LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 73/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-356 Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2009 ASIA Sachtleben Pigments Oy:n (aiemmin Kemira Pigments Oy) tuotantolaitosten toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 50/2007/2 lupamääräyksessä 12. edellytetty selvitys eräiden vesijakeiden johtamisesta Pihlavanlahteen, Pori LUVAN HAKIJA Sachtleben Pigments Oy Titaanitie 28840 Pori LAITOS JA SEN SIJAINTI Sachtleben Pigments Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porin kaupunkiin kuuluvalla Yyterinniemellä, Kaanaankorven kaupunginosassa valtatie 2:n ja Mäntyluotoon johtavan rautatien varrella hakijan omistamalla kiinteistöllä, kiinteistötunnus 609-67-1-2. Tehdasalueella toimivat lisäksi Eckart Pigments Ky:n helmiäispigmenttitehdas, Kemira Oyj Waterin ferrisulfaattitehdas sekä Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitos. Alueella sijaitsevat myös Kemira Oyj:lle kuuluvat käytöstä poistettavat ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueet. ASIAN VIREILLETULO ASIAN VIREILLETULON PERUSTE Selvitys on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 30.12.2008. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 31.12.2007 antanut Kemira Pigments Oy:n Porin tuotantolaitoksien toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 50/2007/2. Päätöksen lupamääräyksessä 10. on annettu Pihlavanlahteen johdettavien kiintoaine- ja rautapäästöjen raja-arvot. Päätöksen lupamääräyksen 12. mukaan luvan saajan oli yhdessä alueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa tehtävä selvitys Pihlavanlahteen johdettavista jätevesistä. Selvityksessä tuli tutkia, mistä vesijakeista päästöt johtuvat, voitaisiinko vesiä johtaa muuhun käsittelyyn ja voitaisiinko päästöjä vähentää johtamalla pelkästään jäähdytykseen käytetyt likaantumattomat vedet selkeytysaltaiden ohi Pihlavanlahteen. Selvitys oli toimitettava viimeistään 31.12.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle sekä tiedoksi
2 Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölupavirasto voi selvityksen perusteella antaa tarvittaessa päätöstä täydentäviä määräyksiä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 b) (kemianteollisuus, titaanidioksidin valmistus) perusteella. ASIAAN LIITTYVÄT AIEMMAT PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.11.2006 antanut Porin Prosessivoima Oy:n Porin Kaanaankorven jätteiden rinnakkaispolttolaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 39/2006/2. Päätöksen lupamääräyksen 5.2. mukaan laitoksen toiminnasta muodostuvien jäte- ja jäähdytysvesien sekä alueella muodostuvien hulevesien johtaminen Kemira Pigments Oy:n viemäreihin oli toteutettava kyseisten vesien vastaanottajan kanssa sovittavalla tavalla. Puhtaat jäähdytysvedet voitiin myös johtaa suoraan omaa purkuviemäriä pitkin mereen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa suunnitelma puhtaiden jäähdytysvesien johtamisjärjestelyistä oman purkuviemärin kautta mereen oli toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kuusi kuukautta ennen laitoksen käyttöönottoa. Kemira Pigments Oy on 12.5.2008 esittänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle selvityksen edellytyksistä johtaa Porin Prosessivoiman jäte- ja jäähdytysvesiä Kemira Pigments Oy:n rikkihappotehtaan viemäriä (RHT-viemäri) ja jäähdytysvesialtaita hyväksi käyttäen Pihlavanlahteen. Ko. vesiä varten on rakennettu erillinen allas, jonka kautta suurin osa Porin Prosessivoima Oy:n vesistä johdetaan mereen. Ko. selvitykseen sisältyy myös Kemira Pigments Oy:n ympäristölupapäätöksen nro 50/2007/2 lupamääräyksessä 12. tarkoitettua selvitystä. Ympäristölupavirasto on em. selvityksen johdosta 26.9.2008 antamassaan päätöksessä nro 50/2008/2 hyväksynyt järjestelyn, jossa suurin osa Porin Prosessivoima Oy:n vesistä eli puhtaat jäähdytysja hulevedet johdetaan Sachtleben Pigments Oy:n RHT-viemärin ja sen vesiä varten rakennetun erillisen selkeytysaltaan kautta Pihlavanlahteen. Ympäristölupavirasto on päätöksessään todennut, että Porin Prosessivoima Oy:n jäähdytys- ym. vesien käsittelyn järjestämiseksi ja johtamiseksi tehdyt selvitykset eivät kuitenkaan ole riittäviä vastatakseen Kemira Pigments Oy:lle sen ympäristöluvan (50/2007/2) lupamääräyksessä 12. määrättyä selvitystä, eivätkä ne poista yhtiöltä velvoitetta esittää päätöksessä edellytetty selvitys.
3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Tehdasalueelta Pihlavanlahteen johdettavat jäähdytys- ja sadevedet on kartoitettu kesän ja syksyn 2008 aikana. Kartoitus on kattanut alueen kaikki toiminnanharjoittajat (Sachtleben Pigments Oy, Kemira Oyj Kemira Water, Eckart Pigments Ky ja Porin Prosessivoima Oy). Kartoitus on tehty ennen Porin Prosessivoima Oy:n rinnakkaispolttolaitoksen liittämistä jäähdytys- ja jätevesiviemäriverkkoon. Sachtleben Pigments Oy:n tärkeimmät jäähdytysveden käyttökohteet ovat - titaanidioksidin valmistus (pelkistys, kiteytys, haihdutus, hiekkajauhatus, suihkujauhatus sekä kompressorit, sähkömoottorit, vaihteistot, ym.) - rikkihapon valmistus - jätehapon väkevöinti - voimalaitokset Myös muiden laitosten (Eckart Pigments Ky ja Kemira Oyj Kemira Water) toiminnoissa tarvitaan jonkin verran jäähdytysvettä. Jäähdytys- ja sadevesilinjojen sekä vesimäärien kartoitus Kartoituksen perusaineistona käytettiin 14.2.1997 päivättyä kaaviota "Tehtaan sadevesi- ja jäähdytysvesilinjat kaivoineen" sekä pääosin 1960-luvulta peräisin olevia ja myöhempiä rakennekuvia tehtaan eri rakennus- ja laajennusvaiheista. Kuvien perusteella paikallistettiin tehtaan sisällä olevat jäähdytysvesikaivot ja selvitettiin niihin tulevat putkilinjat linjojen lähtöpisteisiin saakka. Samalla kartoitettiin pihaalueilla sijaitsevien sadevesikaivojen sijainti ja niiden vesien keräilyalueet. Jäähdytysvesikaivojen linjojen tunnistamisen jälkeen selvitettiin putkilinjojen vesimäärät prosessilaitteiden PI- ja virtauskaavioiden sekä automaatiojärjestelmien mittaustulosten avulla ja eräissä pienissä kohteissa erikseen mittaamalla, laskennallisesti tai kokemuksen perusteella. Tehdasalueen sadevedet johdetaan pääosin samoihin kohteisiin käytettyjen jäähdytysvesien kanssa. Sadeveden määrä arvioitiin neliömetrille satavan standardivesimäärän avulla: 12 mm sadetta 10 minuutissa, 35 mm:n rankkasade vuorokaudessa sekä vuosittainen sademäärä 800 mm. Jäähdytys- ja sadevesien puhtaus normaalioloissa Kokemäenjoesta otettavan, mekaanisesti puhdistetun veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta seurataan kerran viikossa otettavien näytteiden avulla. Sekä kiintoaine- että rautapitoisuus vaihtelevat voimak-
4 kaasti. Kiintoainepitoisuus on esimerkiksi jaksolla 28.8.2008 21.8.2009 vaihdellut välillä 1 65 g/m 3, keskiarvon ollessa 8,67 g/m 3. Jokiveden rautapitoisuus vaihteli vastaavasti välillä 0,33 4,01 g/m 3. Rautapitoisuuden keskiarvo oli 1,234 g/m 3. Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytys-, lauhde- ja sadevesien tarkkailussa ns. vanhojen selkeytysaltaiden päiväkoontanäytteestä analysoidaan arkipäivisin ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine-, rauta- ja titaanidioksidi-pitoisuus. Kuukausikoontanäytteestä määritetään alumiini-, fosfori-, kromi-, mangaani-, sinkki- ja sulfaattipitoisuus. Kolmen kuukauden koontanäytteestä määritetään antimoni-, elohopea-, kadmium-, kupari- ja vanadiinipitoisuus. RHT-viemärin uuden selkeytysaltaan päiväkoontanäytteestä analysoidaan arkipäivisin ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine-, rauta- ja titaanidioksidipitoisuus. Taustakuormituksen osuus jäähdytysvesien sisältämästä kiintoainepäästöstä on vaihdellut suuresti. Se on pienimmillään ollut suuruusluokkaa 50 % ja suurimmillaan 125 % päästöstä. Taustakuormituksen osuus rautapäästöstä on ollut suuruusluokkaa 30 40 %. Sisään otettavan veden mukana tuleva kiintoainemäärä on erityisesti kevät- ja kesäkuukausina hyvin merkittävä ylittäen tällöin jopa Kokemäenjokeen johdettavan kiintoainekuormituksen. Myös raudan taustakuormitus riippuu vuodenajasta ja sen määrä on huomattava. Jäähdytysvesistä aiheutuvan rautapäästön vaikutus Kokemäenjoen keskivirtaamaan suhteutettuna oli vuonna 2007 26 µg/l. Tehdyssä sadevesi- ja jäähdytysvesilinjojen vesimääräselvityksessä käytiin läpi selkeytysaltaalle johtavat putkilinjat kaivokohtaisesti. Samalla arvioitiin kyseisten vesijakeiden puhtausaste normaalioloissa. Todellisia epäpuhtauspitoisuuksia kaivo-/putkikohtaisesti ei ole käytettävissä, koska vesien sisältämä kiintoaine ja rauta määritetään vasta selkeytysaltaiden vedestä. Putkikohtaisen vesimääräselvityksen mukaan eniten (noin puolet) selkeytysaltaille johdettavasta vedestä tulee jätehapon väkevöinnistä (putki 12). Putken vesi sisältää tyhjökiteytysyksiköissä ja varsinaisissa haihdutusyksiköissä käytettyä vettä. Kyseisistä vesistä otetaan näyte kerran kuukaudessa sisäisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näytteistä määritetään ph, kloridi ja rauta. Rautapitoisuudet ovat viimeisen puolen vuoden aikana vaihdelleet välillä 1 6 mg/l. Vesimäärältään toiseksi merkittävin putki on tehtaan alkupäästä (kiteytyksestä, haihdutuksesta ja saostuksesta) tuleva putki (putki 2). Näitä vesiä ei tarkkailla. Ne on tehdyssä selvityksessä arvioitu puhtaiksi.
5 Jäähdytysvesien likaantumisriski Selvityksen toisessa vaiheessa tehtiin vesimäärien ja niiden puhtausasteen perusteella riskinarviointi jäähdytysvesien likaantumispotentiaalista kunkin jäähdytysvesien tuottajaosaston kanssa. Arvioinnissa käytiin läpi mahdolliset häiriötilanteet ja niiden vaikutus jäähdytysveden laatuun. Selvitykseen sisältyy putkikohtainen arviointi riskistä jäähdytysvesien likaantumiselle. Suurimmaksi riskiksi todettiin titaanidioksiditehtaan jätehapon väkevöintilaitoksen kahden tyhjökiteytyslinjan lauhdutus, josta voi joutua hapanta liuosta jäähdytysvesijärjestelmään. Riskin valvonta- ja hallintakeinona on molempien linjojen keräilysäiliöiden jatkuva phseuranta, joka tarvittaessa aiheuttaa hälytyksen ja laitteiden manuaalisen pysäytyksen sekä saattamisen normaalitilaan. Toinen merkittävä riski on titaanidioksiditehtaan alkupään prosessihaihduttimien sulkulauhduttimien jäähdytys, josta voi kulkeutua hapanta liuosta jäähdytysvesijärjestelmään. Riskin valvonta- ja hallintakeinona on haihduttamoiden keräilysäiliöiden jatkuva ph-mittaus, joka aiheuttaa hälytyksen ja laitteiden manuaalisen pysäytyksen sekä saattamisen normaalitilaan. Titaanidioksiditehtaan jäähdytysvedet johdetaan avo-ojan kautta selkeytysaltaille. Jäähdytysvesiputkien purkupaikoissa avo-ojaan on jatkuva kameravalvonta hapanliuoksen aiheuttaman jäähdytysveden sameudenmuutoksen havaitsemiseksi, sekä avo-ojassa jatkuva phmittaus, joka tarvittaessa käynnistää neutralointikalkin syötön avoojaan. Kalkin syötön käynnistys aiheuttaa myös hälytyksen automaatiojärjestelmään, jonka jälkeen aloitetaan häiriötilanteen aiheuttajan selvittäminen. Sadevesi- ja jäähdytysvesilinjoihin on liitetty tehdasalueen eri muutos- ja laajennusvaiheissa lisäkohteita, kuitenkin niin, että selkeästi likaiset/happamat vedet on aina liitetty tehtaan prosessivesien käsittelyjärjestelmään. Tehdyn selvityksen perusteella päivitetään tehtaan sadevesi- ja jäähdytyslinjojen kaaviokuva vastaamaan nykytilannetta. Selvitystä ja sen pohjalta päivitettyä kaaviokuvaa käytetään lähtöaineistona uusia muutoksia suunniteltaessa, ottaen huomioon mahdollisuudet puhtaiden ja likaisten vesien erottamiseen. Selkeytysaltaiden erotustehokkuus Sachtleben Pigments Oy ottaa sekä jäähdytysveden että prosessiveden valmistukseen tarvittavan raakaveden Pihlavanlahdesta. Jäähdytysvesi johdetaan rantapumppaamoon, jossa se suodatetaan mekaanisesti rakosuodattimilla ja johdetaan edelleen käyttökohteisiin.
6 Pihlavanlahdesta otettava vesi sisältää kiintoainetta ja rautaa, joiden määrät vaihtelevat suuresti vuodenajasta, sateista, mahdollisista joen ruoppauksista ym. johtuen. Selkeytysaltaiden puhdistustehokkuutta on sen vuoksi vaikea yksikäsitteisesti määrittää ja puhtaiden vesien erottamisella saavutettavaa päästöjen vähenemistä on vastaavasti vaikea arvioida. Heinäkuussa 2009 käyttöön otettu uusi RHT-viemärin vesien selkeytysallas vähentää vanhoille selkeytysaltaille johdettavan veden määrää, mikä pidentää veden viipymäaikaa altaissa. Tästä mahdollisesti aiheutuvaa altaiden erotustehokkuuden paranemista seurataan tarkkailuohjelman mukaisilla analysoinneilla. Viemärilinjastojen eriyttämisestä aiheutuvat kustannukset Nykyistä putkilinjastoa ei voida ilman mittavia investointeja muuttaa siten, että puhtaat ja riskialttiit jäähdytysvesijakeet eriytettäisiin toisistaan. Esimerkiksi Porin Prosessivoima Oy:n jäähdytysvesien johtamista Pihlavanlahteen ratkaistaessa laskettiin kolmen eri teknisen ratkaisun kustannukset: Oman, voimalaitokselta suoraan Pihlavanlahteen johtavan viemärilinjan kustannusarvio oli yli 1 000 000 euroa, uuden selkeytysaltaille johtavan osittaisen rinnakkaisviemärin kustannusarvio oli 879 000 euroa ja toteutetun vaihtoehdon, uudelle selkeytysaltaalle johtavan osittaisen rinnakkaisviemärin kustannusarvio oli 699 000 euroa. ASIAN KÄSITTELY Täydennykset Lausunnot Hakija on täydentänyt selvitystä 29.1.2009. Selvitystä on lisäksi ympäristölupaviraston pyynnöstä täydennetty 2.7.2009 ja 24.8.2009. Selvityksestä on pyydetty lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta ja Porin kaupungin ympäristölautakunnalta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että lupamääräyksessä on edellytetty luvan saajan yhdessä alueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa tekevän Pihlavanlahteen johdettavista jätevesistä selvityksen siitä, mistä vesijakeista päästöt johtuvat, voitaisiinko vesiä johtaa muuhun käsittelyyn ja voitaisiinko päästöjä vähentää johtamalla pelkästään jäähdytykseen käytetyt likaantumattomat vedet selkeytysaltaiden ohi Pihlavanlahteen. Selvityksessä on varsin hyvin kartoitettu virtaamia eri pisteissä ja niiden kautta kulkevien vesien likaantumispotentiaalia tietyissä häiriötilanteissa. Selvitys on hyödyllinen pohjatyö lupamääräyksen 12. mukaisen selvityksen laadinnassa, mutta ei sellaisenaan vastaa sitä. Toiminnanharjoittajan tulisi täydentää selvitystä tiedoilla kuormituk-
7 sen olennaisimmista lähteistä yrityksittäin ja prosesseittain sekä suunnitelmalla pelkästään jäähdytykseen käytettävien likaantumattomien vesien johtamisesta selkeytysaltaiden ohi Pihlavanlahteen. Täydennettynä selvitys mahdollistaisi myös kuormituksen yrityskohtaisen erottelun esimerkiksi E-PRTR-raportoinnin edellyttämällä tavalla. Lisäksi jäähdytykseen käytettyjen likaantumattomien vesien johtaminen käsittelyn ohi todennäköisesti mahdollistaisi korkeamman reduktion käsittelyssä. Porin kaupungin ympäristötoimen johtajan lausunnossa on katsottu, että selvityksessä on esitetty riittävällä tavalla eri jätevesijakeiden syntypaikat, määrät ja arvio niiden puhtaudesta ja todettu, että jäähdytykseen käytettyjä likaantumattomia vesiä ei ilman mittavia investointeja voida johtaa selkeytysaltaiden ohi Pihlavanlahteen. Tehdasalueelta johdetaan Pihlavanlahteen selkeytysaltaiden kautta jäähdytysvesien lisäksi erilaisia pesu-, ylivuoto- ja hulevesiä. Vaikka Pihlavanlahteen johdettavaa kuormitusta on pidetty vesien suuren määrän ja purkuvesistön hyvien laimenemisolosuhteiden vuoksi vähäisenä, ne muodostavat tällä hetkellä suurimman osan toiminnan vesistökuormituksesta. Tehdasalueella tulee erilaisten rakennus- ja saneeraustoimien yhteydessä pyrkiä ohjaamaan käsittelyyn sekä mahdolliset uudet että olemassa olevat vesijakeet entistä selkeämmin likaantuneisuutensa perusteella. Toiminnanharjoittaja on ympäristöluvassa määrätty tekemään vuoden 2015 loppuun mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa tällöin esittämään selvitys toimenpiteistä, joilla Pihlavanlahteen kohdistuvaa kuormitusta tullaan vähentämään. Jatkossa Pihlavanlahteen johdettaville vesille on asetettava raja-arvot kiintoaine- ja rautakuormituksen lisäksi muidenkin metallien sekä sulfaatin aiheuttamalle kuormitukselle. Hakijan vastine Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Ympäristöluvan velvoitteen johdosta kesällä ja syksyllä 2008 tehty jäähdytys- ja sadevesien kartoitus kattoi kaikki alueen toiminnanharjoittajat. Kartoitus kuvasi tilannetta ennen Porin Prosessivoima Oy:n rinnakkaispolttolaitoksen kytkemistä jäähdytys- ja jätevesiviemäriverkkoon. Tehdyn vesimääräselvityksen perusteella suoritettiin jätevesiä ja niiden likaantumispotentiaalia koskeva riskienarviointi kunkin jäähdytysvesijakeen tuottajaosaston kanssa. Vaikka lausunnossa edellytetty kuormitustieto jo sisältyy toimitettuun selvitykseen, selvityksen sisällön eritteleminen lähteittäin ja prosesseittain esimerkiksi kaaviokuvin on mahdollista tehdä vuoden 2009 loppuun mennessä. Selvityksen perusteella nykyistä putkilinjastoa ei ole mahdollista ilman mittavia investointeja muuttaa siten, että puhtaat ja riskialttiit jäähdytysvesijakeet voitaisiin eriyttää toisistaan.
8 Porin kaupungin ympäristötoimen johtajan lausunto Selvityksessä ei ole otettu kantaa kuormituksen vähenemiseen mahdollisten putkilinjastomuutosten yhteydessä, koska selvityksen aikana selkeästi havaittiin, että nykyisten puhtaiden ja riskialttiiden jäähdytysvesijakeiden eriyttäminen toisistaan ei ole teknistaloudellisesti mahdollista. On myös huomattava, että vaikka Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytys- ja valumavesien määrät vuonna 2008 kasvoivat vuoteen 2007 verrattuina, vesien sisältämän kiintoaineen ja raudan määrät alittivat luparajat. Muille metalleille ja sulfaatille ei ole tarpeen asettaa erillisiä raja-arvoja, koska ne kuuluvat osana tehtaan jätevesien nykyiseen kattavaan päästöjen tarkkailuohjelmaan. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hyväksyy esitetyn selvityksen ympäristölupaviraston 31.12.2007 antaman Kemira Pigments Oy:n Porin tuotantolaitosten toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 50/2007/2 lupamääräyksessä 12. tarkoitetuksi selvitykseksi. Ympäristölupavirasto päättää selvityksen johdosta täydentää em. ympäristölupaa lisäämällä lupamääräyksiin uudet määräykset 10 a) ja 12 a) seuraavasti: 10 a) Raaka-aineiden, kemikaalien, sivutuotteiden ja valmiiden tuotteiden sekä tehdasalueelle laskeutuneen pölyn pääsy sade- ja sulamisvesien mukana sadevesiviemäreihin ja edelleen selkeytysaltaiden kautta Pihlavanlahteen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti pitämällä tehdasalue puhtaana. Sadevesikaivojen vesien keräilyalueille onnettomuus- ja häiriötilanteissa tai kuljetusten yhteydessä varisseet tai vuotaneet aineet on siivottava viipymättä pois. Luvan saajan on vuoden 2009 ympäristönsuojelun vuosiraportin yhteydessä esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristölautakunnalle selvitys järjestelyistä ja toimenpiteistä edellä tarkoitettujen päästöjen ehkäisemiseksi. 12 a) Luvan saajan on vuoden 2009 loppuun mennessä esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtainen, vesimäärien mittauksiin sekä kiintoaineen, raudan ja sulfaatin pitoisuusmittauksiin perustuva selvitys siitä, kuinka suuri osuus jäähdytys- ja sadevesien mukana Pihlavanlahteen johdettavista päästöistä on peräisin kustakin alueella toimivasta yhtiöstä. - - - - - - - - - - - - - - Ympäristölupavirasto täydentää lisäksi lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 tehtävän hakemuksen sisältöä koskevaa määräystä lisäämällä siihen kolmannen kappaleen seuraavasti:
9 Hakemukseen tulee sisältyä teknistaloudellinen selvitys likaantuneimpien vesijakeiden johtamiseksi puhdistamolle ja puhtaiden sade- ja jäähdytysvesien johtamiseksi selkeytysaltaiden ohi Pihlavanlahteen ja arvio toimenpiteiden vaikutuksesta Pihlavanlahteen johdettaviin päästöihin. Selvityksen tulee perustua edustavaan mittausaineistoon jäte-, jäähdytys- ja sadevesien sisältämistä epäpuhtauksista eri lähteistä, käytettävän jäähdytysveden ns. taustapitoisuuksista sekä arvioihin selkeytysaltaisiin johdettavien vesimäärien alentumisen vaikutukseen altaiden erotustehokkuuksiin. RATKAISUN PERUSTELUT Selvityksessä on kartoitettu selkeytysaltaisiin johtavien viemäreiden ja niihin johtavien putkilinjojen vesimäärät riittävällä tarkkuudella. Eri viemäreistä selkeytysaltaisiin johdettavan veden sisältämien epäpuhtauksien pitoisuuksia on analysoitu vain yhdestä viemäristä, jossa esim. rautapitoisuudet ovat vaihdelleet merkittävästi. Luotettavan kuormitusarvion ja päästöjä pienentävien toimenpiteiden suunnittelun pohjaksi tarvitaan tiedot kaikkien viemärien veden epäpuhtauspitoisuuksista. Myös Pihlavanlahdesta otettavan raakaveden sisältämien epäpuhtauksien pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti, minkä vuoksi luotettavaa tietoa selkeytysaltaiden erotustehokkuudesta ja mahdollisesti toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksista siihen on vaikea määrittää. Selvitys osoittaa kuitenkin, että puhtaiden vesien erottamiseksi ei ole osoitettavissa nopeasti toteutettavia, kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka varmuudella merkittävästi vähentäisivät päästöjä. Selvitystä on siksi pidettävä tässä vaiheessa riittävänä. Lupamääräysten muutoksilla ei ole vaikutusta luvan myöntämisedellytyksiin. Lupamääräysten perustelut 10 a). Ympäristölupahakemuksessa ja selvityksessä esitettyjen tietojen perusteella merkittävä osa selkeytysaltaiden kautta Pihlavanlahteen johdettavista päästöistä aiheutuu hajapäästöinä tehdasalueelle varisevista tai laskeutuvista aineista kuten rautasulfaatista ja titaanidioksidista, jotka huuhtoutuvat selkeytysaltaille johtaviin sadevesiviemäreihin. Tehdasalueen huolellisella puhtaanapidolla voidaan siten ehkäistä sade- ja sulamisvesien mukana Pihlavanlahteen johdettavia päästöjä. Valvontaviranomaisille toimitettavaksi määrätty selvitys asian johdosta tehdyistä ja tehtävistä toimenpiteistä on tarpeen toimenpiteiden riittävyyden varmistamiseksi. 12 a). Hakija on vastineessaan todennut, että selvityksen perusteella on mahdollista eritellä valvontaa ja E-PRTR-raportointia varten riittävällä tarkkuudella yrityskohtaisesti Pihlavanlahteen johdettavat pääs-
10 töt. Selvitys on tarpeen päästöjen yhtiökohtaisen raportoinnin kehittämiseksi. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esitettävää selvitystä koskeva määräys Pihlavanlahteen johdettavat päästöt ovat sulfaatti- ja mangaanipäästöjä lukuun ottamatta nykyisin suuremmat kuin tehtaan jätevedenpuhdistamon kautta Preiviikinlahden puolelle johdettavat päästöt. Jätevesistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on tarpeen tarkemmin selvittää edellytykset Pihlavanlahteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi. Toiminnanharjoittaja on Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttaman jäähdytysvesimäärän kasvun vuoksi rakentanut näitä ja muita RHT-viemärissä johdettavia vesiä varten uuden selkeytysaltaan, jonka käyttöönotto vähentää vanhoihin selkeytysaltaisiin johdettavia vesimääriä. Tämän odotetaan parantavan vanhojen altaiden erotustehokkuutta. Koska allas on vasta otettu käyttöön, on viemäröintijärjestelmän mahdollisten muutosten suunnittelua varten tarpeen saada kokemuksia uuden altaan vaikutuksista viemärijärjestelmän ja vanhojen altaiden toimintaan. Lisäksi on tarpeen tarkemmin selvittää altaille johdettavaa kuormitusta ja mahdollisuuksia sen vähentämiseen yhtiö- ja prosessikohtaisesti ottaen huomioon myös häiriötilanteissa aiheutuvien päästöjen hallinta sekä mahdollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Asian vaatimien lisäselvitysten laajuuden vuoksi on perusteltua, että selvitykset esitetään lupamääräysten tarkistamista koskevassa ympäristölupahakemuksessa ja mahdolliset raja-arvot Pihlavanlahteen johdettavien vesien sisältämille epäpuhtauksille asetetaan sen johdosta tehtävässä ympäristölupapäätöksessä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 42, 43 ja 55 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 290 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti.
11 Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentissa tarkoitetusta ympäristöluvan täydentämisestä, mistä peritään maksu asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "I Päätökset, Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset ympäristöluvat" muun ympäristölupa-asian käsittelyä koskevan alakohdan 5. mukaisesti. Maksu määräytyy tällöin luvan käsittelyn vaatiman työmäärän mukaan. Asian käsittelyyn on käytetty 30 h ja tuntitaksa on 43 euroa/h.
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Mika Seppälä Lea Siivola Seppo Aspelund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä (puheenjohtaja), Lea Siivola (tarkastava jäsen) ja Seppo Aspelund. Asian on esitellyt Seppo Aspelund. SA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.10.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.