KITEEN LASTENSUOJELUN OHJEISTUS 2015 Perusturvalautakunta 12.3.2015 1
Sisällys 1. LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2015... 3 Hoitopalkkio... 3 Perushoitopalkkio... 3 Lapsen kokoaikainen hoito sijoituksen alussa... 4 Arvioon perustuva korotettu hoitopalkkio... 4 Hoitopalkkio ammatillisessa sijaisperheessä... 4 Hoitopalkkio vastaanotto-/kriisiperheessä... 5 Kustannusten korvaaminen... 5 Käynnistämiskorvaus... 7 KELA:n etuudet... 8 Vapaaoikeus... 8 Koulutus... 9 Työnohjaus... 9 2. TUKIPERHETOIMINTA... 9 3. LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PÄÄTÖSVALTA... 10 4. ASIAKASMAKSUT... 10 Elatusapu... 10 Lapsen muiden tulojen, korvausten ja saamisten periminen hoidonkorvauksena... 11 Lapsen lapsilisä... 11 Lapsen elatustuki... 11 Lapsen muut tulot, korvaukset ja saamiset... 11 Päätöksenteko, asiakasmaksun maksaminen, seuranta ja perintä... 12 Lapsen vanhemmilta perittävät naksut... 12 Hoitopäiviksi katsottavat päivät maksua määrättäessä... 13 Vanhemmilta perittävän maksun määrääminen... 13 Huomioon otettavat tulot... 13 Tulot, joita ei oteta huomioon... 14 Huomioon otettavat menot... 14 Maksun perimättä jättäminen ja/tai alentaminen... 14 2
1. LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KOR- VAAMINEN VUONNA 2015 Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa (Sosiaalihuoltolaki 25 ). Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheessä ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuutta ja toimintakyvyn ylläpitoa. Perhehoitoon sijoitettu henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä. Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perhehoitoa. Hoitopalkkio Perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee perhehoidossa olevaa henkilöä kohden 686,25 euroon kalenterikuukaudessa 1.1.2015 lukien. Perhehoitajalain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on vuonna 2014 ollut 679,71 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2014 vahvistettu palkkakerroin on 1,350 ja vuodelle 2015 vahvistettu palkkakerroin on 1,363, jolloin muut kuin vähimmäismääräiset hoitopalkkiot nousevat 1.1.2015 lukien vuoden 2014 tasosta 0,96 prosenttia. Kunnat voivat maksaa myös 686,25 euron vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Jos hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota indeksitarkistuksen johdosta 1.1.2015 lukien 0,96 prosenttia. Voimassa olevia hoitopalkkioita korotetaan ohjeen mukaisesti. Uusien sopimusten hoitopalkkiot maksetaan alla olevan mukaisesti. Perushoitopalkkio Pitkäaikaisen perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä on 686,25 /kk (22,86 /vrk) Pääsääntöisesti sijaisperheessä asuvan alle 21-vuotiaan lapsen/nuoren hoidosta maksetaan perhehoitajalle tämä kokoaikapalkkio. Perhehoitajalle maksetaan alennettua hoitopalkkiota 432,34 /kk, kun: - yli 18-vuotias nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä - nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä - yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan 3. sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio on 47,21 /hoitopäivä. 3
Lapsen kokoaikainen hoito sijoituksen alussa Kokoaikainen hoito tarkoittaa sitä, että perhehoitaja on kokoaikaisesti kotona (jää pois ansiotyöstä sovituksi ajaksi tai on jo kotona) eikä lapsi ole säännöllisessä päivähoidossa sijaiskodin ulkopuolella. Kokoaikaisesta hoidosta ja siitä maksettavasta palkkiosta sovitaan ennen sijoituspäätöstä ja siihen täytyy olla selkeät lapsen tarpeesta johtuvat perusteet. Mikäli sijaisvanhemmista jompikumpi hoitaa lasta kotona kokoaikaisesti sijoituksen alussa, voidaan perushoitopalkkio (686,25 /kk) maksaa kaksinkertaisena määräaikaisella päätöksellä nuorimman lapsen osalta. Sisarusten perushoitopalkkiota suositellaan korotettavan 343,13 /kk (puolet perushoitopalkkiosta). Jos sijoitettava lapsi on yli 3 vuotta, voi korotus olla voimassa 12 kk. Jos sijoitettava lapsi on alle 3- vuotias, voi korotus olla voimassa lapsen 3 ikävuoteen asti, kuitenkin aina vähintään vuoden sijoituksen alkamisesta Mikäli lapsen tilanne edellyttää toiselta perhehoitajalta lapsen kokoaikaista hoitoa sijoituksen ensimmäisen vuoden jälkeen, voidaan perhehoitajalle maksaa sijoituksen ensimmäisen vuoden mukaista palkkiota määräaikaisesti. Arvioon perustuva korotettu hoitopalkkio Perhehoitajalle voidaan harkinnanvaraisesti maksaa korotettua palkkiota, mikäli sijoitetun lapsen hoito on erityisen vaativaa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee arvion lapsen hoidon vaativuudesta. Korotettu palkkio maksetaan aina määräaikaisena. Päätös tehdään enintään vuodeksi kerrallaan. Korotettu palkkio 892,13 / kk (korotus palkkioon 30 %), Voidaan maksaa kun lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi lapsen vaikeahoitoiseksi tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erittäin haasteelliseksi. Korotettu palkkio 1029,38 / kk (korotus palkkioon 50 %), Voidaan maksaa kun sosiaalityöntekijän arvion lisäksi muu asiantuntija tai asiantuntijatyöryhmä on lausunnossaan arvioinut lapsen vaikeahoitoiseksi. Korotettu palkkio 1372,50 / kk (korotus palkkioon 100 %), Voidaan maksaa kun sosiaalityöntekijän arvion lisäksi muu asiantuntija tai asiantuntijatyöryhmä on lausunnossaan arvioinut lapsen erityisen vaikeahoitoiseksi Hoitopalkkio ja sen maksamisen perusteet tarkastetaan aina asiakassuunnitelman päivityksen yhteydessä tai tarpeen vaatiessa. Hoitopalkkio ammatillisessa sijaisperheessä enintään 2159,56 /kk tai 71,99 /vrk 4
Erityisen vaativahoitoisen lapsen hoitopalkkiota voidaan maksaa erityiseen harkintaan perustuen, kun: - lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta (esim. vaikeat käytöshäiriöt, psyykkiset oireilut) on asiantuntijalausunto ja - sijaisperheellä on valmiudet vastata erityishoidon tarpeeseen ja - sijaisperhe on käynyt PRIDE-valmennuksen tai jonkun muun sijaisvanhemmuutta tukevan koulutuksen/koulutuksia ja - ainakin toisella sijaisvanhemmalla on sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan koulutus ja - ainakin toinen sijaisvanhempi hoitaa päätoimisena tehtävänään lasta kotonaan toimeksiantosuhteisena perhehoitajana ja sijaisperheellä on kokemusta sijaisvanhemmuudesta. Ammatilliseen sijaisperhehoitoon voidaan sijoittaa pääsääntöisesti yksi lapsi kokoaikaista perhehoitajaa kohden. Harkinnan mukaan voidaan lapsilukumäärä ylittää sisarusten kohdalla, mikäli se on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta perusteltua. Hoitopalkkio vastaanotto-/kriisiperheessä Hoitopalkkio 1009,60 /kk tai 33,65 /vrk Vastaanottoperhe on tarkoitettu lyhytaikaisiin sijoituksiin (maksimissaan 3 kk) alle kouluikäisille, erityisesti alle 3-vuotiaille, kriisitilanteissa. Lapsi siis sijoitetaan nopealla aikataululla vapaana olevaan vastaanottoperheeseen esim. - selvitettäessä lastensuojelun tarvetta perheen kriisitilanteessa - kiireellisessä sijoituksessa - huostaanoton alkuvaiheessa selvitettäessä lapsen tarpeisiin sopivaa sijaishuoltopaikkaa Kustannusten korvaaminen Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitajalain (312/1992) 3 :n 7 momentin mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Perhehoitajalain 3 :n 2 momentin mukaan vähimmäismääräisen kulukorvauksen lähtötaso oli 350 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Tämä euromäärä vastaa perhehoitajalain muuttamisesta annetun lain (948/2006) voimaantulosäännöksen mukaan elinkustannusindeksin vuoden 2006 lokakuun pistelukua, joka oli 1633. Lokakuun 2014 pisteluku oli 1916. Vähimmäismäärää tulee nyt korottaa elinkustannusindeksin pisteluvun nousua vastaavasti. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2015 lukien 410,66 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Määrä on noussut vuoden 2014 tasosta 1,0 prosenttia. Myös muita kulukorvausmääriä tulee tarkistaa vastaavasti 1.1.2015 lukien. Voimassa olevien sopimusten kulukorvauksia korotetaan ohjeen mukaisesti. Uusissa sopimuksissa noudatetaan alla olevia korvauksia. Kulukorvaukset vuonna 2015 Perhehoidossa Vastaanotto-/kriisiperheessä 410,66 /kk 645,25 /kk tai 21,51 /vrk 5
Mikäli sijaisperhe vastaa alaikäisen nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä - Kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä, maksetaan sijaisperheelle kulukorvausta 21,32 /vrk. Nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulotuella (esimerkiksi suuret matkakulut). - Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioon otettavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen vähentämisestä. Terapia ja terveydenhuolto - Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset, kuten terveyskeskusmaksut, lääkekustannukset infektiosairauksista jne. - Erikseen korvataan sairaalamaksut, poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, piilolinssit, hammashoito ja muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. - Kelan vammaistuen perusteena olevan sairauden aiheuttamia kuluja korvataan ainoastaan vammaistuen ylittävältä osalta. - Sovitut terapiasta aiheutuneet kulut korvataan sijaisperheelle sekä siihen liittyvät matkakulut siltä osin kuin sairausvakuutus ei niitä huomioi. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan sosiaalitoimesta. Mahdolliset matkakulut korvataan oman auton käyttökuluina 0,30 /km. Sijaisvanhemman ansionmenetys korvataan työnantajalta saadun todistuksen perusteella palkattomasta poissaolosta. Opiskelukulut - Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset, joista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti sosiaalityöntekijän kanssa. - Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset, kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut (KELA:n koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot. - Perhehoidossa olevan/olleen alle 21-vuotiaan nuoren keskiasteen tai lukion sekä ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Mikäli nuori kuitenkin nostaa opintolainan, sovitaan hänen kohdallaan taloudellinen avustaminen erikseen. - Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla (eikä sijaisperheelle makseta täyttä kulukorvausta), voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia soveltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksinäisen perusosa. Taloudellinen tuki maksetaan asiakassuunnitelman mukaisesti joko sijaisperheelle tai nuorelle itselleen. Harrastuskulujen korvaaminen Pääsääntöisesti tuetaan yhtä sosiaalityöntekijän kanssa sovittua harrastusta enintään 150 eurolla / vuosi ja siihen liittyviä matkakuluja. Mikäli harrastuksen korvaus maksetaan suurempana, tulee perusteena olla lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvio ja muun asiantuntijan tai asiantuntijaryhmän lausunto. Avohuollon tukitoimena harrastusta korvataan enintään 150 eurolla vuodessa. 6
Lapsen lomanvietosta aiheutuvat kustannukset Lapsen lomanvietosta (esim. matkustuskuluja) aiheutuneita kuluja voidaan korvata sosiaalityöntekijän kanssa sovittaessa harkinnan mukaan, kuitenkin enintään 400 euroa/vuosi. Lomanviettokuluista perhehoitajan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee neuvotella etukäteen. Summa on vuosikohtainen eikä sitä voi kerryttää käytettäväksi tulevina vuosina. Vaatetus Lapsilisä ja kulukorvaus kattavat vaatetuskulut. Yli 17-vuotiaille maksetaan tarvittaessa vaaterahaa. Korvaus oman auton käytöstä Perhehoitajille korvataan oman auton käytöstä 0,30 /km. Korvausta maksetaan tilanteissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin tai tapaamisiin. Lapsen matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti. Muut erityiset kulut - Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut korvataan erikseen. - Tietokoneen hankintaa voidaan avustaa vain erityisistä syistä (esim. opiskelu) ja tällöinkin kohtuullisesti tietokoneiden yleisen hintatason mukaisesti. - Nuoren valmistuessa ammattiin tai päästessä ylioppilaaksi häntä muistetaan noin 100 euron lahjalla. - Päivähoitokulut korvataan, jos molemmat perhehoitajat käyvät töissä ja/ tai jos lapsi kuntoutuksellisista syistä tarvitsee päivähoitoa. Jos lapsen päivähoidon tarve johtuu muusta kuin perhehoitajan työssä käynnistä, voidaan hoitopalkkion tasoa alentaa. Ensisijaisesti suositellaan kunnallista päivähoitoa. Lapsen käyttövarat Lapsen käyttövarat sisältyvät kulukorvaukseen. Lapselle tai nuorelle voidaan maksaa harkinnanvaraisesti käyttövaroja kalenterikuukaudessa iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti: - alle 15-vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan - 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa elatusturvalain (671/1998) 7 :ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritettavasta täysimääräisestä elatustuen määrästä (155,17 ) eli 51,72. Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalain 3 :n 6 momentin mukaan käynnistämiskorvauksen lähtötaso oli 2440 euroa, mikä vastaa perhehoitajalain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen mukaan elinkustannusindeksin vuoden 2005 lokakuun pistelukua, joka oli 1603. Lokakuun 2014 pisteluku oli 1916. Käynnistämiskorvausta tulee nyt korottaa elinkustannusindeksin pisteluvun nousua vastaavasti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2015 lukien 2 916,43 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Määrä on noussut vuoden 2014 tasosta noin 1,0 prosenttia. 7
Perhehoitajalle voidaan maksaa sijoituksen alkaessa käynnistämiskorvausta lapsen hankintoihin. Käynnistämiskorvauksen vähimmäismäärä vuonna 2015 on 2464,40 ja enimmäismäärä 2916,43 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa sijoituksen ensimmäisenä vuonna. - Enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus- ja muita perushankintoja. Osana perhehoitajalle maksettavia käynnistämiskorvauksia voidaan korvata perhehoitajan itse maksamat Pride-valmennuksen materiaalikustannukset. - Perhehoitajalain (312/1992) 3 :n mukaan käynnistämiskorvauksen määrää tulee tarkistaa vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Käytäntöön soveltaminen: - Sijaisperhe laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. KELA:n etuudet - Lapsilisä maksetaan lapsilisälain (796/1992) 6 :n 2 mom:n mukaan perhehoitajalle. Kustannuskorvausta ei vähennetä tämän perusteella. - Vammaistuki maksetaan perhehoitajalle. Vapaaoikeus Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Palkkion maksamisesta perhehoitajan vapaan ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa (perhehoitajalaki (312/92) 6.). Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon järjestämistä perhehoitajan vapaan ajaksi. Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset (perhehoitajalaki 6 a ). Sijaishoitaja tulisi perhehoitajan kotiin hoitamaan perhehoitajan hoidossa olevia henkilöitä, jos perhehoitaja suostuu siihen ja jos järjestely on hoidettavien edun mukaista. Muita tapoja järjestää sijaishoito on esim. tukiperhehoito, tilapäinen sijoitus toiseen perheeseen, MLL:n lastenhoitaja. Toimeksiantosopimuksen teon yhteydessä ja vuosittain neuvotteluissa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan perhehoitajan kanssa vapaaoikeuden toteuttaminen. Perhehoitaja voi valita oikeuden vapaaseen toteutettavaksi siten, että hän itse järjestää hoidon vapaansa ajalle ja vapaan järjestelyistä aiheutuvat kustannukset korvataan kulukorvauksena. Pitämätön vapaa korvataan hoitopalkkion vähimmäispalkkion suuruisena 686,25 /vuosi tai 57,40 /kk toteutuneiden kuukausien mukaan. 8
Koulutus Perhehoitajille korvataan pääsääntöisesti yksi enintään kahden päivän koulutus vuodessa, jonka kustannukset jaetaan sijoittajakuntien kesken. Sijoitetun lapsen osalta maksetaan koulutuksessa mukana olo, mikäli lapsille on koulutuksessa järjestetty omaa ohjelmaa. Koulutukseen osallistumisesta neuvotellaan perhehoitajan ja sosiaalityöntekijän kesken. Työnohjaus Työnohjausta tarvitessaan perhehoitaja ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään ja neuvottelee hänen kanssaan työnohjauksen käytännön toteuttamisesta (esim. työnohjaaja, työnohjauksen pituus, käyntitiheys). 2. TUKIPERHETOIMINTA Tukiperhetoiminta lastensuojelun avohuollossa Tukiperhetoiminta on yksi lastensuojelulain 36 :n mukainen avohuollon tukitoimi lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. Tukiperhemaksut vuonna 2015 Palkkio 22,86 /pv/lapsi Lapsen erityishoidettavuuden perusteella palkkiota voidaan korottaa 5 eurolla. Kulukorvaus 13,69 /pv/lapsi Yksi tukiperheviikonloppu = 3 pv (pe-su). Lisäksi tukiperheelle korvataan ennalta sovittuja lapsen kuljettamisesta aiheutuvia matkakustannuksia 0,30 / km tilanteissa, joissa he ovat joko hakeneet lapsen luokseen tai vieneet lapsen takaisin kotiin. Tukiperhe sijaishuollossa Tukiperhettä voidaan käyttää myös sijaisperheeseen sijoitetun lapsen kohdalla sijaishuollon aikaisena tukitoimena. Lastensuojelun avohuollon maksuja voidaan soveltaa myös sijaishuollossa. Kun erityistä hoitoa vaativa lapsi on sijoitettuna sijaisperheeseen ja sijaisperheen jaksamisen tukemiseksi lapselle järjestetään tukiperhe, voidaan erityisen vaativahoitoisen lapsen kohdalla tukiperheelle tarvittaessa palkkiona maksaa 45,75 /pv + perhehoidon päiväkohtainen kulukorvaus, kun - lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto ja - tukiperheellä on valmiudet vastata erityishoidon tarpeeseen ja ainakin toisella sijaisvanhemmalla on sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan koulutus ja - tukiperheellä on kokemusta tukiperhe- tai sijaisvanhemmuudesta. 9
3. LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PÄÄTÖSVALTA Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee päätökset avohuollon ja sijaishuollon aikaisista tukitoimista. Hän myös tekee päätökset avohuollon sijoituksesta ja kiireellisestä sijoituksesta. Sijoitustilanteessa sosiaalityöntekijä neuvottelee asiasta vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä avaa tilin, jonne lapsen itsenäistymisvaroja kerrytetään, ja päättää lapsen itsenäisyysvarojen käytöstä. Hän saa valtuudet pankkitilin käyttöön. Vastaava sosiaalityöntekijä toimii lastensuojelun lähiesimiehenä ja johtavana viranhaltijana. Hän tekee päätökset kiireellisen sijoituksen jatkamisesta, sijaishuoltopaikan muutoksesta ja huostaanotosta sekä huostaanoton purkamisesta. Sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö valvoo asemansa perusteella lastensuojelun sosiaalityötä. Hän allekirjoittaa puitesopimukset lastensuojelupalveluita tuottavien yksiköiden kanssa. 4. ASIAKASMAKSUT Lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetuista perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan periä korvaus. Lastensuojelun hoidon korvaus voidaan periä kolmella eri tavalla: 1. perimällä lapselle vahvistettu elatusapu (7 2 mom.) 2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.) 3. vahvistamalla vanhemmille erillinen lastensuojelun asiakasmaksu (7 1 mom.) Elatusapu Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua: - jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka - jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona - elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla Asiakasmaksulain 7 2 mom. mukaan: kunta voi maksua vahvistamatta periä hoidon korvauksena lapselle maksettavan elatusavun siltä ajalta, jolloin lapselle järjestetään perhehoitoa, laitoshoitoa tai asumispalvelua - elatusapu tulee olla vahvistettu sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä - perittävä elatusapumaksu saa olla enintään 1 432,40 /kk (vuonna 2014) (Asiakasmaksuasetus 20 2 mom.) - perittävä elatusapumaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee elatusavun suuruisen perintäpäätöksen toistaiseksi. Hoidon korvauksena peritään 60 % ja loput 40 % varataan itsenäistymisvaroina lapsen tilille. Elatusavut ovat sidotut indeksiin. 10
Lapsen muiden tulojen, korvausten ja saamisten periminen hoidonkorvauksena Lapsen tai nuoren tulojen huomioonottaminen asiakasmaksua määrättäessä Asiakasmaksulain 7 :n 3 mom. mukaisesti: - lastensuojelulaissa tarkoitetusta perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä kohtuulliseksi katsottava maksu myös lapsen tai nuoren asiakasmaksulain 14 :n mukaisista tuloista, korvauksista ja saamisista - asiakasmaksulain 14 :n mukaan lapsen tuloilla tarkoitetaan muun muassa eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia taikka kertakaikkisia tuloja, korvauksia ja saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää - jos kysymys on muista lapsen elatukseen tarkoitetuista, hänestä itsestään maksettavista korvauksista tai tuloista, ei niitä osaksikaan voida käyttää annetun hoidon ja huollon korvaamiseen. Esimerkiksi, mikäli lapsi saa tapaturmasta aiheutuneen pysyvän haitan vuoksi vakuutuskorvauksen, ei sitä voida käyttää hoidon korvaamiseen Asiakasmaksuasetuksen 20 :n 2 mom. mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista perittävä korvaus saa olla enintään 1 432,40 /kk (vuonna 2014), eikä se saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lapsen lapsilisä Lapsilisälaki 11 :n mukaan, jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidettavana laitos- tai perhehoidossa kalenterikuukautta pidemmän ajan, lapsilisä maksetaan kunnan esityksestä hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta sille kunnalle, joka ensisijaisesti vastaa hänen hoitokustannuksistaan. Lapsen elatustuki Elatustukilain 11 4 mom. mukaan: - kunta voi hakea elatustuen maksamista itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan - elatustuki maksetaan tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien - kunnan on haettava myönnetyn elatustuen maksamista itselleen vähintään kaksi viikkoa ennen elatustuen maksupäivää (kuukauden 10. päivä). Lapsen muut tulot, korvaukset ja saamiset Muita lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia, jotka peritään hoidon korvauksena: - perhe-eläkkeet - kertakorvaukset - opintotuki (yli 17 v.) - vammaistuki - vanhempien työttömyyskorvauksen lapsikorotus 11
Perhehoidossa ei peritä: - vammaistuki - opintotuki (yli 17 v), ohjataan opintokustannuksiin Lapsen tulot, joita ei peritä hoidon korvauksena - lapsen tuloina ei oteta huomioon sellaisia tuloja, korvuksia tai saamisia, jotka maksetaan lapselle ja ovat luonteeltaan henkilökohtaisiksi katsottavia tuloja tai varoja, eivät lapsen elatukseen tai elämiseen tarkoitettuja tuloja tai varoja, tällaisia eriä ovat esimerkiksi tapaturmavakuutuksen perusteella maksetut pysyvän haitan korvaukset ja perintönä saadut varat Päätöksenteko, asiakasmaksun maksaminen, seuranta ja perintä - Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee erillisen perintäpäätöksen kuukausimaksuna toistaiseksi. Palvelun hintaa ei kirjata perintäpäätökseen. Lapsen tuloista korvauksena peritään 60 % ja loput 40 % varataan itsenäistymisvaroina lapsen tilille. - Perintäpäätös annetaan tiedoksi asianosaisille joko sijoituspäätöksen yhteydessä tai erillisellä päätöksellä. - Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee maksuvaatimuksen Kelaan, vakuutusyhtiöön yms. - Perintäpäätöksestä toimitetaan kopio lastensuojelun toimistosihteerille - Alaikäisen lapsen osalta muutoksenhakuun ovat oikeutettuja 15 vuotta täyttänyt lapsi itse ja hänen huoltajansa - 18 vuotta täyttänyttä nuorta koskevan maksun osalta asianosainen on vain nuori itse - Perintäpäätöstä ei voi tehdä takautuvasti, vaan perinnästä päätetään, kun palvelu alkaa. Mikäli riittäviä selvityksiä lapsen tuloista ei ole saatu hoidon alkaessa, perintäpäätökseen kirjataan tieto siitä, että perusturvalautakunta perii asiakasmaksun lautakunnan hyväksymän ohjeistuksen mukaisesti seuraavan kuukauden alusta mistä sijoitus ja hoito ovat alkaneet. Maksua tarkistetaan, jos lapsen tai nuoren maksukyky on olennaisesti muuttunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Perintää ei tehdä lapsen ansiotuloista. Lapsen vanhemmilta perittävät naksut Lastensuojelun asiakasmaksun määrittäminen Asiakasmaksulain 7 : mukaan: - lapsen vanhemmilta voidaan periä maksu, jos lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalveluihin - maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan, se ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten määrää eikä maksun määrääminen saa johtaa siihen, että vanhemman kyky vastata muun kuin sijoitettuna olevan lapsen hoidosta ja huolenpidosta vaarantuu - maksu voi määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen - perittävästä korvauksesta tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, johon asianosainen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella perusturvalautakunnalta. 12
Lautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Perintäpäätös annetaan tiedoksi virkakirjeenä. Perintäpäätös annetaan tiedoksi sille, ketä se koskee. - asiakasmaksuasetuksen 3 :n mukaisesti maksukyvyn perusteella määräytyvät maksut määrätään toistaiseksi - maksua on tarkistettava silloin, kun palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky on olennaisesti muuttunut (tai osoittautunut virheelliseksi). - arvioitaessa vanhempien toimeentulon edellytyksiä pyydetään vanhemmilta tulo- ja olosuhdeselvitykset. Molemmille vanhemmille määritellään oma lastensuojelun asiakasmaksu vanhemman omien nettotulojen perusteella, mikäli vanhemmalle ei ole vahvistettu lapselle maksettavaa elatusapua. - mikäli riittäviä selvityksiä maksun määräämistä varten ei ole saatu hoidon alkaessa, palvelujen maksupäätös kirjataan esim. seuraavasti: perusturvalautakunta perii asiakasmaksulain 7 :n 1 mom. mukaan määräytyvän maksun lautakunnan hyväksymän ohjeistuksen mukaisesti seuraavan kuukauden alusta mistä sijoitus ja hoito ovat alkaneet. Maksun suuruus vahvistetaan erikseen, kun tarvittavat tulo- ja olosuhdeselvitykset on saatu. Hoitopäiviksi katsottavat päivät maksua määrättäessä Kaikki laitoksessa ja perhehoidossa kirjoilla olopäivät ovat hoitopäiviä, koska hoitovastuu on laitoksella tai toimintayksiköllä ja lapselle on jatkuvasti varattu siellä hoitopaikka. Siten korvaus voidaan periä päätöksen mukaisesti esimerkiksi karkumatkankin ajalta. Korvaus peritään hoitoon tulopäivältä ja lähtöpäivältä. Mikäli laitos- tai perhehoito keskeytyy sovitusti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä asiakasmaksuasetuksen 32 :n 2 mom. mukaisesti viisi päivää ylittävältä ajalta. Vanhemmilta perittävän maksun määrääminen Vanhemmilta, joille ei ole määritelty elatusmaksua, peritään maksu käytettävissä olevien nettokuukausitulojen perusteella. Maksun määrittämisen apuna voidaan käyttää elatusmaksun laskenta kaaviota. Yhdessä asuvalle vanhemmalle määritellään maksu kummankin vanhemman nettotulojen perusteella erikseen ja molemmille tehdään oma maksupäätös. Lastensuojelun palveluista vanhemmilta perittävässä maksussa otetaan huomioon huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Maksu jätetään perimättä, jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen. Huomioon otettavat tulot Maksua määrättäessä huomioon otetaan ansiotulojen lisäksi eläkkeet, elinkorot, elatusavut, elatustuki ja kiinteistöluovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta sekä muusta omaisuudesta maatavat tulot, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Lapsilisä peritään yleensä hoidon korvaukseksi, eikä sitä silloin pidetä vanhempien tulona. Mikäli lapsilisää ei poikkeuksellisesti peritä hoidon korvaukseksi, katsotaan se vanhempien tuloksi. 13
Tulot, joita ei oteta huomioon Lastensuojelun asiakasmaksua määrättäessä tulona ei oteta huomioon lapsen vammaistukea, asumistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia etuuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia. Huomioon otettavat menot Lastensuojelun asiakasmaksua arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vanhemman tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat maksukykyyn vaikuttavat seikat. Vanhemman maksukykyä arvioitaessa noudatetaan soveltuvin osin oikeusministeriön antamaa ohjeistusta (OMJU 2007:2) lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Lastensuojelun asiakasmaksua määriteltäessä vanhemman nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (asuntolainan lainanhoitokulut, vuokra/yhtiövastike, josta vähennetään mahdollinen asumistuki, asumislisä) ja maksetut elatusavut. Lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen taustalla on usein pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Lastensuojelussa perheen kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijoituksen jälkeen tulee erityisesti ottaa huomioon. Lastensuojelun asiakasmaksu ei saa missään tilanteessa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä selviytyä omatoimisesti ongelmistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7, 10 ja 11 :n ohjeelliset normit antavat viranhaltijalle liikkumavaraa ja mahdollisuuden käyttää harkintaa lastensuojelun asiakasmaksun suuruutta määriteltäessä. Maksun perimättä jättäminen ja/tai alentaminen Maksu jätetään perimättä tai sitä alennetaan siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Maksu ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa tai sen pyrkimystä selviytyä omatoimisesti ongelmistaan. Erityisiä perusteluja voivat olla muun muassa perheenjäsenen sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset sekä perheen maksukyvyn heikentyminen poikkeuksellisten korkeiden asumiskustannusten, työttömyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi. Jos vanhemmalle ei määrätä maksua, tulee se päätöksessä todeta ja perustella. Tarkoituksena on, että asiakasmaksusta ei aiheudu toimeentulotuen tarvetta. 14