ORIVEDEN m&m (Mmmr 2142 08, '11) SC~I~I~LYBDEENIHO~E-ESII~I?' KALLIOP~TOI'IWKSESTA JA W-T~Sl% ~t,: - 1 Yleistä Aihe on vanha, '&logisen Tutkimuslaitoksen v. 1961 saaman kan- + sannaytteen.pcznct&lla. löydetty. Paikalta ovat tehneet knynt i- raportit (liitteeinä) v.* Pääkkönen (Gtl) -61, M. Kulonrxilo (Gtl) -- 63, R. Blomqvist ja V-J, Penttilä -73. Allekirjoittanut kävi aiheella 1973 kansanmies J. Forg~nnin kanssa hänen 1öydettyZin alunperin kuwikiisu-mlybdeeniblldeaiheelta mvös scheeliittix. Alue on hyvin paljastunut. Kartoitustyö tehtiin 1:10 000. Paljastumista aukaistiin kaikki mitä saatiin kasivoimin. Lisasi Tampere-Jämsä -rataan ja -valtatiehen liittw runsaasti suuria kallioleikkauksia. Siten W-työ on tehtv varsin suureska koko- - naispaljastum-alasta ja antaa melko luotettavan kuvan scheelii-. tin esiintymisestä alueella. Alue kuuluu Tampereen ja Mikkelin geologiselle karttalehdclle 1:400 000 merkittyyn erilliseen vulkaniittijakm, joka kiertää melkein itä-lhsi -suunnassa Oriveden kirkonkyl3.n pohjo!.spuolitse kohti L3ngeIniavde.n kirkonkvlaa. Torkkelin alueella on kolm kivila j ip5:iqhnää: Kivila j it, liuskejakso.ph joispuolen gneissiytynyt graniitti-granodioriitti- 'kvartsidioriitti eteläpuolen nuorempi kaligraniikti. g,$ uske jakso Liuskejaksossa esiintyy s&s vulkaniittcja etta 1=lastisia sdimttikivia. Kivet ovat yleisesti melko ruhjeisia ja nylo~.iic,- tisia, mik3 vaikeutti varsinkin vulkaniittien ja@t.tei.~~a. Vulkaniitit intenrediaärinen vulkaniitti amfiboliitti - hornblentli i tzti b uraliittiporfyriitti karsiamfiboliitti, saw>valkegneisci - mäksiciä tuffivälikerroksia kiillegneissj.ssrï Klastiwt ~~imenttikivet - kiillegneissi Hyp.bysiset kivet - dioriitti Dioriittimcdostuma jakaa liuskejak-son kahteen osaan:, lsnti.;m!~ ja itäiseen. ItaIpii3ss.a kiillegneissi on vallitseva kivi.:a f).. Kiill~.cissis on konfomina di1ikcn:oksina iritcrni.ctrli32.1:icf:;~ vutkaniittia,. riralii ttiprfyriittia ja hornblendiittiii. 1;hkisen jakson ~äi~ivi1.a j i on intemieciixärincn vulkani.i.tti, 1.i.siiks i tavcitiian tumnaa ai.l'fiboli.itti- ja hornb1dj.i ttïk iv& v21ip:crr~jksina. Liuskeiden ken-ost~dsalusta on tunt-ton eikx ph jan
V-J. Pcnttilä/PPJ, - ---- ---- Lb2 2.X975 ------ 2 --.----.-. -- -- suuntj.a ynna muita stratigraf iciz vi hjeit3 esiintynyt. Ekd 5- puolen q.rariiitti on ni.zormpi liuskeita, p~h:~joi.spuolcn cjneissikq->leksin kontakti I.j.uskeisiin cri t:ektoni!~cn, sj.irroicsic..n trii. yli ty6n tö j en kautta. synt.ynyt. Taulukko 1 Luon~ios stratigrafiastn nuorempi Vulkaaniset tuffit ja prfyyriit -.---..--.--- -----..- -.-..--.. z.-,- Vulkanimj. ~ek?ic)nij.lckri --"---LI --- ---..-.-.....--..--..---.-- 1 I 1 Ckosyrikl.vaihe - SVGN : E i E t GR-.C,!<DII-hWR-C;Y XGIX :intr~iusi. t -.- 5 i -.-.; -....-- -,-.. Intc~mdiaSrinen vulkan.iitti on ~nel ko selva onn C-yymi!~s; i. L\:~nti*7.... on noin granodioriitt~i-kvartsid:ioriitt.il~msturnu!~~~i.st~~ l-~ic:?ntiii mskehtavaa, keskira!tcicta, siss:l.t?ic.n maassl.~<i- ja si~?rvivi~i.!~rciprf yroblnste ja. Kivi on ' ylcensa hcbicenisl-a. L70~k~s :;~i;r. i- välke esiintyy kyhmyina ja cuoni.iia. E&si.nen tuf fi Pal jastmmlla G8-VJl2/74 (rataleikkaus) tav;~t:n;in kij.1 :l!cv:!i:c?.:i sr:i.:;c.li vihertäviä epidwtti.-c..alr~.ival..kfi-~k~.1:3!-;;jl 1% -!,:i.toj.si ti v:j 1 i kc:i!rrokr;i.~.i, jotjta on nirrsntly em.ïk:;i.sil:si. t-iif ij.vti1i.kcrroks.i kc,i.. qei.sci.ss;i on rrerkke j 2 vulkaani. scri ai.ndtscii :;i::k~it?:i fi;!./c;vi; tr~ klactiseen s&imilttj.i ri. :\?,.~?'::-; kii:j.l.e- Knrs.ia:nfit~l iitti Melko h enorak~incn, hnixric1ht;i~.~an1i~.1cllc3. sa n r i v; i l.l:rq->:i i O ~.I iciri c;!ri<.i s- si. Ei ura1iit:ti- ci.k;i rrwac7lly~ii'~t~~j1c?i~~:~.
V-J. Pe11?:1-il&i/PAL - LG. 2.1975 - -- 3 -----.---- I=r~;ksi.set I.aava- ja hlrlxzibysiset kivet NSn~ii kivila jit kuill.uvat nshtxv3sti. sailiman katcgoriaai7. E;a.i.kki esiintyvät paikoin kesl-;enaan vuorolre~-roks.i.11~7. Ainf ilm1.iitki on mlk0 turtm, yleensa heikosti. suuntautiinut, k.eskirakein~?;i, selvästi masiilp3pitoi.ncn kivi. Uraliittiymrfyri.i-tt.i. pikkeaa tastä selvien ura1.iittir;ikeidcn sckn I-iiuiom~in ~XI.USMSS~~I~ p110-1-esta. Ibrnblendiitti. on m1kei.n ~xihdas sarvivslkekivi vail.la suuntauksi.a. Raelcoko on homblendii.ti.sca ~ u~ai~pi, jos1:uc; kcskirgärin 1 cm. Kivet esiint-7xt konfomeina muihin ii.uc;kcisiin nähden. Poikkeus tasta on niin cailotut hornl>lendij.tti.brc_1cr,iat, joissa nuorempi. apliittinen juonikivi lsvist:i?i liuskeita hai-sgmaisin kontaktein. Homnblendiitti eci.int'y apl-iitissa t-c?x;;;\i.nsc%m?iisini 1-5 dm2 suu.niisina ~nurtolca~~palcina. Horrd~leniliittibreksioita tavataan pc7 1- jastimilla 3-Vm, 70-VJP, 76-VLT1 86-VLJP %\PL, Kuva 1 Luonnos hornblendiittihrckciasta N%[irra breksia t liittynevat nuorempaan apl. iit t j. j ~~oni.mi.idos tuk seen, joka on brcksioinut alcq3ien horisonttien hornl~lencli.ittiz $1 nnstai-iut mrtokapp-ileet nkanaan. 1lornbl.endi.it.t.i-aneihol j..i.tti-uralii tti.p?rllyrii. tit. niivttl~ii - si.\ll.i-l: olevan vulkaanisia l.aava- ja kerrosjuonikivi3. isiiist3 yx>i!:kcc?=l acu'itixm j2 1-akcznt~elti1an sclvxsti ns. di-oriitt.ijniicxiosl:mri, jetn. on txss2 pidetty inyfii:mq2:inz, lcil-j.,aavana, hyp~ibysicen;i j.11 t-1-uilsio-- na. Ilj.oi:i.itti, joksi. kivea ni.rrutett.i. iri ken t:il.lti -i.;(111 erot l;~il-j.si!!~.i ail~ei ko]. j. j tis.&, cjfi fi~c:j.j-~ }l\pj.i-j;:in j---,:-,t2, LF>y,<7~1i.st'>, ii?.::l!*;,2 ~:,.7~-!:'- c lr..: J.U --: L.~ m t Aines on m::lko tasi~laatuiska ja tas2irckeista. Sc71-vi:- vai-kc? esi.i.ntyy josku; hi cr.rri:a;i kaskcanprilna. ~.lai~c;ii.p;ili on irei; 1:r.l ~ S. I.:i.vila. L j i.1-i krmctcinxrs on ciicjrii.j-tti,nen.!?t:!:c:~)?(:: ta. on vfj~ipin, niikta h~!i.l<k~i m;lqnr.ia'ctist;i kcrlrc%sel ' i.w! itit~.;.nv;it;ian psi kkapnikoin. St~ur~tz?u s ori ylec-:n~;~ hyvin hcikko, ic):4:1.1: t:at,m-tit-ava.... 0f'j.i t2-.i.nr_:rj rakr~pnr3l;:j.ri ori ucc:i.nrriitrcii ];~r~c:::t~~~qt\~?~'!t;~;. I<i.iri.l.aj i.11 ~~i~l).l1 klji~.l.\l~l. 1.i ::Y!:si SZ~:~~I.V~~I.I:C!:~IS~LI~.LX:~~~, -F;\ ~2.i ~t. R;;.li~i.l~ OII ~~.~c:i.r~uni'cei~ i-iy~i n ri::w: >; EI.....
V-J. Penttil2/F~% 2G. 2.1975 --- 4 --- --.---, Gneissiytynyt grariftti-ga-dioriitti-kvartcidioriitti Grani-i tti Liuskejakso rajoittuu pohjoispuoleltaan gnei.ssiytyneesecn s-:i-- kivim~iodos tumaan. 1 : 400 000 geologi s ten karttojen mukaan täctii al.kaa Keski-Suomen graniitti. Kivilaji on grani.itti-grana3i.oriitti-kvartsidioriitti; kivila jit vaihettuvat toisikseen nlnsaasti, nebuliittisia (en&sisempi;i) osueita ja miwtisaatiata esiintyy usein. ~ivilaji edustanee I(eski-S~orwn graniitin tektonicoituneita liepeita. CySt ruh-jclaaksot p:iskontnkt:i.n suunnassa seka huomattava de foiirnaatioastcen noi.isu 1 j.uske is ta outogneisseihin viittaa tek1:o:-i-' seen kontaktiin ; yli.tynntöl.hi!i -jrt/t;:i siirroksiin. Liuskeidcin kerrost~unisalustai~a ei tstii gneis.;.ikcmplelcsi voi pitaa. Grani. i tti poikkeaa sel.vssti ph ji on punaista, hyvin kalimaas;il~~5;~itoi.s~1, hm~qecn.i:;tii, usein heikosti suimtautunutta. Graiiiittia esiintyy nivc,s l.i~~skc.i.ssi?. eri kokoisina, yl.eznsä konfomina graniitti- ja pcpatiittiijuonina. Graniitti on nuorempi myös d.i.or-iittimucdostw1~in. Kontaktin 1~Zheisyydcssa tavataan dioriitissa selväli kal.un,~nsslpivtytii.cta, joten graniitin kont.cktivaikutus on ollut huomattava. S121v3 piirre graniitissa an niagrietiittipirote, varcirscin grc?ni.it:in ja liuskeiden sisaltämisc3 apliittijuonissa ja -suonissci. Kast~mus vaihtelee hiemln qraniitista granodioriit1:i.i.n (33-VtTP/74) yleensä kivi ori selvä graniitti. joispuolen qneisscis ta. l<ivj.la - Ticdustelukäyntien mukaan nsy tttiisi graniitti jatkuvan ainakin kahden kilo~nctrin matkalla etelaan prin liuskcictc~. Tektoniikka Koska scheeliittimineralisaatiot liittyvtit melko selv~sti rakoiluiin, kiinnitettiin tektoniikkaan huomiota, varsi nkj.3 ir;~koi.l.ucn. Tektoniikasta on piirretty seuraavat dingramiit: 1 1-iuskeisuudct 2 viivasuunnat 3 kaikki raot, pqrmtiitti, apliitti j;i F-vnrtsi jil~nc-tr 4 pcgmtiii-ti, apl.iitti ja kvart-sijuonct 5 rikkikiisi~pitoi.cet ja ruosteisct raot 6 ki.isuttomt raot 7 sclieeliitt.ipiiioisct raot ja -kvartsisuonc L - 1iuskeisi1uksill.a on y?;c;i. sc-.lv;i rtnksiini, rnsilt havri i r,- not kiert:xv?it picnoispimuaksc31ii- ja venvni:ih:?v~.i~:i lio:i;:. Loivati ~mimulus ta on talxilit:unut - r&.oilussa 011 1~tk~;i sf>lv;-is 9Qc: 11 P.ul~:::~:;st~ toi:;.ij Il:;il nähden olevaa y2i:isui~ntaa ( c;cl.viiwnin c3.i agrcinrn.i 1. l., n : c, G) Yhtencqqdet- naksim! csa:
[ t'. 1. L iuskeisuudet 113 mittausta, Viivasuunnot (19 venymtia, 3 >4,7% 3. ~ aik ki raot, PG,KV,APL juonet 398 mittausta. PG, APL ja KV juonet L2 mittaus
OUTOKUMPU Oy Malmirietci.nt3 V-J. Pent.til.ä,&AL 26. 2.1975.- 7 -..--. - Schecliitti ja rikkikiisu ol~at asettunzet suuri_rreirnksi osaksi liuskeisuuden ja rako,- suuntaisille rakopinnoille - Happmet juonikivet leikkaavat yleistii liuskeisu~ut~ 1i.ulkien noin itä-lksi -suunnassa. Scmassa suunnassa on ~elvl;~kkö ii~7ksimi rikkikiisupitoisissa rako 2 suunnassa. IZaavak~ivana voidaan alueen ni;lksimi.suuntaiikset~ esiti2is seuraavasti: Falrnimineral. i saatiot Kiiva 2 = Oriveden Torkkelin a:lueen tektonisten elementtien mxksiniit:. Tutkimusalueella esiintyy scfieeliitti, nr>lymcc:nihoi~de, kilpririki.isu, kupril-iohdc, ri..w.iki isu, mq~ectti.kii su Ja m-iqnc-ti.i.tt:inui~eralisaatioita. TAssS yhteflescii k5sitel.l;i;in mi-ncr.al.is;~;it:i - oita ainmstaan ml rai~un ja ml ywecnin knimi~.).ta. :iclxil.i i.t-- tis esij-ntyy kahdelisallatoista piljastumcilla yhcic!).sii:-.tiil<~~eri~-lric,'-- tzviidest2. Kautta p~l. j~istimiari ulottuvia scheel.iitt i pi::oit:c-:i - ta ei tavattu, vaan pl jastmien kecki.pitoi.suuc1et. j;iri viit c 1l.t i!iiii t:- torniksi. Valikoidu1.la n;iyttc.enot:olla cm tosi.11 saatu anij; ~~sc.!'s ts h;rvikikin tuloksia. Schceliitti esiintyy sei~rasvin tavoii~ (kts. tauïill:ko 2) : Taulukosta 2 n5licl3nn, ctt.2 rakr~i nb.i-f;j.il ja!tr.:,~::t,si.--ócl. 'i. i.i:t. 1. -- p:::.~?),.., ~.itti, ji-lr)rlitl&;,sp?n 1-j :Lt.t\?i.~zt ~~~r),it~~-i~,:.~~~.;~~~~~ 1,:21 j,:.! -. f~;j::~i- rnycjs 1~1. 'y'hj~c!~i-l~ij. flc?i:ilj-1:::: i!.ki-pl;.
W N N 0 00 ln.. m N W McnM oln Lncu I I I I I I ~ ~ W ~ I OJI ~ O ~ I
V-J. PenttilaBAL 26. 2.1925 9 scheel j.itti- Tektonisteri diagrantmien yl-iteydessl< on diagraimu 7; pi.toiset raot ja -kvar tsi.cuonet. Di.ap-ai'iimin 7 nialtsirici yi1t5q selvästi liuskeisuuksien mksimiin. Diagrurimissa 8 on esitetty ana lyysitulokset mlf rcmin;ivti.eir,ts j är jes tektyi.iiii wol franii pi t.oi su&si.cn mukaan. Kuvasta huariataa n selvä korrelaatio mlfrcmin ja mlybdeenin rnsärien pienen::niiseri vslillä. Muut korrelaatiot ovat nierkityksett:hi5. Lbl.franli.- n~lymeenikorrelaatiosta saatiin vii-i jeita jo ul.t.raviolet tj töiden aikana. Scheeliitti oli joskus fluorisointivxriltään hyvid<i.n -keltaista (Fb -pitoista). Diaqammissa 9 on esitetty Zeschke'n laatinla diagrmu nnl..ylxleenin vaikutuksesta scheeliitin f luorj.soj.ntiv~irii.n. Mol.yideeni on tällöin sitoutunut pwells.itiksi, joka muodostaa scheeliitin kanssa kiinteäliuosscossarjan CahU4 - CaMc04. Torkkelin wolf rclminäytteists analysoitiin m-y6s niolykdwni, jotta voitaisiin tarkastella Utä korrelaatiota 1.3iiemin. Kenttätyössä onnistunee mlyhdeenipitoisuuden arviointi ksyttaen ZescW,et n taul&.koa ehk2 :~oin 1/2-1 % : n tarkkuudella. Diagrdssa 10 on esitettv logariw-lqaritmiasteikolla itw>l~rbdeeni-ml rarnisuhteet ana1yqrsci.s ta. Ifiblframi on abs!rissalla ja niolybdeeni oordinaatalla. Lisäksi on rmikaan otettu p~ljast~1ralt 64-VJF vuonna 1973 otetut kolmc mlvbdeenihohder~~vtett~, :joista on ana1ysoi.t~ myös wolf rami. TkZn pzalja~i-~n kuvadcsen sl~htcc-?t viittaan liitteena oleviin käyntiraprtteihin. Diacprarrunist*?. 10 nähdaxn edellärmini ttu jen kolmen nol.vmccriiii3vtteen poikkeava11 suuri n-~lybdeenipitoisuus verra t:tu na tml. f rrulij - näytteisiin. San0j.n huomtaan selvs korrelaatio 1~cJ1yWccni n suhteessa kivila jiin. Kvartsisuonii.n ja - juoniin.se.k;i pyzi;~titt.eihin 1i.i.ttyy sel.v3sti silurerruric? t n~1vmccnipitoisu:idc t kuin di0riittii.n ja granciiioriittiin. \iblframi ja mi.ykdecnin~i.nc~:;ilisaatiot I.icnev3t muodostunwt seui-aavasti. I,iuskej3rikc~on on intmdoii-unut graniitti-nen pl.utoni, jonka :jsn~inöslit~ol~sii.n! f- xami ja imlyldeeni ovat rikastuneet. Liuolcsct ovat tuilj-teuti~ric3c.t liuske jak-son kiviin. Samanaikaisesti on tapahtunut l.ii!cl-1.nto.j LI, jotka ovat avanneet rakoja pa3asiassj. liuskcicuuden suuntaun. Missä kivila j it ovat oll.ec~%?~h7i.vl~:e- tai anolrtj.it.:ii~-~.l:l~icit.uq~ ( ts. ka1siurnrij;kaanrpia) on wolframi c;i.toi~tu!iut kn 1.s i.~irnj.in muo-- dostaen Cai:04. FbPyMceni on rneiuiyt valtaosiri rcht.el.i.itt.i.in p~~elliitt:i.i~oi.ii~~nenti.ksi. M16s ril<ki.kij.cua, rn;diclol.lisc~cti ml-iitakiri ki.isu $1, on ol1.ut ~a~l1.a m'k.)ii.l.ina. h1:i lloin f~sikokrmicl1.- liset ol.osuhl:eet ox7at 011-eet: otolliset, on mol.yfrleeni sitoi.iti.inut rikkiin ka1.siumj.n ascniecta mi.idoc;t;ien ml~~lxleenitiohdc.;:t~~. rrt'3,n.y on mhclol.li.scsti tawhtunut rj kki1:iisun riki! 1:~~t~i;riilF;s~I. 1 c1, koska cdella i~iini tun rrmlylaeeniesi intyilin g~htej~cless;-i tava Z:;an nacjnetiittia. I\fUl.ykiicieni ja rikki rixy.tt;iv:t olevan saman LI] ku-
3'- I / / '/ '/ '/ ' / / '/ / / / / / / / / / i 1 I I 1 1 I sinert avan valkoinen kellertavan I keltaisen I vaalean kellertävä keltainen. valkoinen valkoinen valkoinen kel lertava Mol y bdeenipitoisuuden vaikutus scheeliitin fluorisointivariin Zecchke G. (1 964) : Prospektion und feldnassige Beurteilung. von Lagerstatten. Wien 337 S
$ e r. r. rt C rn 0!; s G D: % 01 a n gg LQ Q': 3 3!3 ;. 0 rt tl DJ Q' Co c fri u. J. D r D r kj- 0 3 $3 3 G 9 rn % g %- 0 F 9 Pi z V? C 'J. Pi Cl 2J P r P. -. 5- *$Leo Pi 0.r-r DrntnO rtrtin. r t rn 0,u.m rn Xrt D O O Grusr. Q' 5 2c rn r-03 $5:;: tu~rnr. ei: 0 Y r- rt? ~ - ~ ~ rn L') 2ga9- rt,, rtr r t ~ r r- rt r- r- ~9 $2. r. t; ':.: a. - T 0, CJ:, &.T rt P%. p. 3 575. cr z ".JI C: c 51 ct 1 1 8 'i (3 (3 2. PI: 0 3!(D f r- rt rt r - rn D r- 6 S:\r r. rn 3arB?. (D SPrn rt 0 E s rt 2. r-* - rt X c r- r- U.Q m rt 3 rtr.rn 0 Q' rn O m- Q' rto c. %P rt k* gin G rn- X c M 0 r- r53g C>. rt rn 'Ji Pi: $2 ek 2:sP $ pi E. rn- 3xrtrn r o o PI :-C 0 wrtr O s P Q Qv-jJ. g. E u. rt- S: x 1s'G Y rn 3: X u.?.co 0 '3:2 j: 3 cji3 p. K'r- 3 rn rn P 9
V-J. Penttila/MS 26.2.1975 14 ---- Edelleen voidaan t-odeta: - Nolybdeenihohde on syntynyt korkeamman fss:n vallitessa, mikäli fs2 on ollut i~~talampi ja nulykleenia on ollut k2ytettt5- vissa, se on sitoutunut pwelliitikci - Rakopinnoilla esiintyy seka ml.ybcieeniköyhäa että -rikasta scheeliittia, johtuen mlybdeersin epätasaisesta jakautcrnilcesta wlf ramin suhteen -'Joimkas rakoilu liuskeisuuden suunnassa on tarjonnut asettumiskohdat malmipitoisille liuoksille...., I= kuvat 8, ja 9), Diagramnit 11 ja 12: Stabilitectticuhte~t erziille m1yl;rlcenija wolfrarniyhdisteillc. Pilkkuvi ivat ovat oletetut schc.c.3 iittija ~mclli it-tiiienttien rajat. Pisteytetty alue vastaa nomaalc-ja maankuoren 01osuht~:ita. (Hsu ja Gnlli: Origin of thc schelite - Pm~llite Scriis of Minerals. Gc-1. Vol. 68, am 5, 1973)
OUTOKUMPU Oy MaMnetcintä 15 V-J. Penttilä/' MS 26.2.1975 -- Torkkelin esiintw arviointia Ekonomisesti esiintynä ei ole arvokas niutta scheeliittlpwelli.itti sarjojen synnyn ja käyttäytymisen kannalta kylläkin mieleilkiintoinen. Wlf ramimalmien etsinnässä on vähän kiinnitetty huani.ota mlybdeenin korrelaatioon. Powel1iittikamponenti.n ni:iinr%i ei ole awioituinterferenssivärista, eikä labratoriossa ole analysoitu kuin walframi. Koska wolframi- ja mnlykdeeniesiintymiä on varsin vähä^ tutkittu syvamglti olisi ehkä hyvä tallettaa myös tällaiset tiedot. Kun nähtävästi esiintyy sekä.wata-bound- että happmien intruusioiden kontaktimetamrfisia wolframiesiint.yrriiä olisi tärkeää koota aineistoa esiintyinien luokittelua, wolframija mahdollisesti myös Mo - W ohjelmaa (kuten nikkeliohjelma) varten. W - Mo - malmiaiheem Oriv~den Torkkelin esiintymän taru on lopussa. Mieneraalisaatiot ovat pieniä, epajatkuvia seka rakoihin ja kvartsj.suorliin liityvia. Valikoituihin naytt.eisiin tosin saa hyviain pitoisuuksia. Olari 4.3.1975 Vesa-Jussi Penttilä Liittcet : IGyntiraprtit 1:100 000 rmcjneettinen kartta 1:1000000 gmlginen kartta
V-J. - PenttilS/TIH 5.2.1975 16 1 ----.--, -.,,..-.-.. ORIVESI TORKKELI: Ws-paljastumat Karttalehti 2142 08, 11 1:10 000/VJP -74 Satunnaisia rakeita W S : ~ ohuissa KV-suonissa. Lisäksi 13BL-hreksia. Brekcioiva aines on ADL, joka sis~lta2 paikoin runsaastikiri Wc:a... Ws esl intyy sekä AnL: ssa etta HBL: ssa. APL-IiRLbreksia navttaisi. juonelta. Muutama satunnainen Ws-rae HRT KVDR-CR»R:sca. 1 kpl n. 6 x 1 1/2 *pvstv rakopinta, sisältsx runsaasti Ws, mutta 1/4-1 mm pakcui.sena kerroksena raon pinnalla. Myös SV-pitoisissa kvhmyicsä ja kasautumissa on Ws-pr. N. 2 cm (ö KVJ, jossa hyvin kel t. POW-rae. [~owc~~i:tti) Keltaista, melko Mo-pitoista - yli 1 % h!o. Ws:S ohuiden KV-suonten yhteydessä - pienempiä rakeita 8 kpl. Ws:ä rakopintojen silauksina, paikoin runsaastikin. E-paissa SK-kiisuuntuma, jossa mvös Ws-pr. Yl93pca pirote on satunnaista tai hyvin ohuina 1/2-1 mm levyin3 rakopinnoilla. Satunnaisesti?*k-rakeita ja raervhmiä p38asii.assa raojssa seka sulautuneicsa YSKV- juonissa. SE-osassa 6 m alalla runsaasti Ws:a ohuina rakosilauksina. 1 rae Ws:Z, HOM,.TAR AFB:ssa. 23-VJP APL : n breksioimaa HBK : P, jossa muutamia sa tiinnaisia Ws-rakeita, hyvin keltainen FLU v3ri - Ma-pitoinén, n. yli 1 % Mo. 3 2-VJP 8 mikxoskooppista raetta Ws DR:ssa. 35-VJP Muutamia satunnaisia rakeita Ws:ä DR: ssa. 4 1-VJP 3 xaett.a WS:a HOM 1VULK:ssa. 4 8 -VJP 1 rae KVFS-suonessa, kivilaji IVUL,K. 1 kpl n. 1 m x 3 IP $3 KVJ, jossa runsaasti SK ja merkkejä MOIJ, CUK, Iqs. I.!s:Z IisYksi DI?:ssa p;iäac,iasc.a rakopinnoilla seka ohuissa KVMS-suonissa, naikoin hicnidii ke1lert;iv;i:i ri. 1/2-1 % Wo. Muutamia harvoja satunnaisia rakeita k7c:x HnV DP: sca rakopinnoilla. Osa rakeista on jonoina -- rakopinna:? leikkausd suora kallion pintaan.
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä V-J. Penttila/TIH - 5.2.1975-17 ---..,. Hyvin keltaista (Ffo 2-3 %) Ws:S kahdella rakopinr;alla n. 20-30 raetta, rakojen pituudet 1 1/2 cm ja 60 cm. Keltaista, melko Mo-pitoista Fs:ä. HBL-kiveccn sek5 PG- juonissa seka ohuissa KVYS-suonissa H?3L: ssa. Näyte = PGJ: sta. Satunnaista kjs, rakopinnoilla W-p36.ssät seka AFB: sca olevassa ohuissa KV-suonissa. 2 pients raetta Ws KV-suonessa. IVULK. kellertävä 10 x 1 mm Ws-rae HOM TAR IVULI<:ssa.
Molybdeenin etsiminen on huoma.ttavasti vaikeam~aa kuin wolfrainin etsiminen, Volframi esiintyy tietyissä kivilajeissa Keski-Suomen graniittia ym~aröiden, molybdeeni sensijaan aivan säannöt t örna.3 ti ympari maata, Molybdeeniesiint-ymia tunnetaan hyvin lukuisa.sti, mutta nil-= tei kaikissa pitoisuudet ovat niin pieniä, etta ne eivät riita malmeiksi saakkz. TahZn mennessz jonkinlaisia toiveita malneiksi ov~t antaneet seuraavzs kohteet: Kittila, Fuljn Ylitornio, Xallij5rvi Suomussalni,?:i tto järvi MatZsvaerzn jakso Näiden lisäksi on aikaisemin tutkittu, myös kairattu, seuraavia aiheita: Saaninki, Varpalanta Varpais j Zrvi, XylnZmaki Perho, Vinnolinne-~a Vaala, Paatinjarvi ja eräitä muitakin. 3n ole lainkaan vzrna, että ebzs vanhat aiheet ovat L 3 3 ~ 2 ~ tutkitut. Koiybdeenic etsizta on vaikeaa, kysya:ykseen zuler sellais-... t en vyöhykkeiden tutkiminen, 2 OL sta ai-.ala -orr,min>,n,.,.,.-.~a- on lö:r.lo:- ty molybdeenia ja toisena vaihtoentona sat~xnais?zti,?siz~r- sen luontoinen graniittien tutkimus saattaisi auztcz asica. A. Huhma
M5 t5.svaaran jakso Jakso on tutkittu Nurmeksesta Lieksaan profiilivälein. Koska analygsitulosten valmistuminen vie oman aikansa, ei ra~orttia voida vie12 tehda. Eraiden tarkistustöiden vuoksi ei raporttia ole vielä saatu valmiiksi, m~tta se ei kestäne kauan. Perniö 2026 07B Tämä aihe sisxlt3a sekä Mo etta W, Sitä ei ehditty tutkia viime kesana. Varaus raukeaa 27.1 2.75, Lyh?ytaikaisen alkutyön perusteella en osaa sanoa, mikä arvo tälle aiheelle on a,nnet- -Lava, mutta mielestsni se olisi ehd.ottomasti. tirtkittava.. - Kankaan~~a, Xarhoi s~aj a Valtaus tehty 3.6.75. Nielestani aihe ei ole kovinkaan lupaii..:~~~., mutta arvion tekemiseksi on pyydetty apua geofy:ysikoilta $a geokemisteilt2..