevat huomattavasti myös samaan kiinteistötyyppiin kuuluvien kiinteistöjen kesken. Kulutuseroja selittävät seikat on otettava huomioon, jos ominaiskulutusten perusteella tehdään vertailuja rakennusten välillä. Kuva 4: Helsingin kaupungin kiinteistökannan ikäjakauma Helsingin kaupungin kiinteistökanta koostuu hyvin eri-ikäisistä rakennuksista. Kaupungin kiinteistökannasta 51 % on valmistunut ennen vuotta 1976 ja 81 % ennen vuotta 1996. Kuvassa 4 on esitetty koko kiinteistökannan ikäjakauma. Erityyppisten rakennusten ikäjakaumat poikkeavat myös toisistaan. Valmistumisvuoteen perustuvassa tilastollisessa tarkastelussa ei voida erotella peruskorjauksen vaikutusta ominaiskulutukseen. Vaikka peruskorjauksen yhteydessä varustelutaso nykyaikaistuu, ja sisäolosuhteet ja energiankulutus muuttuvat, kiinteistörekisterissä oleva 24

valmistumisvuosi pysyy ennallaan. Peruskorjauksen laajuudesta riippuen kiinteistön ominaisuudet voivat muuttua vastaamaan täysin uutta kohdetta, mutta energiatehokkuudessa päästään harvoin uudisrakennusta vastaavalle tasolle. 2.4.2 KIINTEISTÖJEN KOKONAISENERGIANKULUTUS Vuonna 2016 saatiin raportoidut energiankulutustiedot kiinteistökannasta, joka oli lämmön osalta 88 % (87 % 2015) ja sähkön osalta 83 % (82,5 % 2015) koko kannasta. Kaupungin kiinteistökannan kokonaisenergiankulutuksen kehitys sekä rakennuskannan muutos on esitetty kuvassa 5. Lämmitetyn kiinteistökannan yhteenlaskettu pinta-ala oli vuonna 2016 yhteensä 8 141 700 m², joka oli vajaat 2 % enemmän kuin vuonna 2015. Kiinteistöjen lämmittämisestä aiheutuneet energiakustannukset olivat noin 70 milj. euroa ja sähkönkäytön kustannukset noin 55 milj. euroa. Jäähdytyksen kustannukset olivat noin 70 000 euroa. Vuonna 2016 sääkorjaamaton lämmönkulutus, joka oli 1 074 GWh, nousi kaupungin omistamissa kiinteistöissä edelliseen vuoteen verrattuna 11 %. Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkönkulutus oli yhteensä 440 GWh, joka oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Jäähdytysenergian määrä kasvoi kuudella prosentilla ollen 2,8 GWh. Vuodesta 1990 vuoteen 2016 sähkön kokonaiskulutus on kasvanut 39 % ja lämmön sääkorjaamaton kokonaiskulutus 18 %. Samanaikaisesti kiinteistömassa on kasvanut 42 %. Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut lähes saman verran kuin rakennuskanta, kun taas lämmönkulutuksen kasvu on ollut pienempi kuin rakennuskannan kasvu. Tästä voitaneen päätellä, että yksi syy tähän kehitykseen on uuden tai peruskorjatun rakennuskannan suurempi energiatehokkuus. Kuva 5: Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ja lämmön sääkorjaamattoman kokonaiskulutuksen sekä rakennuskannan bruttopinta-alan kehitys vuosina 1990 2016 Sähkölämmitysenergian osuus on sääkorjaamattomana kulutussähkön luvuissa vuodesta 2003 alkaen johtuen siitä, 25

että tietoja ei saada Helen Oy:ltä enää erikseen. Helen Oy:n vuonna 2015 tapahtuneen yhtiöittämisen johdosta kulutustietojen saanti vaikeutui niiden kuluttajien osalta, joissa ei ole sopijapuolena suoraan Helsingin kaupunki. Näitä ovat mm. kaikki kaupungin tytäryhteisöt ja säätiöt. Edellä mainituilta tahoilta pitää olla valtuutus tietojen saamiseksi. Täten kulutustilastoinnista puuttuvat 2016 sähkönkulutuksen osalta ne kiinteistöt, joissa sähkösopimuksen haltijana on yksityinen taho, joissa yksityisiä sähkösopimuksen haltijoita on kolme tai vähemmän tai joissa sopimusosapuolina ovat sekä yksityinen että kaupungin taho. Tällöin on mukana vain kaupungin osuuteen liittyvä kulutus. Lisäksi puuttuu kohteita, joista ei valtuutusta ole saatu mutta jotka pitäisi saada raportointiin mukaan koska kiinteistö on kaupungin omistama. Verrattuna vuoteen 1990 on sähkön kokonaiskulutus kasvanut palvelurakennusten käyttöasteen parantumisen ts. päivittäisen ja vuosittaisen käyttöajan pidentymisen myötä. Sähkön kokonaiskulutuksen kehitys on ajalla 2007 2016 noussut ja laskenut vuorovuosina. Ajanjaksolla 2007 2016 oli vuoden 2016 kulutus noin 8 % pienempi kuin kulutus vuonna 2007. Vuoden 2007 jälkeen on sähkönsäästöä saatu aikaan mm. laitekannan ja valonlähteiden uusiutumisen myötä sekä älykkäämmillä ja tarvelähtöisillä ohjauksilla ja pitkäjänteisellä aktiivisella toiminnalla energiatietoisuuden lisäämiseksi. Rakennuskannan lämmönkulutuksen kasvu on ollut suhteellisesti pienempi kuin rakennuskannan kasvu. Verrattuna vuoteen 1990 on kokonaiskulutus 18 % suurempi. Syitä lämmönkäytön tehostumiseen ovat muun muassa lämmön talteenottojen yleistyminen ilmanvaihtojärjestelmissä, rakennusten ilmanvaihdon ja lämmityksen ohjauksen kehittyminen paremmin käyttötarpeita vastaavaksi sekä uudisrakennusten ja peruskorjausten yhteydessä saavutettu aikaisempaa vähäisempi lämmöntarve. Viimeisten kymmenen vuoden aikana oli vuoden 2016 lämmön kulutus 6 % suurempi kuin 2007. Ulkolämpötilan vaikutus lämmönkulutukseen on suuri, joten myös sääkorjauksen vaikutus lämmönkulutukseen vaihtelee sen mukaan kuinka kylmä vuosi on. Seuraavissa kappaleissa käsitellään erikseen rakennusten bruttopintaalaa kohden lasketun sääkorjatun lämmön ja sähkön ominaiskulutusten kehitystä. 2.4.3 LÄMMÖN OMINAISKULUTUS Kuvissa 6 ja 7 lämmönkulutukset on sääkorjattu 70-prosenttisesti Vantaan lämmitystarveluvulla. Lämmönkulutus (kwh/m2) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 177,5-9 % 142,5 138,6 131,9 0 Lämmön sääkorjattu ominaiskulutus Lämmön sääkorjaamaton ominaiskulutus Kuva 6: Kaupungin omistamien kiinteistöjen sääkorjattu lämmön ominaiskulutus ajalla 1990 2016 (kwh/bruttopinta-ala) 26

Kuvassa 6 on esitetty kaupungin omistaman kiinteistökannan vuoden 2016 lämmön sääkorjattu ominaiskulutus, joka oli 138,6 kwh/m². Kulutus on ollut laskeva jos tarkastellaan sitä 2000-luvun aikana. Ajanjaksolla 2007 2016 on kulutus laskenut 9 % verran ja edellisestä vuodesta laskua oli vajaat 3 %. Sääkorjaamaton kulutus oli vuonna 2016 131,9 kwh/m². Kuvassa 6 on selkeytetty kunkin vuoden kohdalla sääkorjauksen vaikutusta esittämällä myös sääkorjaamaton kulutus. Kuvassa 7 kiinteistöjen lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on jaettu asuinkiinteistöihin sekä palvelukiinteistöihin. Vuonna 2016 palvelurakennusten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli noin 145,6 kwh/m 2 ja asuinrakennusten noin 133,8 kwh/m 2. Verrattuna vuoteen 2015 oli palvelurakennusten ominaiskulutus lähes samalla tasolla ja asuinrakennusten kulutus laski 4 %. Tarkasteltaessa ominaiskulutusten kehitystä 2000-luvulla on suunta sekä asunnoilla että palvelukiinteistöillä ollut laskeva. Ajanjaksolla 2007 2016 on asuinkiinteistöjen kulutus laskenut 13 % ja palvelukiinteistöjen 4 %. Palvelurakennuksissa lämmön ominaiskulutus on laskenut hitaammin kuin asuinrakennuksissa. Hitaampaan kulutuksen pienentymiseen on syynä mm. se, että useimpien vanhojen palvelurakennusten kohdalla ns. helpot ja kannattavimmat energiansäästötoimenpiteet on jo toteutettu aiemmin ja mittavampia energiansäästöinvestointeja tehdään vain peruskorjausten yhteydessä. Asuinrakennuksissa käyttöaste ja käyttöajat pysyvät pääosin vakiona, kun taas palvelurakennusten käyttöastetta pyritään monin paikoin parantamaan. Pidentyvät käyttöajat lisäävät ilmanvaihdon ja siten lämmityksen tarvetta. Peruskorjauksissa joidenkin vanhojen palvelurakennusten energiankulutus kasvaa mm. sisäilman laatutasoa parannettaessa, kun asuinrakennuksissa peruskorjaukset pääosin alentavat energiankulutusta. Kuva 7: Kaupungin omistamien asuinrakennusten ja palvelurakennusten sääkorjattu lämmön ominaiskulutus ajalla 1990 2016 (kwh/bruttopinta-ala) 27

2.4.4 SÄHKÖN OMINAISKULUTUS Kuvassa 8 on esitetty kaupungin omistaman kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus, joka vuonna 2016 oli 57,4 kwh/m², mikä oli noin prosentin pienempi kuin edellisenä vuonna. Ajanjaksolla 2007 2016 on sähkön ominaiskulutus laskenut 13 %. Sähkön ominaiskulutus (kwh/m 2 ) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 58,5 57,4-13 % -1 % Sähkön ominaiskulutus Kuva 8: Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ominaiskulutus ajalla 1990 2016 (kwh/bruttopinta-ala). Tarkasteltaessa sähkön ominaiskulutusta 2000-luvulla, on suunta ollut laskeva. Sähkön ominaiskulutuksessa on vuodesta 2003 lähtien mukana myös sähkölämmityksen osuus ilman sääkorjausta. Kuvassa 9 sähkön ominaiskulutus on esitetty erikseen asuinkiinteistöille ja palvelukiinteistöille. Palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus oli 86,7 kwh/m 2 ollen hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Vastaavasti asuinrakennusten sähkön ominaiskulutus oli 39,4 kwh/m 2 ollen noin prosentin verran pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön ominaiskulutus alkoi palvelurakennuksissa laskea vuoden 2008 jälkeen, jolloin kulutus oli korkeimmillaan aikajaksolla 1990 2016. Asuinkiinteistöissä ei aivan yhtä suurta vähentymistä ole tapahtunut vaan kulutuksen kehitys on ollut tasaisempaa. Ajanjaksolla 2007 2016 on palvelukiinteistöjen ominaiskulutus laskenut 10 % ja asuinkiinteistöjen vastaava 9 %. Sähkönkulutusluvut sisältävät kaiken rakennuksissa käytetyn sähkön, ts. kiinteistösähkön (ilmanvaihdon, lämmityksen ja käyttöveden järjestelmät, kiinteät valaistukset, jne.) että käyttäjäsähkön (kotitaloussähkö asunnoissa, mm. sähkölaite- ja pistorasiakuorma). Kiinteistösähkön osuus asuinrakennuksissa on 38 % kulutuksesta. Loppu on asukkaiden kuluttamaa huoneistosähköä. Sähkön ominaiskulutuksen kasvu aikavälillä 1990 2008 perustui aikaisemmin esitettyjen syiden lisäksi mm. kiinteistöjen varustelutason paranemiseen, käyttöasteen lisääntymiseen sekä ilmanvaihdon tehostumiseen. Samanlainen suuntaus on näkyvissä myös muilla kiinteistönomistajilla, ja sähkön ominaiskulutuksen kasvu oli valtakunnallinen ilmiö. Ominaiskulutuksen kasvun kääntyminen laskusuuntaan vuoden 2008 jälkeen kertoo onnistuneista ratkaisuista energiatehokkuuden lisäämisessä. Näitä ovat varsinkin sähkölaitekannan energiatehokkuuden parantaminen, käytön ja käytön valvontajärjestelmien tehostaminen ja energiansäästötietouden ja -toiminnan lisääminen. 28

120 100 80 73-10 % 86,7 60 40 37-9 % 39,4 kwh/m 2 20 0 Asuintalojen sähkön ominaiskulutus Palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus Kuva 9: Kaupungin omistamien asuinrakennusten ja palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus ajalla 1990-2016 (kwh/bruttopinta-ala) 2.5 MUU KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUS 2.5.1 KATU- JA ULKOVALAISTUS Kaupunkialueen julkisessa ulkovalaistusverkossa oli vuonna 2016 yhteensä 86 897 valopistettä. Ulkovalaistuksen sähkönkulutus oli yhteensä 47,5 GWh, joka oli 3 % energian kokonaiskulutuksesta. Kulutus väheni edellisvuodesta 2 %. Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutuksen ja valaisinpistekohtaisen energiankulutuksen kehittymistä on tarkasteltu kuvassa 10. Verrattuna vuoteen 1997 on ulkovalaistuksen kokonaissähkönkulutus vähentynyt 27 %. Valaisinpistekohtainen energiankulutus on aikajaksolla 1997 2016 vähentynyt 40 %. Samalla aikajaksolla on valaisinpisteiden määrä lisääntynyt 22 %. Parantunut energiatehokkuus johtuu mittavasta ulkovalaisimien uusimisesta. Uusimisen kohteina ovat sekä valonlähteet että valaisimet, valaisinten sijoitus ja valaistuksen ohjaus. Ulkovalaistuksen energiankulutuksen kustannukset olivat noin 6 milj. euroa. 29

Kulutus/valaisinpiste MWh/valaisinpiste 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuodet 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Kokonaiskulutus MWh ja valopisteiden lukumäärä Kokonaiskulutus MWh Kulutus MWh/valaisinpiste Valopisteiden lukumäärä Kuva 10: Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus ja energiankulutus valaisinpistettä kohden ajalla 1997-2016 Tarkasteltaessa ulkovalojen kuluttamaa energiaa suhteessa valaistuun tiekilometrimäärään, voidaan todeta, että vuosina 2009 2016 on valaistu tiekilometrimäärä kasvanut 15 % ja ominaiskulutus kilometriä kohden vähentynyt 28 %. Asiaa on tarkasteltu kuvassa 11. Valaistut km 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Valaistu tie km 25 20 15 10 5 0 Kulutus/valaistu km Kulutus/km MWh/km Kuva 11: Katu- ja tievalaistuksen ominaisenergiankulutus MWh / km Liikennevalojen energiankulutus oli vuonna 2016 noin 1,4 GWh, mikä oli noin 0,1 % kaupungin toiminnan kokonaiskulutuksesta. Liikennevalojen energiankulutuksen suunta on laskeva johtuen paljolti led-lamppujen yleistymisestä. Niitä vaihdetaan opastimiin mm. vanhojen liikennevalojen uusimisen yhteydessä tai kun rakennetaan kokonaan uusia. Liikennevalojen energiankulutuksen kustannukset olivat noin 0,2 milj. euroa. 30

2.5.2 YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET Helsingin kaupungin yleisillä alueilla on paljon lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja muita energiaa tarvitsevia kohteita, kuten esimerkiksi yleiset vessat, parkkilippuautomaatit ja kulkuväylien talvisulatukset. Näiden kohteiden energiansäästöön on kiinnitetty huomiota mm. päivittämällä kohdetiedot ajan tasalle ja aloittamalla energiansäästötoimenpiteiden toteutuksia mm. portaiden ja luiskien lämmitysten osalta. Selvitystyö koskien erilaisten energiatehokkaiden materiaalien ja rakenteiden sekä lämmitystekniikoiden käyttöä portaissa jatkuu. Yleisten alueiden kohteiden käyttämä energia oli noin 7,7 GWh vuonna 2016 ja edusti puolta prosenttia kaupungin oman toiminnan kokonaiskulutuksesta. Yleisten alueiden sähkökustannukset olivat noin 0,5 milj. euroa ja kaukolämpökustannukset noin 0,1 milj. euroa. Asiaa on käsitelty myös kohdassa 4.3. 2.5.3 RAIDE- JA LAUTTALIIKENNE Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutus sisältyvät kiinteistöjen kulutuksiin (liite 2). Metroliikenteen sähkönkulutus oli vuonna 2016 47 GWh, raitioliikenteen 30 GWh ja Suomenlinnan lauttaliikenteen 6,3 GWh. HKL:n julkisen liikenteen käyttämän energian osuus oli 5 % koko kaupungin kulutuksesta. Raideliikenteen sähkönkäytöstä syntyneet kustannukset olivat 10 miljoonaa euroa. HKL hankki uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, joka on vuodesta 2014 alkaen ollut pohjoismaista tuuli- ja vesivoimaa, kaikkeen HKL:n sähkönkäyttöön kattaen myös kiinteistöjen sähkönkulutuksen. 2.5.4 AUTOT JA TYÖKONEET Helsingin kaupungin käytössä olevien autojen ja työkoneiden käyttämän energian määrä oli vuonna 2016 yhteensä 20 GWh ja edusti yhtä prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Kulutus koostuu hallintokuntien omistamien ja vuokraamien kulkuneuvojen sekä käytössä olleiden laitteiden ja työkoneiden kuluttamasta bensiinistä, dieselistä sekä polttoöljystä. 2.6 ENERGIANKÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT CO 2-PÄÄSTÖT Helsingissä merkittävimmät CO 2-päästölähteet ovat liikenne ja energiantuotanto. Kaupungin omistamissa kiinteistöissä ei juuri ole erillislämmitystä vaan kiinteistöt lämmitetään pääosin kaukolämmöllä. Näin ollen kaupungin kiinteistöjen energiankäytöstä aiheutuvat päästöt syntyvät keskitetyssä energiantuotannossa. Taulukossa 2 päästöt on laskettu käyttäen Helenin myymän sähkön ja kaukolämmön sekä jäähdytyksen päästökertoimia ja huomioiden HKL:n ostaman sähkön päästöttömyys. Kaupungin päästöt kasvoivat edellisvuodesta 45 %. Tämä johtuu pääosin siitä, että kivihiiltä käytettiin energiantuotantoon aiempaa enemmän. Muutos johtuu energiamarkkinan muutoksista, jotka ovat johtaneet kivihiilellä tuotetun energian parempaan kannattavuuteen maakaasuun verrattuna. Vuonna 2016 oli kiinteistöjen osuus koko Helsingin kaupungin energiankulutuksen hiilidioksidipäästöistä noin 94 %, ulkovalaistuksen osuus 3 %, yleisten alueiden kohteiden osuus 0,5 %, liikenteen 0,6 % ja hallintokuntien työkoneiden ja autojen osuus 1,9 %. Kaupungin energiankulutus ja siitä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt Helen Oy:n kertoimilla laskettuna on esitetty taulukossa 2. HSY:n päästölaskennassa käyttämällä hyödynjakomenetelmällä laskettuna kaupungin energiankäytön päästöiksi vuonna 2016 saadaan 286,3 tuhatta tonnia. Näin lasketut päästöt ovat vertailukelpoisia HSY:n laskemiin pääkaupunkiseudun kaupunkikohtaisiin päästöihin. Kaupungin oman energiankäytön päästöt ovat Helsingin kokonaispäästöistä noin 11 %. Päästötaulukko HSY:n kertoimilla laskettuna on esitetty liitteessä 3. Myös näillä kertoimilla tarkastellen kaupungin oman energiankäytön päästöt kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. 31

Taulukko 2: Energiankulutuksen CO 2-päästöt vuosina 2016 ja 2015. HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUKSEN CO2-PÄÄSTÖT VUONNA 2016 ja 2015 HELENIN KERTOIMILLA 2016 2016 2015 2015 CO2 CO2 GWh ktonnia % GWh ktonnia % KIINTEISTÖT Sähkö 439,37 83,92 439,73 83,99 Jäähdytys 2,79 0,17 2,63 0,16 Kaukolämpö 1073,56 174,99 968,42 89,09 Kiinteistöt yhteensä 1515,72 259,08 93,7 1410,78 173,25 91,0 ULKOVALAISTUS, LIIKENNEVALOT Ulkovalaistus 47,52 9,08 48,53 9,27 Liikennevalot 1,36 0,26 1,51 0,29 Ulkovalaistus yhteensä 48,88 9,34 3,4 50,03 9,56 5,0 YLEISTEN ALUEIDEN KOHTEET Sähkö 4,36 0,83 4,28 0,82 Lämpö 3,29 0,54 2,15 0,20 Yleisten alueiden kohteet yhteensä 7,65 1,37 0,5 6,43 1,01 0,5 LIIKENNE Metroliikenne 46,48 0,00 48,30 0,00 Raitioliikenne 29,56 0,00 28,87 0,00 Lauttaliikenne 6,26 1,70 6,00 1,60 Liikenne yhteensä 82,30 1,70 0,6 83,17 1,60 0,8 HALLINTOKUNTIEN AUTOT JA TYÖKONEET Autot ja työkoneet yhteensä 19,99 5,16 1,9 19,22 4,96 2,6 KAIKKI YHTEENSÄ 1674,53 276,65 100,0 1569,63 190,38 100 Vuoden 2016 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n päästökertoimia, jotka ovat: Kaukolämmölle 163 g/kwh Sähkölle 191 g/kwh (2015 tieto) Jäähdytykselle 62 g/kwh (2015 tieto) Vuoden 2015 CO2 - päästöt on laskettu käyttäen Helen Oy:n päästökertoimia, jotka ovat: Kaukolämmölle 92 g/kwh Sähkölle 191 g/kwh Jäähdytykselle 62 g/kwh 32

3 ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITYS 3.1 KETS-SOPIMUKSEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMIEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUT SÄÄSTÖT Kuvassa 12 on näytetty, miten KETS-sopimuksen mukaiset, toteutumassa olevat uudet energiatehokkuussopimustoimenpiteet (vihreä käyrä) vastaavat asetettuun sopimustavoitteeseen (129 GWh) vuosina 2008 2016. Kuvaaja perustuu vuoden 2016 loppuun mennessä hallintokuntien HKR-Rakennuttajalle toimittamiin tietoihin ja Motivalle raportoituihin toimenpiteisiin. Niitä toimenpiteitä, joista ei ole toimitettu tietoa Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajalle, ei ole voitu huomioida laskennassa eikä raportoinnissa. Helsingin kaupungin Motivalle esittämien uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden ja varhaistoimien yhteisvaikutus on arvioitu kuvassa 12 (sininen käyrä) vuosille 2008 2016. GWh 250,00 200,00 Kumulatiivinen energiansäästötavoite (GWh) 150,00 100,00 50,00 Toteutumassa olevat uudet toimet (GWh) v. 2016 Toteutumassa olevat uudet toimet lisättynä ennen vuotta 2008 toteutuneilla toimilla 0,00 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 12: KETS-sopimuksen mukainen energiansäästötavoite sopimuskauden 2008-2016 aikana ja tavoitteen toteutuminen vuoden 2016 tilanteen mukaisesti. Kuvassa esitetyissä uusissa sopimustoimenpiteissä on huomioitu tiedossa oleva energiansäästö seuraavissa kohteissa/projekteissa: matalaenergiarakennuskohteet (34 kpl) aurinkosähkövoimalat (6 kpl) Ekoteko-projektiin osallistuneet 21 kiinteistöä ja niiden energiatehokkuustoimien vuonna 2011 tarkentuneet säästövaikutukset ilmanvaihdon muuttaminen tarpeenmukaiseksi (17 kiinteistöä) Liikuntamyllyn tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöönotto v.2011 Sairaaloille tehdyt led-valaisinvaihdot v. 2014 ja 2015 (Kiinteistöviraston tilakeskus) Windows7 -käyttöjärjestelmän virransäästöominaisuuksien käyttöönotto kaupungin virastoissa vuosina 2010-2016 Helsingin satama-alueiden energiansäästöprojektit vuosina 2010, 2012, 2013, 2014 ja 2015 Staran energiatehokkuustoimet v. 2011 ja 2012 Liikuntaviraston, Kaupunginmuseon ja Korkeasaaren energiatehokkuustoimet v. 2013, 2014 ja 2015 33

kaupungin ulkovalaistuksen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutukset v. 2009 2016 kaupungin liikennevalaistuksen energiatehokkuustoimet vuosina 2011 2014 ja 2016 VAETS-sopimuksen piirissä vuosina 2010 2016 tehdyt energiatehokkuustoimenpiteet HKL:n, pelastuslaitoksen, liikuntaviraston ja Staran LED-valaisinvaihdot vuonna 2016 arvio kulutusseurannan aikaansaamien toimintamuutosten vaikutuksesta kaupunkikonsernin energiankulutukseen arvio koulutus- ja tiedotustoiminnan aikaansaamien käyttötottumusten muutosten vaikutuksesta kaupunkikonsernin energiankulutukseen Kaikille KETS-sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan kirjatuille energiatehokkuustoimenpiteille ei voida osoittaa lainkaan laskennallista energiansäästövaikutusta (MWh/vuosi), vaikka ne vaikuttavat konkreettisesti energiatehokkuuden paranemiseen. Tällaisia toimia voivat olla esim. kehityshankkeet, joiden tulosten vaikutukset näkyvät monesti vasta pidemmällä aikavälillä. Esimerkkinä voidaan mainita FinSolar-hanke (v. 2014-2016), jonka vaikutukset alkavat näkyä kaupungin aurinkosähköhankkeiden toteutuksessa. Motivalle on raportoitu myös ennen vuotta 2008 toteutuneet energiatehokkuustoimet, ns. varhaistoimet. KETSsopimustekstissä on esitetty, että varhaistoimilla saavutettu energiansäästö voidaan laskea niiltä osin osaksi kaupungin esittämää energiansäästön kokonaistavoitetta, kun ko. energiansäästö on voimassa vielä vuonna 2016. Motiva on hyväksynyt seuraavat Helsingin kaupungin varhaistoimet: Helsingin veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasun lämmöntuotanto, kaupungin ulkovalaistuksen energiankäytön vuosittaisen tehostumisen aikaansaama energiansäästö ja Konalan ala-asteelle vuonna 2007 toteutetun tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmän energiansäästö. Motiva kokoaa vuosittain kaikkien energiatehokkuussopimusalueiden toimenpidetiedot ja muodostaa niistä valtakunnallisen toteumatilaston. Vuotta 2016 koskevien tietojen raportointi annetaan myös EU:lle ja tiedot tulevat sisältymään TEM:n EU-raportointia varten laatimaan neljänteen kansalliseen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan (NEEAP-4). 3.1.1 ARVIOIDUT SÄÄSTÖT Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden aikaansaama energiansäästö on yhteensä noin 134 GWh. Vuoden 2016 loppuun mennessä tiedossa olevien kaupungin uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden ja varhaistoimien yhteenlaskettu energiansäästö on arviolta 198 GWh. Varhaistoimissa on huomioitu Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasun lämmöntuotanto 50,6 GWh (omaan käyttöön), kaupungin ulkovalaistuksen energiankäytön vuosittaisen tehostumisen aikaansaama energiansäästö 13 GWh sekä Konalan ala-asteelle vuonna 2007 toteutetun tarpeenmukaisen ilmanvaihtojärjestelmän energiansäästö 71 MWh. Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungilla tulisi olla vuoden 2016 loppuun mennessä todennettua energiansäästöä yhteensä 129 GWh (9 % vuoden 2005 kokonaiskulutuksesta laskettuna), joten kaupunki on saavuttamassa asetetun energiansäästötavoitteen. 3.2 JATKOTOIMENPITEET Seuraavan energiatehokkuussopimuskauden aikana (vuosina 2017-2025) jatketaan energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamista uuden sopimuksen energiansäästötavoitteen (7,5 % vuoden 2015 energiankäytöstä) saavuttamiseksi ensisijaisesti seuraavien toimien parissa: Lähes nollaenergiarakentaminen Energiakatselmukset Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Ilmanvaihdon muuttaminen tarpeenmukaiseksi Windows7 -käyttöjärjestelmän (virransäästöominaisuuksien) käyttöönoton jatkaminen kaupungin virastoissa Kaupungin ulko- ja liikennevalaistusten energiatehokkuuden kehittäminen LED-valaisinten ja -valonlähteiden vaihdot 34

Kulutusseurannan kehittäminen Koulutus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen Energiatehokkuustyö jatkuu vuosittain myös kaupungin asuinrakennuskannan piirissä. Seuraavien vuosien KETS-raporteille pyritään laskemaan energiansäästövaikutukset (MWh/vuosi) myös niiden käynnissä olevien energiatehokkuustoimien osalta, joille ei vielä vuonna 2016 ole pystytty muodostamaan säästövaikutusarvioita. 3.3 HELEN OY:N ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSTEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOIDUT SÄÄSTÖT 3.3.1 ASIAKKAIDEN ENERGIANSÄÄSTÖN EDISTÄMINEN Tavoitteena oli toteuttaa energiapalveluja vastaanottavien asiakkaiden kanssa energiatehokkuustoimia, jotka merkittävästi edesauttavat energiapalveludirektiivin mukaisen 9 % energiansäästötavoitteen toteutumista vuoteen 2016 mennessä. Toimenpiteet jaotellaan energiansäästöviestintään, energiansäästöneuvontaan, laskutukseen, palauteraportointiin ja uusien energiapalvelujen käyttöönottoon. Tavoitteena on lisätä asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä 10 % vuoden 2007 tasoon verrattuna. Kuvassa 13 on esitetty energiansäästöneuvonnan ja viestinnän toimenpiteiden kehittyminen vuosina 2008-2016. Vuoden 2016 tavoite on suhteellisella asteikolla ja se vastaa energiansäästötoimenpiteiden lisääntymistä 10 % vuoteen 2007 verrattuna. Tavoite saavutettiin etuajassa. Kuva 13: Toimenpiteet asiakkaiden energiansäästön edistämiseksi neuvonnassa ja viestinnässä 3.3.2 SÄHKÖVERKON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Sähköverkon energiatehokkuuden parantamisen tavoitteena oli vähentää 5 % verkostohäviöitä vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Määrällisesti säästötavoite on 8 208 MWh. Vuonna 2016 on sähköverkon häviöt saatu entistä paremmin hallintaan sähköasemien omakäyttösähkön kulutusta pienentämällä, kaapeleita uusimalla ja optimoimalla jakorajoja asemakohtaisesti. Laskennallinen säästö vuonna 2016 oli noin 300 MWh ja vuoden 2016 tavoite saavutettiin jo vuonna 2014. 35

Kuva 14: Toteutuneet kumulatiiviset säästöt sähköverkossa (Vuonna 2016 voimassa oleva säästö vuositasolla) 3.3.3 KAUKOLÄMPÖVERKON ENERGIATEHOKKUUDEN PARANEMINEN Kaukolämpöverkon energiatehokkuuden parantamisen tavoitteena oli vähentää 5 % verkostohäviöitä vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Määrällisesti säästötavoite on 20 000 MWh. Vuonna 2016 kaukolämpöverkkoa peruskorjattiin 6,5 km ja sen laskennallinen energiansäästövaikutus on noin 1500 MWh vuodessa. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2013. Kuva 15: Toteutunut kumulatiivinen energiansäästö kaukolämpöverkossa. 36

3.3.4 VOIMALAITOSTEN JA LÄMPÖKESKUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Energiantuotannon toimenpideohjelmassa yritys asettaa itselleen energiatehokkuustavoitteen sekä primäärienergiankäytön säästölle että sähköntuotannon tehostumiselle. Määrällisesti tehokkuustoimenpiteiden vuosivaikutusten tavoite on yhteensä 171 030 MWh/vuosi vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2016 tehtiin energiankäytön tehostamistoimenpiteitä yli 10 000 MWh:n edestä. Vuoden 2016 tavoite on ylitetty jo reilusti. Kuva 16: Voimalaitosten ja lämpökeskusten energiatehokkuuden paraneminen. 37

OSA C TOTEUTETUT TOIMENPITEET 38

4 ENERGIATEHOKKUUTTA EDISTÄVÄT JA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET KAUPUNKIKONSERNIN SISÄLLÄ 4.1 KIINTEISTÖT 4.1.1 ENERGIAN- JA VEDENKÄYTÖN KULUTUSSEURANTA Kaupungin energiatehokkuustyö perustuu mahdollisuuteen seurata energiankulutuksen muutoksia. Kulutustietojen seuranta on olennainen työkalu kiinteistönhoidossa ja ylläpidossa, mutta sillä on myös merkittävä rooli käyttäjien motivoinnissa ja hallintokuntakohtaisen energiansäästötyön koordinoinnissa. HKR-Rakennuttaja kehittää ja ylläpitää Helsingin kaupungin omistamien rakennusten energiankulutusseurantaa vuosi-, kuukausi- ja tuntitasolla. VUOSIKULUTUSSEURANTA Vuositason energiankulutusseurannassa seurataan sähkön-, lämmön- ja kaukojäähdytyksen kulutusta. Mukana ovat kaikki kaupungin omistamat rakennukset ja niiden kokonaispinta-ala on yli 9,2 milj. m 2. Lämmön kulutustiedot saatiin rakennuskannasta, joka oli 8,1 milj. m², joka on koko kannasta 88 %. Asuinrakennuksiksi luokiteltavia rakennuksia oli tästä lämmitetystä kannasta 4,8 milj. m 2 (59 %) ja julkisia palvelurakennuksia 3,3 milj. m 2 (41 %). Sähkön kulutustiedot saatiin rakennuskannasta, joka oli 7,7 milj. m 2, joka on koko kannasta 83 %. Sopimuksissa (KETS 2008 2016) vuositason seurannan kattavuustavoite oli vähintään 90 % koskien kaupungin koko energiankäyttöä vuoteen 2013 mennessä. Muun kuin rakennuksiin liittyvän kulutuksen seuranta on koko ajan kasvanut, tarkentunut ja muuttunut. Tiedot kaikkien kaupungin kiinteistöjen vuosittaisista sähkön- ja lämmönkulutuksista löytyvät internetistä e3- portaalipalvelusta. Siinä olevia tietoja voidaan käyttää energiansäästötoimenpiteitä sekä kunnan ilmastostrategiaa koskevan päätöksenteon tukena ja suunnittelun lähtötietoina. Vuosikulutustiedot raportoidaan huhtikuun loppuun mennessä Motivalle. Vuosikulutuksesta kerrotaan tämän raportin osassa 2 ja koontitaulukossa liitteessä 2. TUNTITASON JA KUUKAUSITASON KULUTUSSEURANTA HKR-Rakennuttaja kehittää ja ylläpitää palvelurakennusten tuntitason ja kuukausitason sähkön ja lämmön ja veden kulutusseurantaa. Sähkön ja lämmön kulutukset siirtyvät automaattisesti tuntitason seurantaan. Lämmönkulutukset saadaan järjestelmään myös sääkorjattuna. Vuoden 2016 lopussa valtaosa tilakeskuksen kohteista oli mukana HKR- Rakennuttajan kuukausi- ja/tai tuntitason kulutusseurannassa. Loput puuttuvat kohteet syötetään kiinteistönhoitajien toimesta kuukausittain kiinteistöjen huoltokirjaohjelmaan. Tilakeskus on sopinut kulutusseurannan käytännön toteutuksen kiinteistönhoitosopimuksilla. Vedenkulutustiedot joudutaan syöttämään käsin kaikissa kohteissa, koska käytössä ei ole etäluettavia vesimittareita. HKR-Rakennuttajan tuntitason seurannassa on mahdollista saada kohteiden tuntikulutustiedot, ominaiskulutukset, kuukausikulutukset sekä kohteen sähkötehojen ja kaukolämmön vesimäärien maksimiarvot. Lisäksi voidaan tutkia kohteiden sähkön pohjakuomien kehitystä tarkastellen joko yhtä rakennusta tai ryhmää. Sopimuksissa (KETS 2008 2016) kuukausitasoisen kulutusseurannan kattavuustavoite oli vähintään 80 % koskien koko kaupungin rakennusten energiankäyttöä. Vuoden 2016 lopussa tuntitason tai kuukausitason seurannan kattavuus yhdessä oli 80 % ja mukana olivat suurin osa tilakeskuksen hallinnoimista kohteista (koulut, ammattikorkeakoulut, päiväkodit, monitoimitalot, suurin osa kirjastoista, toimistorakennuksista, nuorisotaloista ja sosiaaliviraston kohteista sekä osa sairaaloista ja vanhusten hoitolaitoksista ja Staran kohteet) sekä rakennusviraston kohteet. Kulutusten kehittymistä seurataan ja tilan käyttäjään ja ylläpitoon otetaan yhteyttä kulutusmuutostilanteissa. 39

Helen Oy, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, liikuntavirasto, Helsingin kaupungin liikennelaitos, pelastuslaitos sekä Korkeasaaren eläintarha seuraavat itse kuukausittain energiankulutustaan. Helsingin kaupungin omistuksessa on kaikkiaan noin 60 000 asuntoa, joista Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asuntoja 47 400, Helsingin Palveluasunnot Oy:n asuntoja 2 300, Helsingin Asumisoikeus Oy:n asuntoja 3 400, Kiinteistö Oy Auroranlinnan asuntoja 2 300, Helsingin Asuntohankinta Oy:n asuntoja sekä muita vuokra-asuntoja noin 7 000. Heka on Suomen suurin asuntoja omistava yhtiö, jolla on hallussaan 47 400 asunnon ARA-lainoitettu kiinteistökanta. Siihen kuuluu 21 alueyhtiötä ja se seuraa myös itse omien kohteidensa kuukausittaista energiankulutusta. 4.1.2 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMAT JA TOTEUTUMINEN Hallintokunnissa laadittavien energiansäästön toimintasuunnitelmien toteutus aloitettiin keväällä 2010. Hallintokunnat ovat laatineet toimintasuunnitelmansa vuosittaiseen energiansäästötavoitteeseen pääsemiseksi. HKR- Rakennuttaja laati hallintokuntien avuksi mallisuunnitelman ja on jatkanut avustamista toimintasuunnitelmien laadinnassa sekä muussa toteutustyössä kuten kulutusseurantatietojen hankinnassa. Valmistuneista suunnitelmista annettiin myös palautetta ja kehitysehdotuksia. HKR-Rakennuttajan vastuulla oli myös työhön liittyvä tiedottaminen. Vuoden 2016 loppuun mennessä oli valmistunut 24 hallintokunnan energiansäästön toimintasuunnitelmat (yhteensä 41 kpl) ja 12 hallintokuntaa oli päivittänyt toimintasuunnitelmansa. Valmistuneet hallintokuntien energiansäästön toimintasuunnitelmat on julkaistu internet-sivustolla http://www.energiatehokashelsinki.fi/ Valmistuneet ja valmistumassa olevat energiansäästösuunnitelmat kattavat merkittävimmän osan kaupungin energiankulutuksesta (koulut, päiväkodit, terveysasemat, sairaalat, virastot). Suunnitelmissa on tyypillisesti kerrottu käyttäjille laadituista tilakohtaisista ohjeistuksista (koskien esim. valaistusta, tietotekniikkaa, vedenkulutusta ja ilmanvaihtoa), energiatehokkaiden hankintojen tekemisestä sekä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa (esim. isännöitsijät, ylläpito, rakennuttaja). 4.1.3 ENERGIAKATSELMUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ Kaupungin kiinteistöjä katselmoidaan suunnitelmallisesti taloudellisesti kannattavien energiansäästömahdollisuuksien selvittämiseksi. Kaupungin julkisista toimitiloista noin 85 %:ssa (bruttopinta-alasta mitattuna) on teetetty kiinteistön energiakatselmus vähintään kerran. Seurantakatselmuksia tai käyttöönoton energiakatselmuksia teetetään tarpeen mukaan. Vuoden 2016 loppuun mennessä julkisista toimitiloista oli katselmoitu pinta-alaltaan yhteensä 2,94 milj. m 2 vastaava rakennusmäärä. Vuonna 2016 ei valmistunut katselmuksia mutta sen sijaan aloitettiin 23 kohteen katselmusten selvitystyö. Nämä katselmukset valmistuvat keväällä 2017. Katselmuksista 17 on uusintakatselmuksia ja kuusi käyttöönoton katselmuksia. Katselmukset on tehty Motivan katselmusmalleja käyttäen ja niiden teettämiseen saadaan työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää energiatukea. Katselmuksen yhteydessä tehtävä kiinteistön LVIS-tekniikan peruskartoitus toimii myös kiinteistönhuollon sekä erilaisten järjestelmäselvitysten perustana. Energiakatselmuksia käytetään myös suunnittelutyön pohjana mm. hankesuunnittelussa. Kuvassa 17 on esitetty katselmoidun rakennuskannan suuruus (pinta-alana) ja vuosittain tehdyt katselmukset. Seurantakatselmukset ja osa uusista kiinteistökatselmuksista ei kasvata katselmoidun kannan kokonaismäärää, koska kyseiset kohteet on katselmoitu jo aiemmin. Palvelukiinteistöjen energiakatselmuksissa löydetyt toimenpiteet toteutetaan kunkin katselmuksen luovutuksen yhteydessä sovitun työnjaon mukaisesti hallintokuntien ja rakennuksen käyttäjien yhteistyönä. Mittavammat energiatehokkuustoimenpiteet pyritään toteuttamaan yleensä laajempien peruskorjausten ja saneerausten yhteydessä. Palmiassa tehtiin yrityksen energiakatselmus sekä siihen liittyvä kohdekatselmus kiinteistöhuollon tukikohdassa Pikkupurontie 7. Kohdekatselmuksessa ei havaittu merkittäviä energiansäästötoimenpiteitä. Ehdotetut toimenpiteet liittyivät suosituksiin käyttöhenkilökunnan energiatehokkaasta toiminnasta. 40

Kuva 17: Katselmoitu rakennuskanta vuosina 1995 2016 4.1.4 LÄMMITYKSEEN, ILMANVAIHTOON JA VEDENKULUTUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Hallintokunnissa sekä Heka Oy:n kiinteistöissä on toteutettu aktiivisesti erilaisia energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä, joista seuraavassa esimerkkejä: HKL:ssä on vaihdettu Vallilan varikon lämmönjakopaketti. Taidemuseo on uusinut patteriventtiileitä ja samalla poistanut kolme lisälämmitintä käytöstä. Liikuntavirasto on uusinut Jakomäen uimahallin suihkupaneelit vettä säästäviksi ja uusinut Pirkkolan uimahallin ja Mustikkamaan huoltorakennuksen sekä Maunulan liikuntahallin suihkut. Lassilan ja Kannelmäen liikuntapuistoissa on huoltorakennusten vesikaton perusparannuksen yhteydessä parannettu myös lämmöneristystä. Useammassa huoltoja pukusuojarakennuksessa on toteutettu lämmitystavan muutokset öljystä kaukolämpöön ja tehty lämmitysputkien uusintaa. Pirkkolan jäähallin lämmitysputkistoa on uusittu. Helsingin satamissa on aloitettu kiinteistöautomaatiojärjestelmän päivitys 2016, sen avulla voidaan nykyistä paremmin hallita ja hillitä energiankulutusta. Vuoden 2016 aikana on lisäksi suunniteltu ja toteutettu Länsisataman laajennukseen ja Länsiterminaali 2 -projektiin liittyviä energiahankkeita. Pelastuslaitos on jatkanut energiansäästötyötään tavoitteena kaiken ylimääräisen kulutuksen poistaminen sekä sähkön- että lämmönkulutuksesta. Tärkeimmät keinot tässä ovat oma rakennusautomaatio- sekä energianseurantajärjestelmä, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin muutoksiin. Lisäksi energiatehokkuutta saadaan lisättyä laitekannan uudistumisen myötä. Laitoksella on otettu käyttöön toimintamalli, jossa käynnistetään enintään yksi energiansäästöhanke vuosittain. Vuoden 2016 aikana on tehty laitoksessa kaksi energiahanketta; Roihupellon väestönsuoja ja Jakomäen kalliosuoja. Roihupellon hanke käsitti IV-koneiden taajuusmuuttajien sekä LTO-kiekon moottorin ja ohjausyksikön uusimisen. Jakomäen hankkeessa IV-koneet modernisoitiin,4 kpl suoravetoisia kammiopuhaltimia varustettuna taajuusmuuttajilla. Myös rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskustekniikka uusittiin. Lisäksi Haagan pelastusaseman peruskorjaus valmistui marraskuussa 2016. Asemalla tehtiin mittavia uudistuksia IV-järjestelmään, lämmönjakoon, valaistukseen, ym. järjestelmiin. 41

Heka Oy:n kiinteistöissä on useassa suoritettu verkoston tasapainottamista, säätökäyrien muutoksia ja uusittu patteriventtiilejä. Samoin on vesikiertoisen patteriverkoston pumppuja korvattu energiatehokkaimmilla. Vedenkulutukseen vaikuttavia toimenpiteitä, kuten virtaamarajoittimien asennuksia sekä vuotavien hanojen sekä wckalusteiden sekä hanojen uusimista ja korjausta, on suoritettu useissa kohteissa. 4.1.5 KOKOONTUMISTILOJEN ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Kokoontumistilojen, kuten auditorioiden ja koulujen liikuntasalien, ilmanvaihdon energiankulutuksen tehostamisessa tähdätään siihen, että tilan ilmanvaihdon ilmamäärät ja käyntiajat ohjautuvat automaattisesti tilan todellisten käyttäjämäärien ja käyttäjien tarpeiden mukaan. Kokoontumistilojen ilmanvaihto on tyypillisesti mitoitettu tilojen suurimman sallitun henkilömäärän mukaan, vaikka suurimman osan ajasta tilat ovat pienempien ryhmien käytössä tai tyhjillään. Tarpeenmukaisella käytöllä säästetään merkittävästi sähköä ja lämpöä verrattuna lähes jatkuvaan maksimiilmanvaihtoon. Tarpeenmukainen ilmanvaihto voidaan toteuttaa kahdella eri menetelmällä. Korjauskohteissa ns. taajuusmuuttajakäyttö (vaihtovirtamoottorit) on edullisempi pienempien investointikustannusten vuoksi. Uusissa rakennuksissa on kannattavampaa käyttää huomattavasti energiatehokkaampaa tasavirtamoottoria eli ns. ECmoottoria. Molemmissa tapauksissa ilmanvaihtoa ohjataan perustuen tilan käyttöön sekä sisäilman CO 2-pitoisuuteen ja kosteuteen. Soveltuvuutta tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöön selvitettiin vuonna 2016 12 kohteessa mutta lähestyvän laajan peruskorjauksen sekä muutamassa kohteessa ilmenneiden sisäilmaongelmien johdosta hankkeita ei toistaiseksi kaikissa toteutettu. Kahdessa kohteessa, jotka olivat STOA ja Pitäjänmäen peruskoulu Albertinkadun yläkoulu, toteutettiin tarpeenmukainen ilmanvaihto ja hankkeet valmistuvat keväällä 2017. 4.1.6 VALAISTUKSEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Hallintokunnissa sekä Heka Oy:n kiinteistöissä on toteutettu aktiivisesti erilaisia energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä, joista seuraavassa esimerkkejä: HKL:ssä on vaihdettu loisteputkia LED-putkiksi Vallilan (226 kpl) ja Koskelan (204 kpl) varikoilla sekä Helsingin Yliopiston (400 kpl) ja Hakaniemen (360 kpl) metroasemilla. Vanhojen putkien teho on ollut välillä 36W 58W ja uusien välillä 20W 29W. Vuosittaista säästöä saadaan 115,4 MWh. Nuorisoasiankeskuksessa kahdessa toimipaikassa on valaistusta vaihdettu LED-valaistukseksi. Pelastuslaitos on vuonna 2016 tarkastanut pelastusasemilla ulko- ja sisävalaistuksen ohjauksia ja saanut jonkin verran valaistuksen käyttöä kuristettua. Lisäksi pelastuslaitos on muuttanut Roihupellon väestönsuojan valaistuksen LEDvalaisimiksi olemassa olevaan kaapelointiin. Nykyisiin valaistusryhmiin lisättiin liiketunnistimia 18 kpl ohjaamaan valaistusta. Jakomäen kalliosuojan energiahankkeeseen sisältyi loisteputkivalaisimien (372 kpl) vaihto LED-valaisimiksi myös olemassa olevaan kaapelointiin. Myös täällä valaistusohjaukseen lisättiin liiketunnistimia 40 kpl ohjaamaan valaistusta älykkäästi. Haagan pelastusaseman mittavan peruskorjauksen yhteydessä uusittiin valaistusta. Jakomäen kalliosuojassa toteutettiin energiahanke, johon sisältyi loisteputkivalaisimien (372 kpl) vaihto LEDvalaisimiksi olemassa olevaan kaapelointiin. Valaistusohjaukseen lisättiin liiketunnistimia 40 kpl ohjaamaan valaistusta älykkäästi. Stara on vaihtanut Kampin luolatukikohdan valaistuksen LED-valoihin takaisinmaksuajan ollessa noin kaksi vuotta. Liikuntaviraston useissa kohteissa on vaihdettu valaistusta LED-valaisimiin sekä rakennuksissa että ulkoalueilla. Viime vuonna merkittävimmät vaihdot olivat Oulunkylän liikuntapuistossa, Uimastadionilla, Yrjönkadun uimahallissa ja Keskuspuiston pohjoisen osan aluevalaistuksessa. Näissä kohteissa saatiin säästöä yhteensä 81,8 MWh. Taidemuseo on korvannut Tennispalatsin halogeenivalaisimet (30 kpl) LED-valaisimilla. Valaisimia myös huolletaan ja puhdistetaan säännöllisesti, mikä parantaa valotehoa. Yleistilojen valaistusta on uusittu korvaamalla pienoisloisteputket LED-valaisimilla, jolloin säästö vuosittain on 12 MWh. Helsingin Satama on järjestelmällisesti panostanut lisäämään energiatehokkuutta toiminnassaan. Muun muassa aluevalaistuksen ohjaus- ja käyttömuutoksilla on tehty merkittäviä parannuksia. Lisäksi kenttävalaistuksessa on otettu osittain käyttöön led-polttimoita. 42

Helsingin satamissa on muutamissa rakennuksissa jatkettu mm. porraskäytävien ja matkustajakäytävien valaisimien muutosta LED-tekniikalle ja liiketunnistimilla ohjatuiksi. Lisäksi kenttävalaistusta on pikkuhiljaa (vanhojen valaisinten rikkoutuessa) vaihdettu LED-lampuiksi. Keväällä 2017 valmistuvassa ja käyttöön otettavassa Länsiterminaali 2 matkustajaterminaalissa valaistus on toteutettu ledeillä. Myös Länsisataman laajennuksen valaistus tullaan toteuttamaan ledeillä. Rakennusviraston Elimäenkadun toimitiloissa määritettiin vuonna 2016 valaistuksen ja laitteiden automaatiosäädöt sekä toimintatavat. Palvelukeskus Helsingin tuotantolaitoksessa valaistusta modernisoitiin loistevalaisimien ryhmävaihdoissa ja käyttöön otettiin led-teknologiaa. Tarkastusvirasto käyttää valaistusta vain tarvittaessa, hyödyntää mahdollisuuksien mukaan päivänvaloa ja hyödyntää automaattista liiketunnistusta. 4.1.7 RAKENNUSTEN KÄYTTÄJIEN MOTIVOINTI JA OPASTUS Useassa hallintokunnassa on panostettu työntekijöiden opastukseen, koulutukseen ja informoimiseen ja kiinnitetty huomiota valaistuksen, laitteiden ja järjestelmien energiatehokkaaseen käyttöön. Liikuntaviraston toimipisteistä seuraavissa on laadittu ja käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä: Pirkkolan liikuntapuisto, Uimastadion, Oulunkylän liikuntapuisto, Itäkeskuksen uimahalli, Yrjönkadun uimahalli, Töölön kisahalli, Ruskeasuon liikuntapuisto, Jakomäen uimahalli ja Kumpulan maauimala. Palvelukeskus Helsingissä keittiöiden energiankulutusta vähennettiin järjestämällä henkilöstölle 11 koulutus- tai ohjeistustilaisuutta, joissa käsiteltiin energia-asioita. Koulutuksiin osallistui yhteensä 140 henkilöä. Keittiöissä on käytössä Ympäristötehokas toimipaikka-lomake, joihin merkitään kullekin toimipaikalle sopivat kellonajat, milloin laitteet ovat käynnissä. Lämmintä vettä säästetään mm. ekologisen siivousmenetelmän ja yhdistelmäkoneiden avulla. Menetelmä on käytössä suuressa osassa keittiöitä ja päiväkotisiivouksessa. Palvelukeskuksen keittiöissä panostettiin jatkuvan menekinhallinnan kehittämiseen. Rakennusvalvontaviraston henkilökunnan ympäristö- ja energiatehokkuusosaamista on päivitetty omilla koulutustilaisuuksilla ja osallistumalla muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Palmian kiinteistöpalvelut ja toimitilojen monipalvelut liittyivät Ympäristöosaava ammattilainen -verkkopalveluun, jonka tavoitteena on kehittää yrityksen henkilöstön ympäristö- ja energiaosaamista. Vuonna 2016 palveluun sisältyvän osaamistestin teki osa esimiehistä. Vuoden 2017 tavoitteena on, että koko kiinteistöhuollon henkilöstö suorittaa osaamistestin. Lisäksi Palmiassa käynnistettiin uusi energianhallintapalvelu, johon palkattiin energia-asiantuntija. Palmian energianhallintapalveluiden avulla pienennetään hiilijalanjälkeä, edistetään kestävää kehitystä ja toteutetaan ympäristövastuuta. Myös kiinteistöteknisten laitteistojen huollosta ja ylläpidosta tulee suunnitelmallisempaa, joka helpottaa kiinteistön omistajien pitkän tähtäimen suunnitelmia. Kaupunginmuseon toimipisteissä, taidemuseossa, tarkastusvirastossa, työterveydessä ja ympäristökeskuksessa kiinnitettiin huomiota käyttäjien toimintatapoihin esimerkiksi, keittiölaitteiden, kylmäsäilytyslaitteiden, kuivauskaappien, ilmanvaihdon tehostuspainikkeiden ja saunojen energiatehokkaassa käytössä (suosituslämpötilat käyttöön ja säännöllinen puhdistus, tarpeenmukainen käyttö) sekä ohjeistettiin sammuttamaan media- ja muut laitteet sekä valaistus käyttöajan ulkopuolisina aikoina. Energia- ja ympäristöteemat näkyvät vahvasti kouluissa ja niissä on järjestetty monia tempauksia ja kampanjoita. Lisäksi 8 peruskoulua ja nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan 10 lukiota sekä Stadin ammattiopiston Hyvinvoinnin toimiala sekä Palvelun ja viestinnän toimiala olivat mukana Vihreä lippu -ohjelmassa, ja kahdella lukiolla sekä Stadin ammattiopiston Tekniikan ja asennuksen toimialalla oli OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti. Ammattiopiston työssäoppimisjaksolle lähtevien opiskelijoiden työpaikalle vietävissä papereissa on merkintä oppilaitoksen Vihreästä lipusta ja siitä, miten opiskelijat toimivat sen mukaisesti myös työpaikoilla. Arviointikriteereissä kaikissa tutkinnoissa on kestävään kehitykseen liittyviä aihealueita. Ympäristöasioiden hallinta on keskeinen osa ammattitaitoa. 43

ATT:llä aktivoiduttiin muun muassa sammuttamaan laitteet, valaistus ja tietotekniikka silloin kun sitä ei tarvita sekä kiinnitettiin huomiota veden ja vesikalusteiden käyttöön. Nuorisoasiainkeskuksessa energian kulutusta seurattiin 13 toimipaikan osalta Helenin online-palvelujen kautta ja noiden toimipaikkojen yhteiskulutus väheni yhteensä 2,5 % verrattuna vuoden 2015 kulutukseen. Vähennyksestä voi kiittää Koskelan nuorisotaloa, Liikennekaupunkia ja Vartiosaaren kesätoimintapistettä. Näissä paikoissa energiankulutus laski roimat 14 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Muissa seurantakohteissa kulutus nousi tai pysyi suunnilleen entisellään. Lisäksi toimipaikkojen keittiöiden vanhoja laitteita uusittiin energiaa mahdollisimman vähän kuluttaviin malleihin. Pelastuslaitoksella on tavoitteena poistaa kaikki ylimääräinen kulutus niin kaukolämmön kuin sähkönkin kulutuksessa. Rakennusautomaatiojärjestelmä ja oma energiaseurantajärjestelmä antavat hyvän ja vakaan pohjan energiasäästötyössä. Oma henkilökunta pystyy puuttumaan häiriötilanteisiin hyvinkin lyhyellä viiveellä. Tämä luo energiakulutuksessa ja tätä kautta myös eurotasolla mittavia säästöjä. Seuraava vaihe laitoksen energiasäästötyössä on lämpötilojen vähentäminen sekä sähköteknisten laitteiden käytön vähentäminen. Tämä voi olla haasteellista johtuen laitoksen toiminnan luonteesta. Tarkastusvirastossa on kiinnitetty huomiota taukolaitteiden määrään. Henkilöstöllä on käytössä vain yksi yhteinen kahvinkeitin, vedenkeitin sekä jääkaappi. 4.1.8 LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2017. Muutos koskee uusia rakennuksia, joiden lupahakemus tulee vireille 1.1.2018 tai sen jälkeen. Varsinaiset lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvät tekniset vaatimukset tulevat sisältymään valtioneuvoston asetukseen energiamuotojen kertoimista sekä ympäristöministeriön asetukseen uuden rakennuksen energiatehokkuudesta sekä asetukseen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Em. asetukset olivat lausunnolla vuoden 2016 lopulla ja niiden on tarkoitus tulla voimaan kevään 2017 aikana. Myös ne koskevat uusia rakennuksia, joiden lupahakemus tulee vireille 1.1.2018 tai sen jälkeen. Helsingin kaupunki on ollut aktiivinen sekä lain ja asetusten valmistelutyössä että antamalla lausunnot esitetyn lain ja asetusten sisällöstä. Vuonna 2014 valmistui ensimmäinen versio Helsingin kaupungin julkisten uudisrakennusten lähes nollaenergiarakentamisen yleisohjeiksi ja 2015 alustavat alakohtaiset ohjeistukset rakennus-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelun osalta. Ohjeita käytetään soveltuvin osin myös peruskorjauksissa. Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin LVIA- suunnitteluohjeiden integrointi yhdeksi suunnitteluohjekokonaisuudeksi, sisältäen myös lähes nollaenergiarakentamisen ohjeet. Tavoitteena oli parempi kokonaisuuden hallinta lähes nollaenergiarakentamisen tullessa lain ja asetusten velvoittamaksi ainoaksi rakennustavaksi uudisrakennusten kohdalla. LVIA-suunnitteluohjeet valmistuivat vuoden 2016 lopulla. Energiatehokkuustavoitteet ovat hieman ympäristöministeriön asetusluonnoksessa esitettyjä tavoitteita kovemmat. Lisäksi ohjeissa edellytetään tutkittavaksi uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet energiantuotannossa. Jos tämän toteuttaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää, tulee se ottaa energiantuotannon vaihtoehdoksi tai täydentäjäksi. Uudet LVIA-suunnitteluohjeet ovat käytössä uusimmissa suunnitteluhankkeissa. Helsingin kaupungin uusissa käynnistyneissä hankkeissa on energiatehokkuusvaatimukset asetettu lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvien selvitysten perusteella ja kaikissa merkittävissä hankkeissa on mukana energiakoordinaattori varmistamassa tavoitteiden toteutuminen. Vuonna 2016 uusittiin myös muita rakentamisen asiakirjoja vastaamaan lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksia. Näitä olivat mm. tarjouspyyntömallit sekä LVI-mallityöselostus. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus integroida muutkin alakohtaiset suunnitteluohjeet omiksi lähes nollaenergiarakentamisen ohjeiksi. Vuonna 2016 Asuntotuotantotoimistossa käynnistettiin 1522 asunnon rakentaminen. Uusia asuntoja valmistui 482. Peruskorjaus käynnistyi 555 kaupungin vuokra-asunnossa ja peruskorjattuja asuntoja valmistui 196. Vuonna 2016 käynnistämispäätöksen saaneista asuinkerrostalohankkeista yhdeksässä suunnitteluvaiheessa määritetty E-luku on yhtä suuri tai pienempi kuin ATT:n hankkeilleen asettama tavoite 115 kwh E/m 2,a, kun määräystaso on 130 kwh E/m 2,a. Lopuissa seitsemässä kerrostalohankkeessakin E-luku on alle kaupungin omalle tuotannolleen asettaman tavoitteen, 120 kwh E/m 2,a. Asuinkerrostalohankkeiden keskiarvo oli 115 kwh E/m 2,a ja kaikkien kohteiden116 kwh E/m 2,a, sisältäen kerrostalojen lisäksi rivitaloja. Rivitalohankkeita käynnistyi neljä, joista 44

kaikissa E-luku oli ATT:n asettaman tavoitteen 125 kwh E/m 2,a mukainen tai alle. Määräystaso rivitaloissa on 150 kwh E/m 2,a. Tilastollisesti edellisen vuoden käynnistyneisiin hankkeisiin kuuluviin Kuninkaantammen uuden asuinalueen kohteisiin laskettiin E-luvut vuonna 2016. Alueella ATT:n rakennuttamien kahden ensimmäisen korttelin rakennukset kuuluvat energialuokkaa B ja keskimääräinen on E-luku 100 kwh E/m 2. Peruskorjaushankkeita käynnistettiin seitsemän ja näistä yksi pääsee korjausten jälkeen energiatehokkuusluokkaan C, kolme luokkaan D ja kaksi luokkaan F. Yhden suojellun kohteen energiatehokkuusluokkaa ei määritelty. Kaikissa hankkeissa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja suunnitelmien mukaan E-luku paranee keskimäärin 28 %. Vuonna 2016 valmistuneiden kymmenen uudisasuinkohteen E-lukujen keskiarvo oli kerrostalojen osalta 116 kwhe/m2,a, joka on 11 % alle määräystason ja vastaa FinZeB-hankkeessa määritettyä lähes nollaenergiatasoa. Rivitalojen osalta keskiarvo oli 123 kwh E/m 2, joka on 18 % alle määräystason. Vuonna 2016 sekä uudis- että peruskorjauskohteiden suunnittelussa otettiin käytännöksi aurinkosähköpotentiaalin tarkastelu kaikissa hankkeissa. Kolmeen kohteeseen päätettiin toteuttaa aurinkosähköpaneelit ja kaikissa muissa paneeleille tehdään varaukset vesikatolle ja sähköjärjestelmiin. 4.1.9 TYÖASEMAT Vuonna 2011 kattavasti käyttöönotettu hallintaohjelma siirtää koneet keskitetysti lepotilaan asetettujen aikarajojen mukaisesti. Kaikille virastoille lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysvirastoa, on tehty keskitetysti samat virranhallintaasetukset. Joidenkin virastojen kanssa on tehty modifiointeja asetuksiin. Vuonna 2016 virranhallinnan kautta saatu säästö oli sleep-tilan ollessa käytössä 1 623 MWh. Tällöin on verrattu toteutunutta vuosikulutusta arvioituun kulutukseen jos sleep-tila ei olisi käytössä. Useassa hallintokunnassa, esimerkiksi Taidemuseossa ja työterveydessä, on korvattu tietotekniikka- ja medialaitteita energiatehokkaimmilla, poistettu henkilökohtaisia tulostimia, otettu käyttöön monitoimilaitteita ja otettu käyttöön laitteiden energiansäästötoimenpiteitä. Rakennusviraston toimitalon tietohallinnon tavoitteena oli siirtyminen pelkästään kannettaviin tietokoneisiin, joka energiankulutuksen vähenemisen lisäksi edistää myös monipaikkaisen työn mahdollisuuksia. Laitteistohankinnoissa suositellaan käytettäväksi energiatehokkaita ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joita puitesopimukset tarjoavat. 4.1.10 HAJAUTETUSTI TUOTETUN UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN ATT on ottanut vuonna 2016 sekä uudis- että peruskorjauskohteiden suunnittelussa käytännöksi aurinkosähköpotentiaalin tarkastelun kaikissa hankkeissa. Kolmeen kohteeseen päätettiin toteuttaa aurinkosähköpaneelit ja kaikissa muissa paneeleille tehdään varaukset vesikatolle ja sähköjärjestelmiin. Finlandiatalon katolle asennettiin joulukuussa 2016 aurinkosähköjärjestelmä (47,7 kwh) ja se otettiin käyttöön vuoden 2016 lopussa. Nuorisoasiainkeskus on hankkinut aurinkopaneelit asennettavaksi Vartiosaaren kesätoimipisteeseen. Asennus tehdään kesällä 2017. Viikin ympäristötalossa on aurinkosähkö korvaa laskennallisesti jopa 20 % ostosähkönkulutuksesta. Aurinkopaneeleja on integroitu rakennuksen julkisivuun ja asennettu katolle. Niiden arvioitu vuosituotto on 50 MWh. Vuoden 2016 aikana aurinkopaneelien energiantuotanto oli 28,9 MWh. Ympäristötalon jäähdytys on toteutettu kalliojäähdytyksenä. Kalliojäähdytyksellä on arvioitu säästettävän ostoenergiaa vuositasolla noin 70 MWh. Vuonna 2016 ympäristötalon kalliojäähdytyksen tuotanto oli 58,4 MWh. Ympäristötalon katolla on lisäksi neljä pientä aksiaalista tuulivoimalaa, joiden tuotto oli 0,038 MWh. Ympäristökeskus osti Viikin toimipisteeseen tuulisähköä 297,2 MWh vuonna 2016. Vuosaaren satamassa toimitaan aktiivisesti käyttöjärjestelmien kehittämiseksi ja käytön tehostamiseksi sekä sataman käyttökustannusten pienentämiseksi. Tavoitteena on energian käytön ja CO 2 päästöjen vähentäminen. Uusiutuvan energian paikallistuotannon ensimmäinen hanke toteutettiin 2015-2016 Vuosaaressa. 72 aurinkopaneelia asennettiin sataman melumuurille vuosien 2015-2016 vaihteessa. Paneelit otettiin käyttöön keväällä 2016. Niiden 45

energiantuotantoa ja vaikutusta hiilidioksidipäästöihin seurataan reaaliajassa. Aurinkopaneelit tuottivat huhti joulukuussa 2016 yhteensä 13 144 kwh energiaa, mikä vastaa noin 3 417 kg CO 2-päästöjen vähenemää. Länsiterminaali 2 matkustajaterminaalissa käytettävän led-valaistuksen energia on suunniteltu tuotettavan Länsisatamassa matkustajasillan katolle rakennettavien aurinkopaneelien tuottamalla energialla. Aurinkopaneelisto tulee olemaan teholtaan noin kaksi ja puoli kertaa tehokkaampi kuin Vuosaaren sataman vastaava. Uusi matkustajaterminaali valmistuu ja otetaan käyttöön keväällä 2017. Osana Ekokompassia on myös Hiilineutraali Korkeasaari -hanke, jota tehdään yhteistyössä ilmastoverkoston kanssa. Vuonna 2016 käynnistettiin selvityksiä ja asennettiin kaksi 30 aurinkopaneelin järjestelmää, jotka on kytketty Korkeasaaren sähköverkkoon siten että jokaisen järjestelmän tuotto on aina käytettävissä koko saarella kaikkeen sähkönkulutukseen. Suunnitelmissa on nyt toteutetun noin 20 kwp järjestelmien lisäksi asentaa tulevina vuosina 80 kwp lisää tuotantoa, jolloin kokonaisteho olisi noin 100 kwp ja kokonaistuotanto noin 85 000-90 000 kwh vuodessa. HKL hankkii kaiken sähkön (76 GWh/v) uusiutuvana pohjoismaisena tuuli- ja vesisähkönä. HKL:ssä oli käynnissä metrovarikon katon aurinkovoimalan esiselvitystyö, jossa arvioitu energiansäästövaikutus oli 450 MWh vuodessa. 4.1.11 UUSIEN TOIMINTA- JA RAHOITUSMALLIEN KEHITTÄMINEN Kaupunki on jo 1990-luvulla tutkinut ja kokeillut ESCO- ja ns. säästötakuumallilla toteutettavia energiansäästötoimia. Energy Service Company eli ESCO-mallissa energiapalveluyritys eli ns. ESCO-palveluntuottaja suunnittelee ja toteuttaa kohteessa energiansäästötoimia. Investointi maksetaan palveluntuottajalle erissä sopimuskauden aikana saavutetuista kustannussäästöistä laaditun toteutussopimuksen mukaisesti. Säästötakuumallissa (Guaranteed savings) palveluntuottaja antaa energiansäästötakuun toteuttamilleen investoinneille. Kaupunki on pilotoinut molempia malleja. Innovatiiviset julkiset investoinnit -hankkeessa kaupungille laadittiin ESCO-palveluihin soveltuvat kilpailuttamis-, tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjat sekä malli kilpailutuksen vertailujen ja valinnan tekemiseksi. Asiakirjojen viimeistely jatkuu rakennusvirastossa. ESCO mallin lisäksi kaupungilla on energiatehokkuustoimien toteuttamiseksi tutkittu vuonna 2015 normaalille budjettirahoitukselle vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Näitä ovat laina (rahavelka), rahoitusleasing, käyttöleasing, joukkorahoitus, osuuskuntarahoitus ja EU:n rahoitus. Nämä vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulivat esille FinSolar - kehityshankkeen yhteydessä. Selvitys rahoitusmallien soveltamisesta eri hankkeiden osalta jatkui vuonna 2016. 4.2 ULKOVALAISTUS Ulkovalaistuksen uusimista ohjaa EU-komission asetus N:o 245/2009 (18.3.2009), joka määrittelee ulkovalaistuksessa käytettävien valaistuslaitteiden energiatehokkuusvaatimukset. Määräysten pohjalta rakennusvirasto teki vuonna 2010 yhdessä Helsingin Energian kanssa energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän toimintasuunnitelman, joka koostuu kolmesta osasta: VANHOJEN VALAISINTEN VAIHTO MÄÄRÄYSTEN MUKAISIKSI Vanhoja elohopealamppuja käyttäviä valaisimia oli vuonna 2009 käytössä 48000 kpl (60 % valaisimista). Vuoden 2015 jälkeen näihin valaisimiin ei ole enää saatavissa lamppuja. Valaisinten vaihto on ajoitettu tasaisesti vuosille 2010 2016, noin 9000 valaisinta vuodessa. Vuonna 2016 vaihdettiin elohopealamppuja 1671 kpl ja jäljellä oli noin 5900 kpl. Kaupunginhallitus käsitteli tehdyn led-selvityksen maaliskuussa 2015 ja linjasi, että loput energiatehokkuudeltaan huonot valaisimet on vaihdettava ledvalaisimiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vaihdettiin noin 2730 elohopeavalaisinta ledvalaisimiin kokonaismäärän ollessa nyt 6630 kpl. Tämän hetken kulutuksella, verrattuna vuoden 2016 alun kulutukseen, säästetään energiaa noin 810 MWh vuodessa. Ulkovalaistuksen energiankulutus oli vähentynyt tasaisesti viimeisten 20 vuoden aikana samalla kun valopisteiden määrä on kasvanut. Tällöin myös kulutus per valopiste on vähentynyt. Valaistuksen tarveselvitys valmistui 2014. Tarveselvitys ohjaa Helsingin kaupungin katu- ja viheralueiden valaistustoimenpiteitä useiden vuosien ajan. Tarveselvityksessä on asetettu tavoitteet ulkovalaistuksessa käytettävän 46

valon ominaisuuksille, erityyppisten katujen valaistustavoille sekä valon määrälle (valaistusluokat). Näiden lisäksi siinä on määritelty erilaisten kaupunkitilojen valaistuksen kaupunkikuvalliset tavoitteet. Selvityksessä on myös todettu, mitkä valaistuksen linjaukset vaativat vielä jatkoselvittelyjä. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2015, että rakennusvirasto jatkaa Helsingin julkisten tilojen valaisimien korvaamista energiatehokkailla led-ratkaisuilla rakennusviraston selvityksen vaihtoehdon 1 mukaisesti. Vaihtoehto 1 mukaan kaikki jäljellä olevat elohopeavalaistukset saneerataan pääosin led-valaistukseksi vuoteen 2018 mennessä. UUDEN ULKOVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO Vanhojen valaisimien himmentäminen ei juuri ole mahdollista eikä verkkoarkkitehtuuri mahdollista valaisinkohtaista valaistuksen ohjausta. Valaisimien uusimistyön yhteydessä otetaan käyttöön tekniikka, jolla valaistusta voidaan säätää olosuhteiden tai esimerkiksi kellonajan mukaan. Älykkään ohjauksen käytön edellytyksenä uusittiin katuvalokeskukset (1700 kpl) sekä otettiin käyttöön uusi valaistuksen ohjausjärjestelmä. Toimenpiteet saatiin valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2015 otettiin käyttöön valaistuksen ohjauskeinoja valaisinkannan salliessa. Vuonna 2016 edistetään energiankulutusta vähentävien ohjauskeinojen käyttöön ottoa mm. osallistumalla tähän liittyviin tutkimushankkeisiin, joista merkittävin on Inka SenCity hanke. Siinä tutkitaan ohjauksen teknillisiä edellytyksiä sekä käyttäjäkokemuksia. Valaistuksen ohjauksella arvioidaan saavutettavan 15 20 % energiansäästö. LED-VALAISINTEN KEHITYKSEN SEURANTA JA TESTAUS Uudet led-valaisimet täyttävät jo melko kattavasti valaistukselle asetetut vaatimukset ja hintataso on laskenut siten, että niiden käyttöä voidaan pitää useimmissa tapauksissa teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisena. Ledvalaisinten kehitys on kuitenkin nopeaa ja se edellyttää alan jatkuvaa seurantaa. Uudet valonlähteet mahdollistavat tulevaisuudessa uudenlaiset valaistustavat. Laajasta yleisvalaistuksesta siirrytään todennäköisesti pienipiirteisempään ja tarkempaan valaistukseen. Tällöin vältetään turhien alueiden valaisua, mikä vähentää energiankulutusta. Myös valaistuksen ohjauksen merkitys korostuu. Katu- ja puisto-osasto seuraa tiiviisti led-tekniikoiden sekä valaistuksen ohjauksen kehitystä osallistumalla alan tutkimushankkeisiin ja valaistuskokeiluihin. Kansainvälisen valonkaupunkien järjestön LUCI:n (Lighting Urban Community International) toimintaan osallistuttiin edelleen. Helsinki on ollut järjestön jäsen vuodesta 2009. Katu- ja ulkovalaistuksen kokonaisenergiankulutus, energiankulutus valaisinpistettä kohden sekä ominaisenergiankulutus valaistua tiekilometriä kohden on esitetty kuvissa 10 ja 11 sekä kappaleessa 2.5.1. 4.3 YLEISTEN ALUEIDEN ENERGIANKULUTUS Helsingin kaupungin yleisten alueiden kohteiden kulutus on vajaat 4 % koko kaupungin kulutuksesta. Yleisten alueiden kulutus muodostuu erittäin suuresta määrästä erilaisia toimintoja ja laitteita, joista kulutukseltaan suurimpia ovat ulkovalaistus ja liikennevalot. Nämä ovat runsas 3 % koko kaupungin kulutuksesta ja niistä kerrotaan raportin kohdissa 2.5.1. Muiden kohteiden osalta ovat portaat ja pysäköintilippuautomaatit suurimpia kuluttajia. Lisäksi kohteita ovat mm. yleiset wc:t, yleiset turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvät kamerat, erilaiset veden pumppaamot, hissit, erikoisvalaistukset, autotarhat ja kastelujärjestelmät. Sulana pidettävät portaat kuluttavat paljon lämpöä ja sähköä. Linjauksen teko uusien portaiden rakentamisesta ja ylläpidosta alkoi vuonna 2015. Staralta kerättiin käyttökokemuksia sulana pidettävistä portaista ja sulanapidon ja manuaalisen ylläpidon kustannuksista. Tuloksena oli, että manuaalinen ylläpito on edullisempaa verrattuna sähköllä toimivaan sulanapitoon. Lisäksi selvisi, että huonosti toimiva sähköinen sulanpitojärjestelmä aiheuttaa enemmän manuaalista työtä, kun sulanut vesi jäätyy rakenteisiin. Manuaalisen ylläpidon riskien selvitystyö käynnistyi jo 2014. Sähköportaiden käytössä toteutettiin toimintatavan muutos 2016: sähköjen päälle/pois- kytkennät hoitaa Staran kaupunkitekniikan (KTY) kunnossapitoalueet 1 ja 2. Nimetyt vastuuhenkilöt tekevät tarkastuskäyntejä kohteissa. Tavoite on, että KTY:n hoito ottaa suoraan yhteyttä KTY:n kunnossapitoon, mikäli portaiden talvikunnossapidossa havaitaan ongelmia. Portaiden sulatustehon ollessa riittämätön, kytketään sähköt pois ja talvikunnossapito hoidetaan mekaanisin menetelmin. KTY:n kunnossapito raportoi rakennusvirastoon kaikki sähkötekniset viat ja kunnostus tapahtuu rakennusviraston koordinoimana. Portaiden rakentamisen ja ylläpidon linjauksen työstö jatkuu. Yleisten alueiden kohteita on erittäin suuri määrä ja niiden luotettavan kulutustiedon saaminen on vaativa tehtävä. Yleisten alueiden sähköä kuluttaville laitteille on nimetty vastuuhenkilöt. Järjestely parantaa koordinaatiota ja energiasäästötoimien kehittämistä. Kohteiden listausta on täsmennetty energiankulutuksen seurattavuuden 47

parantamiseksi. Luotettavan kulutustiedon saamiseksi aloitettiin keskustelut Helenin kanssa vuoden 2015 lopussa ja sopimus tehtiin 2016 alussa. Tavoite on saada kuukausittain kaikkien kohteiden sähkönkulutus sekä tarvittaessa tarkkoja tietoja portaiden energiankulutuksesta. Yleisten alueiden energiankulutus raportoidaan neljännesvuosittain, se on sitova tavoite. Tällöin raportoidaan kaikki kohteet, myös ulkovalaistus. 4.4 TYÖMATKALIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA Palvelukeskuksella ei ole käytössä omia ajoneuvoja, mutta puhelin- ja hyvinvointipalvelut pystyy vähentämään palvelujensa avulla liikennöitsijöiden ja asiakkaiden ajon tarvetta. Helsingin Matkapalvelut vähensi sekä ajokilometrejä että hiilidioksidipäästöjä yhdistämällä samaan suuntaan samanaikaisesti matkalla olevat henkilöt samaan autoon. Kaikista tilatuista matkoista yhdisteltiin vuonna 2016 32 % ja matkojen yhdistelyllä säästettiin noin 490 000 ajokilometriä. Myös puhelin- ja hyvinvointipalvelujen yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa vuonna 2012 aloittama virtuaalihoitajapalvelu vähentää kotihoidon ajokilometrejä, sillä palvelussa asiakaskäyntejä tehdään kuva- ja ääniyhteydellä. Palvelun avulla säästettiin arviolta 870 000 ajokilometriä. Vuonna 2017 on tavoitteena saada virtuaalihoitajapalvelulle 900 uutta asiakasta. Kotiaterioiden kuljetusten tarvetta vähennettiin merkittävästi lopettamalla päivittäisten kuumien aterioiden toimittaminen ja siirtymällä kahdesti viikossa toimitettaviin kylmiin aterioihin. Ajopäivät vähenivät aikaisemmasta 240 päivästä 16 ajopäivään kuukaudessa. Useassa virastossa on lisätty etätyön tekemisen mahdollisuutta. Henkilöstölle on laadittu yhteiset etätyön pelisäännöt ja hankittu etätyövälineitä ja -yhteyksiä. Vaikutukset näkyvät työmatkaliikenteen vähenemisenä. Rakennusviraston työntekijöitä kannustetaan virastopyörien ja julkisen liikenteen käyttöön, silloin kun se on työtehtävien kannalta järkevää. Jokaisena vuonna on toukokuussa Pyörällä töihin -päivänä järjestetty pyöränhuoltoa ja tarjottu aamiaista työmatkapyöräilijöille. Vuonna 2016 huolto oli opastavaa, jolloin valmiudet oman pyörän huoltoon kasvavat. Lisäksi viraston Helmessä on ollut vähintään 2 uutista/vuosi liittyen työmatkapyöräilyn edistämiseen. Vuonna 2016 virasto sai sähköpyörän, jonka käyttöön on kannustettu. 2016 sitä käytettiin 47 kertaa. Helmi-sivu on päivitetty. Virastopyöriä mainostetaan Helmessä joka kevät sekä osana energiansäästöviikkoa syksyllä. Rakennusvirastossa on testattu sähköautojen käytettävyyttä pysäköinninvalvonnan työssä, mutta akkujen kesto ei riitä työpäivän pituuteen. Akkujen kestävyyden kehitys ei ole muuttunut oleellisesti 2016 mennessä sopivassa hintaluokassa. 4.5 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS 4.5.1 HELSINKI HYVÄKSYI UUDEN ILMASTOTAVOITTEITA TUKEVAN YLEISKAAVAN Helsingin uusi yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2016. Yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Yleiskaava luo edellytykset 860 000 asukkaan kaupungille vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaavan keskeisimpänä periaatteena on pyrkimys tiiviimpään kaupunkiin. Tiivistäminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen erityisesti raideliikenteen solmukohtiin muodostaen useiden keskusten verkostokaupungin. Kaavan yleisenä tavoitteena on valtuustostrategian mukaisesti vahvistaa Helsingin energiatehokasta kaupunkirakennetta. Yleiskaavan yhtenä keskeisenä lähtökohtana on kaupungin verkostomaisen rakenteen vahvistaminen, joka periaatetavoitteena on kaupungin yleisten ilmastotavoitteiden mukainen. Kaupungin tiivistyminen joukkoliikenteen verkostojen varteen mahdollistaa vähäpäästöisen liikkumisen ja liikennejärjestelmän. Mittava uusi rakentaminen puolestaan mahdollistaa energiatehokkaan uudisrakentamisen. Energiajärjestelmän ja tuotannon osalta yleiskaava mahdollistaa osaltaan vähäpäästöisiä ratkaisuja ja kehityspolkuja. 48

4.5.2 ENERGIATEHOKKUUTTA JA UUDISTUVIA ENERGIAMUOTOJA EDISTETTIIN KAAVOITUKSELLA Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja edistettiin kaavoituksen keinoin useissa kaavahankkeessa. Kuninkaantammi-projektissa tämä teema on ollut yhtenä peruslähtökohtana. Projekti on toiminut alusta saakka pilotluonteisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ratkaisujen edistämisessä kaavoituksen keinoin. Kaavamääräyksillä on mm. edellytetty pyrkimistä korkeaan rakentamisen energiatehokkuuteen ja sallittu uusiutuvan energian laitteiden sijoittaminen. Vuonna 2016 on ensimmäistä kertaa edellytetty uusiutuvan energian tuottamista asemakaava-alueen tonteilla erityisellä asemakaavamääräyksellä. Useissa asemakaavoissa on muuallakin kaupungin alueella edellytetty mm. kattopintojen hyödyntämistä viherkattoina ja aurinkopaneelien sijoittamiseen. Myös mm. viherkertoimen tavoiteluvun saavuttamista koskevia määräyksiä on otettu käyttöön. Östersundom-projekti on osallistunut vuonna 2014 alkaneeseen Helen Oy:n ja Vttn kanssa yhteiseen CITYOPT EUhankkeeseen, jolla pyrittiin luomaan työkaluja energiamuotojen valintaan. Työn raportointi on käynnissä. Projekti oli mukana kaupunginkanslian vetämissä hankkeissa "Östersundom Solarpark" sekä bio- ja kiertotaloushankkeessa " Östersundom Bio- and Circular Economy Integrate". Kaupunkisuunnitteluvirastolla on käytössään konkreettisia toimia mittaava ympäristöohjelma. Ohjelman tahtotila on, että ympäristö- ja ilmastoviisaiden ratkaisujen integrointi suunnitteluun koskee vuodesta 2016 alkaen kaikkia hankkeita. Valtuustostrategiaan ja muihin strategisiin asiakirjoihin jo kirjattuja hyviä ympäristötavoitteita viedään käytäntöön ja seurataan aktiivisesti niiden toteutumista. Ympäristöohjelman päätavoitteet ovat autoriippuvuuden vähentäminen, muuttuvien ilmasto-olosuhteiden ennakoiminen, hiilineutraalin kaupunkirakenteen edellytysten luominen, innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen kasvavan kaupungin ympäristöterveyden varmistamiseksi ja virkistys- ja kaupunkiluontoverkoston vahvistaminen. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen raportointi vuodelta 2016 on käynnissä. 4.5.3 KAAVOITUKSEN ARVIOINTITYÖKALU (KARVI) Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kehittämä kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmällä KARVIlla seurataan kaavoituksen määrällistä ja laadullista toteumaa vuosittain. Karvin avulla seurataan kuinka hyvin kaavoitus toteuttaa tavoitettaan tukeutua raideyhteyksiin. Vuoden 2016 kaavoituskohteet toteuttivat hyvin kaavoitukselle asetettuja tavoitteita. 4.5.4 LIIKENNESUUNNITTELU Vuoden 2016 aikana jatkettiin liikennesuunnittelun toimintatavan ja sisällön kehittämistä hankkeissa, joille yhteistä oli liikennesuunnittelun toimintaperiaatteiden tarkastaminen siten, että liikennesuunnittelu toteuttaisi mahdollisimman hyvin kaupungin strategisia linjauksia ja myös tukisi Helsingin liikenteen muuttumista nykyistä vähäpäästöisemmäksi. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen nostaminen kilpailukykyisiksi henkilöautoliikenteen kanssa kaikilla matkoilla on ollut eräänä strategiaohjelman mukaisena, energiankulutuksen vähentämisen kannalta merkittävänä tavoitteena. 4.7 HANKINNAT Kaupungin ympäristöpolitiikka asettaa hallintokunnille kunnianhimoiset tavoitteet hankintojen kestävöittämiseksi. Ympäristönäkökulman huomioiviksi kilpailutuksiksi katsotaan ne, joissa ympäristönäkökulma on mukana joko pakollisissa vaatimuksissa tai tarjousten vertailukriteereissä. Haasteena on erityisesti hankintojen seuranta. Hankintojen ympäristöverkosto pyrkii lisäämään kaupungin sisäistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa kaupungin hankinnoista vastaavien kesken. Ympäristökeskus ja hankintakeskus tekevät hallintokuntiin lisäksi kestävien hankintojen konsultaatiokäyntejä, joiden tarkoituksena on tarjota apua ympäristökriteerien asettamiseen hankinnoissa. Hyviä käytäntöjä kestävistä julkisista käytännöistä vaihdettiin Motivan Growth Through Green Procurement -hankkeesssa Espoon, Vantaan, Oslon, Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa. Hankintakeskus oli edelleen aktiivisesti mukana kansainvälisessä kestävien hankintojen yhteistyössä. Helsingin kaupunki on puheenjohtaja ICLEI:n kestävien hankintojen Procura+-kampanjassa ja perustajajäsen Global Lead Cities on Sustainable Procurement- työryhmässä. 49

Ympäristökriteerien osuus keskitetyissä hankinnoissa eli niissä, jotka kilpailutetaan kaikkien hallintokuntien käyttöön, oli 52 % hankintakeskuksen hankinnoissa ja 99 % Staran hankinnoissa kilpailutusten kokonaisarvosta. Kilpailutusten lukumäärissä osuudet olivat vastaavasti hankintakeskuksella 51 % ja Staralla 93 %. Rakennusvirastossa on laadittu infra- ja talonrakentamisen ympäristöasiakirjakokonaisuudet. Ympäristökriteerien raportointia on kehitetty kaupunkitasolla. Kestävien hankintojen tiekartan valmistelu siirtyi tulevan toimialan aikaan, pohjatyötä on tehty ympäristökriteerien käyttöä kartoittamalla. Vuoden 2015 hankintapäätöksistä (kpl) 80 % sisälsi ympäristökriteerin. Hankintapäätökset eivät kuitenkaan sisällä tilauksia, joten tulos on suuntaa antava. Infra- ja talonrakentamisen ympäristöasiakirjamalli on pilotointivaiheessa ja se otetaan laajamittaisesti käyttöön aikaisintaan 2018. Asiakirjassa määritetään urakoiden ympäristöraportointi. Rakennusvirastossa kehitettiin asteittain vähäpäästöisten työ- ja kuljetuskonepalveluiden hankintaa osana ylläpidon ja rakentamisen hankkeita yhteistyössä Staran kanssa. Samalla selvitetään kriteerien tuoma kustannusarvio hankintoihin pitkällä aikavälillä (2023 asti). Kaikkiin kilpailutukseen tuleviin konepalveluihin sisällytetään päästöluokitukseen pohjautuva kriteeri ja polttoaineen kulutuksen raportointivelvollisuus. 4.8 KOULUTUS, NEUVONTA JA TIEDOTUS 4.8.1 STADIN ILMASTO Vuonna 2013 avattu Stadin ilmasto internetsivusto tiedottaa Helsingin ilmastotyöstä ja Stadin ilmasto verkkosivuilla kerrotaan kymmenistä kaupungin ilmastoteoista niin ajankohtaisten uutisten kuin parhaiden käytäntöjen Fact Sheet muodossa. Lisäksi Stadinilmasto viestii Twitterissä ahkerasti Helsingin ilmastouutisista ja hyvistä ilmastokäytännöistä. Twitterissä seuraajia oli joulukuussa 2016 hieman yli 800. Stadin ilmasto -uutiskirje ilmestyi vuonna 2016 kolme kertaa. Osoite on www.stadinilmasto.fi 4.8.2 HELSINGIN ILMASTOTIEKARTTA 2050 Helsinki julkaisi maaliskuussa 2015 ilmastotiekartan, joka kertoo, kuinka Helsingistä tehdään hiilineutraali ja ilmastonmuutokseen sopeutunut kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tiekarttaan on koottu kaupungin nykyiset ilmastotavoitteet ja toimet sekä lähiajan askeleet kohti hiilineutraalisuutta. Pääpaino on kaupunkilaisten ja yritysten informoinnissa: mitä hiilineutraalisuus tarkoittaa ja mitä jokainen voi tehdä, jotta pääsemme hiilineutraalisuuteen tähtäävälle polulle. Tavoitteena on rohkaista helsinkiläisiä toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Samalla voidaan tehdä Helsingistä entistä parempi kaupunki. Tiekarttaa on jaettu tuhansia kappaleita ja esitelty lukuisissa tilaisuuksissa kaupungin työntekijöille, kaupunkilaisille ja muille sidosryhmille mm. Pariisin ilmastokokouksessa. Tiekartta on myös osa Ekotukikoulutusta. Ilmastotiekartasta otettiin uusi päivitetty painos vuonna 2016, ja se päivitetään uuden kaupunkistrategian mukaiseksi vuonna 2017. Tiekartan on laatinut ympäristökeskus yhteistyössä useiden muiden kaupungin asiantuntijoiden kanssa. www.stadinilmasto.fi 4.8.3 HELSINGIN ILMASTOVERKOSTO Syksyllä 2015 perustettu Helsingin kaupungin työntekijöiden ilmastoverkosto järjesti ensimmäisen toimintavuotensa aikana kahdeksan tilaisuutta ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyen. Yksi tilaisuuksista oli yhteistyössä Helsingin yliopiston ympäristötiedon foorumin kanssa järjestetty seminaari, joka houkutteli paikalle tutkijoita, yritysten ja median edustajia, kansalaisjärjestöjä ja kuntalaisia keskustelemaan Helsingin energiakäänteestä. Verkosto on osallistunut aktiivisesti kehittämishankkeeseen, jossa Korkeasaaresta tehdään hiilineutraalia. Saareen muun muassa asennettiin aurinkopaneeleja sekä käynnistettiin energiakatselmus ja liikkumistutkimus. Hiilineutraalia Korkeasaarta kehitetään edelleen 2017 alkaneessa mysmartlife-hankkeessa. Helsingin ilmastoverkostoon kuuluu noin 170 ilmastoasioista kiinnostunutta henkilöä eri puolilta kaupungin organisaatiota, ja yhteisiä tapahtumia on järjestetty yli 15. Verkoston toiminnasta vastaa ympäristökeskus. 4.8.4 INVESTOINTIEN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteesta syntynyt Investointien ilmastovaikutusten arviointimallin kehittäminen etenee. Arviointimallia pilotoitiin Iso Roobertinkadun katusuunnitelman ja Tullivuoren katu- ja 50

puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä. Iso-Robertinkadulla arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kadun pintamateriaalien hiilijalanjälkeen ja sen huomioimiseen hankinnan kriteerinä sekä kausikasvien hyödyntämiseen katuvihreänä. Tullivuoren arviossa taas korostettiin muun muassa rakentamisen aikaisten työmaavesien hallintaa sekä pintamateriaalien tehokasta hyödyntämistä. Arvioinnin tarkoituksena on tuoda ideoita ilmastovaikutusten parempaan huomioimiseen osana hankesuunnittelua sekä lisätä päättäjien tietoja hankkeiden ilmastovaikutuksista. Molemmat arviot käsiteltiin yleisten töiden lautakunnassa. Kokemusten pohjalta rakennusvirastossa selvitetään, miten arviointi saataisiin osaksi kaikkia ympäristön kannalta merkittäviä katu- ja puistosuunnitelmia. Vuonna 2017 arviointia testataan kaupungin asuntotuotantohankkeissa. 4.8.5 HIILINEUTRAALI YMPÄRISTÖKESKUS Helsingin kaupungin ympäristökeskus on Suomen ensimmäinen hiilineutraali virasto vuodesta 2015 alkaen. Ympäristökeskus haluaa näyttää hiilineutraalisuudellaan ja uusiutuvan kaukolämmön hyödyntämisellä esimerkkiä siitä, kuinka koko yhteiskunta voi askel kerrallaan siirtyä hiilineutraaliksi. Helsingin ilmastotiekartassa vuoteen 2050 kerrotaan mitä askelia hiilineutraalisuus edellyttää asukkailta, yrityksiltä ja kaupungilta. Viikin ympäristötalo siirtyi vuoden 2016 alussa puupelleteillä valmistetun uusiutuvan kaukolämmön käyttöön ja oli Helenin ensimmäinen biokaasukaukolämpöasiakas. Viikin ympäristötalossa toimii myös Suomen ensimmäinen sähkövarasto, joka on osa kiinteistön älykästä sähköverkkoa. Ympäristötalo tuottaa aurinkopaneeleilla varastoon sähköä, jolla voidaan ladata ympäristökeskuksen sähköautoa. Ympäristötalo on Helsingin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä oleva Suomen energiatehokkain toimistorakennus. 4.8.6 HIILINEUTRAALI KORKEASAARI Vuonna 2015 käynnistyneen Ekokompassi ympäristöjärjestelmän myötä Korkeasaari on lähtenyt entistä määrätietoisemmin edistämään ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta. Samoihin aikoihin Korkeasaari lähti mukaan Helsingin ilmastoverkostoon. Eläintarha valittiin yhdeksi verkoston käytännön kehityskohteeksi Helsingin hiilineutraalisuustiellä. Ilmastoverkoston työpajoissa ideoitiin erilaisia alueelle sopivia energiaratkaisuja ja samalla mietittiin myös lisäselvitystarpeita. Osa ideoista päätyi verkoston jäsenten aktiivisuudesta hankehakemuksiin ja nyt ollaan jo toteutusvaiheessa muun muassa juuri alkaneen mysmartlife-hankkeessa. Hiilineutraalisuushankkeen myötä Korkeasaareen on asennettu kaksi (10 kwp) aurinkovoimalaa, robottibussi aloittaa kokeiluluonteisesti tulevana kesänä tuomaan asiakkaita saareen, energiakatselmus päivitetään ja yleisö on voinut osallistua saaren kehittämiseen energiansäästöviikolla tehdyllä kyselyllä. Korkeasaaressa on vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää, ja se on etenkin lapsiperheiden suursuosikki. Hiilineutraalista Korkeasaaresta halutaan uusiutuvan energian ja älykkäiden energiaratkaisujen näyttämö, jossa vierailijat oppivat, mitä hiilineutraalisuus tarkoittaa käytännössä. 4.8.7 DISPLAY ENERGIA- JA PÄÄSTÖMERKKI JA ENERGIATODISTUS Display-merkki havainnollistaa rakennuksen käytön aikaista energiankulutusta ja luokittelee sen välille A-G. Merkki esittää rakennuksen kaiken käytössään kuluttaman energian ja sen tuottamien päästöjen määrän ja siten rakennuksen todelliset ympäristövaikutukset. Lisäksi samassa yhteydessä annetaan vinkkejä rakennuksen energiatehokkuuden lisäämiseen. Päivitetty Display Helsinki-merkki huomioi lisäksi rakennuksen sisäilman laatua ja luokittelee sen luokkiin A G. Indikaattoreina toimivat sisäilman lämpötilataso sekä CO 2-pitoisuus. Tämä uusi tapa mahdollistaa energiankulutuksen ja sisäilman laadun tavoitetason vertailun kohteessa. Tavoitteena on nostaa esiin hyvän sisäilman merkitys parannettaessa rakennusten energiatehokkuutta sekä osoittaa kiinteistöissä käytetyn energian ja sisäilman laadun välinen suhde. Display-merkkejä on laskettu vuodesta 2006 lähtien rakennusvirastossa noin 1501 kpl yhteensä 387 kohteeseen ja merkin koulutustyyppisiä luovutustilaisuuksia on järjestetty lähes 200. Display Helsinki -luokitus merkkejä, joissa huomioidaan myös sisäilman laatu, on tehty 35 kpl. Display-merkkiä käytetään virallisen (laskennallisten, rakennusten suunnitteluarvoihin perustuvien) energiatodistusten rinnalla. Uusi Display-merkki voidaan laatia vuosittain ja sen avulla voidaan esittää energiatehokkuuden muutokset. Vuonna 2016 suoritettiin Display-merkkien tarkistus ja niiden tiedot siirrettiin Helsinki 3D-kaupunkitietomallihankkeen käyttöön ja taustatiedoksi. 51

Energiatodistuksia teetettiin HKR-Rakennuttajan koordinoimana vuonna 2016 kouluihin ja monitoimitaloihin 140 kpl. Työ jatkuu vuonna 2017. 4.8.8 ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLLE Energiansäästöviikosta viestittiin ekotukihenkilöiden kuukausikirjeessä. Ekotukitoiminnan vuosikyselyyn vastanneista 68 % ilmoitti osallistuneensa työyhteisönsä kanssa energiansäästöviikon viettoon. 4.8.9 EKOTUKIHENKILÖKOULUTUS JA -TOIMINTA Ensimmäiset ekotukihenkilöt koulutettiin Helsingissä vuonna 2006 eli ekotukitoiminnan aloittamisesta Helsingin kaupungilla tuli vuonna 2016 täyteen kymmenen vuotta. Tänä aikana kaupungin 28 hallintokuntaan ja yhdeksään tytäryhteisöön on koulutettu yli 1 300 ekotukihenkilöä. Toiminta on Helsingistä levinnyt myös 24 kuntaan, Uudenmaan ELY-keskukseen, HSY:hyn ja Uudenmaan liittoon. Juhlavuoden kunniaksi kaupunginjohtajien ilmastoverkosto antoi yhteisen ekotukitoiminnan kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Vuoden aikana koordinaattori vieraili ekotukihenkilöiden pyynnöstä usean toimipisteen henkilöstökokouksissa luennoimassa käytännön kestävistä valinnoista. Ekotukitoiminnan 10-vuotisseminaari järjestettiin marraskuussa ja se kokosi 91 osallistujaa. Ekotukitoiminnassa järjestettiin 2016 kaksi peruskoulutusta, joissa koulutettiin 51 uutta ekotukihenkilöä, koulutukset HEKAlle, opettajille ja tytäryhteisöille yhteensä 54 henkilölle. Jatkokoulutuksia järjestettiin yhteensä 4 ja niihin osallistui yhteensä 87 ekotukihenkilöä. Staralle, liikuntavirastolle ja sosiaali- ja terveysvirastolle järjestettiin koulutus yhteensä 46 henkilölle. Lisäksi järjestettiin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n koulutus yhdeksälle henkilölle. Kaikissa perusopettajien kouluissa on koulutettu ekotukihenkilö ja ekotukiopettajien verkostossa on tällä hetkellä n. 300 opettajaa. Opetusvirasto järjestää ekotukiopettajille vuosittain täydennyskoulutusta sekä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa ekotukiopettajien peruskoulutuksen uusille ekotukiopettajille. Syksyllä 2016 järjestettiin kaksi täydennyskoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella. Ekotukihenkilöverkoston tärkeä toimintamuoto on oma Fronter-huone internetissä, jonka kautta välitetään tietoa kiinnostavista tapahtumista, materiaaleista ja koulutuksista ja sinne kerätään myös materiaalipankkia. Vuonna 2016 ympäristökeskus järjesti ekotukihenkilöiden koulutuksia yhteistyössä Oiva Akatemian, HSY:n, rakennusviraston, hankintakeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa Ekotukitoiminnan sähköisiä kuukausikirjeitä lähetettiin 11 numeroa. 4.8.10 KOULUTUS KAUPUNGIN OMALLE HENKILÖKUNNALLE ATT ja ESNK:n asumisen alajaosto järjesti Energiatehokkuuden ajankohtaisseminaarin, johon osallistui 41 henkilöä. Rakennusvalvontavirasto perehdytti uusia työntekijöitään (yhdeksän henkilöä) energia-asioihin yhdessä Energia-asiat lupakäsittelyssä -koulutuksessa sekä järjesti Rakenteellinen energiatehokkuuskoulutustilaisuuden 45 henkilölle. 52

5 KAUPUNKIKONSERNIN ULKOPUOLELLE SUUNNATUT TOIMET 5.1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN 5.1.1 VÄHÄPÄÄSTÖISET AJONEUVOT Kaupunki on vuodesta 2011 alkaen myöntänyt vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville autoille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista. Koska dieselautojen typenoksidi- ja typpidioksidipäästöt ovat osoittautuneet huomattavasti autonvalmistajien ilmoittamia päästöjä korkeammiksi, ilmansuojelutyöryhmä päätti syksyllä 2016 poistaa tavanomaiset dieselautot etuuden piiristä. Vuoden 2017 alusta dieselajoneuvon hiilidioksidipäästöt saavat olla enintään 50 g/km, jotta auto olisi oikeutettu alennukseen. Ympäristökeskus osallistui Ilmanlaadun innovaatio- ja osaamiskeskittymä (INKA) -ohjelman ILMA-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen. 5.1.2 LIIKENNE Helsinki ja Vantaa päättivät Raide-Jokerin toteutuksesta. Tavoite on, että liikenne radalla alkaisi vuonna 2021. Kaupunginvaltuusto päätti elokuussa 2016 Kruunusillat -hankkeen toteuttamisesta. Sillat tulevat liittämään Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia ja tarjoamaan nopean reitin paitsi joukkoliikenteelle myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2018 ja liikennöinnin koko yhteydellä vuonna 2026. Länsimetron rakennustyöt eivät edenneet suunnitellusti, minkä vuoksi liikennöinnin on määrä alkaa vasta syksyllä 2017. HSL:n bussiliikenteen kehittymistä entistä vähäpäästöisempään suuntaan edistetään jatkuvasti. HSL jatkoi vuonna 2016 epeli-hanketta, jossa on hankittu sähköbusseja liikennöitsijöiden koekäyttöön. Sähköbussiliikennettä laajennettiin kuudella kotimaisella Linkker-bussilla ja kaksi ensimmäistä latauspistettä valmistui. Ympäristöbonustarjouskilpailun kautta HSL sai jäte- ja tähderaaka-aineesta valmistettua parafiinista biodieseliä 6,9 miljoonaa litraa bussiliikenteen käyttöön, jonka lisäksi biokaasua käytettiin 600 000 kg. HSL hankki lisäksi linjan 550 busseihin pakokaasujen jälkikäsittelylaitteet, joilla parannetaan typenoksidien hallintaa. Liikkumisen ohjauksen roolia osana liikennejärjestelmän kehittämistä on korostettu jo HLJ 2015:ssä. Erityisesti työpaikkoja on kannustettu viisaisiin liikkumisvalintoihin, muun muassa HSL:n Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatin ja Työmatkalaskurin avulla. 5.1.3 SÄHKÖAUTOJEN LATAUS Kaupungin sähköisen liikenteen työryhmä laati sähköautojen julkisten latauspisteiden yleissuunnitelman, johon sisältyy 115 latausasemaa eri puolilla Helsinkiä. Suomen ensimmäinen julkinen sähköautojen katulatauspiste avattiin Runeberginkadulla jo vuonna 2009 ja siitä lähtien Helen on kehittänyt aktiivisesti pääkaupungin sähköistä liikennettä. Helen Oy:n julkiset latauspisteet ovat osa yhteiskäyttöistä Virtapiste-verkostoa, jossa on tällä hetkellä 115 latauspistettä eri puolilla Suomea. Virtapiste-verkoston toteuttaja on Liikennevirta Oy, joka tarjoaa teknologian ja huolehtii yhteiskäyttöön liittyvistä palveluista. Katulatauspisteitä on rakennettu eri puolille kaupunkia ja mm. liityntäpysäköintialueille junaradan varteen. Tällä hetkellä Helenin latauspisteverkosto käsittää 40 pistettä. Näistä keskinopeita latauspisteitä on 38 ja pikalatauspisteitä 3. Julkisen latausverkon kehittäminen ja laajentuminen jatkuu edelleen. 5.1.4 PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN Kestäviä liikkumismuotoja edistetään Liikkumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Kaupunki toteutti vuonna 2015 53

hyväksytyn Liikkumisen kehittämisohjelman (LIIKE) linjauksia. Ohjelma linjaa, että suunnittelun yleisenä periaatteena on huolehtia ensimmäisenä liikenteen heikoimman osapuolen eli kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet. Kaupunkipyöräjärjestelmän ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön 500 pyörän ja 50 pyöräaseman laajuudessa toukokuussa 2016. Suosio on ylittänyt kaikki ennusteet ja järjestelmä laajenee vuoden 2017 aikana yhteensä 1500 pyörän ja 150 aseman laajuuteen. Talvikaudella 2015-16 pilotoitiin pyöräteiden reittikohtaista talvihoitoa. Harjauksella saavutettiin selkeästi parempi laatutaso kuin pelkällä aurauksella. Harjauksen lisäksi liukkaudentorjunta-aineeksi optimoitiin suola ja kalsiumkloridiliuos. Harjaus-suolaus menetelmällä toteutettu ns. priorisoitu laatutaso sai pyöräilijöiltä positiivista palautetta. Yleisten töiden lautakunta päätti, että yksi uusi reitti (noin 10 km) talvikaudessa toteutetaan vuoteen 2019 mennessä, jolloin muodostuu yhteensä 40 km talvihoidon tehostettua pyöräreittiä. Reittikohtaista talvihoitoa testataan edelleen talvikaudella 2016-2017. 5.2 KAUPUNKIALUEEN MUIDEN TOIMIJOIDEN AKTIVOINTI 5.2.1 ILMASTOKUMPPANIT JA CLIMATE KIC Elinkeinoelämän ja Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit -verkosto kasvoi uusilla jäsenillä kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen allekirjoitti 26.4.2017 ilmastositoumukset Finlaysonin, Fujitsu Finland Oy:n, Ilmarisen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Nitorin, NCC:n, PwC Suomen, Rambollin, Remeo Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Tieto Oyj:n, Vahanen-yhtiöiden ja Varman kanssa. Sitoumuksissa kukin uusi jäsen määrittelee omat ilmastotavoitteensa, joiden toteutumista seurataan. Ilmastokumppaneihin on liittynyt 66 yritystä ja tukijäsentä. Elinkeinoelämän, Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit -verkoston ja ilmastoverkoston yhteisessä visiointityöpajassa pohdittiin yritysten ja kaupungin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja uusia yhteistyötapoja. Myös Ilmastokumppaneiden viestijät kokoontuivat ensimmäistä kertaa miettimään ilmastoviestinnän keinoja ja vaikuttavuutta. Uusia ideoita päätettiin kokeilla heti käytännössä. Vuosiseminaarin yhteydessä marraskuussa järjestettiin Ilmastokumppaneiden TOP 5 Ilmastoteot -tilaisuus medialle. TOP 5 ilmastoteot valittiin noin kahdenkymmenen ehdotuksen joukosta asiantuntijaraadin avulla. Raportti Ilmastokumppaneiden vuoden 2015 ilmastotyöstä ja lisätietoa Ilmastokumppaneista on osoitteessa www.ilmastokumppanit.fi. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti sekä useat yritykset ja Sitra perustivat kesällä viisivuotisen Smart&Clean säätiön, jonka tavoitteena on tehdä alueesta maailman paras Smart&Clean ratkaisujen testialue. Säätiö oli esillä Ilmastokumppaneiden vuosiseminaarissa, jossa pohdittiin, miten yritykset voivat osallistua säätiön toimintaan. Ilmastokumppanien tilaisuuksia oli neljä, osallistujia 150. Ilmastokumppanien vuosiseminaari oli marraskuussa 2016, osallistujia oli 80. Vuonna 2016 Helsinki liittyi osaksi Pohjoismaille tarkoitettua Climate KIC Nordic verkostoa. Verkoston tapaamisiin on osallistunut pääosin Elinkeino-osasto. Lisäksi hankeneuvotteluita on käyty mm. kaupunkisuunnitteluverkoston ja ympäristökeskuksen kanssa. Fiksu Kalasatama pääsi mukaan Climate KIC:n Smart Sustainable District verkostoon ja joulukuussa järjestettiin kick off työpaja, jossa pohdittiin Kalasataman ekologista kestävyyttä ja ideoitiin tulevia hankkeita. 5.2.2 EKOKOMPASSI Helsingin ympäristökeskuksessa kehitetty Ekokompassi on pienille ja keskisuurille yrityksille sekä tapahtumille suunnattu ympäristöjärjestelmä. Aiheeseen voi tutustua osoitteessa www.ekokompassi.fi Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi kaupungin hallintokunnissa ja tytäryhteisöissä. Järjestelmä oli käytössä tai rakenteilla 13 hallintokunnassa tai niiden osissa (ympäristökeskus, nuorisoasiainkeskus, Stara, HKR, kaupunginkirjasto, sosiaali- ja terveysvirasto, Korkeasaari, hankintakeskus, liikuntavirasto, kaupunginkanslia, pelastuslaitos, palvelukeskus), Silakkamarkkinoilla, Teurastamolla ja 12 54

tytäryhteisössä. Korkeasaari aloitti Ekokompassi-järjestelmän rakentamisen syksyllä 2015 ja se auditoitiin keväällä 2016. Vuoden 2016 tavoitteena oli energian kulutuksen ja sekajätteen määrän vähentäminen sekä ympäristöviestinnän tehostaminen. Osana Ekokompassia on myös Hiilineutraali Korkeasaari -hanke, jota tehdään yhteistyössä ilmastoverkoston kanssa. Hankintakeskuksen Ekokompassi auditoitiin kesäkuussa 2016. Toimenpiteenä ympäristöohjelmassa on muun muassa muovin erilliskeräys. Logistiikkakeskuksessa erilliskerättiin keskimäärin yli 300 kg kirkasta pakkausmuovia kuukaudessa. Muovi toimitetaan uudelleen jalostettavaksi Suomen Raaka-aine Kierrätys Oy:n kautta. Muovin keräyksen avulla hankintakeskuksen jätemääriä on vähennetty kierrätystä vastaavalla määrällä. Kauppatorilla lokakuussa järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat keräsivät yli 50 000 kävijää. Vuoden 2016 tapahtumaa ryhdyttiin kehittämään entistä ympäristöystävällisemmäksi Ekokompassi tapahtuma -ympäristöjärjestelmän avulla. Vuoden 2016 tavoitteet saavutettiin onnistuneesti ja Stadin Silakkamarkkinoille myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti. Helsingissä myönnettiin viidelle tapahtumalle (Maailma kylässä festivaali, Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltta, Suuret Oluet Pienet Panimot tapahtuma, Herkkujen Suomi & Syystober tapahtuma, Flow) 30 prosentin alennus alueenkäytöstä perittävästä vuokrasta auditoidun Ekokompassi tapahtuma -järjestelmän johdosta. Urheiluhallit Oy on ollut Ekokompassissa mukana vuodesta 2012. Tällöin heidän uimahalleilta kuskattiin kaatopaikalle vuosittain viisi rekallista sekajätettä. Nyt rekkoja kulkee enää kaksi. Vähennys saatiin aikaan jätteenlajittelussa, joka uudistettiin osana Ekokompassia. Ekokompassikoulutuksia järjestettiin 4 kpl. 5.3 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVONTA JA -VIESTINTÄ KAUPUNKILAISILLE 5.3.1 RAKENNUSVALVONNAN ENNAKKONEUVONTA Rakennusvalvontavirasto painottaa toiminnassaan ennakoivaa lupakäsittelyä. Helsingin rakennusvalvonta onkin jo vuosia kutsunut suunnittelijat ennakoivaan lupakäsittelyyn, sillä rakentamisen laatua koskevat tärkeät päätökset tehdään suunnittelun alkuvaiheessa. Asiakaspalvelun tehostamiseksi virastossa toimii puhelinneuvonnan lisäksi vuonna 2012 avattu Tellinki -palvelupiste, josta saa henkilökohtaista neuvontaa ja arkistopalvelua arkisin klo 10 14. Sähköinen uutiskirje julkaistiin seitsemän kertaa vuonna 2016. Lisäksi on käytössä Helsingin kaupungin rakennusten energiatehokkuus sivusto (www.hel.fi). Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat järjestivät syksyllä 2016 ajankohtaisseminaarin, jossa yhtenä teemana olivat rakennusten energia-asiat. Tilaisuuteen osallistui 550 henkilöä. Rakennusvalvontavirasto järjesti Pääsuunnittelija korjaushankkeessa- ja Energiatehokas suunnittelu- koulutustilaisuudet yhteensä 55 henkilölle. Helsingin rakennusvalvonta osallistui vuonna 2016 valtakunnallisen, lähes nollaenergiarakentamista koskevan lainsäädännön valmisteluun. Uudet säädökset tulevat koskemaan uudisrakentamishankkeita vuoden 2018 alusta lähtien. Rakennusvalvonnassa on energia-asioihin perehtynyt arkkitehti, joka lupakäsittelyn lisäksi antaa energianeuvontaa ja - koulutusta sekä osallistuu kaupungin energiatehokkuushankkeisiin. Rakennusvalvonnan maisema-arkkitehti ja hulevesiryhmä toimivat kaupungin hulevesistrategian jalkauttamiseksi. Lähiöarkkitehdit osallistuvat esikaupunkialueiden korjaus- ja kunnostushankkeiden ohjaukseen. Ekotukihenkilö opastaa henkilökuntaa työpaikan ympäristöasioissa. Rakennusvalvonta seuraa uudisrakennushankkeiden energiatehokkuuden kehittymistä. Hankkeiden energialuokitus (A-G) on pohjautunut vuodesta 2013 energiatehokkuuden vertailulukuun (E-luku). Vuonna 2016 parhaaseen A-luokkaan ylsi viisi pientalohanketta ja yksi päiväkoti. Rakennusvalvonnan taksan mukainen matalaenergia-alennus lupamaksusta annettiin 38 asuinrakennushankkeelle. Vuonna 2016 oli 2 % rakennusluvan saaneista hankkeista yltänyt uuteen parhaaseen A-luokkaan Helsingissä. Luokassa B on 30 % ja luokassa C 67 % hankkeista. 55

Kuva 18: Asuinrakennuksille Helsingissä vuosina 2013 2016 myönnettyjen rakennuslupien energiatehokkuusluokat. 5.3.2 HELEN OY:N ENERGIANEUVONTA Autamme asiakkaitamme säästämään energiaa. Julkaisimme Enne-palvelun, joka tarjoaa energiankulutukseen liittyviä hyödyllisiä vinkkejä ja tehostamistoimia, joiden avulla kuka tahansa voi pienentää omaa energiakäyttöään ja hiilijalanjälkeään. Syksyllä 2016 kannustimme lämmön kulutuspiikkien leikkaamiseen. Lämpölupauskampanjan tavoitteena on osallistaa ihmisiä ilmastotalkoisiin ja testata kuluttajien halukkuutta kysyntäjoustoihin. Energianeuvonnassa panostamme erityisesti nuoriin. Vuoden 2016 aikana kerroimme energiasta, sen järkevästä käytöstä ja energia-alasta Energiatorilla, voimalaitoksilla ja kouluissa 6800 ihmiselle. Vuonna 2015 kuulijoita oli 7700. Helen Oy on kehittänyt kaikille lähes 400 000 asiakkaalleen (kotitaloudet ja yritykset) erityisen energiankäytön raportointi- ja hallintajärjestelmän Sävel Plus. Sen avulla asiakkaat voivat seurata käyttöpaikkakohtaisesti tai haluamissaan ryhmissä käyttöpaikkojensa sähkön käytön toteutumista joustavasti haluamillaan aikajänteillä aina viiden vuoden jaksosta edellisen vuorokauden tuntitasoiseen jakaumaan asti. 5.3.3 ENERGIALUONTOPOLKU Harakan saareen avautui vuonna 2012 avoin tutustumiskohde kiinteistökohtaisiin uusiutuvan energian ratkaisuihin, joihin voi tutustua itsenäisesti tai sopimalla opastuksen ympäristökeskuksesta. Energia-asiat tulivat myös osaksi saaren luontokoulun opetuskokonaisuuksia. Harakassa esitellään mm. pientuulivoimalaa, aurinkosähköpaneelia, aurinkolämpökeräin käyttöveden lämmitykseen, aurinkopuhaltimia ilmanvaihdon ja lämmityksen tueksi, ilmalämpöpumppuja ja aurinkogrilliä. Saaressa on kävijöitä vuosittain noin 10 000. Lisäksi on laadittu oppaat Uusia tuulia ja Uutta energiaa ja elämyksiä. Energiatehokkuusinvestoineilla ja uusiutuvan energian laitteilla luontokeskuksen ostetun energian määrä laski noin 50 %. Vuonna 2016 saarella käynnistettiin siirtyminen LED-valaisuun. Lamppuja aloitettiin vaihtamaan helpoimmasta päästä ja laadittiin valokatselmus, jossa tarkasteltiin uusimista valaisin lähtöisesti. 56

5.3.4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA Pääkaupunkiseudun kuluttajille suunnattu energianeuvontahanke päättyi vuonna 2016. Hankkeessa kehitettiin toimintamalli taloyhtiöiden energianeuvonnan toteuttamiseksi. Neuvontaa suunnattiin erityisesti taloyhtiöiden päätöksentekoa helpottamaan. Koulutus lähti taloyhtiöiden omista tarpeista. Vuonna 2016 järjestettiin kuusi koulutustilaisuutta, joissa oli osallistujia 500 kpl. Energianeuvonta siirtyi vuoden 2017 alusta HSY:n ilmastoinfoon. Hankkeen toimesta kaupunki myös verkostoitui laajalti korjausrakentamisalan kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Kuluttajien energianeuvonta osallistui esimerkiksi Build Upon-hankkeeseen, joka toimi valtakunnallisen korjausrakentamistrategian neuvoa antavana verkostona. Hankkeen kokemuksia hyödynnettiin myös EU-hankkeiden valmistelussa, joista rahoitusta sai vuoden 2016 joulukuussa alkanut MySmartLife. Hankkeen kokemuksia hyödynnetään valmisteilla olevassa energiarenessanssisuunnitelmassa. 5.3.5 ENERGIASUUNTA Ekokompassin Energiasuunta on erityisesti pienille yrityksille kehitetty kevyt energiakartoitus-palvelu. Palvelussa tunnistetaan taloudellisesti mielekkäät ja nopeasti toteutettavissa olevat energiatehokkuutta parantavat toimet. Energiasuunta koostuu: Asiakkaan tekemästä lähtotietojen kartoittamisesta, noin kahden tunnin kenttäkatselmuksesta sekä yritykselle laadittavasta raportista. Raportti sisältää suositukset säästötoimista sekä tiedon mahdollisista lisäselvitystarpeista. Palvelun toteuttaa aina energia-alan ammattilainen, jolla on Motiva-katselmoijan pätevyys. Energiasuunta keskittyy kiinteistön energiavirtojen havainnointiin ja säästöpotentiaalin löytämiseen. Koska käytettävissä oleva aika on suppea, esimerkiksi toimialakohtaisiin prosesseihin ei selvityksessä mennä syvällisesti. Energiasuunta soveltuu parhaiten pienehköihin toimitiloihin, joissa yritys vastaa itse lämpö- ja sähkökuluista ja joissa vuosittainen energiankulutus ylittää 50 MWh. Asiaan voi tutustua osoitteessa www.energiasuunta.fi 5.3.6 SEMINAAREJA, TAPAHTUMIA JA HANKKEITA Rakennusviraston toimesta tehostettiin vuorovaikutusta sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa muun muassa järjestämällä keskustelutilaisuuksia liittyen työmaajärjestelyihin ja talvikunnossapitoon sekä tekemällä yhteisiä pyöräretkiä Helsingin pyöräilyolojen havainnollistamiseksi. Ympäristökasvatuksellisiin tapahtumiin eli luontokouluihin ja-retkille, saariseikkailuihin, nuorten ympäristökasvatustoimintaan, teemaviikkoihin, ympäristökoulutuksiin, ympäristöaiheisiin yleisötapahtumiin, kevätsiivoustapahtumiin ja puistokävelyihin osallistui vuoden 2016 aikana lähes 110 000 kaupunkilaista. Ilmasto- ja energianeuvontaa sai XXX kaupunkilaista. Helsingin ympäristötietoisuuden yhteistyösuunnitelmaa toteutettiin kehittämällä Myllypuron alueen uusiutuvan energian hyödyntämistä, kaupunkiviljelyä ja perustamalla alueelle yhteinen omenatarha. HSL:n kolmessa helsinkiläisessä kummikoulussa tehtiin koulumatkojen kehittämiseen tähtääviä liikkumissuunnitelmia ja osallistuttiin Matkakummin liikenne- ja liikkumisaiheisille oppitunneille. Lisäksi Matkakummi piti infoja senioreille, maahanmuuttajille ja muille erityisryhmille. Kaupunkipyöräjärjestelmän avajaiset olivat Narinkkatorilla 2.5.2016. Helen Oy kannusti kaupunkilaisia energiansäästöön ja vuonna 2016 panostettiin erityisesti digitaaliseen energianeuvontaan. Helen julkaisi Enne-palvelun, joka tarjoaa energiankulutukseen liittyviä hyödyllisiä vinkkejä ja tehostamistoimia, joiden avulla kuka tahansa voi pienentää omaa energiakäyttöään ja hiilijalanjälkeään. Helen myös kannusti lämmön kulutuspiikkien leikkaamiseen Lämpölupaus-kampanjalla, jonka tavoitteena on osallistaa ihmisiä ilmastotalkoisiin ja testata kuluttajien halukkuutta kysyntäjoustoihin. Lisäksi Helen julkaisee Uutta voimaa -blogia, jossa kerrotaan Helenin kehityshankkeiden etenemisestä. Vuoden 2016 aikana Helen kertoi energiasta, sen järkevästä käytöstä ja energia-alasta Energiatorilla, voimalaitoksilla ja kouluissa 6 800 ihmiselle. Helen tuki yhteensä 30 000 57

eurolla kahtakymmentä suomalaista hyvää kaupunkienergiaa luovaa kesätapahtumaa. Aurinkosähköä kotiin -kampanja toteutettiin kolmatta kertaa ja Tasapainota talo -kampanjassa autettiin taloyhtiöitä lämmitys- ja ilmanvaihtoverkostojen energiatehokkaassa ylläpidossa. Ilmastoinfo osallistui myös Urbaani puuvaja - hankkeeseen, jossa tuotetaan puun pienpolton neuvontamateriaaleja ja uudenlaisia polttopuun kuivumista edistäviä varastointi- ja palveluratkaisuja pientaloalueille. Energianeuvoja piti useita energia-aiheisia esitelmiä eri tilaisuuksissa ja neuvoi taloyhtiöitä, pk-yrityksiä ja asukkaita energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Rakennusvirasto koordinoi helsinkiläisille kakkosluokille suunnattua Energiaa Tokaluokkalaisille -kampanjaa, jota on vietetty jo 21 vuotta. Mukana olleille kouluille toimitetaan laaja tietopaketti, jossa on omat osionsa opettajille sekä oppilaille. Kampanjan 21 vuoden (1996 2016) aikana opetusmateriaalia on toimitettu 37 500 oppilaalle ja opetuspaketteja opettajille noin 2000 kpl. Koulut kierrättävät paljon opetusmateriaalia, joten kampanjan piirissä on vuosittain todellisuudessa paljon suurempi määrä oppilaita ja opettajia. Kouluilla ja Stadin ammattiopiston toimialoilla oli runsaasti erilaisia teemoja ja kampanjoita kestävään kehitykseen liittyen. Erilaiset kierrätystapahtumat, jätteen, ja erityisesti ruokajätteen, määrän vähentäminen sekä opintokäynnit liittyivät kiinteästi opintoihin. Tällainen tapahtuma oli esimerkiksi RuutiExpossa järjestetty Ympäristöryhmien ympäristökonferenssi, jonka teemana oli lähiluonto. Muita tapahtumia olivat muun muassa Hävikkiviikon haastekampanja, kauppojen ylijäämäkasvisten hyödyntäminen, kestävän vaatetuotannon tapahtuma Green Runway, ympäristöraatien tapaamiset sekä keskustelu- ja vierailutilaisuudet, From waste to taste projekti ja Pura jätepommi tapahtuma. Opetusvirasto oli mukana Itämerihaasteessa, haasteen toimenpiteinä järjestettiin täydennyskoulutus Ilmiönä Itämeri sekä muun muassa Fashion Revolution kierrätysteemainen yhteistyötapahtuma. Kaksi ruotsinkielistä perusopetuksen koulua osallistui Natur och Miljön Östersjö-projektiin. Earth Hour oli suosittu teemapäivä. Luontokoulutoimintaa tarjosivat Harakan luontokeskus ja Meriharjun luontotalo. Luontokouluissa vieraili yhteensä n. 2500 oppilasta. Yli 1500 oppilasta ja opettajaa Kruununhaan yläasteelta, Ressun peruskoulusta sekä Snellmanin ja Tehtaankadun alaasteilta marssivat ilmaston puolesta Earth Hour -tapahtumassa Helsingin Ilmastokadulla 18.3.2016. Koululaisryhmät esittivät musiikkia ja jakoivat ilmastotietoa kaupunkilaisille. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Ilmastokadun, WWF:n, ympäristökeskuksen sekä HSY:n Ilmastoinfon kanssa. HSY:n kummikouluohjelmaan osallistui 8 peruskoulua. Kummikouluissa mietitään ja harjoitellaan arjen ympäristötekoja, joilla voi itse vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. Ohjelman suunnittelee ja rahoittaa HSY, ja sen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polku. 5.4 ENERGIANTUOTANTO JA -JAKELU HELSINGISSÄ 5.4.1 LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNON ENERGIATEHOKKUUS Helen Oy tuottaa Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksillaan (Vuosaari, Hanasaari ja Salmisaari) sähköä ja kaukolämpöä yhteistuotannolla. Kun sähköä ja lämpöä tuotetaan samassa prosessissa, tarvitaan vähemmän polttoainetta kuin erikseen tuotettaessa. Yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen sisältämä energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan eli puhutaan korkeasta, parhaimmillaan yli 90 %:n hyötysuhteesta. Samalla myös kokonaispäästöt vähenevät merkittävästi. Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään energiaa kiinteistökohtaiseen erillislämmitykseen verrattuna niin paljon, että se vastaa vuosittain jopa 500 000 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla saatu polttoaineensäästö Kaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannossa polttoaineen kulutus vuonna 2016 oli 11 871 GWh. Tämä on 60 % polttoainemäärästä, joka olisi tarvittu, jos sähkö olisi tuotettu lauhdutusvoimalaitoksilla ja lämpö kiinteistökohtaisilla laitoksilla. Arvion mukaan säästö oli viime vuonna noin 7936 GWh, joka vastaa noin 700 tonnia raskasta polttoöljyä. Helen Oy pyrkii jatkuvasti parantamaan energiantuotannon ja jakelun energiatehokkuutta energiatehokkuussopimusten mukaisesti. Tulokset on esitetty kappaleessa 3.3. 58

Kolmoistuotannolla lisää tehokkuutta Kolmoistuotannosta puhutaan, kun samassa prosessissa tuotetaan lämmön ja sähkön lisäksi myös kaukojäähdytystä. Helen Oy:llä on kolmoistuotantoa Salmisaaren voimalaitoksella. Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu lähes 80 %:sti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. 5.4.2 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNOSSA Lisäsimme vuonna 2016 uusiutuvan energian tuotantoa puupelleteillä, biokaasulla ja lämpöpumpuilla, joilla tuotimme ennätysmäärän energiaa. Vähensimme puupellettien ja biokaasun avulla hiilidioksidipäästöjämme noin 1,8 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa olisimme käyttäneet vain fossiilisia polttoaineita. Vuonna 2017 lisäämme uusiutuvaa energiaa edelleen rakentamalla Salmisaareen pellettilämpölaitoksen ja Esplanadin alle lämpöpumppulaitoksen. Kuva 19: Helsingissä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla saatu polttoaineensäästö GWh:na verrattuna erillistuotantoon. 5.5 MUUT TOIMET 5.5.1 SÄHKÖINEN VIESTINTÄ Helsingissä on toiminnassa internetissä suuri määrä sähköisen viestinnän kanavia ja kaupungin omassa Helmiympäristössä on kaupungin työntekijöille omat sivustonsa. Esimerkkejä internetissä toimivista kaupungin ylläpitämistä energiatehokkuuteen liittyvistä sivustoista: 59 Stadin ilmasto-sivusto http://www.stadinilmasto.fi/ kertoo kaupungin ilmastotyöstä ja sivuston kautta voi liittyä Stadin ilmasto uutiskirjeen tilaajaksi. Sisältää myös linkit muille kaupungin ilmastohanke ym. sivuille. Ekotukitoiminnan internet-sivusto www.ekotuki.fi Energiansäästöneuvottelukunnan internetsivut http://www.energiatehokashelsinki.fi/esnk/