Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Samankaltaiset tiedostot
Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Runkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.

KARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

Runkokoulutus (3kk) Vähintään 3 kk palvelua tulee suorittaa jollakin kirurgisella erikoisalalla tai anestesiologian ja tehohoidon erikoisalalla.

REUMATOLOGIA

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (eriytyvä koulutus 80 tuntia + runkokoulutus 60 tuntia)

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

NEUROLOGIA. Tavoitteet

SISÄTAUDIT. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

KÄSIKIRURGIA

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

LASTENTAUDIT. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Heikinheimo KLL/Lasten ja nuorten klinikka PL 281, HUS,

GASTROENTEROLOGIA. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. Sisätautien runkokoulutus

Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) Ks. kirurgian alojen runkokoulutus

NEUROKIRURGIA

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

SYÖPÄTAUDIT

KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE

KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO

KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA

Ilmoittaudu lääketieteellisessä tiedekunnassa neurologian koulutusohjelmaan.

PSYKIATRIA. Vastuuhenkilöt: Psykiatrian erikoisalojen runkokoulutus Prof. Erkki Isometsä Puh. (09) ,

OIKEUSLÄÄKETIEDE

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

FYSIATRIA. Vastuuhenkilö: Dos. Mats Grönblad KLL/Fysiatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE

LASTENPSYKIATRIA

OIKEUSPSYKIATRIA

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Vastuuhenkilö: Prof. Erkki Vilkman Foniatrian poliklinikka, Haartmaninkatu 4 E, PL 220, HUS, Puh. (09) ,

TERVEYDENHUOLTO

SUU- JA LEUKAKIRURGIA

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. TAYS, neuroalat ja kuntoutus

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTENNEUROLOGIA. Vastuuhenkilö:

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

alaan kuuluvien diagnostisten toimenpiteiden ja muiden tutkimusten indikaatiot ja tulkinnan

IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA

Sairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:

YLEISLÄÄKETIEDE

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

NUORISOPSYKIATRIA

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Päivitetty TDKN E 2 a

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Jouko Jalonen

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

LIIKUNTALÄÄKETIEDE

ERIKOISTUMINEN NEUROLOGIAAN ITÄ SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen OPS

Runkokoulutus ( 2 v 3 kk) Kts. Kirurgian alojen runkokoulutus. Runkokoulutus ja eriytyvä koulutus on suoritettava pääsääntöisesti eri sairaaloissa.

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. HLL-tutkinnon laillistuspvm (Valviran todistus liitteeksi)

Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka. Henkilötunnus Puhelin päivisin Sähköposti. LL-tutkintopvä Laillistuspvä Opinto-oikeuspvä

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

Yliopistokoulutukseen kuuluu jatkuva sädeturvakoulutus työpaikkakoulutuksena. Oppimateriaalina toimii säteilylainsäädäntö soveltuvin osin.

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

On suositeltavaa, että erikoistuvalla lääkärillä on eriytyvään koulutukseen hakeutuessaan suoritettuna koulutukseen sisältyvä runkokoulutus.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

LOKIKIRJA. Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi. Ilmoittautunut koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Nimi

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

YLEISLÄÄKETIEDE (Kansanterveystieteen laitos)

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

SILMÄTAUDIT

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

ERIKOISTUMINEN NEUROLOGIAAN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA JA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.

Eriytyvä koulutus (3 v) Verisuonikirurgian eriytyvä koulutus suoritetaan yliopistosairaalassa.

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. HYKS Neurologian klinikka PL HUS

Opinto-opas , Erikoislääkärikoulutus ja perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

PLASTIIKKAKIRURGIA

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

KLIININEN KEMIA Vastuuhenkilö: Prof. Pirkko Vihko. Kliinisen kemia yksikkö, Haartmaninkatu 8, huone A423b. PL 63, Helsingin yliopisto

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSOPAS

Helsingin yliopisto Kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutusohjelma

Terveyskeskussopimukset

Lääketieteellinen tiedekunta. Opinto-opas Erikoislääkärikoulutus

I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET lukuvuosille

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

Transkriptio:

2011-2009 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 7 2493, tapani.salmi@hus.fi Tavoitteet Erikoistuva kykenee koulutuksen päättyessä vastaamaan lokikirjaan kirjattujen kliinisen neurofysiologian alan tutkimusten suorittamisesta ja tulkinnasta. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (6 kk) Kliinisen neurofysiologian runkokoulutus kestää 6 kk, joka tulee suorittaa neurologian erikoisalalla, tästä 3 kk voidaan korvata valinnaisesti lastenneurologialla neurokirurgialla. Eriytyvä koulutus (3 v 9 kk) Eriytyvä koulutus annetaan pääsääntöisesti runkokoulutuksen jälkeen yliopistosairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla muussa tiedekunnan hyväksymässä opetuspaikassa. Ellei jälkimmäinen sairaala ole yliopistosairaala, sen antamaa koulutusta hyväksytään enintään yksi vuosi. Yliopistosairaalapalvelua vaaditaan näin ollen vähintään 2 v 9 kk. Eriytyväksi koulutukseksi voidaan hyväksyä myös enintään 6 kk päätoimista tutkimustyötä kliinisen neurofysiologian alalla. Eriytyvä koulutus koostuu eri kliinisen neurofysiologian alan osa-alueista (moduulipohjainen koulutus). Vastuuhenkilö nimeää kullekin erikoistuvalle henkilökohsen ohjaajan eriytyvän koulutuksen ajaksi. Eriytyvä koulutus tarjoaa erikoistuvalle erikoislääkärin tarvitsemat tiedot, dot, valmiudet ja asenteet kliinisen neurofysiologian osa-alueilla. Koulutuksen kliiniset tavoitteet on yksityiskohsesti lueteltu erikoistuvan lokikirjan liitteenä. Keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien hallinta. 2. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien käyttö diagnostiikassa, tulosten kliinisen merkityksen arviointi. 3. Kliinisen neurofysiologian osaston toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä osaston henkilökunnan ohjaus ja opettaminen. 4. Erikoisalan tieteellisen tutkimustyön periaatteiden ymmärtäminen, tulosten tulkinta ja valmiudet tieteellisen tutkimustyön suorittamiseen. 5. Riittävä niiden erikoisalojen tuntemus, jotka käyttävät kliinisen neurofysiologian palveluja. 6. Perehtyminen terveydenhuollon hallintoon. Erikoistumisvirat: 2 sairaalalääkärin virkaa HUSLAB, Kliinisen neurofysiologian vastuualue. Ohjelmaan otettavien lääkärien valinnasta päättää vastuuhenkilö. Tultuaan otetuksi koulutukseen erikoistuva laatii yhdessä vastuuhenkilön kanssa henkilökohsen koulutussuunnitelman. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (60 tuntia) Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on hankittava vähintään 80 tuntia. Kliinisen neurofysiologian erikoisalan teoreettisessa koulutuksessa perehdytään keskeisiin erikoisalan

alueisiin. Erikoistuva voi käyttää hyväkseen yliopistojen järjestämien kurssien lisäksi erikoislääkäriyhdistysten koulutustilaisuuksia, joiden sisältö ja laajuus vastaavat teoreettisen kurssimuotoisen opetuksen tavoitteita. Lähijohtajakoulutus (30 opintopistettä) Koulutuksen rungon muodostaa johtamisportfolio, johon kirjataan henkilökohset tavoitteet, omat havainnot työpaikalta ja siihen liittyvä pohdinta, merkinnät tapaamisista ohjaajien kanssa, kerätty palaute sekä koulutusohjelman mukaiset tehtävät ja opintosuoritteet. Koulutukseen lasketaan hyväksi perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen kuuluva hallinnollinen koulutus. Koulutukseen kuuluvat myös kirjallisen esityksen opetus, harjoitus ja hyväksytty suoritus. Sen lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kaikille erikoisaloille yhteistä kaksipäiväistä lähiopetusjaksoa sekä vähintään kaksi erikoisalakohsta lähiopetuspäivää ( 4 iltapäivää) (yht. 10 op), itsenäisten kehittymistehtävien laadinta ja kirjallisuusosio. Koulutuksen voi suorittaa 2-6 vuoden aikana. 10 lähiopetuspäivää = 10 op Kehittymistehtävät 10 op Kirjallisuustehtävät 5 op Portfolio 5 op Lisätietoja: www.med.helsinki.fi/erikoislaakari/johtamiskoulutus ja http://blogs.helsinki.fi/lahijohtajakoulutus. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Ohjaaja ohjaa ja arvioi erikoistuvan edistymistä päivittäin työsuoritusten ja kahdenkeskisten keskustelujen perusteella. Kouluttaja käy arviointi- ja kehittämiskeskustelun erikoistuvan kanssa säännöllisesti 2-3 kertaa lukukauden aikana. Kouluttajan ja vastuuhenkilön kanssa käydyistä keskusteluista tehdään merkinnät erikoistuvan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään lokikirjaa portfoliota. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Chiappa K.H. (Ed.): Evoked potentials in clinical medicine (Raven Press) 2. Kimura J. (Ed.): Electrodiagnosis in diseases of nerves and muscles: Principles and practice (Davis Co.) Brown W.F., Aminoff M.J. & Bolton C.F. (Eds): Neuromuscular function and disease: Basic, clinical and electrodiagnosis aspects (Saunders) Dumitru D., Zwarts M.J. & Amato A.A.: Electrodiagnostic medicine (Hanley & Belfus) 3. Steward J.D. (Ed.): Focal peripheral neuropathies (Elsevier) 4. Niedermeyer & Lopes da Silva (Eds.): Electroencephalography (Lippincott, Williams, Wilkins) Daly D.D. & Pedley T.A. (Eds.): Current practice of clinical electroencephalography (Raven Press) 5. Partanen J. ym. (toim): Kliininen neurofysiologia (Duodecim) Unirekisteröintien osalta soveltuvin osin 6. Kryger et al: Principles and practice of sleep medicine (Saunders) Chokroverty: Clinical companion to sleep disorders medicine (Butterworth-Heinemann) EEG-kuvastoina suositellaan käytettäväksi: 1. Stockard-Pope, Werner & Bickford: Atlas of neonatal electroencephalography 2. Bloome: Atlas of pediatric electroencephalography 3. Bloome & Kaibara: Atlas of adult electroencephalography

4. Lüders & Noahtar: Atlas and classification of electroencephalography Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Clinical Neurophysiology 2. Journal of Clinical Neurophysiology 3. Muscle and Nerve 4. Neurology (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) 5. Suomen Lääkärilehti, Duodecim (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2009-2007 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 7 2493, tapani.salmi@hus.fi Tavoitteet Erikoistuva kykenee koulutuksen päättyessä vastaamaan lokikirjaan kirjattujen kliinisen neurofysiologian alan tutkimusten suorittamisesta ja tulkinnasta. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (6 kk) Kliinisen neurofysiologian runkokoulutus kestää 6 kk, joka tulee suorittaa neurologian erikoisalalla, tästä 3 kk voidaan korvata valinnaisesti lastenneurologialla neurokirurgialla. Eriytyvä koulutus (3 v 9 kk) Eriytyvä koulutus annetaan pääsääntöisesti runkokoulutuksen jälkeen yliopistosairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla muussa tiedekunnan hyväksymässä opetuspaikassa. Ellei jälkimmäinen sairaala ole yliopistosairaala, sen antamaa koulutusta hyväksytään enintään yksi vuosi. Yliopistosairaalapalvelua vaaditaan näin ollen vähintään 2 v 9 kk. Eriytyväksi koulutukseksi voidaan hyväksyä myös enintään 6 kk päätoimista tutkimustyötä kliinisen neurofysiologian alalla. Eriytyvä koulutus koostuu eri kliinisen neurofysiologian alan osa-alueista (moduulipohjainen koulutus). Vastuuhenkilö nimeää kullekin erikoistuvalle henkilökohsen ohjaajan eriytyvän koulutuksen ajaksi. Eriytyvä koulutus tarjoaa erikoistuvalle erikoislääkärin tarvitsemat tiedot, dot, valmiudet ja asenteet kliinisen neurofysiologian osa-alueilla. Koulutuksen kliiniset tavoitteet on yksityiskohsesti lueteltu erikoistuvan lokikirjan liitteenä. Keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien hallinta. 2. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien käyttö diagnostiikassa, tulosten kliinisen merkityksen arviointi. 3. Kliinisen neurofysiologian osaston toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä osaston henkilökunnan ohjaus ja opettaminen. 4. Erikoisalan tieteellisen tutkimustyön periaatteiden ymmärtäminen, tulosten tulkinta ja valmiudet tieteellisen tutkimustyön suorittamiseen. 5. Riittävä niiden erikoisalojen tuntemus, jotka käyttävät kliinisen neurofysiologian palveluja. 6. Perehtyminen terveydenhuollon hallintoon. Erikoistumisvirat: 2 sairaalalääkärin virkaa HUSLAB, Kliinisen neurofysiologian vastuualue. Ohjelmaan otettavien lääkärien valinnasta päättää vastuuhenkilö. Tultuaan otetuksi koulutukseen erikoistuva laatii yhdessä vastuuhenkilön kanssa henkilökohsen koulutussuunnitelman.

Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (60+20 tuntia) Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on hankittava vähintään 80 tuntia. Se jakautuu kaikille erikoisaloille yhteisiin opintoihin, joiden laajuus on vähintään 20 tuntia ja joiden aihepiireihin kuuluvat terveydenhuollon organisaatio ja suunnittelu, terveydenhuollon hallinto sekä terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kliinisen neurofysiologian erikoisalan teoreettisessa koulutuksessa perehdytään keskeisiin erikoisalan alueisiin. Erikoistuva voi käyttää hyväkseen yliopistojen järjestämien kurssien lisäksi erikoislääkäriyhdistysten koulutustilaisuuksia, joiden sisältö ja laajuus vastaavat teoreettisen kurssimuotoisen opetuksen tavoitteita. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Ohjaaja ohjaa ja arvioi erikoistuvan edistymistä päivittäin työsuoritusten ja kahdenkeskisten keskustelujen perusteella. Kouluttaja käy arviointi- ja kehittämiskeskustelun erikoistuvan kanssa säännöllisesti 2-3 kertaa lukukauden aikana. Kouluttajan ja vastuuhenkilön kanssa käydyistä keskusteluista tehdään merkinnät erikoistuvan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään lokikirjaa portfoliota. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Chiappa K.H. (Ed.): Evoked potentials in clinical medicine (Raven Press) 2. Kimura J. (Ed.): Electrodiagnosis in diseases of nerves and muscles: Principles and practice (Davis Co.) Brown W.F., Aminoff M.J. & Bolton C.F. (Eds): Neuromuscular function and disease: Basic, clinical and electrodiagnosis aspects (Saunders) Dumitru D., Zwarts M.J. & Amato A.A.: Electrodiagnostic medicine (Hanley & Belfus) 3. Steward J.D. (Ed.): Focal peripheral neuropathies (Elsevier) 4. Niedermeyer & Lopes da Silva (Eds.): Electroencephalography (Lippincott, Williams, Wilkins) Daly D.D. & Pedley T.A. (Eds.): Current practice of clinical electroencephalography (Raven Press) 5. Partanen J. ym. (toim): Kliininen neurofysiologia (Duodecim) Unirekisteröintien osalta soveltuvin osin 6. Kryger et al: Principles and practice of sleep medicine (Saunders) Chokroverty: Clinical companion to sleep disorders medicine (Butterworth-Heinemann) EEG-kuvastoina suositellaan käytettäväksi: 1. Stockard-Pope, Werner & Bickford: Atlas of neonatal electroencephalography 2. Bloome: Atlas of pediatric electroencephalography 3. Bloome & Kaibara: Atlas of adult electroencephalography 4. Lüders & Noahtar: Atlas and classification of electroencephalography Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Clinical Neurophysiology 2. Journal of Clinical Neurophysiology 3. Muscle and Nerve 4. Neurology (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) 5. Suomen Lääkärilehti, Duodecim (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin

2007-2005 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 7 2493, tapani.salmi@hus.fi Tavoitteet Erikoistuva kykenee koulutuksen päättyessä vastaamaan lokikirjaan kirjattujen kliinisen neurofysiologian alan tutkimusten suorittamisesta ja tulkinnasta. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (6 kk) Kliinisen neurofysiologian runkokoulutus kestää 6 kk, joka tulee suorittaa neurologian erikoisalalla, tästä 3 kk voidaan korvata valinnaisesti lastenneurologialla neurokirurgialla. Eriytyvä koulutus (3 v 9 kk) Eriytyvä koulutus annetaan pääsääntöisesti runkokoulutuksen jälkeen yliopistosairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla muussa tiedekunnan hyväksymässä opetuspaikassa. Ellei jälkimmäinen sairaala ole yliopistosairaala, sen antamaa koulutusta hyväksytään enintään yksi vuosi. Yliopistosairaalapalvelua vaaditaan näin ollen vähintään 2 v 9 kk. Eriytyväksi koulutukseksi voidaan hyväksyä myös enintään 6 kk päätoimista tutkimustyötä kliinisen neurofysiologian alalla. Eriytyvä koulutus koostuu eri kliinisen neurofysiologian alan osa-alueista (moduulipohjainen koulutus). Vastuuhenkilö nimeää kullekin erikoistuvalle henkilökohsen ohjaajan eriytyvän koulutuksen ajaksi. Eriytyvä koulutus tarjoaa erikoistuvalle erikoislääkärin tarvitsemat tiedot, dot, valmiudet ja asenteet kliinisen neurofysiologian osa-alueilla. Koulutuksen kliiniset tavoitteet on yksityiskohsesti lueteltu erikoistuvan lokikirjan liitteenä. Keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien hallinta. 2. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien käyttö diagnostiikassa, tulosten kliinisen merkityksen arviointi. 3. Kliinisen neurofysiologian osaston toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä osaston henkilökunnan ohjaus ja opettaminen. 4. Erikoisalan tieteellisen tutkimustyön periaatteiden ymmärtäminen, tulosten tulkinta ja valmiudet tieteellisen tutkimustyön suorittamiseen. 5. Riittävä niiden erikoisalojen tuntemus, jotka käyttävät kliinisen neurofysiologian palveluja. 6. Perehtyminen terveydenhuollon hallintoon. Erikoistumisvirat: 2 sairaalalääkärin virkaa HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, Kliinisen neurofysiologian osastolla. Ohjelmaan otettavien lääkärien valinnasta päättää vastuuhenkilö. Tultuaan otetuksi koulutukseen erikoistuva laatii yhdessä vastuuhenkilön kanssa henkilökohsen koulutussuunnitelman. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (60+20 tuntia) Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on hankittava vähintään 80 tuntia. Se jakautuu kaikille erikoisaloille yhteisiin opintoihin, joiden laajuus on vähintään 20 tuntia ja joiden aihepiireihin kuuluvat terveydenhuollon organisaatio ja suunnittelu, terveydenhuollon hallinto sekä terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kliinisen neurofysiologian erikoisalan teoreettisessa koulutuksessa perehdytään

keskeisiin erikoisalan alueisiin. Erikoistuva voi käyttää hyväkseen yliopistojen järjestämien kurssien lisäksi erikoislääkäriyhdistysten koulutustilaisuuksia, joiden sisältö ja laajuus vastaavat teoreettisen kurssimuotoisen opetuksen tavoitteita. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Ohjaaja ohjaa ja arvioi erikoistuvan edistymistä päivittäin työsuoritusten ja kahdenkeskisten keskustelujen perusteella. Kouluttaja käy arviointi- ja kehittämiskeskustelun erikoistuvan kanssa säännöllisesti 2-3 kertaa lukukauden aikana. Kouluttajan ja vastuuhenkilön kanssa käydyistä keskusteluista tehdään merkinnät erikoistuvan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään lokikirjaa portfoliota. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Chiappa K.H. (Ed.): Evoked potentials in clinical medicine (Raven Press) 2. Kimura J. (Ed.): Electrodiagnosis in diseases of nerves and muscles: Principles and Practice (Davis Co.) Brown W.F., Aminoff M.J. & Bolton C.F. (Eds): Neuromuscular function and disease: Basic, clinical and electrodiagnosis aspects (Saunders) Dumitru D., Zwarts M.J. & Amato A.A.: Electrodiagnostic medicine (Hanley & Belfus) 3. Steward J.D. (Ed.): Focal peripheral neuropathies (Elsevier) 4. Niedermeyer & Lopes da Silva (Eds.): Electroencephalography (Lippincott, Williams, Wilkins) Daly D.D. & Pedley T.A. (Eds.): Current practice of clinical electroencephalography (Raven Press) 5. Partanen J. ym. (toim): Kliininen Neurofysiologia (Duodecim 2005) Unirekisteröintien osalta soveltuvin osin 6. Kryger et al: Principles and practice of sleep medicine (Saunders) Chokroverty: Clinical companion to sleep disorders medicine (Butterworth-Heinemann) EEG-kuvastoina suositellaan käytettäväksi: 1. Stockard-Pope, Werner & Bickford: Atlas of neonatal electroencephalography 2. Bloome: Atlas of pediatric electroencephalography 3. Bloome & Kaibara: Atlas of adult electroencephalography 4. Lüders & Noahtar: Atlas and classification of electroencephalography Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Clinical Neurophysiology 2. Journal of Clinical Neurophysiology 3. Muscle and Nerve 4. Neurology (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) 5. Suomen Lääkärilehti, Duodecim (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2005-2003 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi, Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS, Puh. 4717 2493, tapani.salmi@hus.fi

Tavoitteet Erikoistuva kykenee koulutuksen päättyessä vastaamaan lokikirjaan kirjattujen kliinisen neurofysiologian alan tutkimusten suorittamisesta ja tulkinnasta. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Koulutusohjelman kokonaispituus on 5 vuotta. Terveyskeskuspalvelu (9 kk) Runkokoulutus (6 kk) Kliinisen neurofysiologian runkokoulutus kestää 6 kuukautta, joka tulee suorittaa neurologian erikoisalalla, tästä 3 kuukautta voidaan korvata valinnaisesti lastenneurologialla neurokirurgialla. Eriytyvä koulutus (3 v 9 kk) Eriytyvä koulutus annetaan pääsääntöisesti runkokoulutuksen jälkeen yliopistosairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla muussa tiedekunnan hyväksymässä opetuspaikassa. Ellei jälkimmäinen sairaala ole yliopistosairaala, sen antamaa koulutusta hyväksytään enintään yksi vuosi. Yliopistosairaalapalvelua vaaditaan näin ollen vähintään kolme vuotta. Eriytyväksi koulutukseksi voidaan hyväksyä myös enintään kuusi kuukautta päätoimista tutkimustyötä kliinisen neurofysiologian alalla. Eriytyvä koulutus koostuu eri kliinisen neurofysiologian alan osa-alueista (moduulipohjainen koulutus). Vastuuhenkilö nimeää kullekin erikoistuvalle henkilökohsen ohjaajan eriytyvän koulutuksen ajaksi. Eriytyvä koulutus tarjoaa erikoistuvalle erikoislääkärin tarvitsemat tiedot, dot, valmiudet ja asenteet kliinisen neurofysiologian osa-alueilla. Koulutuksen kliiniset tavoitteet on yksityiskohsesti lueteltu erikoistuvan lokikirjan liitteenä. Keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien hallinta. 2. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien käyttö diagnostiikassa, tulosten kliinisen merkityksen arviointi. 3. Kliinisen neurofysiologian osaston toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä osaston henkilökunnan ohjaus ja opettaminen. 4. Erikoisalan tieteellisen tutkimustyön periaatteiden ymmärtäminen, tulosten tulkinta ja valmiudet tieteellisen tutkimustyön suorittamiseen. 5. Riittävä niiden erikoisalojen tuntemus, jotka käyttävät kliinisen neurofysiologian palveluja. 6. Perehtyminen terveydenhuollon hallintoon. Erikoistumisvirat: 2 sairaalalääkärin virkaa HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, Kliinisen neurofysiologian osastolla. Ohjelmaan otettavien lääkärien valinnasta päättää vastuuhenkilö. Tultuaan otetuksi koulutukseen erikoistuva laatii yhdessä vastuuhenkilön kanssa henkilökohsen koulutussuunnitelman. Toimipaikkakoulutus Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2-5 tuntia viikossa. Koulutussairaalat ja kouluttajat: http://www.ltdk.helsinki.fi/opiskelu/erikoislaakari/

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (80 tuntia) Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on hankittava vähintään 80 tuntia. Se jakautuu kaikille erikoisaloille yhteisiin opintoihin, joiden laajuus on vähintään 20 tuntia ja joiden aihepiireihin kuuluvat terveydenhuollon organisaatio ja suunnittelu, terveydenhuollon hallinto sekä terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kliinisen neurofysiologian erikoisalan teoreettisessa koulutuksessa perehdytään keskeisiin erikoisalan alueisiin. Erikoistuva voi käyttää hyväkseen yliopistojen järjestämien kurssien lisäksi erikoislääkäriyhdistysten koulutustilaisuuksia, joiden sisältö ja laajuus vastaavat teoreettisen kurssimuotoisen opetuksen tavoitteita. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Ohjaaja ohjaa ja arvioi erikoistuvan edistymistä päivittäin työsuoritusten ja kahdenkeskisten keskustelujen perusteella. Kouluttaja käy arviointi- ja kehittämiskeskustelun erikoistuvan kanssa säännöllisesti 2-3 kertaa lukukauden aikana. Kouluttajan ja vastuuhenkilön kanssa käydyistä keskusteluista tehdään merkinnät erikoistuvan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään lokikirjaa portfoliota. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Chiappa K.H. (Ed.): Evoked potentials in clinical medicine (Raven Press) 2. Kimura J. (Ed.): Electrodiagnosis in diseases of nerves and muscles: Principles and practice (Davis Co.) Brown W.F., Aminoff M.J. & Bolton C.F. (Eds): Neuromuscular function and disease: Basic, clinical and electrodiagnosis aspects (Saunders) Dumitru D., Zwarts M.J. & Amato A.A.: Electrodiagnostic medicine (Hanley& Belfus) 3. Steward J.D. (Ed.): Focal peripheral neuropathies (Elsevier) 4. Niedermeyer & Lopes da Silva (Eds.): Electroencephalography (Lippincott, Williams, Wilkins) Daly D.D. & Pedley T.A. (Eds.): Current practice of clinical electroencephalography (Raven Press) 5. Lang H., Häkkinen V., Larsen T.A. & Partanen J.(toim.): Sähköiset hermomme (Suomen Kliinisen Neurofysiologian yhdistys ry.) 6. Lang H., Häkkinen V., Larsen T.A., Partanen J. & Tolonen U. (toim.): Sähköiset aivomme (Suomen Kliinisen Neurofysiologian yhdistys ry.) Suomenkieliset oppikirjat 5. ja 6. korvautuen tulevalla Kliininen Neurofysiologia oppikirjalla (Duodecim 2003) Unirekisteröintien osalta soveltuvin osin 7. Kryger et al: Principles and practice of sleep medicine (Saunders) Chokroverty: Clinical companion to sleep disorders medicine (Butterworth- Heinemann) EEG-kuvastoina suositellaan käytettäväksi: 1. Stockard-Pope, Werner & Bickford: Atlas of neonatal electroencephalography 2. Bloome: Atlas of pediatric electroencephalography

3. Bloome & Kaibara: Atlas of adult electroencephalography 4. Lüders & Noahtar: Atlas and classification of electroencephalography Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Clinical Neurophysiology 2. Journal of Clinical Neurophysiology 3. Muscle and Nerve 4. Neurology (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin 2003-2001 KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA 2001-2003 Vastuuhenkilö: Dos. Tapani Salmi Kliinisen neurofysiologian osasto, neurologian yksikkö Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. 4717 2493, tapani.salmi@hus.fi. Koulutusohjelman yleiskuvaus Kliinisen neurofysiologian koulutusohjelma jakautuu terveyskeskuspalveluun (6 kk), runkokoulutukseen (6 kk) ja eriytyvään koulutukseen (4 v), joiden yhteispituus on 5 vuotta Käytännön työtä täydentävät säännölliset ohjatut toimipaikkakoulutustilaisuudet, joiden tarkoituksena on syventää tietämystä erikoisalasta. Toimipaikkakoulutusta järjestetään 2 5 tuntia viikossa. Ohjelmaan otettavien lääkärien valinnasta päättää vastuuhenkilö. Tultuaan otetuksi koulutukseen erikoistuva laatii yhdessä vastuuhenkilön kanssa henkilökohsen koulutussuunnitelman. Tavoitteet Erikoistuva kykenee koulutuksen päättyessä vastaamaan lokirjaan kirjattujen kliinisen neurofysiologian alan tutkimusten suorittamisesta ja tulkinnasta. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Terveyskeskuspalvelu (6 kk) Runkokoulutus (6 kk) Kliinisen neurofysiologian runkokoulutus kestää 6 kuukautta, joka tulee suorittaa neurologian erikoisalalla, tästä 3 kuukautta voidaan korvata valinnaisesti lastenneurologialla neurokirurgialla.

Eriytyvä koulutus (4 v) Eriytyvä koulutus annetaan pääsääntöisesti runkokoulutuksen jälkeen yliopistosairaalan kliinisen neurofysiologian osastolla muussa tiedekunnan hyväksymässä opetuspaikassa. Ellei jälkimmäinen sairaala ole yliopistosairaala, sen antamaa koulutusta hyväksytään enintään yksi vuosi. Yliopistosairaalapalvelua vaaditaan näin ollen vähintään kolme vuotta. Eriytyväksi koulutukseksi voidaan hyväksyä myös enintään kuusi kuukautta päätoimista tutkimustyötä kliinisen neurofysiologian alalla. Eriytyvä koulutus koostuu eri kliinisen neurofysiologian alan osa-alueista (moduulipohjainen koulutus). Vastuuhenkilö nimeää kullekin erikoistuvalle henkilökohsen ohjaajan eriytyvän koulutuksen ajaksi. Eriytyvä koulutus tarjoaa erikoistuvalle erikoislääkärin tarvitsemat tiedot, dot, valmiudet ja asenteet kliinisen neurofysiologian osa-alueilla. Koulutuksen kliiniset tavoitteet on yksityiskohsesti lueteltu erikoistuvan lokikirjan liitteenä. Keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien hallinta. 2. Kliinisen neurofysiologian tutkimusmenetelmien käyttö diagnostiikassa, tulosten kliinisen merkityksen arviointi. 3. Kliinisen neurofysiologian osaston toiminnan johtaminen ja kehittäminen sekä osaston henkilökunnan ohjaus ja opettaminen. 4. Erikoisalan tieteellisen tutkimustyön periaatteiden ymmärtäminen, tulosten tulkinta ja valmiudet tieteellisen tutkimustyön suorittamiseen, 5. Riittävä niiden erikoisalojen tuntemus, jotka käyttävät kliinisen neurofysiologian palveluja 6. Perehtyminen terveydenhuollon hallintoon. Erikoistumisvirat: 2 sairaalalääkärin virkaa HYKS-Laboratoriodiagnostiikka, Kliinisen neurofysiologian osastolla HYKS:n kouluttajat: dosentit Juha Huttunen, Jaakko Ignatius, Andreo Larsen ja Kimmo Sainio ja LKT Juha Lehtinen Koulutussairaalat: http://www.ltdk.helsinki. fi/opiskelu/erikoislaakari/ Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus (80 tuntia) Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on hankittava vähintään 80 tuntia. Se jakautuu kaikille erikoisaloille yhteisiin opintoihin, joiden laajuus on vähintään 20 tuntia ja joiden aihepiireihin kuuluvat terveydenhuollon organisaatio ja suunnittelu, terveydenhuollon hallinto sekä terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Kliinisen neurofysiologian erikoisalan teoreettisessa koulutuksessa perehdytään keskeisiin erikoisalan alueisiin. Erikoistuva voi käyttää hyväkseen yliopistojen järjestämien kurssien lisäksi erikoislääkäriyhdistysten koulutustilaisuuksia, joiden sisältö ja laajuus vastaavat teoreettisen kurssimuotoisen opetuksen tavoitteita. Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet

Ohjaaja ohjaa ja arvioi erikoistuvan edistymistä päivittäin työsuoritusten ja kahdenkeskisten keskustelujen perusteella. Kouluttaja käy arviointi- ja kehittämiskeskustelun erikoistuvan kanssa säännöllisesti 2 3 kertaa lukukauden aikana. Kouluttajan ja vastuuhenkilön kanssa käydyistä keskusteluista tehdään merkinnät erikoistuvan lokikirjaan. Koulutuksen tukena käytetään lokikirjaa portfoliota. Valtakunnallinen kuulustelu Kirjat (viimeisin painos) 1. Chiappa K.H. (Ed.): Evoked potentials in clinical medicine (Raven Press) 2. Kimura J. (Ed.): Electrodiagnosis in diseases of nerves and muscles: Principles and practice (Davis Co.) 3. Steward J.D. (Ed.): Focal peripheral neuropathies (Elsevier) 4. Niedermeyer & Lopes da Silva (Eds.): Electroencephalography (Lippincott, Williams, Wilkins) Daly D.D. & Pedley T.A. (Eds.): Current practice of clinical electroencephalography (Raven Press) 5. Lang H., Häkkinen V., Larsen T.A. & Partanen J.(toim.): Sähköiset hermomme (Suomen Kliinisen Neurofysiologian yhdistys ry.) 6. Lang H., Häkkinen V., Larsen T.A., Partanen J. & Tolonen U. (toim.): Sähköiset aivomme (Suomen Kliinisen Neurofysiologian yhdistys ry.) Unirekisteröintien osalta soveltuvin osin 7. Kryger et al: Principles and practice of sleep medicine (Saunders) Chokroverty: Clinical companion to sleep disorders medicine (Butterworth- Heinemann) EEG-kuvastoina suositellaan käytettäväksi: 1. Stockard-Pope, Werner & Bickford: Atlas of neonatal electroencephalography 2. Bloome: Atlas of pediatric electroencephalography 3. Bloome & Kaibara: Atlas of adult electroencephalography 4. Lüders & Noahtar: Atlas and classification of electroencephalography Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet) 1. Clinical Neurophysiology 2. Journal of Clinical Neurophysiology 3. Muscle and Nerve 4. Neurology (kliinistä neurofysiologiaa käsittelevien artikkelien osalta) Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin