OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI. Rautio , 02, 04, 05. Sijainti 1:
|
|
- Maija-Liisa Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI Rautio , 02, 04, 05 Sijainti 1:
2 TARKOITUS TUTKIMUSTOIMINTA KesSn 1980 kartoituksen tarkoituksena oli selvitella Raution batoliitin kivilajistoa, suhdetta sivukiviin ja mineralisoitumista. Tyoporukkaan kuului allekirjoittaneen lisaksi Jorma Seppala seka nuorempina apukartoi tta jina Jari Suuronen j a Jyri Rastas. Allekirjoittaneen, kumppaninaan Jyri Rastas, osaksi tuli batoliitin pohjoisosan kartoitus. Tama kasitti karttalehden lahes kokonaisuudessaan, 04:n lansiosan, 02:n etelaosan ja 05:n lounaisnurkan kartoitus tapahtui ajalla Tasta ajasta kaytin pari viikkoa ( ja ) 04- karttalehden liuskejakson revidointiin lahtien tyo on ollut 04:n liuskealueen naytemateriaalin kasit telya ja kartanpiirtoa. Jyri Rastas oli mukana kartoituksessa valisen ajan. Pal jastumaolosuhteet Batoliitin a1 e on kohtalaisesti paljastunut, mutta suuria, jopa usean kmy: n alueita on taysin pal jastumattomia. NBma alueet ovat suuria soita (esim. 01: n koillisosissa Mustaneva, keskiosissa Jakalaneva ja Maanpuuttuvaneva). Paljastumat esiir tyvat useimmi ten ryppaissa. Kivilajien rajoja vedettaessa on lisaksi kaytetty apuna lohkarc havainto j a. Ymparoivat liuskeet ovat parhaiten pal jastuneet 01 : n luoteisosissa. Sen sijaan 02:n etelaosissa ja 01:n lansi- ja lounaisosissa paljastumia on harvassa. Batoliitin kivet: Diorii tit Batoliitin pohjoisosissa esiintyy dioriittinen kivi. Se voidaan jakaa lahinna asunsa perusteella neljaan erilaiseen tyyppiin. Tyypit on nimitetty vastaavan paljastuman mukaan: " tyyppi " Tasta tyypista on kaytetty nimea URPFT. Sita esiintyy batoliitin pohjoisreunalla kolmessa paljastumassa (38-,72-ja 73-JAI). Kivessa on 2-5 mm:n suuruisia SV-hajarakeita. Perusmassa on hieno-keskirakeinen. Tama tyyppi saattaa edustaa dioriitin reunamuunnosta. Paljastumassa 72-JAI on havaittavissa, etta tasarakeinen diorii tti lievasti breksioi URPFT:maista kivea. Toisaalta taas 75-JA1:ssa on havaittavissa asteittainen vaihettuminen SV-hajarakeisesta DR: sta tasarakeiseen DR: iin. Dioriittialueen keskiosissa on yhdessa paljastumassa (51- J?\I) tavattu asultaan hieman tat2 tyyppia muistuttavaa a TSallii se on tulkittu synnyltaan tektoniseksi.
3 2. "39-tyyppi" Tama dioriitti on hieno-keskirakeista. Sita esiintyy myos dioriittialueen pohjoisosissa. Kiven plagioklaasi on variltaan hyvin tummaa. Asu on jotenkin nuhruisen tuntuinen. 3. "40-tyyppi" Tama dioriittityyppi on yleisin. Kivi on keski-karkearakeista. Sen plagioklaasi on vaaleampaa kuin 39-tyypiss: ja vivahtaa hieman violettiin. Kalimaasalvan esii-ntyminer kaan ei ole taysin mahdotonta. Asu on tasarakeista ja selkeaa verrattuna 39-tyyppiin. 4. "46-tyyppi" Taman tyypin dioriitit ovat ilmeisesti lapikayneet jonkinlaisen muutoksen. Rapaukumispinta on paljon harmaampi kuin normaaleissa dioriiteissa ja lisaksi usein ovelan kiharainen. Harmaus johtuu paaosin plagioklaasin muuttumi' sesta; mahdollisesti serisiittiytymisesta ja albiittiutunisesta. Kiven asu muuttuu jotenkin tuhruiseksi ja sekavaksi 40-tyyppiin verrattuna. Tallaiset muuttuneet osueet esiintyvat leveina vyohykkei jopa yli 10 m leveina. Niiden rajat ovat vahittaiset ja usein tavataan ns. nornaalia dioriittia epamaaraisina lai kina sen sisalla. Toisaalta muuttuneissa osissa esiintyy uudelleenkiteytyneita rakojen reunoja, joissa muuttuminen on ikaankuin kaanteista. Koska nam2 muuttuneet osat ovat yleensa kerrosmaisia, kavaisi mielessani ajatus magmaattisesta kerroksellisuudest :nutta tuskin se sita on, silla ovat ne niin sekundaarisen nakoisia. Paljastumat 104 ja 106-JAI muodostavat todennakoisesti erilli sen dioriittisulkeuman MONDR: in sisalla. Makroskooppisesti nc ovat taysin yhtenaisen diorii ttialueen kivien nakoisia. Dioriitit ovat paikoin lievasti suuntautuneita. Suunta on sama kuin G Gaalin tulkitsema 3. deformaation suunta, mutta 5 saattaa olla myos jonkinlainen virtaussuunta. Fornblendiitit ja-qabaot Yhtaan yksistaan hornblendiittista tai gabrosta koostuvaa pal j astumaa ei ole alueel ta loyde tty. Yleisemmin ne muodostavat -.lain sulkeumia ]a epamaaraisia osueita dioriitissa. HBL-osuc ovat huomattavasti yleisempia kuin gabromaiset. Useimmiten ne nayttavzt muodostuvan dioriitin SV-rakeiden kasaantuessa yhteen. Nain muodostuneet osueet ovat rajoiltaan vahittaiset,!?lutta usein pitkul-aisia ja samansuuntaisia pal jastuman puitteissa. Toisaalta tavataan myos teravarajaisia HBL-sulkeumi,,olloin IiBL on ilmeisesti dioriittia aikaisemmin kiteytynytt; l'astii selxian2 ttodisteena on paljastuma 61-JAI, jossa voidaan 51.-ottaa :rielii :iab:si r?~i-ik2ii~tpi ultraemaksista kivea ja nait; ;ranhenpi '-~.Yksi~ner. '.sf fi tai tufftitti. T;in12i hienorakeinen
4 heikosti kerroksellinen tuffi esiintyy murskaleina keskirakeisessa SV: sta ja mahdollisesti PY: sta koostuvassa PRD: ssa. PRD taas on pyoreahkoina murskaleina karkearakeisessa hornblendiittisessa tavarassa. Naita kaikkia leikkaavat sitten dioriittijuonet. Eraassa tallaisessa juonessa on nahtavissa filtraustekniikka, jolla saadaan aikaiseksi anortosiittinen materiaali. Vaikuttaisi naet silta, etta dioriittisessa materiaalissa SV kiteytyy ensin ja paakkuuntuu tukkien samalla juc nen niin, etta viela sulana oleva materiaali paasee vain eteenpain. Monzodio riitit Monzodioriitti muodostaa kaarenmuotoisen alueen, joka pohjoisesta rajoittuu dioriittiin ja itareunaltaan liuskeisiin ja PLPF: iin. Itse kivi on aika tumrnaa. Mineraalikoostumus on suurinpiirtein 50 % PL, 35 % SV+BT, % KMS ja 0-5 % KV. Kalimaasalpaa on aika vaikea erottaa ja siten sen maar2%isuhteellises tikin arvioida. Apuna tassa on ollut Rautaruukin tekemat ana lyysit (68 ja 109-JAI), joiden mukaan kivilajia on rajattu. Raekooltaan MONDR on vaihtelevaa. Alueen pohjoi sosissa ja batoliitin puoleisella reunalla se on karkeahkoa (rk f 5 mm). Liuskealuetta vasten se on hieman hienompirakeista (rk 2-3 m Lahes kaikissa pal jastumissaan MONDR on suuntautunutta. joisosissa suuntaus on NE-SW ja i tareunalla NW-SE, joten kysymys on aivan ilmeisesti virtaussuuntauksesta. Poh- Kvartsimonzodiorii ti t... Kvartsimonzodioriittinen kivi rnuodostaa MONDR: a myotailevan kaaren taman etelapuolelle. KVMONDR on MONDR: a selvasti vaaleampaa. Keskimaarainen mineraalikoostumus on seuraava: PL 45 %, SV 25 6 KMS 15 %, KV 10 % ja BT 5 %. Kivi on koko alueella aika homogeenista ja raekooltaan karkeahkoa (rk 5 5 mm). Vain paljastumassa 105-Jl KVMONDR (jos se sita on ) on hienompirakeista ja selvasti pol fyyrista. Iiajarakeina siina on n. 5 mm:n suuruinen SV. Myo: muutamia PL-hajarakeita esiintyy. Tama paljastuma sattuu ilmeisesti lahelle M0NDR:in ja siina sulkeumana olevan DR:in seka KVMONDR: n kontaktia. Tasta osoituksena ovat suuret teravasarmaiset DR-MONDR sulkeumat. Tama kivi voisi olla KV. MONDR: in reunamuunnos (vrt. URPFT-DR) tai si tten juonirnainen kivi. Granodiorii tit Granodioriitit muodostavat jo 01- ja 04-lehdilla suurimman osan batoliitista. Ne voidaan jakaa kolmeen selvzsti toisis taan poikkeavaan tyyppiin; tasarakeisenn, KMS-porfyyriseen j a porfyyrisee~ tyyppiin.
5 Tasarakeiseksi luettavaa GRDR:a esiintyy vain alueen pohjoisja lansiosissa. Se on raekooltaan karkeahkoa (rk55 mm), suun. tautumatonta ja homogeenista. llineraalikoostumus on suurinpiirtein seuraava; PL 30 %, KV 25 %, KMS 20 8, SV+m 25 %. Suurin osa granodioriitista on KMS-porfyyrista, KMS-hajarakei. den koko nayttaa kasvavan alueen keskustaa kohden. Reuna-alueilla ne ovat n. 1 cm:n suuruisia ja keskiosissa n. l,5-2 cm. Mahdollisesti KMS-hajarakeita on kahta generaatiota: primaarisia ja sekundaarisia. Primaarisena pidetyt ovat hyvin.omarnuotoisia, lii stakemaisia j a saannollisesti leveys on puolet pituudesta. Sekundaariset ovat muodoltaan epamaaraisempia, useimmiten polkkyrnaisia. Kivilajikartalla KMS-porfyyrinen granodioriitti on rnerkitty KMS:n paallemerkinnalla yrittaen sarnalla kuvata rnerkin koolla hajarakeiden kokoa. 04-lehdella esiintyy porfyyrista GRDR:a nel jassa pal jastumassa ( JAI). Hajarakeina siina esiintyvat liistakernainen KMS, joiden koko on keskirnaarin 4 x 8 mm, ornarnuotoinen KV (rk 3-4 mm) ja SV (4-5 mm). Perusrnassaa on aika vahan ja se on suhteellisen karkeaa. Toisaalta vaikuttaisi silta, etta hajarakeiden ja perusmassan valille ei voi vetaa selvaa rajaa vaan raekoko peinenee asteittain. Tarna porfyyrinen GRDR on tuskin rnikaan oma faasi, vaan se vaihettuu vahitellen tasarakeiseksi GRDR:ksi. Tallaisen vaikutelrnan saa mm. paljastumalla 207-JAI, jossa GRDR on muuten tasarakeista rnutta kvartsi esiintyy viela ornarnuotoisena. Kivilajikartalle porfyyrinen GRDR on rnerkitty vain porfyyrisen rakenteen paallernerkinnalla. Pienialaisia porfyyrisen asun omaavia GRDR:a on tavattu rnyos GRDR-alueen sisalla. Nama on tulkittu syntyneen tektonisoiturnisen tuloksena (esirn ja 176-JAI). 04-lehdella esiintyy kuudessa jokipaljastumassa ( ja 152-JAI seka 196-IEH) granodioriittista kivea. Se poikkeaa selvasti em. yranodioriiteista. Se on nirnittain pienirakeista ( r k ~ mm) 2 ja tummana rnineraalina on ilmeisesti vain BT. Tarna GKDR rnuodostaa todennakoisesti juonirnaisen osueen M0NDR:in sisalla. Yleisirnmin batoliitin kivissa esiintyy kapeita KV-, APL- ja PG-juonia. Naista on laadittu oma kartta, josta ilmenee, etta APT,-juonet ovat yleisempia ernaksisissa kivissa kun taas KVjuonet ovat runsaammin edustettuina happarnamissa kivissa. Koko alueen puitteissa juonilla ei ole rnitazn yhteista suuntaa tai jarjestysta, rnutta granodioriittialueen keskiosissa KVjuonilla on lapitunkeva E-W-suunta. Huomattavan leveitz AP1,-juonia 010 m) esiintyy paljastumassa AI.
6 Oman tyyppinsa muodostaa PL-KV-profyyrinen perusmassaltaan apliittinen juonikivi, jota esiintyy KVM0NDR:ssa ja GRDR:ssa (21-, 196- ja 208-JAI). M0NDR:ssa tavataan koostumukseltaan ehka kvartsidioriittisia pienirakeisia juonia, jotka leveimmillaan ovat yli 5 m (esim. 153-, 154- ja 202-JAI). Juonimaiseksi kiveksi kuvittelisin myos paljastuman 1.91-JAI kiven. Siita olen kayttanyt nimea PLKVPF. Se on hyvin paljon batoliitin itareunalla esiintyva PLPF:in kaltaista. Tata kivea leikkaa viela PLPFT, jota ei ole muualla batoliitissa tavattu kuin murskaleina (75- ja 40-JAI). Ainutlaatuinen juoni on myos 106-JAI:ssa, jossa DR:a leikkaa 2 m levea lahes monomineraalinen, plagioklaasista koostuva j uoni. MALMIAIHEET Malmimineraaleja esiintyy batoliitin alueella hyvin niukalti paljastumissa. Ainoastaan muutamia yleensa kvartsijuoniin ja rakoihin liittyvia MOH-ja CUK-pirotteita on tavattu ( , 170-, 171-, 179- ja 209-JAI). Kaikki nama esiintyvat granodioriitissa. Myos M0NDR:ssa olevassa GRDR-juonessa on tavattu CUK:a rakoi. hin liittyvana (149-JAI). Batoliitin osalta ko. alueella kartoitus saatiin kutakuinkin suoritettua, vain 01:n keskiosiin jai pieni alue kartoittamatta. Syvakivien ja liuskeiden kontaktia ei alueella ole paljastuneena. Ainoita paikkoja, jotka "kielivat" kontaktin laheisyydesta, ovat 40- ja 112-JAI. 40-JA1:ssa dioriitissa esiin. tyy runsaasti liuskesulkeumia (n. 50 kpl/rn2). 112-JAI : ssa kerroksellisessa liuskeessa esiintyy syvakivimaisia pahkuja, joiden maksimi suuruus on 70 cm. Tama muistuttaa hiukan 79-JKS:ssa havaittavaa kontakti-ilmiota. Batoliitin alueella kaikissa kivilajeissa esiintyy rakoja, joita pitkin on levinnyt joitain Fe-pigmenttiliuoksia. Tama on aiheuttanut plagioklaasin varjaytymisen punertavaksi rako jen ymparilla. Tama varjaytynyt plagioklaasi on hyvin paljon KMS:n nakoista. Joissakin paljastumissa pigmentoitumine on ollut niin voimakasta, etta kivi vaikuttaisi koostuvan vain KMS:sta ja tumrnista mineradleista. Tallaisesta kivesta olen kayttanyt nimea alkalimaasalpasyeniitti. Asia on varmi tettava hieista onko kysymys pigmentoitumisesta vai kalimeta so~~atoosista. Rakoilusta on myos piirretty oma kartta, jossa pigmenttiraot on merkitty violetilla varilla. Niilla ei nayta olevan mitaan yhteista suuntaa taikka jarjestysta. LIUSKEET Batoliittia ymparoivia 1iuskei.ta kartoitettiin vain muutamia kiiornetreja Satoliitista. 35- ja 02-lehdella liuskealue puristuu n. 2-3 km leveaksi, koska it;-ipuol.ell alkaa toinen syvakivialue. KG. 1ehdill.a t2ima sy~akivi on Loostumukseltaa~
7 JATKOTOIMENPITEET KVDR:a. Liuskeet ovat samoja kuin 04:n pohjoisosissa. PLPF loppuu 02:n kaakkoisnurkkaan. Viimeiset paljastumat jaavat aivan 01:n koillisnurkkaan. 04-lehdelta alkanut hapan vulkaaninen, paaasiassa serttipallosia sisaltava konglomeraatti jatkuu 05:n kautta 02:lle, jossa se alkaa kaartua E-W-suuntaiseksi ja loppuu karttalehden keskivaiheille. 04:n fylliit timaista kivea ei ole tavattu enaa, joten horisontti ilmeisesti loppuu. Samoin kay myos selvasti tuffiittisille kiville. Sen sijaan tuffogeenisina liuskeina kartoitetut kivet jatkuvat 01:n koillisnurkan kautta 02:lle, jossa niiden kulku kaantyy ita-lantiseksi. Samalla niissa alkaa esiintya porfyrobl'aste ja;andalusiittia (36-JAI) ja stauroliittia (71- ja 84-JAI). Tama sama porfyroblastinen j akso esiintyy myos batoliitin lansireunalla. Taalla porfyroblasteja on enemman ja ne ovat kookkaampia, suurimrnat jopa 8 cm. Ne ovat asettuneet liuskeisuuden suuntaiseksi, joka leikkaa selvasti kerroksellisuutta. Sallin mukaan porfyroblastit ovat kordieriit tia, joissa saattaa olla stauroliittiydin (esim. 125-JAI). Borfyroblastisen jakson lansipuolella on selvasti tuffittisempi kivi. Se on koostumukseltaan ja raekooltaan hiukan vaihtelevaa 1TUF:a. Myos kapeita happamia valikerroksia esiintyy. Paikoin kivi on myos virtakerroksellista (93-, ja 139-JAI). Batoliitin lansireunalla porfyroblastisen jakson ja batoliitin valiin jaa intermediaariseksi laavaksi nimitetty kivi. Sita voidaan erottaa kahta tyyppia. Toisesta tyypista on erotukseksi kaytetty nimea PL,PF-tyyppinen ILA. Siina voi naet selvasti erottaa 1-2 mm:n suuruisia PL-hajarakeita hyvin runsaasti. Perusmassa on hienorakeista. Tama laava mui: tuttaa makroskooppisesti batoliitin itareunan PLPF; on kuin sama kivi pienoiskoossa. Toisesta tyypista on kaytetty pelkkaa ILA-nimitysta. Se on hiukan emaksisempaa kuin PLPFtyyppinen laava ja heikosti suuntautunutta. Se on saman tyyppista kuin batoliitin etelaosissa olevat laavat (mm. 81-JKS). Tahan laavatyyppiin sijoittuu Hietajarven kultaaihe. Aivan 01:n lansireunalla tavataan kahdessa paljastumassa (136- ja 137-JAI) keski- ja tasarakeista, suuntautumatonta graniittia. Tassa graniitissa esiintyy 5-30 cm:n levyisia epidoottirikkaita, kauniin klastisia "kerroksia". Synnyksi naille on esitetty heikkakivirakoja tai blastoklastisia KV-juonia. Lahinna seuraavana jatkotoimenpiteena olisi kait aiheellista tarkastella kivilajirajoja porfyyriprojektin analyysien avulla. iahinna epavarmoja rajoja ovat DR:n ja M0NDR:n raja koillisessa, M0NDR:n ja KVM0NDR:n rajat pohjois- ja itaosissa Saniioin analyysit antanevat mahdollisesti selvyytta KMS-porfyyr-i-se;~ ja tasarakeisen GRDR rajaan.
OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
LisätiedotQ OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KENTTARAPORTTI. Kannus, Antinoja , 03, 05 ja 06. E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.1382 1 KENTTARAPORTTI Kannus, Antinoja 2342 02, 03, 05 ja 06 JOHDANTO T Porko lahetti kansannäytteena kesällä -81 Eskolasta,
LisätiedotJ. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'
0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L?.. 1 2 ~ 02.. l HAo/-1 J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. 1-(. 0 11:, 10... : ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~' Kentt äty:.:jra:pojttt l kesältä
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi
Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotHavaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
Lisätiedot\! pyroklastista ja tarkemmin sanottuna hapanta tuf f ia. OUTOKUMPU OY. sitä rajoittaa gabro. Liuskejakso koostuu lähinnä happamasta
Q 0 K - MALMINETSINTX OUTOKUMPU OY 020/2113/R Aumo/1982 AUMOKOI 6 *! " " -- KENTTARAPORTTI TUTKIMUKSISTA FORSSAN KOIJARVELLÄ KESALLÄ 1982 KARTTALEHDET 2113 08B, D, 09A, C, 11B, 12A AIHE - KARTOITUS ALUE
LisätiedotParhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
Lisätiedot- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika
.,., ;;'?*;i:. ',. ',.>. :.,..!..' ;.#::.* ;.",. ;-,* :" SELOSTUS LEHDEN 2114 04D N-OSAN KARTOITUKSESTA Havainnot 500-694 - ITH - 84 Työaika 6.6. - 13.7.1984 SYVAKIVET Gabrot Kvartsidioriitit, Graniitit
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotTaata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä
1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
LisätiedotARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81
OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY
Lisätiedot0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT
Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.
LisätiedotKalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla
Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio
LisätiedotKallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio 31.05.2016 Arkistoraportti 35/2016 Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä 16.-27.5.2016 Perttu Mikkola & Esa Heilimo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotSALLA Jäkälätunturi H.Vartiainen Sorsatunturi OU mal
RAU TARUUKKI OY MALMIN ETSIN TÄ Jäkälätunturin kyaniittiaihe N: o 25/68 TUTKIMUSALU E LAATIJA JAKELU Jäkälätunturi H.Vartiainen KUNTA LAAT.PVM H YV. SALLA 8..68 KARTTALE HTI LI ITtKA Rl'AT JA -SELOSTEET
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotKotajarven KGN:t pääasiallisesti myös edustavat tällaista graniittiutunutta gneissia.
O U T O K U M P U OY Malminetsinta YLEISKATSAUS KARTTALEHDEN 3314 09 KIVILAJEIHIN KGN (prismalo 161) Alueen E-osassa on laaja alue kiillegneisseja, jotka yleisesti ovat graniittisen aineksen migmatisoimia
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
Lisätiedot1975. Ahlaisten kartoitusryhmiin pemsmngon
Kimo HI skanen Yleista Kartoitustyot Ahlaisissa alkoivat 26.5, 1975, jolloin kaynnistyi n, viikon kestava kenttiihrssl. Rokemukaet kurssista olfvat kokonaiauutena mg6nteiset ja sita pidettiin tarpeellisena,
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Lisätiedot. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla
:.. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla... estki löytyneiden kdi- -- :.,:?-'-den muun lohkareen pitoisuudet olivat Cu 7200 ja 2100 ppm..... Kun lohkareet olivat selvästi magneettisi.a varattiin tunnetun
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
Lisätiedot2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.
Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske
LisätiedotKALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003
Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d
LisätiedotRAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN
RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
Lisätiedot# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotAn!tisro:c,;pp,;&~ T. Ruakeerriemi (hav,?-226) lerdlll , B, C Ja D,
An!tisro:c,;pp,;&~ Itenttarepsrtti kesalta 5984 L I A ~ MP@~;C,S ~ 8 ~ Kfipu: Geologinen kartoitus 1: 4 008 Tehtävä : Kallioperilkartoitu~ 7 : 4000, karttagahdien sutirennos psruskartasta {
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotMuuramen Suolikon Pb-Zn-mineralisaation ja sen sivukivien geologia, mineralogia ja geokemia Keski-Suomen granitoidikompleksin kaakkoisosassa
Muuramen Suolikon Pb-Zn-mineralisaation ja sen sivukivien geologia, mineralogia ja geokemia Keski-Suomen granitoidikompleksin kaakkoisosassa Ville Kallio Pro gradu -tutkielma Geologia ja mineralogia Kaivannaisalan
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT
GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN
LisätiedotSOOMEN GEOLOBINEN KAITTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotEESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012
Näytteen numero: 1 Yksikkö: Y13-56 X= 745.83 Y= 283.5 Z (ylä)= 18.89 Z (ala)= 18.64 TID 1-2 Väri: Ruskea Näytteenottokontekstin kuvaus: Todennäköisesti paalunsija. Pieni, n.15-20cm halkaisijaltaan oleva
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotKaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113
Lisätiedot/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.
' Outokumpu Oy Malminetsintä Viereman alueesta (3324-3342) yleisimmat 'c. tyypit \d. Alueen kivistä suurin osa kuuluu graniittigneisseihin. Niihin on tunkeutunut monenlaisia juonikiviä, joista "vanhimmat?"
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotSODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
SODANKYLAN JA KITTILAN KUNTA KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2001 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Pohjois-Suomen aluetoimisto M10.1/-02h/86 31.1.2002 Sivu 1. JOHDANTO 2. TEHDYT
LisätiedotHaukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967
Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Yleistä ---mm-- Haukivaaran jakso muodostaa Mustavaaran-Porttivaaran jakson läntisen jatkeen. Sen keskeinen kohta on itse Haukivaara. Paikalle
LisätiedotAlavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotKairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotGEOLOGINEN YLEIS KARTTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960
LisätiedotNurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.
17 Nurmes Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä. Selvityksessä keskityttiin lähinnä pääteiden ja rautateiden varsille,
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARITA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN
Lisätiedot