Perusturva Perusturvalautakunta 31.3.2010 LIITE 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.5.2010 ALKAEN
2 PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään sosiaalihuoltolain 17 :ssä. Perhehoito on sosiaalipalvelua jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. (Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710) Perhehoidon toteuttamisesta on säädetty perhehoitajalaissa. (Perhehoitajalaki 3.4.1992/ 31) Lastensuojelulain perusteella perhehoitoa järjestetään joko avohuollon tukitoimenpiteenä (Lastensuojelulaki 37 ) tai sijaishuoltona. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella (Lastensuojelulaki 49 ) PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA KOHDENTAMINEN hoidon Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Lastensuojelussa perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä kaupungin lastensuojeluviranomaisen tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito antaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden perhe-elämään, mikä edistää hänen perusturvallisuuttaan sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystään. Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua ja tarjoaa lapselle hoitavat ja kestävät ihmissuhteet. Perhehoidon tehtävänä on auttaa lasta palaamaan takaisin syntymäperheeseensä silloin, kun se on mahdollista. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain tarkoitperhehoitoa. tamaa Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhe- hoitoa. Perhekodin sopivuutta harkittaessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet perhehoitajan mahdollisuudet huomioida hoidettavan yksilölliset tarpeet perhehoitajan valmiudet ja mahdollisuudet toimia yhteistyössä viranomaisten, huollettavan omaisten ja muun läheisverkoston kanssa
3 perhekodin kaikkien jäsenten valmius hyväksyä lapsi tasavertaiseksi perheen jäseneksi perhekodin tilat, varustetaso, turvallisuus, terveydelliset olosuhteet ja kodin lähiympäristön sopivuus Ennen perhehoidon aloittamista alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren perhehoitajaksi ryhtyvän henkilön tulee toimittaa nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote Oikeusrekisterikeskukselta. PERHEHOITOKODISSA HOIDETTAVIEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Mikäli hoitajalla on samassa taloudessa asuvia alle kouluikäisiä lapsia tai muita erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativia henkilöitä otetaan heidät huomioon lukumäärää laskettaessa (26a ). Jos perhehoidon toteuttamisesta vastaa vähintään kaksi henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä, voi pitkäaikaisesti hoidettavien henkilöiden lukumäärä olla enintään seitsemän. Myös toisen hoitajan tulee koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella olla sopiva antamaan perhehoitoa. Erityisistä syistä voidaan edellä mainituista hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Perheeseen sijoitettavien henkilöiden lukumäärää harkittaessa lähtökohtana ovat sijoitettavien henkilöiden tarpeet, perheen tarjoamat mahdollisuudet ja voimavarat sekä kodinomaisuuden ja yksilöllisyyden huomioiminen. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen (liite 2). Sopimuksen allekirjoittavat perhekodin vanhemmat ja perusturvalautakunnan puolesta sijoituksesta vastaava sosiaalityöntekijä. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan (perhehoitajalaki 4 ) perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta hoidon arvioidusta kestosta
4 perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista ja tukitoimista perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta ja tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista VOIMASSAOLO JA IRTISANOMISAIKA Toimeksiantosopimus solmitaan toistaiseksi tai määräajaksi. Irtisanomisaika on molemmilla sopijapuolilla kaksi kuukautta. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaa- van kanssa pyritään sopimaan tarvittavista korjauksista. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. (Perhehoitajalaki 5 ) HOITOPALKKIO Hoitopalkkion määrät 1.5.2010 alkaen ovat seuraavat perushoitopalkkio perushoitopalkkio + 50 % 600 /kk 900 /kk Perusteena korotukselle on Kelan korotettu vammaistuki. Korotus edellyttää asiantuntijalausuntoa ja/tai muuta selvitystä lapsen erityisestä hoidon tarpeesta. Korotus myönnetään aina määräajaksi ja sen myöntäminen käsitellään lasten suojelutiimissä ja esimiehen kanssa. perushoitopalkkio + 100 % 1200 /kk Perusteena korotukselle on Kelan ylin vammaistuki. Korotus edellyttää asiantuntijalausuntoa ja/tai muuta selvitystä lapsen erityisestä hoidon tarpeesta. Korotus myönnetään aina määräajaksi ja sen myöntäminen käsitellään lasten suojelutiimissä ja esimiehen kanssa. lapsen erityisestä tarpeesta johtuva kotihoidon mahdollistaminen perushoitopalkkio 1200 /kk Perusteena on ansionmenetyksen korvaaminen sijaisvanhemman jäädessä kotiin lapsen erityisistä tarpeista johtuen. Myönnetään aina määräajaksi. Palkkio tarkistetaan ja arvioidaan asiakassuunnitelman yhteydessä. Myöntäminen käsi- tellään lastensuojelutiimissä ja esimiehen kanssa. Korotukset perusmaksuun ja myöntämisen edellytykset määräytyvät kuten yllä.
5 palkkio silloin, kun lapsi käy muualla koulua ja viettää viikonloput ja lomaajat sijaisperheessä. Vastuu sijaislapsesta jatkuu Ei muutosta maksettuun perushoitopalkkioon. Siirtymävaiheen hoitopalkkio Mikäli sijaisperheelle on maksettu aiempaa +30 % korotettua hoitopalkkiota (perusteena Kelan vammaistuki) joka ylittää perushoitopalkkion 600 /kk, maksetaan se edelleen myöntämisajalle. Vammaistuen tai määräaikaisen korotuksen päättymisen jälkeen korotus poistuu. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio Lapsen lyhytaikaisen sijoituksen tai kiireellisen kriisisijoituksen ajalta perushoitopalkkiota voidaan korottaa 50 % kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Mikäli tarve jatkuu (esim. huostaanoton hallinto-oikeuskäsittely kesken) korotuksen mahdollisesta jatkamisesta neuvotellaan erikseen. perushoitopalkkio 600 + 50 % 900 /kk Hoitopalkkiot kattavat sijaisvanhempien ansionmenetykset kokousten ja esim. terapiaan vientien osalta sekä perhehoitajien osallistumisen asiakassuunitelmakokouksiin ja muihin lapsen asioissa pidettäviin tapaamisiin ja palavereihin. KULUKORVAUS Perhehoitajalain mukaan perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen. Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2010 lukien 375,08 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Kulukorvauksen määrä on 1.5.2010 alkaen seuraava: Lapsen ikä 0 11 vuotta 450 /kk + lapsilisä 12 16 vuotta 550 /kk + lapsilisä 17 - vuotta 700 /kk (ei lapsilisää) Kulukorvaus sisältää: asuminen, ravinto, vaatetus ja hygienia tavanomainen terveydenhuolto kuten poliklinikkamaksut, käsikauppa- ja reseptilääkkeet sekä tavanomaiseen terveydenhuoltoon liittyvät matkat perusharrastaminen ja vapaa-ajantoiminnot, niihin liittyvät matkat ja
6 välineet (esim. uinti, hiihtovälineet, luistimet, polkupyörä, kypärä, kansalaisopistojen maksut) paikallisliikenteen kulut ja paikalliset kuljetukset lapsen käyttövarat. Alle 15-vuotiaalle määrä joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan ja 15-vuotiaalle 1/3 elatustuen määrästä joka v. 2010 on 46,51 /kk (Ls laki 55 ) koulunkäyntiin peruskoulussa liittyvät menot, luokkaretket, leirikoulut rippikoulu ja perusleirit lapsen asioissa pidettyjen kokousten ja muiden tapaamisten kulut lapsen lomamatkan vaatimat vakuutukset ja rokotukset, passin hankinta Kulukorvauksen lisäksi erikseen korvataan: Erityissairaanhoidon kulut, krooniset, pitkäaikaiset sairaudet ja suuret kertaluontoiset kulut, kuten sairaalajaksot, leikkaukset, neurologiset tai psykiatriset arviointi- ja hoitojaksot, joita ei korvata muun lainsäädännön perusteella. Näihin liittyvät matkakulut. Em. sairaudenhoitoon liittyvät lääkekulut, mikäli niitä ei korvata muun lainsäädännön perusteella silmälasit lapsen asiakassuunnitelmassa erikseen sovitut lapsen ja hänelle tärkeiden henkilöiden välisestä yhteydenpidosta sijaisperheelle aiheutuvat kulut vertaisryhmät tms. lapsille kohdennetut tukitoimet Muista erikseen korvattavista menoista on sovittava lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Opiskeluun liittyvät kulut Perhehoitolain 3 4 mukaan kulukorvauksen lisäksi maksetaan korvaus sellaista perhehoidossa olevan alle 21-vuotiaan lapsen/nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kuluista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Opintotukilain ja asetuksen mukaiset etuudet on tarkoitettu ensisijaisesti korvaamaan opiskelusta aiheutuvia menoja. Erikseen korvataan suuret kustannukset, kuten oppikirjat, erityistyövaatteet ym. menot opintotuen ylittävältä osalta. Opintolainaa ei edellytetä haettavan kattamaan keskiasteen tai lukion suorittamisesta johtuvia opiskelukuluja. Jatko-opintoihin nuoren on tarvittaessa otettava henkilökohtainen opintolaina. Sosiaalityöntekijän kanssa on erikseen sovittava mitä opintoraha kattaa. Lapsen eritystarpeista aihetuvat kulut Lapsen erityistarpeiden perusteella voidaan maksaa kulukorvaukseen sisältyvän peruskorvauksen lisäksi 1 tärkeä lapsen kehitystä tukeva erityisharrastus ja tarvittaessa siihen liittyvät kuljetukset (joukkoliikennemaksu tai kelan kilometrikorvaus). Esimerkiksi musiikkitunnit, urheilu, lisenssimaksut ja harras- tuksen vaatima tarvikkeisto, tasokoemaksut, vaadittavat vakuutukset liittyen em. harrastukseen,
7 kilpailumatkojen kohtuulliset matkakulut. Erityisharrastuksesta tai sovitaan asiakassuunnitelmassa. sen aloittamisesta KÄYNNISTÄMISKORVAUS: Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2010 lukien 2663,76 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti sijoituksen alkaessa tosiasiallisten käynnistämiskustannuksiin perustuen. Enimmäismäärä 2663,76 voidaan maksaa kerralla silloin, kun perhe tekee asuntoon muutostöitä ja/tai joutuu hankkimaan paikkaluvultaan isomman auton perustellusti. Asiasta sovitaan sijoitusneuvottelu- jen yhteydessä varhaisessa vaiheessa sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen sijoi- tuksen yhteydessä on sovittava tarvittavista hankinnoista ja mahdollisista kodin muutostöistä. Lapsen siirtyessä sijaisperheeseen käynnistämiskorvauksena voidaan maksaa lapsen ikätasoiset perusharrastusvälineet (esim. polkupyörä, talviliikuntaväli- neet) ellei lapsella niitä ole. Maksetaan alkuavustuksesta kuitteja vastaan. Lähtökohtaisesti käynnistämiskorvaukseen sisältyvät hankinnat tehdään sijoituksen alkaessa. Tarvittavia lisähankintoja voidaan tehdä erikseen sopien kahden ensimmäisen sijoitusvuoden aikana. Kustannetaan alkuavustuksesta kuitteja tai muuta selvitystä vastaan. Sijoituksen päättyessä alkuavustuksella ja kulukorvauksilla hankitut tarvikkeet ja varustus ovat lapsen omaisuutta. PALKKION JA KULUKORVAUKSEN MAKSAMINEN, KUN LAPSI ON POIS SIJAISPERHEESTÄ Sijoitetun lapsen alle kahden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä palkkiota, mikäli sijaisvanhemmuus ja sen vastuut säilyvät poissaolon aikana. Poissaolo ei vähennä kulukorvausta mikäli lapsen tosiasialliset kulut poissaolon ajalta hoitaa sijaisperhe. Muussa tapauksessa kulukorvauksen ja hoitopalkkion määrä määritellään tapauskohtaisesti harkiten huomioiden sijaisperheen tosiasiallisen osallistuminen lapsen huolenpitoon, sen kuormittavuus ja kustannukset. Perhehoitajan tulee ilmoittaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle välittömästi palkkioiden ja kulukorvausten maksuperusteisiin vaikuttavat muutokset ja erityisesti lasten poissaolot sijaisperheestä. PERHEHOITAJAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Perhehoitajalla on oikeus 12 vapaapäivään vuodessa. Perhehoitajan vapaan järjestämiseksi maksetaan rahakorvaus, kun perhehoitaja järjestää lapsen hoidon vapaansa aikana. Normaali kulukorvaus ja palkkio
8 maksetaan vapaan aikana. Vapaan järjestämiseksi perhehoitajalle maksettava korvaus on 300 /vuosi/ lapsi, jolloin perhe huolehtii vapaan järjestämisestä aiheutuvista kuluista. Lyhyt aikaisessa perhehoidossa korvataan 1 päivä jokaista täyttä hoitokuukautta kohti. Mikäli perhe haluaa kunnan järjestävän lapsen hoidon vapaan aikana, korvausta ei makseta perheelle. Asiasta on ilmoittava sosiaalityöntekijälle 2 kk ennen aiottua vapaata. Mikäli lapsen hoito perhehoitajien vapaan järjestämiseksi toteutetaan kunnan toimesta esim. sukulaisten tai muiden läheisten luona, kunta huolehtii mahdollisten ruoka ym. kulujen korvaamisesta lomaperheelle. LAPSEN LOMA Lapsen lomanvietosta sijaisperheensä kanssa aiheutuneita kuluja korvataan tosiasiallisten menojen mukaisesti enintään 200 /vuosi. PERHEHOITAJAN TUKEMINEN Perhehoitajalla on oikeus valmennukseen, työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen osallistumisen ja työnohjauksen käytännön toteutuksesta sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. ITSENÄISTYMISVARAT Lastensuojelulaissa (77 ) on säädetty perhehoitoon sijoitetun lapsen/nuoren itsenäistymisvaroista. Lapsen tai nuoren itsenäistymistä varten on sijoituksessa vastuussa olevan kunnan kalenterikuukausittain varattava lapselle/nuorelle määrä, joka vastaa 40 % hänen tuloistaan, korvauksistaan ja saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää oteta huomioon. Jollei lapsella tai nuorella ole em. tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, nuorta on tuettava sijoituksen päättyessä asumiseen, koulu tukseen ja itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. JÄLKIHUOLTO Lastensuojelulain mukaisessa sijaishuollossa olevalla lapsella ja nuorella on huostaanoton päättymisen jälkeen oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuolto voi jatkua perhehoitona, jolloin siitä tehdään toimeksiantosopimus. Sijaisperhe voi myös jatkaa nuoren tukiperheenä. Sijoittajan jälkihuoltovelvoite päättyy nuoren täytettyä 21 vuotta.
9 Lastensuojelun yhteystiedot Äänekoskella Äänekosken sosiaalitoimisto (Äänekoski Konginkangas alue) Hallintokatu 4 44100 Äänekoski sosiaalityöntekijä Ulla Nieminen 020 632 2123 sosiaalityöntekijä Kaarina Veistola 020 632 2124 lastenvalvoja sosiaalityöntekijä Soili Hytönen 020 632 2125 Suolahden sosiaalitoimisto (Suolahti Sumiainen alue) Äänekoskentie 1267 44200 Suolahti
lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Mira Ojalehto 020 632 2147 10