Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala
Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat (Edzard 2003: 26) Persoona Elollisuus / elottomuus Luku Ulottuvuus Aikamuoto-aspekti Modaalisuus Transitiivisuus
Verbit Transitiivisuus Ei aina selkeää leksikaalista transitiivisuusoppositiota (Foxvog 2010: 61 62). ús = kuolla; tappaa lú ba-úš /lú+0 ba+úš+0/ mies kuoli lugal-e lú ba-an-úš /lugal+e lú ba+n+úš+0/ kuningas tappoi miehen
Yhdysverbit Saavat pakollisen suoran tai epäsuoran objektin, mutta saattavat silti taipua intransitiivisina. ki áĝ šu tag pa è rakastaa koristella tuoda esiin Vain jälkiosa taipuu, esim. ki áĝ-ĝá rakastettu
Verbivartalot (1/2) Sumerin verbivartalot jaetaan perinteisesti neljään luokkaan (1) Säännölliset verbit (2) Reduplikoivat verbit
Verbivartalot (2/2) (3) Alternoivat verbit (Engl. alternating class) (4) Suppleettiset verbit
Aikamuoto aspektit (1/2) Indikatiivissa kaksi aikamuoto-aspektia, ns. ḫamṭu- ja marûkonjugaatiot. Ḫamṭu on käännetty yleensä akkadissa preteritiksi, marû preesensiksi: ì-ĝen-en al-li-ik menin (ḫamṭu) ì-du-un al-la-ak menen (marû) Konjugaatioiden ero oli kuitenkin aspektuaalinen: perfektiivi (H) ~ imperfektiivi (M) Futuurin tunnus /ed/, liittyy marû-konjugaatioon.
Aikamuoto aspektit (2/2) Thomsen (1984: 120 121) Ḫamṭu ilmaisee tiloja ja tekojen seurauksia, tai toimintoja jotka ovat päättyneet ennen viittaushetkeä = perfektiivi Marû ilmaisee tapahtumia jotka eivät vielä ole tapahtuneet, ottamatta kantaa siihen onko tapahtuma jo alkanut vai alkaako se tulevaisuudessa = imperfektiivi bé-ĝar-ré-éš /bi+n+ĝar+eš/ he asettivat sen (sille) e-ĝá-ĝá-ne /i+b(i)+ĝa.ĝá+ene/ he olivat asettamassa sitä (sille)
Esimerkkejä gù-dé-a gal mu-zu gal ì-ga-túm-mu /gudea gal mu+n+zu gal i+ga+túm+e/ Gudea on kokenut suuria asioita, ja nyt hän on toteuttava ne (Gudea Cyl. A VII 9 10) ma-gur 8 -ra-na ĝìri nam-mi-gub kur-ku 4 ì-si-il-e /ma.gur 8 -ani-a ĝìri na+ì+bi+n+gub kur.ku 4 ì-si.il-e/ Hän astui veneeseen (ja) on nyt rikkova aaltoja (Gudea Cyl. A II 4 6)
Reduplikaatio (1/2) Reduplikaatio on sumerissa produktiivinen keino ilmaista kieliopillisia distinktioita (vrt. nominit erin ~ erin-erin) Partiaalisen marû-reduplikaation lisäksi verbeissä esiintyy ḫamṭu-vartalon täydellistä reduplikaatiota. Merkitykset: Intensifikaatio, iteratiivisuus?, intransitiivisen subjektin tai transitiivisen objektin monikollisuus. in-dab 5 -(dab 5 ) /i+n+dab.dab/ hän vangitsi heidät (kaikki?) ì-záh-(záh)-eš /i+záh.záh+eš/ he (kaikki?) katosivat
Reduplikaatio (2/2) Morfofonologiset yksityiskohdat epäselviä Partiaalinen vai totaalinen reduplikaatio? Syllabisesti kirjoitetuista teksteistä voidaan päätellä eri mahdollisuuksia: TUKU.TUKU tu-ut-ke CVCV+CVCV HAL.HAL hal-ha CVC+CVC LAH.LAH la-la-ah CVC+CVC ZALAG.ZALAG zal-zalag CVCVC+CVCVC
Finiittiverbin rakenne 1 [modaali] 2 [konjugaatioprefiksit] 3 [dimensionaaliprefiksit] 4 [persoonaprefiksit] 5 [verbivartalo] 6 [persoonasuffiksit] 7 [syntaktiset suffiksit] ḫa-mu-ra-ab-šúm-e-a 1 2 3 4 5 6 7
Ḫamţun persoonataivutus (1/3) INTRANSITIIVI Subjektia merkitään persoonaprefikseillä (Sarja I) ì-šub-en ì-šub ì-šub-šub putosin; putosit hän putosi; se putosi ne putosivat
Ḫamţun persoonataivutus (2/3) TRANSITIIVI Objektia merkitään persoonasuffikseilla (Sarja I) Subjektia merkitään persoonaprefikseillä Yksikkö 1. pers. { }, V 2. pers. {e}, e 3. pers. inh. {n}, Vn 3. pers. ei-inh. {b}, Vb Kirjoitetaan Monikon 1. ja 2. persoonan prefiksejä ei tunneta. Monikon kolmas persoona sekundaarinen {n eš}
Ḫamţun persoonataivutus (3/3) mu-un-šub-en hän pudotti minut /mu+n+šub+en/ /V+hän+pudotti+minut mu-ù-šub /mu+ +šub+0/ minä pudotin sen/hänet /V+minä+pudotti+sen/ mu-dù /mu+n+dù+0/ hän rakensi sen /V+hän+rakensi+sen/
Konjugaatioprefiksit ì mu ba bí al Neutraaliprefiksi. Merkitys epäselvä. Ventiivi: painottaa agentiivisuutta; ilmaisee tekemisen suuntaa puhujaan päin. Ientiivi: painottaa kokijan passiivisuutta; ilmaisee tekemisen suuntaa puhujasta poispäin. obliikviobjekti, ei-inh. epäsuora obekti statiivi (ei voi esiintyä muiden prefiksien kanssa)
Konj. pref. esimerkkejä mu-ĝen hän tuli tänne akk. illikam ba-ĝen hän meni pois akk. illik ì-ĝen hän kulki akk. illik mu-un-šub hän pudotti sen akk. ikruršu ba-šub putosi/pudotettiin akk. ikkarir bí-in-šub pani sen putoamaan akk. ušakriršu ukarriršu al-šub pudonnut (stat.) akk. karir
Dimensionaaliprefiksit DATIIVI KOM. ABIL. TER/ABL LOKAT. minä ma mu-da mu-ši mu (ven.) sinä ra e-da e-ši ri hän na n-da n-ši ni bí (obl.) se ba (ient.) b-da b.ši / ta datiivi: komit: ter: abl: lok: minulle, sinulle, hänelle kanssani, kanssasi / kykenen, kykenet luokseni, luoksesi, sinne sieltä luonani, luonasi / minut, sinut, hänet
Esimerkkejä DATIIVI ma-an-de 6 /ma+n+de+0/ mu-na-dù /mu+na+n+du+0/ hän toi sen minulle hän rakensi sen hänelle KOMITAIIVI mu-da-gub /mu.da+gub+0/ hän palveli minua (kirj. seisoi rinnallani)
Esimerkkejä TERMINATIIVI/ABLATIIVI mu-ši-ĝen-en /mu+b.ši+ĝen+en/ minä menin sinne /V+sinne+menin+minä/ mu-ub-ta-ĝen-en /mu+b.ta+ĝen+en/ minä tulin sieltä /V+sieltä+tulin+minä/
Esimerkkejä LOKATIIVI/KAUSATIIVI mu-na-ni-dù /mu+na+ni+n+dù+0/ hän rakensi sen hänelle (siellä) mu-ra-ni-šúm /mu+ra+ni+ +šum+0/ laitoin hänet antamaan sen sinulle
Nominalisoiva suffiksi {a} Voidaan lisätä finiittiverbin loppuun, jolloin verbi nominalisoituu ja sitä voidaan taivuttaa substantiivina. mu-na-dù mu-na-dù-a hän rakensi sen hänelle (joka) rakensi sen hänelle mu-na-dù-a-gin 7 -àm on kuin hän, joka rakensi sen hänelle /mu+na+n+dù+0+a+gin+am/