Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105
Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma Tavoitteita: seudullisen ja maakunnallisen vesihuoltoyhteistyön edistäminen vesihuollon toimintavarmuuden lisääminen maankäytön suunnittelun ja vesihuollon yhteensovittaminen tausta-aineisto maakuntakaavoitukseen ja päätöksentekoon vesienhoidon toimeenpano vesiensuojelun edistäminen Ohjelmassa pyritään esittämään maakunnan tahtotila vesihuollon pitkän tähtäimen kehittämisessä! 2
Vesihuollon kehittämisohjelma Vesihuollon kehittämisohjelma Vesihuollon kehittämisen valtakunnallinen ohjaus Alueellinen yleissuunnitelma Vesitalousstrategia 2011-2020 Valtakunnallinen viemäröintiohjelma Vesienhoidon suunnittelu Vesihuollon toimintavarmuuden parantaminen Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämisen maakunnalliset suuntaviivat Vesihuoltopalveluiden kehittäminen Kunnan velvollisuudet vesihuollon järjestämisessä Ympäristönsuojelu Maakuntakaavoitus Ilmastostrategia Ympäristöstrategia Haja-alueiden kehittämisen yhtenäistäminen Vesihuoltolaitoksen tarpeet Kaavoitus Asukkaiden toiveet
Ohjelmatyön vaiheet Suunnittelu käynnistynyt 3/2014 Ohjausryhmä perustettu 3/2014 Vesihuoltokysely kunnille ja vesihuoltolaitoksille 6/2014 Kuntatilaisuudet 8-9/2014 Aineiston ja palautteen koostaminen, kirjoitustyö 10/2014-4/2015 Kommenttikierros ohjausryhmässä 5-6/2015 Viimeistely ja ohjelman valmistuminen 6/2015 4
Tarkasteltavat kokonaisuudet Maakunnan vesihuollon erityispiirteet, nykytilanne ja kehitysennusteet vuoteen 2035 Tarpeet ja mahdollisuudet seutukunnallisiin ja ylimaakunnallisiin vesihuollon yhteistyöhankkeisiin Vesihuollon kehittämiseen liittyvät säädökset Vesihuollon valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet Toimenpide-esitykset ja kehittämisehdotukset, esimerkiksi: Poikkeustilanteisiin varautuminen eri tavoin Vesihuoltolinjojen (yhdysvesijohdot, siirtoviemärit) tarve ja mahdollisuudet Uusien vedenottamoiden tarve tai vanhojen saneeraus nopeasti käyttöön otettaviksi varavedenottamoiksi Jätevedenpuhdistuksen tehostamis- ja kehittämistarpeet Vesihuollon lietteiden ja jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Kustannusarviot + alustavat aikataulut hankekokonaisuuksille 5
Ohjelman hyödynnettävyys Kunnat pohjana vesihuollon kehittämissuunnitteluun Vesihuoltolaitokset edistää yhteistyötä parantaa toimintaedellytyksiä ELY-keskus hankkeiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi valtion rahoitustuen suuntaaminen Maakunnan liitto maakuntasuunnitelmien- ja ohjelmien laatiminen 3. vaihemaakuntakaavan laatiminen 6
Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon tunnuslukuja Vesijohtoon liittynyt yli 99 % maakunnan väestöstä Suuressa osassa kuntia liittymisaste käytännössä 100 % Lähinnä Koillismaalla talouksia omien kaivojen varassa Viemäriin liittynyt noin 79 % maakunnan väestöstä Useita kuntia, joissa liittymisaste alle 50 %, taajaan asutuissa kunnissa yli 90 % Viemäröintialueiden laajentaminen suurelta osin tehty Maakunnassa vesihuoltolaitoksia yhteensä noin 130 kpl, joista noin 100 on vain vedenjakelua hoitavia pieniä osuuskuntia Lainsäädännön vaatimukset vesihuoltotoiminnan lisääntyvästä ammattimaisuudesta tulevat olemaan haaste pienille laitoksille Erityispiirteenä useita osuuskuntamuotoisia kuntien vesilaitoksia 7
Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon tunnuslukuja Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita 28 kpl laitoksille tuleva vesimäärä noin 26-29 miljoonaa m 3 vuodessa, laskutettu jätevesimäärä noin 17-18 miljoonaa m 3 vuodessa Vesilain mukaisia lupia pohjavedenottamoilla 160 kpl käytössä olevia ottamoita yhteensä n. 230 kpl Luvat sallivat yhteensä noin 144 000 m 3 /d vedenoton 1-luokan pohjavesialueita 211 kpl, alueilla muodostuva arvioitu pohjavesimäärä 372 000 m 3 /d, tämän lisäksi 2-luokan pv-alueita 118 kpl ja muodostuva pohjavesimäärä 165 000 m 3 /d Haasteena suurien pv-alueiden sijainti kaukana kuluttajista Maakunnan vesihuoltolaitokset ottavat vettä vuosittain noin 31 miljoonaa m 3, josta pohjavettä noin 20 miljoonaa m 3 (57 000 m 3 /d) pintavettä noin 11 miljoonaa m 3 (30 000 m 3 /d) 8
Kysely kunnille ja vesihuoltolaitoksille vesihuollon kehittämistarpeista osana hanketta kesällä 2014 Maakunta jaettiin kuuteen seutukuntaan, joihin lähetettiin kyselyt Oulun seutu, Raahen seutu, Koillismaa, Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso sekä Pudasjärvi-Utajärvi Kuntien näkemykset vesihuollon kehitysennusteista Esille tulleita kehittämistarpeita: Vedenhankinnan ja jakelun varmistaminen Verkostojen saneeraus Jätevedenpuhdistuksen tehostamis- ja keskittämistarpeet Jätevesilietteen käsittely ja hyödyntäminen Luontoarvojen huomioiminen vesihuollon järjestämisessä Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuollon järjestämiseen Vesihuollon energiatehokkuus Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö Hulevesimaksun käyttöönotto 9
Kyselyn tuloksista Vesihuollon kehitysennusteet Vaihtelevat suuresti maakunnan eri osissa väestökehityksen mukaisesti Esille tulleet kehittämistarpeet: Vedenhankinnan ja jakelun varmistaminen Parannettavaa sekä normaali- että erityistilanteisiin varautumisessa Uusia yhdysvesijohtoja ja uusia vedenottamoita Verkostojen saneeraus eräs tärkeimpiä asioita! Jätevedenpuhdistuksen tehostaminen Keskittämiset suurelta osin tehty (Taskila ja Lakeus suurimpina), Kalajokilaaksossa keskuspuhdistamo ja siirtoviemärit tekeillä Typenpoiston tarve on aiheuttanut maakunnassa keskustelua Tämän hetken näkökulman mukaan kannattaa keskittyä fosforin poistoon eikä ainakaan poistaa typpeä fosforin ja kiintoaineen kustannuksella 10
Kyselyn tuloksista Hajajätevesiasetus Teknis-taloudellisesti järkevät viemäröinnin laajentamishankkeet on suurimmilta osin tehty Siirtymäajan pidennys vuoteen 2018 päätetty, käsittelyvaatimusten lieventäminen työn alla Vesihuollon lietteet ja jätteet Jätevesilietteen käsittelyyn ja loppusijoitukseen tulisi löytää uusia ratkaisuja (jätelainsäädäntö) Lietteen hyötykäyttöä maatalouden maanparannusaineena, lannoitevalmisteena sekä viherrakentamisessa tulisi edistää Välpejätteiden käsittely vuodesta 2016 eteenpäin on osin auki 11
Kyselyn tuloksista Luontoarvojen vaikutus vesihuollon järjestämiseen Jossain päin vaikutus voi olla merkittävää, toisaalla taas lähes merkityksetöntä Erityisesti pohjavesistä riippuvaiset ekosysteemit sekä purettavien jätevesien vaikutukset vesistössä Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuollon järjestämiseen Ilmastonmuutokseen jossain määrin varauduttu varavoimalaitteet, vedenottamoiden kunto ym On kaivattu tiedottamista ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesihuoltoon sadannan muutokset, myrskyt, talvitulvat ym SYKE julkaissut 2012 julkaisun Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa (Suomen ympäristö 24/2012) Em. julkaisu löytyy hakusanalla verkosta 12
Kyselyn tuloksista Vesihuollon energiatehokkuus Sähköenergia kuluu pääosin jätevedenpuhdistamoiden biologisissa prosesseissa sekä laitosten ja verkoston pumppauksissa energiatehokkuus lähtee jo kokonaisuuksien suunnittelusta Sähkömoottorien energiatehokkuutta säätelee EuP-direktiivi Lämmön talteenotto jätevedestä, biokaasun hyödyntäminen jne Vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö Maakunnassa on monin paikoin laajaa ja tiivistä yhteistyötä, kuten laitosten yhteisiä miljoonaluokan investointeja Myös veden ottamisessa ja jakelussa sekä jätevesien käsittelyssä laajaa yhteistyötä (tukkuyhtiöt ja keskuspuhdistamot) Erityisesti pienillä osuuskunnilla on tarvetta kehittää laitosten välistä yhteistyötä lisääntyvistä velvoitteista selviämiseksi 13
Ohjelman valmistuminen Tavoite: kesäkuun loppuun mennessä 2015 valmis Tekstiosa tällä hetkellä lähes valmis, liiteaineistot vielä keskeneräisiä Asiakirja tulee nettiin julkisesti saataville 14
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä, keskustelua? Yhteystiedot: Ylitarkastaja Juha Kangaskokko juha.kangaskokko@ely-keskus.fi 0295 038 033 15