......................................................... Tilinpäätös 2007 Vantaan Energia -konserni...................................................
Sisällys Hallituksen toimintakertomus 2 Konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelma 6 Konsernin ja emoyhtiön tase 7 Konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelma 9 Tilinpäätöksen liitetiedot 10 Tilintarkastuskertomus 26 Hallintoneuvoston lausunto 26 Tunnusluvut 27 Tunnuslukujen laskentakaavat 28 energiaa [ 1 ] elämään
... Hallituksen toimintakertomus Yleiskatsaus Emoyhtiö Vantaan Energia Oy ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt muodostavat Vantaan Energia -konsernin. Vantaan Energia Oy:n tytär- ja osakkuusyhtiöitä ovat (omistusosuudet suluissa): Vantaan Energia Sähköverkot Oy (100 %), Svartisen Holding A/S (49,6 %), Suomen Energia-Urakointi Oy (25,9 %) ja Energiansäästöpalvelu Enespa Oy (24,8 %). Osakkuusyhtiö Myllynummen Voima Oy (42 %) purettiin tarpeettomana. Vantaan Energia Oy tuottaa energiapalveluita asiakkailleen. Yhtiön päätuotteita ovat sähkö, kaukolämpö ja maakaasu. Vantaan Energia myy sähköä yritysasiakkaille valtakunnallisesti ja kotitalouksille Vantaalla ja sen lähialueilla. Kaukolämpöliiketoiminnassa yhtiön markkina-alueena on Vantaa. Maakaasua yhtiö tarjoaa teollisuuden tarpeisiin. Vantaan Energia Oy eriytti 1.1.2007 alkaen sähköverkkotoimintansa muista sähköliiketoiminnoistaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla. Sähköverkkotoiminta siirrettiin liiketoimintasiirtona Vantaan Energia Oy:n täysin omistamaan tytäryhtiöön, Vantaan Energia Sähköverkot Oy:öön. Vantaan Energia Oy:n omistavat Vantaan kaupunki (60 %) ja Helsingin kaupunki (40 %). Vuosi 2007 oli yhtiön 97. toimintavuosi. Hyvän pohjoismaisen vesitilanteen ja päästöoikeuksien hinnan romahtamisen vuoksi sähkön markkinahinta oli pääosan vuotta alhainen ja jäi keskiarvoltaan vain 62 %:iin edellisvuodesta. Loppuvuonna tilanne kuitenkin muuttui ja tulevat sähkön markkinahinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun, mikä aiheutui Kioto-kaudelle 2008-2012 alkavasta päästöoikeuksien kauppajaksosta ja kohonneista päästöoikeuksien hinnoista. Polttoaineiden hinnat nousivat ennakoitua korkeammalle tasolle. Vantaan Energia Oy laski toistaiseksi voimassa olevia sähkön myyntihintojaan 1.4.2007 alkaen yleissähköasiakkailla noin 6 % ja sähkölämmittäjillä noin 8,5 %. Loppuvuodesta käynnistyneeseen sähkön markkinahintojen nousuun perustuen yhtiö korotti toistaiseksi voimassa olevien sopimustensa sähkön myyntihintoja 1.11.2007 alkaen noin 6-8 %. Kaukolämmön hintaan ei tehty muutoksia vuoden 2007 aikana. Vantaan Energia Sähköverkot Oy nosti sähkön siirtotariffien verotonta hintaa 1.7.2007 alkaen keskimäärin 8 %. Teollisuuteen ja kasvihuoneviljelyyn sovellettava sähköverotus lähes puolittui 1.1.2007 alkaen. Muuhun asiakaskuntaan sovellettava sähköverotus sekä sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineverot säilyivät ennallaan. Taloudellinen kehitys Koska vuodelta 2007 laadittava tilinpäätös on ensimmäinen konsernitilinpäätös, vertailutietoja konsernista ei ole. Emoyhtiön luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen konsernirakenteen muutoksen johdosta. Konsernin liikevaihto oli 178,5 milj. euroa, ja liikevoittoa kertyi 36,5 milj. euroa. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 38,4 milj. euroa. Emoyhtiö Vantaan Energia Oy:n liikevaihto oli 152,2 milj. euroa (167,3 milj. euroa). Liikevaihdosta kertyi sähkön myynnistä 89,1 milj. euroa (102,7 milj. euroa) ja lämmön myynnistä 61,1 milj. euroa (60,1 milj. euroa). Emoyhtiön liikevoitto oli 27,0 milj. euroa (32,6 milj. euroa) ja tulos ennen tilin päätös siirtoja ja veroja oli 40,8 milj. euroa (36,9 milj. euroa). Välittömät verot olivat 10,6 milj. euroa (9,8 milj.euroa). Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 21,7 milj. euroa. Sähköverkkoa uudistettiin ja laajennettiin 7,4 milj. eurolla. Uuteen kaukolämpökeskukseen ja kaukolämpöverkon rakentamiseen investointiin 4,6 milj. euroa. Kaukoluentamittauksen kehittämiseen investoitiin 3 milj. euroa. Keskeisimpiä taloudellisia tunnuslukuja: Tunnusluku Konserni Emoyhtiö 2007 2007 *) 2006 2005 Liikevaihto, meur 178,5 152,2 167,3 147,5 Liikevoitto, meur 36,5 27,0 32,6 28,1 Oman pääoman tuotto-% 20,6 22,6 20,0 17,9 Omavaraisuus-aste-% 39,7 39,0 38,7 36,9 Bruttoinvestoinnit, meur 21,7 11,7 19,2 14,1 % liikevaihdosta 12,1 7,7 11,5 9,6 *) Konsernirakenteen muutoksen johdosta emoyhtiön tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketoimintojen kehittyminen Kuten aiempinakin vuosina yhtiön sähköntuotannon perustan muodosti oma yhteistuotanto, jonka osuus koko sähkön tuotannosta oli 68 %. Oman apujäähdytystuotannon osuus oli 1 % ja erilaisten osak kuussähköjen osuus 31 %. Martinlaakson voimalaitoksen vuosituotanto oli 1.021 GWh (1.065 GWh) sähköä ja 1.535 GWh (1.603 GWh) kaukolämpöä. Vantaan Energia Oy:llä on 49,63 %:n omistusosuus Svartisen Holding A/S -yhtiöstä, jonka kokonaan omistama tytäryhtiö Eastern Norge Svartisen A/S on vuokrannut 26 %:n tehonkäyttöoikeuden Svartisenin vesivoimalaitokseen Norjassa. Generaattorivaurion pysäyttämä Svartisenin voimalaitos saatiin takaisin tuotantokäyttöön 10.3.2007. Sähkö-, kaukolämpö- ja höyryenergian tuottamiseksi käytettiin hiiltä 162.473 tonnia (153.682 tonnia) ja öljyä 3.356 tonnia (3.801 tonnia) sekä maakaasua 200,1 milj. normaalikuutiometriä (212,4 milj. normaalikuutiometriä) ja biokaasua 1,2 milj. normaalikuutiometriä (1,5 milj.normaali kuutiometriä). Vuosi 2007 oli pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Kaukolämpö- ja höyryenergiaa myytiin Vantaan alueelle 1.608 GWh (1.613 GWh), kokonaistoimituksen ollessa 1.756 GWh (1.771 GWh). energiaa [ 2 ] elämään
... Kauko lämpöasiakkaiden yhteenlaskettu tilausteho oli vuoden lopussa 808 MW (781 MW). Asiakasmäärä lisääntyi 82 kappaleella (88), mikä vastaa lämmi tet tävää rakennustilavuutta 1,8 milj. m³ (1,3 milj. m³). Kaukolämpö- ja höyryenergiasta tuotettiin Martinlaakson lämmitysvoimalaitoksessa sähköntuotannon yhteydessä 87,4 % (90,5 %) ja lämpökeskuksissa 12,1 % (9,1 %). Vantaan Energia Oy ja Ilmailulaitos Finavia allekirjoittivat sopimuksen lisälämmön ja huipputehon toimittamisesta Helsinki- Vantaan lentoaseman alueelle. Vantaan Energia myy kaiken lentokenttäalueen tarvitseman lämmön sekä rakentaa Finavialta vuokraamalleen tontille uuden kaukolämpöjohdon ja 100 MW:n tehoisen huippulämpökeskuksen. Uusi huippulämpökeskus turvaa myös Vantaan Energian Keski-Vantaalla olevien asiakkaiden lämmöntoimituksen mahdollisissa häiriötilanteissa. Lämpökeskus valmistuu syksyllä 2008. Yhtiö päätti osallistua Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimalaitos ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Sähkön myynti yrityksille ja yksityisasiakkaille kehittyi kiristyneestä kilpailusta huolimatta hyvin. Sähköenergiaa myytiin yhteensä 2.134 GWh (2.074 GWh) ja myynnin kasvu oli 2,15 %. Myydystä sähköstä tuotettiin itse 48 %, osuussähkön osuus oli 22 % ja ostosähköä oli 30 %. Yksityisasiakkaille tarjottava S-bonus koettiin asiakaskyselyssä tärkeäksi. Asiakkaista 76 % piti sähkösopimuksen S-bonusta tärkeänä tai erittäin tärkeänä. HOK-Elannon, Varubodenin ja SSO:n kanssa solmimillaan S-bonus-yhteistyösopimuksilla Vantaan Energia pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan ja sitouttamaan nykyiset asiakkaansa sekä hankkimaan uusia yksityisasiakkaita lähialueilta. Maakaasun vähittäismyynti asiakkaille oli 41 GWh (42 GWh). Henkilöstö Vantaan Energian palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 339 henkilöä. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 15,1 milj. euroa. Keskeisimpiä henkilöstöä koskevia tunnuslukuja: Tunnusluku Konserni Emoyhtiö 2007 2007 *) 2006 2005 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 339 276 348 349 Vakituiset 31.12. 319 259 332 330 -kuukausipalkkaiset 246 206 253 249 - tuntipalkkaiset 73 53 79 81 - miehiä 222 173 233 231 - naisia 97 86 99 99 Määräaikaiset 31.12. 15 10 14 18 Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,8 46,5 47,1 47,0 Maksetut palkat ja palkkiot 15,1 12,4 14,9 14,8 *) Konsernirakenteen muutoksen johdosta emoyhtiön tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodelta 2007 julkaistava Vantaan Energian yhteiskuntavastuuraportti sisältää lisää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja. Oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 30.9.2007, minkä jälkeen Vantaan Energia sitoutui Energiateollisuus ry:n (ET) solmimiin energia-alaa koskeviin valtakunnallisiin työehtosopimuksiin, joita on kolme. Näiden työehtosopimusten paikallisesta soveltamisesta Vantaan Energia Oy:ssä ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:ssä laadittiin yksi yhteinen sopimus. Ympäristö Vantaan Energian ympäristöasioiden hallintaa ohjaa ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Ympäristötyön lähtökohtina ovat oman toimintaympäristön lainsäädännölliset ja toiminnalliset vaatimukset, näiden mukaisesti laadittu ympäristöpolitiikka, asetetut päämäärät ja tavoitteet. Vantaan Energian merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden käyttöön ja varastointiin sekä jätteiden syntyyn ja päästöihin ilmaan. Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät energiantuotannosta. Vantaan Energialla ei ollut merkittäviä ympäristö investointeja vuonna 2007. Martinlaakson voimalaitos sekä viisi lämpökeskusta kuuluvat päästökauppajärjestelmän piiriin. Yhtiö sai ensimmäisen jakosuunnitelman mukaisesti päästökauppakaudelle 2005-2007 hiilidioksidipäästö oikeuksia 890.201 tonnia vuodessa. Kiotokaudelle 2008-2012 ilmaisia päästöoikeuksia tullaan saamaan noin 15 % vähemmän, minkä vuoksi yhtiö joutuu hankkimaan lisää päästöoikeuksia markkinoilta. Vantaan Energia Oy täyttää osan päästöoikeus velvoitteestaan päästöyksiköitä hankkimalla. Tätä varten yhtiö sijoitti kaksi miljoonaa euroa Fine Carbon Fund -nimiseen päästöyksiköiden hankintarahastoon. Vuoden 2007 aikana toteutuneet hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 800.000 tonnia. Käyttämättä jääneitä päästö oikeuksia myytiin markkinoille. Päästöoikeuksien myynnistä saatu 0,3 milj. euron tulo kirjattiin Vantaan Energia Oy:n tulokseen. Vantaan Energian johto seuraa säännöllisesti ympäristötekijöihin liittyvien avaintunnuslukujen kehittymistä sekä niille asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Olennaiset ympäristötunnusluvut liittyvät energian tuotantoon, päästöihin ilmaan ja jätteisiin. Vantaan Energiassa seurataan lisäksi olennaisina tietoina ympäristökustannuksia. Yksityiskohtaisemmat ympäristötunnusluvut Vantaan Energia raportoi vuosittain yhteiskuntavastuuraportissaan. Yhteiskuntavastuuraportointi Vantaan Energia on raportoinut ympäristöjärjestelmän mukaisesta toiminnasta sekä jatkuvan parantamisen tuloksista vuotuisessa yhteiskuntavastuuraportissaan jo viiden vuoden ajan. Vuoden 2006 yhteiskuntavastuuraportti sijoittui 2. sijalle valtakunnallisessa Ympäristö & Yhteiskunta 2007 -katsauksessa. Vuodesta 2006 alkaen Vantaan Energian yhteiskuntavastuuraportin on varmentanut riippumaton ulkopuolinen taho. energiaa [ 3 ] elämään
... Raportointia jatketaan ja sitä kehitetään edelleen Global Reporting Initiative (GRI G3) -ohjeiston pohjalta. Vuoden 2007 yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan keväällä 2008. Raportti on dokumentaatio Vantaan Energian talouden, ympäristön ja sosiaalisen vastuun näkökulmat huomioon ottavasta ja yhteen sovittavasta toimintatavasta. Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Vantaan Energian uusi riskienhallintapolitiikka otettiin käyttöön syyskuussa 2007. Politiikassa määritettiin riskienhallinnan keskeiset periaatteet, vastuut ja prosessit. Vantaan Energian riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja ehkäistä kielteisten vaikutusten syntymistä. Keskeiset riskit ja epävarmuudet on tunnistettu ja avainriskejä hallitaan systemaattisesti. Avainriskejä ovat mm. sähkön markkinahinnan vaihtelu, polttoaineiden hinnannousu, vaikeasti ennustettava viranomaissääntely, laajat sähkö- tai lämpöverkon tai energiantuotannon häiriöt, osaavan henkilöstön saatavuus ja tietojärjestelmä ongelmat. Taloudellisista riskeistä erityisen merkittävinä nähdään sähkön ja polttoaineiden hintariskien hallinta. Poliittisiin ja lainsäädännöllisiin riskeihin liittyy usein vaikea ennustettavuus ja ne vaikuttavat merkittävästi alan toimintaedellytyksiin. Tämä edellyttää aktiivista yhteydenpitoa päättäjiin. Operatiivisten riskien osalta Vantaan Energiassa kehitettiin toimintavuonna suojaustoimenpiteitä erityisesti laajojen sähköhäiriöiden varalta. Tietojärjestelmiä kahdennettiin kriittisten sovellusten toimintavarmuuden parantamiseksi. Henkilöstön kehittämisen painopisteinä erityisesti olivat asiakasläheisyys ja tietojärjestelmäosaaminen. Tutkimus ja kehitys Vantaan Energia on energiapalvelujen tuottamiseen keskittyvä konserni, jonka oma tutkimus- ja kehityspanostus on vähäinen. Pääasiallinen tapa osallistua kehityshankkeisiin on kiinnostavien T&K-hankkeiden rahoittaminen ja oman asiantuntemuksen tarjoaminen projektien käyttöön. Yhtiö on mukana VTT:n ja Fortum Oyj:n käynnistämässä hiilipölypolton mallinnustutkimuksessa sekä Pohjolan Voima Oy:n tulevaisuuden hiilivoimalaitosmahdollisuuksia kartoittavassa selvityksessä. Yhtiö osallistuu myös Kehittyvä Kaukolämpö -tutkimushankkeeseen. Vantaan Energia Sähköverkot Oy liittyi yhdessä muiden suurten kaupunkien verkkoyhtiöiden kanssa sähkötutkimuspooliin, jonka tarkoituksena on sähkövoimatekniikan, sähkönsiirron ja jakelun sekä siihen liittyvän palvelutuotannon ja muun energia-alaa palvelevan tutkimuksen kehittäminen ja rahoittaminen. Pooliin ovat liittyneet valtaosa alan merkittävistä toimijoista. Lisäksi Vantaan Energia on mukana HEAT-07-hankkeessa, jossa kehitetään sähkön reaaliaikaiseen mittaukseen perustuvia energiansäästöpalveluja kotitalouksille. Vantaan Energian lisäksi kehityshankkeessa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus, Motiva, Teknillinen Korkeakoulu, BaseN ja Sitra. Hallinto Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2007 ja siinä käsiteltiin yhtiöjärjestyksen varsinaiselle yhtiökokoukselle määräämät asiat. Hallintoneuvoston jäseninä toimivat Kari Nikkinen, puheenjohtaja, Pentti Nurminen, 1. varapuheenjohtaja, Per-Erik Sandell, 2. varapuheenjohtaja, Riku Aalto, Kurt Eklund, Marja Heikkinen, Maija Hurri, Aulis Ignatius, Hannele Ikonen, Anna-Maria Kantola, Aarre Kilpinen, Hanna Kivinen (14.3.2007 asti), Minerva Krohn (14.3.2007 alkaen), Pauli Leppä-aho, Eija Loukoila, Miia Manninen, Urho Peltonen, Aive Pietilä, Ismo Tuormaa, Seija Uitto ja Raija Virta. Hallintoneuvosto kokoontui viisi kertaa. Hallituksen jäseninä toimivat Kalevi Helppolainen, puheenjohtaja, Risto Rautava, 1. varapuheenjohtaja, Matti Virtanen, 2. varapuheenjohtaja, Hannu Kokko, Tapio Korhonen, Paula Lehmuskallio, Hannele Luukkainen (17.1.2007 asti), Hilkka Pokki, Mari Puoskari (17.1.2007 alkaen) ja Leena Westlund. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Yhtiön varsinaisina tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy KHT-yhteisö, KHT JHTT Ari Lehto päävastuullisena tilintarkastajana ja KHT JHTT Jarmo Lohi sekä varatilintarkastajana KHT Marja Tikka. Yhtiön toimitusjohtajana toimi diplomi-insinööri Pertti Laukkanen. Merkittävät oikeudelliset asiat Markkinaoikeus teki aivan vuoden 2006 lopulla sähköverkkotoimialan kannalta merkittävän päätöksen sähköverkkoyhtiöiden yhteisen valituksen perusteella ja muutti Energia markkina viraston valvontapäätöksiä. Kyseiset päätökset koskivat sähköverkko toiminnan kohtuullisen tuottotason määritysperiaatteita valvontajaksolla 2005-2007. Vantaan Energia oli aktiivisesti mukana vaatimassa muutoksia Energiamarkkinaviraston päätöksiin. Markkinaoikeuden päätös korotti sähköverkkotoiminnan kohtuulliseksi katsottua tuottotasoa. Markkinaoikeuden päätökseen oli mahdollista hakea muutosta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta vuoden 2007 alussa. Verkkoyhtiöt eivät hakeneet muutosta, joten markkinaoikeuden muuttamat Energiamarkkinaviraston päätökset tulivat lainvoimaisiksi. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Sähkö- ja polttoaineverot nousivat vuoden 2008 alussa yli 10 %. Vantaan Energia Oy nosti kaukolämmön perus- ja energiamaksuja 1.1.2008 alkaen noin 6,3 %. Energiamaksun hinnankorotus perustui päästökaupan aiheuttamaan kustannusten nousuun, energiaverotuksen kiristymiseen sekä polttoainekustannusten nousuun. Perusmaksun hinnankorotus perustui kaukolämpöverkon rakentamis- ja ylläpitokustannusten nousuun. Vantaan Energia Oy nostaa toistaiseksi voimassa olevia sähkön myyntihintojaan 1.4.2008 alkaen 3-7 %. Syynä korotukseen on sähkön hankintakustannusten nousu. energiaa [ 4 ] elämään
... Tulevaisuuden näkymät Vantaan Energian liikevaihdon oletetaan kasvavan jonkin verran. Kannattavuuden odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Vantaalla sijaitseviin energiaverkkoihin liittyvät palvelut, sähkön siirto ja kaukolämmitys tuovat tulevaisuudessakin konsernin talouteen vakautta. Vantaan kaupungin väestön ja työpaikkojen kasvunäkymät antavat kasvu pohjaa näille palveluille. Sähköntuotantoliiketoiminta toimii pohjoismaisilla markkinoilla. Sen tulos varmistetaan monipuolisella tuotantorakenteella sekä onnistuneella riskienhallinnalla. Sähkön ja lämmön tuottamisessa tarvitaan polttoaineiden käyttöä vastaavasti päästöoikeuksia. Kioto-kaudelle 2008-2012 Vantaan Energia Oy:lle on myönnetty päästöoikeuksia 3.758.537 tonnia, mikä on noin 90 % päästöoikeuksien arvioidusta tarpeesta. Sähkö nmyyntiliiketoiminta toimii voimakkaasti kilpailluilla kotimaisilla markkinoilla. Sen tuloksellisuus varmistetaan asiakasläheisellä toiminnalla sekä onnistuneella riskienhallinnalla. Huoleen ilmastomuutoksesta vastataan tarjonnassa siten, että asiakkaille tarjotaan aktiivisesti tuulisähköä. Kilpailun laajeneminen sähkökaupassa, polttoaineiden hintojen epävakaisuus sekä lisääntyvä alan regulointi ja tuottotasojen valvonta luovat haasteita konsernin tulostason säilyttämiselle. Toiminnan tehostaminen, jatkuva parantaminen ja osaamisen kehittäminen ovat välttämättömiä. Henkilöstön palkkausjärjestelmiä kehitetään vuoden 2008 aikana uusien työehtosopimusten mukaisesti. Uusissa palkkausjärjestelmissä henkilökohtainen palkanosa tulee määräytymään työntekijän henkilökohtaisen pätevyyden ja suorituksen perusteella ja aiemmasta työvuosiin perustuvasta työkokemuslisästä luovutaan. EU:n asettamat haasteelliset tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi tulevat vaatimaan Suomessa entistä merkittävämpiä panostuksia sekä päästökaupan ulkopuolisen tuotannon (jätevoima, ydinvoima) että uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon (vesivoima, tuulivoima, biomassa) kehittämiseen. Vaikka fossiilisten polttoaineiden (turve, hiili ja maakaasu) päästöoikeuksien hintojen nousu parantaa uusiutuvan energian kilpailuasemaa, näihin tuotantomuotoihin tehtävien investointien kannattavuus on edelleen riippuvainen investointituista ja kehitettävistä sertifikaatti- tai syöttötariffijärjestelmistä. Erityisiä toimenpiteitä on kohdistettava myös energian kulutuksen vähentämiseen (energiatehokas rakentaminen, lämmitysmuodot, kulutuksen seuranta). Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätevoimala hankkeen neuvotteluvaihe käynnistyi syksyllä 2007. Vantaan Energia Oy näkee YTV:n jätevoimalahankkeen omalta kannaltaan merkittäväksi uudeksi päästökaupan ulkopuoliseksi energiantuotantomahdollisuudeksi ja on ilmoittautunut mukaan hankkeen tarjouskilpailuun. Päätös jätevoimalan toteuttajasta ja sijoituspaikasta tehtäneen syksyllä 2008. Vantaan Energia Oy pyrkii myös muilla tavoin aktiivisesti kehittämään tuotantokapasiteettiaan ja lisäämään uusiutuvan sekä päästökaupan ulkopuolisen energian osuutta tuotantorakenteessaan, silloin kun se on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma tilinpäätöksen 31.12.2007 perusteella on seuraava: edellisten tilikausien voitto tilikauden voitto yhteensä 49.043.973,49 euroa 33.915.076,76 euroa 82.959.050,25 euroa Hallitus esittää, että osinkoa maksetaan ulkona olevalle osakepääomalle 14,60 euroa/osake eli 24.979.256,80 euroa, lahjoituksiin varataan 31.000,- euroa, hallituksen käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 25.000,- euroa ja loppuosa voittovaroista 57.923.793,45 euroa jätetään voitto varojen tilille. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: 2007 Omistaja kpl euroa Vantaan kaupunki 1 026 545 2 053 090 Helsingin kaupunki 684 363 1 368 726 Yhteensä 1 710 908 3 421 816 Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. energiaa [ 5 ] elämään
Tuloslaskelma KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) Liite 1.1. - 31.12.2007 1.1. - 31.12.2007 1.1. - 31.12.2006 Liikevaihto (2) 178 548 152 222 167 290 Valmistus omaan käyttöön (3) 3 202 1 124 2 364 Liiketoiminnan muut tuotot (4) 2 341 6 612 2 818 Materiaalit ja palvelut (5) 104 138 98 841 95 019 Henkilöstökulut (6) 19 677 16 231 19 355 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (7) 18 265 9 778 17 423 Liiketoiminnan muut kulut (8) 8 422 8 101 8 124 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 2 957 - - Liikevoitto 36 546 27 007 32 551 Rahoitustuotot ja -kulut (9) 1 898 5 264 4 360 Voitto ennen satunnaisia eriä 38 444 32 271 36 911 Satunnaiset erät (10) - 8 500 - Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 38 444 40 771 36 911 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos - 3 733 3 925 Tuloverot (11) -9 198-10 589-9 783 Tilikauden voitto 29 246 33 915 31 053 energiaa [ 6 ] elämään
Tase KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) Liite 31.12.2007 31.12.2007 31.12.2006 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat (12,13) Aineettomat hyödykkeet 3 622 2 668 4 034 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 8 682 7 272 8 020 Rakennukset ja rakennelmat 13 459 10 345 14 453 Sähköverkko 63 902-62 008 Kaukolämpöverkko ja laitteet 21 360 21 360 21 889 Kaasun jakeluverkko 1 033 1 033 993 Koneet ja kalusto 33 664 33 651 36 680 Keskeneräiset hankinnat 6 365 6 365 1 559 148 465 80 026 145 602 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä - 70 8 Osuudet osakkuusyrityksissä 21 521 21 546 20 815 Muut osakkeet ja osuudet 26 493 26 490 26 296 48 014 48 106 47 119 Pysyvät vastaavat yhteensä 200 101 130 800 196 755 Vaihtuvat vastaavat (14) Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet - - 243 Öljyvarasto 12 022 12 022 11 766 Hiilivarasto 6 474 6 474 5 740 18 496 18 496 17 749 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä - 5 000 - Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 68 842 68 842 70 384 Muut saamiset 1 1 - Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 19 987 14 423 17 195 Liittymismaksusaamiset 229 157 76 Saamiset saman konsernin yrityksiltä - 384 - Saamiset osakkuusyrityksiltä 2 421 2 421 2 229 Maksetut ennakot 2 168 2 168 3 711 Siirtosaamiset 4 464 2 246 709 Muut saamiset 3 845 3 845 12 775 Saamiset yhteensä 101 957 99 487 107 079 Rahoitusarvopaperit 41 156 39 703 37 852 Rahat ja pankkisaamiset 1 699 1 699 509 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 163 308 159 385 163 189 VASTAAVAA YHTEENSÄ 363 409 290 185 359 944 energiaa [ 7 ] elämään
Tase KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) Liite 31.12.2007 31.12.2007 31.12.2006 VASTATTAVAA Oma pääoma (15) Osakepääoma 3 422 3 422 3 422 Edellisten tilikausien voitto 111 542 49 044 43 005 Tilikauden voitto 29 246 33 915 31 053 Oma pääoma yhteensä 144 210 86 381 77 480 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero - 36 178 83 529 Vieras pääoma (16) Pitkäaikainen vieraspääoma Liittymismaksut 103 982 75 918 101 077 Lainat rahoituslaitoksilta 68 842 68 842 70 384 Laskennallinen verovelka 20 303 - - 193 127 144 760 171 461 Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta 1 542 1 542 1 542 Saadut ennakot 769 769 1 281 Ostovelat 10 434 9 708 10 018 Velat saman konsernin yrityksille - 535 - Siirtovelat 11 569 8 825 13 595 Muut velat 1 758 1 487 1 038 26 072 22 866 27 474 Vieras pääoma yhteensä 219 199 167 626 198 935 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 363 409 290 185 359 944 energiaa [ 8 ] elämään
Rahoituslaskelma KONSERNI EMOYHTIÖ (1 000 euroa) 31.12.2007 31.12.2007 31.12.2006 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä 38 444 32 271 36 911 Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot 18 265 9 778 17 423 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -598-560 - Rahoitustuotot ja -kulut -1 898-5 264-4 360 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta/muut oikaisut -2 957 6-12 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 51 256 36 231 49 962 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos -746-746 1 302 Lyhytaikaisten saamisten muutos 2 662 7 020-18 088 Lyhytaikaisten velkojen muutos -483 1 477 1 107 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 52 689 43 982 34 283 Maksetut korot ja maksut liiketoiminnasta -3 167-3 167-2 585 Saadut osingot liiketoiminnasta 3 726 3 726 3 228 Saadut korot liiketoiminnasta 5 010 4 705 3 717 Maksetut välittömät verot -10 614-10 589-9 847 Liiketoiminnan rahavirta 47 644 38 657 28 796 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -20 289-10 303-18 761 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 268 221 177 Investoinnit muihin sijoituksiin -1 390-1 390-404 Luovutustulot muista sijoituksista 365 365 - Investointien rahavirta -21 046-11 107-18 988 Rahavirta ennen rahoitusta 26 598 27 550 9 808 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -1 542-1 542-7 754 Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 1 541-3 459 1 542 Liittymismaksujen lisäys (+) / vähennys (-) 2 906 1 773 2 701 Maksetut osingot -24 979-24 979-20 993 Saadut ja maksetut konserniavustukset - 8 500 - Muut -35-35 -29 Rahoituksen rahavirta -22 109-19 742-24 533 Rahavarojen muutos 4 489 7 808-14 725 Rahavarat 1.1. 38 366 38 361 53 086 Liiketoimintasiirrossa siirtyneet rahavarat - -4 767 - Rahavarat 31.12. 42 855 41 402 38 361 energiaa [ 9 ] elämään
... Tilinpäätöksen liitetiedot 2007 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernirakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vantaan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistama tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy, johon emoyhtiö siirsi sähkön siirto- ja jakeluverkkoliiketoimintansa liiketoimintasiirrolla 1.1.2007. Ensimmäinen konsernitilinpäätös laaditaan vuodelta 2007. Osakkuusyhtiönä yhdistellyt yhtiöt on lueteltu liitteessä 14. Konsernitilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Emoyhtiö tuottaa, hankkii ja myy sähköä sekä tuottaa, myy ja siirtää kaukolämpöä ja maakaasua. Yhtiö tarjoaa myös muita energialiiketoimintaan liittyviä palveluja sekä tarjoaa myös hallintopalvelut konsernin tytäryhtiölle solmittujen palvelusopimusten perusteella. Konsolidointiperiaatteet Keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhtiöt tytäryhtiöineen on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Osakkuusyhtiöiltä saatu osinko vähennetään konsernin tuloksesta ja osakkeiden hankintamenosta. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Koska tilikaudelta 1.1-31.12.2007 laadittava tilinpäätös on ensimmäinen konsernitilinpäätös, vertailutietoja ei ole. Konsernin rahoituslaskelmaa ja tunnuslukuja laskettaessa taseen alkusaldoina on käytetty soveltuvin osin emoyhtiön taseen saldoja 31.12.2006. Emoyhtiön rahoituslaskelmaa ja tunnuslukuja laskettaessa on taseen alkusaldoina käytetty liiketoimintasiirron jälkeistä tasetta 1.1.2007. Emoyhtiön tilinpäätökset eivät ole liiketoimintasiirron vuoksi vertailukelpoiset vuosilta 2007 ja 2006. Vertailtaessa emoyhtiön tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida, että edellisen tilikauden taseen jaottelua on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden jaottelua koskien rahoitusomaisuusarvopaperien ja vakuutena olevien talletusten esittämistä. Valmistus omaan käyttöön on esitetty tuloslaskelmassa omalla rivillään. Tähän erään on sisällytetty aktivoidut palkat ja sosiaalikulut sekä aktivoidut aineet ja tarvikkeet. Maa-alueisiin liittyvät liittymismaksut on siirretty sijoitusten ryhmästä maa-alueiden ryhmään. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketoiminnasta aiheutuneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan ja sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoituseristä aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Eläkejärjestelyt Konsernin työntekijöiden eläketurva lisäetuineen vakuutetaan eläkevakuutusyhtiössä ja kirjataan eläkevakuutusyhtiön laskelmien ja veloitusten mukaan. Liikevaihto Liikevaihto koostuu sähkö-, lämpö- ja maakaasuverkkotoiminnan tuotoista sekä energialiiketoimintaan liittyvistä muista palveluista. Kirjatut myyntituotot perustuvat toimitettuihin määriin. Fyysiset energian myynti- ja ostosopimukset jaksotetaan suoriteperusteella konsernin odotettavissa olevien ostojen, myynnin ja käytön vaatimuksien mukaisesti. Tuotot esitetään välillisillä veroilla kuten arvonlisäverolla ja valmisteverolla vähennettynä. Muut tuotot Tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuoliset tuotot sisältyvät muihin tuottoihin. Muihin tuottoihin luetaan toistuvat erät, kuten vuokratuotot ja kertaluonteiset erät, kuten aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot. Myös päästöoikeuksien myyntitulot kirjataan muihin tuottoihin. Päästöoikeudet Päästöoikeudet käsitellään KILAn ohjeen 1767/2005 mukaisesti ns. nettomenettelyllä. Jos toteutuneet päästötonnit ylittävät saadut oikeudet, tehdään ylimeneviä tonneja vastaava kulukirjaus pakolliset varaukset vastatilinä. Jos taas toteutuneet tonnit alittavat saadut oikeudet, esitetään nämä taseen ulkopuolisena varallisuutena liitetiedoissa. Päästöoikeuksista saadut myyntitulot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Eriytetyt tilinpäätökset Sähkö- ja maakaasumarkkinalain vaatimusten mukaan sähköyhtiön on eriytettävä kirjanpidollisesti sähkön myynti, sähkön verkkotoiminta ja sähkön tuotanto sekä maakaasun verkkotoiminta ja maakaasun myynti toisistaan ja muista toiminnoista. Sähköverkkotoiminta yhtiöitettiin omaksi juridiseksi yhtiökseen 1.1.2007. Yhtiön liiketoimintajako toimii pohjana kirjanpidolliselle eriyttämiselle. Hallinnolliset palvelut tuottavat keskitetysti palvelut liiketoimintayksiköille solmittujen palvelusopimusten mukaisesti. Tase-erät on kohdistettu toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Satunnaiset erät Satunnaisissa erissä esitetään saadut ja maksetut konserniavustukset. Pysyvät vastaavat Aineettomiin hyödykkeisiin kirjataan it-ohjelmistojen lisenssimaksut ja it-ohjelmat, osallistumismaksut esim. maakaasuputkeen sekä johtoalueiden käyttöoikeudet. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla. energiaa [ 10 ] elämään