LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:19. Ehdotukset laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä asetukseksi kuulutusrekisteristä

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:19 Ehdotukset laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä asetukseksi kuulutusrekisteristä

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:19 Ehdotukset laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä asetukseksi kuulutusrekisteristä OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2003

ISSN 1458-7149 ISBN 952-466-176-4 Oikeusministeriö Helsinki

KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä julkiset haasteet työryhmä Puheenjohtaja: lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki Sihteeri: erityisasiantuntija Jussi Heiskanen Julkaisun päivämäärä 18.6.2003 Julkaisun laji Työryhmämietintö Toimeksiantaja Oikeusministeriö Toimielimen asettamispäivä 26.3.2003 Julkaisun nimi Ehdotukset laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä asetukseksi kuulutusrekisteristä Julkaisun osat I Esityksen pääasiallinen sisältö, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut, lakiehdotukset II Muistio, ehdotus kuulutusrekisteriasetukseksi Tiivistelmä I Ehdotuksen mukaan laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä korvaisi voimassaolevan asetuksen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä. Ehdotukseen sisältyvät säännökset muun muassa rekisterin tarkoituksesta ja ylläpidosta, tietojen merkitsemisestä ja poistamisesta, tietojen julkisuudesta sekä vahingonkorvausvastuusta. Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen konkurssilainsäädännön uudistamisesta (HE 26/2003 vp) ja on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti konkurssilain kanssa. Rekisterin tietosisältöä sekä tietojen säilyttämistä ja luovuttamista koskevat säännökset vastaisivat pääosin voimassaolevaa asetusta Tietosisältöä on tarkistettu vastaamaan niitä muutoksia, jotka on ehdotettu tehtäväksi konkurssimenettelyyn Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä. Ehdotuksen mukaan pesänhoitaja tekisi konkurssin päättymistä koskevat ilmoitukset keskitetysti Oikeusrekisterikeskukselle eikä erillisen ilmoituksen tekeminen muille rekisteriviranomaisille ei olisi enää tarpeen. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi useita muita lakeja. II Valtioneuvoston asetus julkisesta haasteesta liittyy Eduskunnan hyväksymään vanhentumislainsäädännön kokonaisuudistukseen (HE 187/2002 vp.). Julkisesta haasteesta annettavan lain 10 :n nojalla perustetaan julkinen kuulutusrekisteri, johon voidaan merkitä tietoja julkisista haasteista sekä muista tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätökseen perustuvista kuulutuksista, jotka on osoitettu yleisesti velkojille tai muille oikeudenhaltijoille. Rekisteriin merkittäisiin sen käyttöönottovaiheessa julkiset haasteet sekä konkurssivalvontaa ja yrityssaneerausta koskevat kuulutukset. Lisäksi rekisteriin merkittäisiin kuulutukset, jotka liittyvät yhteisörakenteen ja -muodon muuttamiseen ja osakepääoman, sijoitusosuuspääoman tai rahastojen alentamiseen sekä pankin toimiluvasta luopumiseen. Kuulutusrekisteriä voidaan myöhemmin laajentaa koskemaan myös muita kuulutuksia, joilla pyritään tavoittamaan tuntemattomia velkojia. Avainsanat: (asiasanat) Konkurssi, yrityssaneeraus, pesänhoitaja, julkisuus, julkinen haaste Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Lausuntoja ja selvityksiä 2003:19 ISSN 1458-7149 ISBN 952-466-176-4 Kokonaissivumäärä 41 Kieli suomi Hinta Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Oikeusministeriö Kustantaja Oikeusministeriö

PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Arbetsgruppen för konkurs- och företagssaneringsregistret samt offentliga stämningar Ordförande: lagstiftningsrådet Liisa Lehtimäki Sekreterare: specialsakkunnig Jussi Heiskanen Utgivningsdatum 18.6.2003 Typ av publikation Arbetsgruppsbetänkande Uppdragsgivare Justitieministeriet Datum då organet tillsattes 26.3.2003 Publikation (även den finska titeln) Förslagen till lagen om konkurs- och företagssaneringsregister samt förordning om kungörelseregister (Ehdotukset laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä asetukseksi kuulutusrekisteristä) Publikationens delar I Propositionens huvudsakliga innehåll, allmänmotivering, detaljmotivering, lagförslagen II Promemoria, förslag till förordning om kungörelseregister Referat I Enligt förslaget skall lagen om konkurs- och företagssaneringsregistret ersätta den gällande förordningen om konkurs- och företagssaneringsregistret. I förslaget ingår bestämmelser bl.a. om registrets ändamål och registerföringen, införande och avförande av registeruppgifter, uppgifternas offentlighet samt skadeståndsansvar. Förslaget hänför sig till regeringens proposition om revidering av konkurslagstiftningen (RP 26/2003 rd) och det avses träda i kraft samtidigt med konkurslagen. Bestämmelserna om registrets innehåll samt förvaring och utlämnande av uppgifter motsvarar huvudsakligen bestämmelserna i den gällande förordningen. Innehållet i bestämmelserna har justerats till att motsvara de ändringar som föreslås i konkursförfarandet enligt regeringens proposition med förslag till revidering av konkurslagstiftningen. Propositionen behandlas som bäst av riksdagen. Enligt förslaget skall anmälningsförfarandet koncentreras till Rättsregistercentralen, till vilken boförvaltaren alltid skall sända anmälan om att konkursen har avslutats. Då behövs inte längre separata anmälningar till andra registermyndigheter. Av denna anledning föreslås även justeringar av flera andra lagar. II Statsrådets förordning om offentlig stämning anknyter sig till totalrevideringen av lagstiftningen om preskription (RP 187/2002 rd) som riksdagen har godkänt. Enligt 10 i lagen om offentlig stämning inrättas det ett offentligt kungörelseregister i vilket det kan föras in uppgifter om offentliga stämningar samt andra kungörelser som publiceras med stöd av en domstols eller myndighets beslut och som riktar sig allmänt till borgenärer och andra rättsinnehavare. När registret tas i bruk förs kungörelserna om offentliga stämningar och kungörelserna om konkursbevakning och företagssanering in i registret. I registret skall också föras in kungörelserna om ändringar i samfundsstrukturen eller samfundsformen, nedsättning av aktiekapitalet, placeringsandelskapitalet eller fonder samt avstående från bankens koncession. Kungörelseregistret kan senare utvidgas så att i registret förs in också andra kungörelser som syftar till att nå okända borgenärer. Nyckelord Konkurs, företagssanering, boförvaltare, offentlighet, offentlig stämning Övriga uppgifter (Oskari- och HARE-numren, andra referensnumren) Seriens namn och nummer Justitieministeriet, Utlåtanden och utredningar 2003:19 ISSN 1458-7149 ISBN 952-466-176-4 Sidoantal 41 Språk finska Pris Sekretessgrad offentlig Distribution Justitieministeriet Förlag Justitieministeriet

OIKEUSMINISTERIÖLLE Oikeusministeriö asetti 26.3.2002 työryhmän valmistelemaan hallituksen esityksen muotoon ehdotuksen laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä ehdotuksen valtioneuvoston asetukseksi julkisesta haasteesta. Ehdotuksen mukaan laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä korvaisi voimassaolevan asetuksen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä. Ehdotukseen sisältyvät säännökset muun muassa rekisterin tarkoituksesta ja ylläpidosta, tietojen merkitsemisestä ja poistamisesta, tietojen julkisuudesta sekä vahingonkorvausvastuusta. Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen uudeksi konkurssilainsäädännöksi (HE 26/2003 vp) ja on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti konkurssilain kanssa. Valtioneuvoston asetus julkisesta haasteesta liittyy Eduskunnan hyväksymään vanhentumislainsäädännön kokonaisuudistukseen (HE 187/2002 vp.). Julkisesta haasteesta annettavan lain 10 :n nojalla perustetaan julkinen kuulutusrekisteri, johon voidaan merkitä tietoja julkisista haasteista sekä muista tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätökseen perustuvista kuulutuksista, jotka on osoitettu yleisesti velkojille tai muille oikeudenhaltijoille. Työryhmän ehdotuksen mukaan rekisteriin merkittäisiin sen käyttöönottovaiheessa julkiset haasteet sekä konkurssivalvontaa ja yrityssaneerausta koskevat kuulutukset. Lisäksi rekisteriin merkittäisiin kuulutukset, jotka liittyvät yhteisörakenteen ja -muodon muuttamiseen ja osakepääoman, sijoitusosuuspääoman tai rahastojen alentamiseen sekä pankin toimiluvasta luopumiseen. Kuulutusrekisteriä voidaan myöhemmin laajentaa koskemaan myös muita kuulutuksia, joilla pyritään tavoittamaan tuntemattomia velkojia. Ehdotuksen laatineen työryhmän puheenjohtajana on ollut lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki sekä jäseninä lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela, sihteerinä toiminut erityisasiantuntija Jussi Heiskanen oikeusministeriöstä ja erityisasiantuntija Riitta Marttila oikeusministeriöstä, apulaisjohtaja Tauno Aalto Oikeusrekisterikeskuksesta, ylitarkastaja Heikki Partanen tietosuojavaltuutetun toimistosta ja lakimies Esa Kosonen Patentti- ja rekisterihallituksesta. Valmistelun aikana on kuultu Verohallituksen, Suomen Asianajajaliiton, Suomen Asiakastieto Oy:n ja Suomen Pankkiyhdistys ry:n edustajia.

2 Työn valmistuttua mietintö, joka sisältää ehdotuksen hallituksen esitykseksi laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä ja laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain 100 a :n muuttamisesta sekä sekä valtioneuvoston asetukseksi kuulutusrekisteristä ja siihen liittyvän luonnoksen esittelymuistioksi, luovutetaan kunnioittavasti oikeusministeriölle. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2003 Liisa Lehtimäki Marjut Jokela Jussi Heiskanen Riitta Marttila Tauno Aalto Heikki Partanen Esa Kosonen

3 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 5 YLEISPERUSTELUT.6 1. Nykyinen tilanne..6 2. Tilanne eräissä muissa maissa 7 3. Nykytilan arviointi ja keskeiset ehdotukset..7 4. Esityksen vaikutukset..9 5. Asian valmistelu...9 6. Muista esitykseen vaikuttavia seikkoja.9 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.....10 1. ehdotusten perustelut 10 1.1. konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä.. 10 1.2. yrityksen saneerauksesta. 15 1.3. Kaupparekisterilaki..15 1.4. Osakeyhtiölaki... 15 1.5. avoimesta yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöstä 16 1.6. Osuuskuntalaki.16 1.7. asumisoikeusyhdistyksistä.16 1.8. Vakuutuskassalaki...16 1.9. Vakuutusyhdistyslaki... 16 1.10. Vakuutusyhtiölaki.. 17 1.11. Säätiölaki.17 1.12. Eläkesäätiölaki 17 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset 17 3. Voimaantulo...17 LAKIEHDOTUKSET...18 konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä... 18 yrityksen saneerauksesta annetun lain 100 a :n muuttamisesta...22 kaupparekisterilain 19 :n muuttamisesta...22 osakeyhtiölain 13 luvun 19 :n muuttamisesta...23 avoimesta yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 5 luvun 8 :n muuttamisesta...23 osuuskuntalain 19 luvun 31 :n muuttamisesta...24 asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 75 :n muuttamisesta...24 vakuutuskassalain 124 :n muuttamisesta...24 vakuutusyhdistyslain 13 luvun 21 :n muuttamisesta...25

4 vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 :n muuttamisesta...25 säätiölain 22 :n muuttamisesta...25 eläkesäätiölain 98 :n muuttamisesta...26 LIITE Rinnakkaistekstit...27 KUULUTUSREKISTERIASETUS...34 MUISTIO Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi kuulutusrekisteristä...36

5 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä sekä yrityksen saneerauksesta annetun lain 100 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä. korvaisi voimassaolevan asetuksen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä. Ehdotukseen sisältyvät säännökset muun muassa rekisterin tarkoituksesta ja ylläpidosta, tietojen merkitsemisestä ja poistamisesta, tietojen julkisuudesta sekä vahingonkorvausvastuusta. Rekisterin sisältöä sekä tietojen säilyttämistä ja luovuttamista koskevat säännökset vastaisivat pääosin mainittua asetusta. Tietosisältöä on tarkistettu vastaamaan niitä muutoksia, jotka on ehdotettu tehtäväksi konkurssimenettelyyn Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Ehdotuksen mukaan pesänhoitaja tekisi konkurssin päättymistä koskevat ilmoitukset keskitetysti Oikeusrekisterikeskukselle eikä erillisen ilmoituksen tekeminen muille rekisteriviranomaisille ei olisi enää tarpeen. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi useita muita lakeja. Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen konkurssilainsäädännön uudistamisesta ja on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti konkurssilain kanssa.

6 YLEISPERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne Konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden käsittelyä varten on ollut joulukuun alusta 1994 alkaen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri. Sitä aikaisemmin tietoja konkursseista ja yrityssaneerauksista oli mahdollista saada eräistä muista rekistereistä, muun muassa kaupparekisteristä. Tällainen tiedonsaanti ei kuitenkaan taannut riittävän nopeaa tiedonsaantia. Velkojilla ja muilla sidosryhmillä on tarve saada tieto maksukyvyttömyysmenettelyjen vireilletulosta, alkamisesta ja menettelyjen eri vaiheista viivytyksettä. Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä säädetään konkurssissäännön 115 :n (1027/1993) ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 100 a :n nojalla annetulla asetuksella (958/1994). Rekisterin ylläpito kuuluu Oikeusrekisterikeskukselle. Tiedot rekisteriin merkitsee asiaa käsittelevä tuomioistuin. Rekisteri on julkinen. Asetukseen sisältyvät säännökset, joiden nojalla tietojen luovuttaminen on mahdollista myös teknisen käyttöyhteyden avulla viranomaisille, luottotietotoiminnan harjoittajille ja muillekin hyväksyttävää tarkoitusta varten. Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterissä on tällä hetkellä (toukokuu 2003) noin 17 000 dokumenttia. Uusien dokumenttien määrä on viime vuosina ollut noin 3 700 vuodessa. Käyttäjätunnuksia rekisteriin on myönnetty noin 4 400. Muita kuin oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille myönnettyjä käyttölupia on hieman yli 300 ja näihin perustuvia käyttäjätunnuksia on yli 1 400. Rekisteristä aiheutuvien kustannusten määrä oli vuonna 2002 noin 60 000 euroa ja siitä saadut tulot olivat yli 90 000 euroa. Oikeusrekisterikeskus pitää yllä erillistä rekisteriä myös yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevista asioista (laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 87 ). Maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevia tietoja on jo vanhastaan merkitty muihin rekistereihin. Kaupparekisteriin merkitään tieto konkurssin tai yrityssaneerauksen alkamisesta ja lakkaamisesta. Konkurssin tai yrityssaneerauksen alkamisesta tehdään merkintä myös muun muassa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, alusrekisteriin tai alusrakennusrekisteriin, ilma-alusrekisteriin, yrityskiinnitysrekisteriin, ajoneuvorekisteriin ja arvo-osuusrekisteriin. Tällaisiin rekistereihin voidaan merkitä myös tieto toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa alkaneesta maksukyvyttömyysmenettelystä, jos selvittäjä sitä vaatii (laki toisessa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa alkaneen maksukyvyttömyysmenettelyn kuuluttamisesta ja rekisteriin merkitsemisestä, 581/2002). Tietoja maksukyvyttömyysmenettelyistä merkitään myös muiden kuin viranomaisten ylläpitämiin rekistereihin. Luoton myöntämisessä ja luottokaupassa tärkeä asema on luottotietorekistereillä. Valtakunnallisesti merkittävää luottotietorekisteriä pitää yllä Suomen Asiakastieto Oy. Tällä hetkellä luottotietorekisterin tietosisältöä koskevia säännöksiä on vain luonnollisten henkilöiden osalta. Henkilötietolain 20 :n mukaan luottotietotoiminnan harjoittajalla on oikeus tallettaa luottotietorekisteriin tieto sellaisesta maksun tai suorituksen laiminlyönnistä, joka on johtanut

7 konkurssihakemuksen jättämiseen. Luottotietolainsäädännön uudistaminen on vireillä oikeusministeriössä. Uudistuksen tavoitteena on laatia luottotietoja koskeva lainsäädäntö, joka koskisi myös yrittäjien ja yhteisöjen luottotietoja. 2. Tilanne eräissä muissa maissa Konkurssi- ja muita maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevia rekistereitä on yleisesti muissakin maissa. Ruotsissa patentti- ja rekisterihallitus pitää yllä rekisteriä luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien konkursseista. Luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä, kun on kulunut viisi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin konkurssi päättyy. Oikeushenkilöiden konkurssien rekisteröintiä koskevia säännöksiä on kaupparekisterilaissa, osakeyhtiölaissa ja laissa taloudellisista yhdistyksistä. Norjassa konkurssirekisteristä säädetään konkurssilaissa. Konkurssirekisterissä voi olla myös yhtiön johtoa ja omistajia koskevia tietoja. Ranskassa kaupparekisteri, joka on julkinen, sisältää tiedot vireillä olevista maksukyvyttömyysmenettelyistä ja niissä tehdyistä päätöksistä. Yksityishenkilöiden konkurssit merkitään omaan rekisteriinsä. Nämä tiedot säilytetään viisi vuotta. Belgiassa konkursseja ja saneerauksia koskevat tiedot julkaistaan internetin kautta. Tiedot menettelyn aloittamisesta, saneerausohjelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä velkavastuusta vapauttamisesta ovat kaikille julkisia. Yksityiskohtaisiin tietoihin kuten saneerausohjelman sisältöön käyttöoikeus on vain asianosaisilla ja tuomioistuimilla. Tietoja ei poisteta rekisteristä. Saksassa on internet-pohjainen insolvenssijulkaisujärjestelmä, joka on kaikille julkinen. Toistaiseksi järjestelmä on otettu käyttöön vain yhdessä osavaltiossa, mutta sitä ollaan saattamassa koko maan kattavaksi. Tiedot säilytetään insolvenssimenettelyn ajan. Iso-Britanniassa yhtiöitä koskevista saneerausmenettelyistä ja konkursseista merkitään tiedot yhtiörekisteriin, joka on julkinen ja josta tiedot ovat saatavilla myös kaupparekisteriviranomaisen verkkosivuilta. Luonnollisia henkilöitä koskevista velkajärjestelyistä ja konkursseista tiedot merkitään omaan rekisteriinsä. Jos velalliselle myönnetään vapautus velkavastuusta, tiedot poistetaan kolmen vuoden kuluttua velkavastuun päättymisestä. Vuonna 2004 voimaantulevan lain mukaan tiedot poistettaisiin kuitenkin jo kolmen kuukauden kuluttua velkavastuun päättymisestä. 3. Nykytilan arviointi ja keskeiset ehdotukset Nykyisin konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin talletettavista tiedoista, tietojen säilytysajasta sekä tietojen luovuttamisesta säädetään asetuksella. Perustuslain 10 :n 1 momentin henkilötietojen suojaa koskevat säännökset edellyttävät, että henkilötietojen suojan kannalta tärkeistä kysymyksistä säädetään lailla. Henkilötietojen suojan kannalta tärkeitä sääntelykohteita rekisteröinnissä ovat rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset tietojen luovutettavuus mukaan luettuna sekä tietojen säilytysaika henkilörekistereissä ja rekisteröidyn oikeusturva.

8 Lailla säätämisen vaatimus ulottuu myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 12/2002 vp.). Ehdotettu laki korvaisi nykyisen asetuksen. Rekisterin tietosisältöä sekä tietojen säilyttämistä ja luovuttamista koskevat säännökset vastaisivat pääosin asetusta, sillä käytännön kokemusten mukaan rekisteri on varsin hyvin täyttänyt tarkoituksena. Kuten nykyisinkin, rekisteriin merkittäisiin kaikki olennaiset tiedot konkurssi- ja yrityssaneeraushakemuksen vaiheista tuomioistuimessa. Lisäksi rekisteriin merkittäisiin tieto konkurssimenettelyn päättävästä lopputilityksen hyväksymisestä sekä yrityksen saneerausohjelman päättyessä annettavasta loppuselonteosta. ehdotuksessa rekisterin tietosisältöä on tarkistettu niiden konkurssimenettelyä koskevien muutosehdotusten vuoksi, jotka sisältyvät hallituksen esitykseen konkurssilainsäädännön uudistamiseksi (HE 26/2003 vp). Lisäksi ehdotuksessa pyritään siihen, että tiedot säilyisivät rekisterissä niin, että tietoja olisi nykyistä paremmin saatavissa siihen saakka, kun konkurssi tai yrityssaneeraus tosiasiallisesti päättyy. Nykyisin konkurssia koskevat tiedot on voitu poistaa rekisteristä, vaikka lopputilitystä ei olisi vielä hyväksytty ja konkurssi olisi täytäntöönpanomenettelynä vielä kesken. Toisaalta tiedot ovat voineet joskus olla rekisterissä tarpeettoman kauan sen jälkeen, kun lopputilitys konkurssissa on hyväksytty. Sama koskee myös yrityssaneerausta koskevia rekisteritietoja. Jos saneerausmenettely päättyy ohjelman vahvistamiseen, tiedot ovat olleet rekisterissä kymmenen vuoden ajan ohjelman vahvistamisesta lukien riippumatta siitä, kuinka kauan saneerausohjelma kestää. Ehdotusta valmisteltaessa on harkittu sitä, voitaisiinko tietojen säilyttämistä koskevia määräaikoja lyhentää silloin, kun velallista ei hakemuksen johdosta aseteta konkurssiin. Näissä tilanteissa on perusteltua edellyttää, että tiedot poistetaan niin pian kuin mahdollista, jotta merkinnästä velalliselle aiheutuvat mahdolliset vahingot voitaisiin välttää tai ainakin minimoida. Erityisesti tämä koskee tilannetta, jossa konkurssihakemus on hylätty. Nykyisin tiedot poistetaan rekisteristä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun konkurssihakemus hylätään tai jää tutkimatta taikka asia jää sillensä. Ehdotuksessa tämä määräaika on kuitenkin säilytetty nykyisellään. Käytännössä määräajan lyhentäminen olisi ongelmallista. Tietojen poistaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tule kysymykseen, minkä vuoksi joudutaan joka tapauksessa odottamaan valitusaika hovioikeuden päätöksestä (60 päivää). Oikeusrekisterikeskus ei kuitenkaan voi poistaa tietoa välittömästi tämän jälkeen, koska poistot joudutaan tekemään manuaalisesti. Tieto konkurssihakemuksesta on saattanut levitä laajallekin siihen mennessä, kun hakemus hylätään. Tällaisessa tilanteessa hakemuksen hylkäämistä koskevan tiedon suhteellisen pitkäkestoinen julkisuus on yleensä velallisenkin edun mukaista. Lisäksi ehdotuksessa on pyritty välttämään kustannussyistä ja järjestelmän selkeyden vuoksi kovin monia poistoaikoja. Säännöksiä pesänhoitajan velvollisuudesta tehdä rekisteröintiä varten ilmoitus konkurssin päättymisestä on useissa laeissa. Näistä erikseen tehtävistä ilmoituksista ehdotetaan luovuttavaksi. Hallituksen esityksessä uudeksi konkurssilaiksi ehdotetaan, että pesänhoitaja tekisi lopputilityksen hyväksymisestä konkurssissa ilmoituksen Oikeusrekisterikeskukselle. Käsillä olevassa konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriä koskevassa lakiehdotuksessa puolestaan ehdotetaan, että tieto lopputilityksen hyväksymisestä merkitään Oikeusrekisterikeskuksen toimesta rekisteriin. Ehdotuksen mukaan kaupparekisteriviranomainen saisi tiedon lopputilityksestä rekisterin

9 välityksellä. Tiedot toimitettaisiin maksutta. Muille viranomaisille, joiden ylläpitämään rekisteriin vastaava tieto on merkittävä, Oikeusrekisterikeskus toimittaisi tiedon erikseen. Tällainen järjestely paitsi vähentää eri viranomaisten päällekkäistä työtä myös edistää ilmoitusvelvollisuuden toteutumista ja siten julkisten rekistereiden luotettavuutta. Koska konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin sisältyisi myös luonnollisia henkilöitä koskevia tietoja, esitystä valmisteltaessa on otettu huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY (tietosuojadirektiivi). 4. Esityksen vaikutukset Esityksen taloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Kaupparekisteriviranomaisen työtä helpottaisi se, että se saisi lopputilityksen hyväksymistä koskevat tiedot keskitetysti Oikeusrekisterikeskukselta. Oikeusrekisterikeskukselle järjestelystä aiheutuva työmäärä on vähäinen, koska käytännössä tiedot toimitettaisiin teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tiedot viranomaisten kesken toimitettaisiin maksutta. Tuomioistuimen olisi ehdotuksen mukaan tehtävä rekisteriin merkintä myös saneerausohjelman loppuselonteon antamisesta. Tästä aiheutuva työmäärä on hyvin vähäinen. 5. Asian valmistelu Ehdotus on valmisteltu oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, johon on kuulunut oikeusministeriön, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston sekä Patentti- ja rekisterihallituksen edustajat. Työryhmässä ovat olleet kuultavina Verohallituksen, Suomen Asianajajaliiton, Suomen Asiakastieto Oy:n ja Suomen Pankkiyhdistys ry:n edustajat. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Esityksessä on ehdotettu muutettavaksi kaupparekisterilain (129/1979) 19 :ää, jota koskeva muutosehdotus on sisällytetty läheisemmän liittymän vuoksi ja myös uudelleen tarkistettuna tähän esitykseen. Tämänkin vuoksi tarkoitus on, että esitysten käsittely voitaisiin eduskunnassa yhdistää.

10 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. ehdotusten perustelut 1.1. konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä 1. Rekisterin tarkoitus ja ylläpito. Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tarkoitus on turvata ajan tasalla olevan tiedon saanti konkurssi- ja yrityssaneerausasioista. Rekisterin avulla tuomioistuimet saavat konkurssi- tai yrityssaneerausasioista tietoja, jotka voivat olla asian käsittelyn kannalta tarpeen. Esimerkiksi yrityssaneeraushakemuksen vastaanottavan tuomioistuimen voi olla tarpeen varmistaa, onko velallista koskeva konkurssiasia vireillä muussa tuomioistuimessa. Rekisteri palvelee, kuten nykyisin, myös muita viranomaisia. Lisäksi rekisteri on tarpeen luotonantajia ja muita velkojia sekä sivullisia varten. Esimerkiksi luottokaupassa myyjän on yleensä tärkeää saada tieto ostajaa koskevasta vireillä olevasta konkurssihakemuksesta. Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriä pitää yllä Oikeusrekisterikeskus. 2. Tietojen merkitseminen. Pykälän mukaan tiedot rekisteriin merkitsisi yleensä asiaa käsittelevä tuomioistuin. Käytännössä tiedot siirtyvät rekisteriin automaattisesti tuomioistuimen asiankäsittelyjärjestelmästä. Oikeusministeriö antaisi tarkempia määräyksiä tietojen merkitsemisestä. Merkinnän rekisteriin lopputilityksen hyväksymisestä konkurssissa tekisi Oikeusrekisterikeskus. Tästä on säännös 4 :ssä. 3. Konkurssihakemus. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä merkintöjä tuomioistuimen on tehtävä, kun konkurssihakemus tulee vireille. Hakemuksesta merkittäisiin rekisteriin vastaavat tiedot kuin nykyisinkin. Tuomioistuin- ja asiankäsittelytietojen (1 kohta) lisäksi rekisteriin merkittäisiin velallista (2 kohta) ja hakijaa (3 kohta) koskevat tiedot. Ehdotuksen 8 :n mukaan nämä merkinnät olisi tehtävä jo samana päivänä, kun hakemus tulee vireille. 4. Muut konkurssiasioista merkittävät tiedot. Pykälän 1 momenttiin sisältyy luettelo tiedoista, jotka tuomioistuin merkitsee rekisteriin konkurssihakemuksesta tehdystä päätöksestä, ja konkurssimenettelystä, jos velallinen asetetaan konkurssiin. Tieto konkurssiin asettamisesta on merkittävä rekisteriin samana päivänä kuin päätös konkurssiin asettamisesta tehdään (8 ). Tuomioistuin määrää yleensä konkurssiin asettamisen yhteydessä pesänhoitajan ja rekisteriin olisi merkittävä pesänhoitajaa koskevat tiedot. Jos konkurssiin alkaessa määrätään tilapäinen pesänhoitaja, myös se merkittäisiin rekisteriin. Kun varsinainen pesänhoitaja määrätään, sitä koskeva tieto olisi merkittävä rekisteriin viipymättä päätöksen tekemisen jälkeen. Pykälän 2 momentissa säädetään, mitä tietoja tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin konkurssivalvonnasta. Konkurssivalvonnasta määrää uuden konkurssilain mukaan pesänhoitaja, jonka on ilmoitettava valvonnasta rekisteriin merkitsemistä varten tuomioistuimelle (12 luvun 5 :n 2 momentti)

11 Pykälän 3 momentin mukaan rekisteriin merkittäisiin tieto lopputilityksen hyväksymisestä konkurssissa. Lopputilityksen hyväksyminen tapahtuu sen jälkeen, kun tuomioistuinmenettely konkurssissa on päättynyt eikä asiasta ole tarpeen toimittaa tuomioistuimelle erikseen tietoa. Konkurssilain mukaan pesänhoitajan on toimitettava tieto Oikeusrekisterikeskukselle, jonka tehtävänä olisi ehdotetun momentin mukaan tehdä asiasta merkintä rekisteriin. Nykyisin lopputilityksen hyväksymisestä ei tehdä merkintää rekisteriin. Tämä on ollut epäkohta, koska konkurssin päättymisestä ei ole ollut saatavilla tietoa vaivattomasti. Pesänhoitajan velvollisuudesta tehdä lopputilityksen hyväksymisen johdosta ilmoitus rekisteriviranomaiselle on säännöksiä useissa eri laeissa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kyseisiä lakeja niin, että niistä käy ilmi se, että ilmoitukset toimitetaan Oikeusrekisterikeskukselle. 5. Tiedot yrityssaneerausasiaa koskevasta hakemuksesta. Pykälässä säädetään siitä, mitä merkintöjä tuomioistuimen on tehtävä yrityssaneerausasiaa koskevan hakemuksen tultua vireille. Rekisteriin merkittäisiin, kuten nykyisinkin, vastaavat tiedot kuin konkurssihakemuksesta. Tiedot tulee 8 :n mukaan merkitä rekisteriin jo samana päivänä, kun hakemus tulee vireille. 6. Muut yrityssaneerausasioista merkittävät tiedot. Pykälän 1 momentissa on luettelo tiedoista, jotka tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin yrityssaneerausasian käsittelystä. Pykälän 2 momentissa on säännökset tietojen merkitsemisestä silloin, kun yrityssaneeraus aloitetaan. Momentin 1-5 kohdissa tarkoitetut päätökset tehdään yrityksen saneerauksesta annetun lain 71 :n nojalla saneerausmenettelyn aloittamisen yhteydessä. Momentin 6-8 kohdissa tarkoitetut määräpäivät samoin kuin velkojatoimikunta asetetaan asian käsittelyn myöhemmässä vaiheessa (yrityksen saneerauksesta annetun lain 72 :n 1 momentti, 74 :n 1 momentti ja 76 :n 3 momentti). Yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaan saneerausohjelman seurantaa varten voidaan määrätä valvoja (61 :n 1 momentti). Jos valvoja määrätään, rekisteriin on 3 momentin mukaan merkittävä valvojan nimi ja yhteystiedot. 7. Tietojen poistaminen rekisteristä. Pykälässä säädetään siitä, milloin tiedot poistetaan rekisteristä. Pykälän 1 momentti koskee konkurssiasiaa koskevia tietoja. Jos velallista ei aseteta konkurssiin tai jos konkurssi peruuntuu, tiedot tulee poistaa mahdollisimman pian, mutta ei kuitenkaan ennen kuin päätösten lainvoimaisuutta. Nykyisin tiedot poistetaan rekisteristä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun konkurssihakemus on hylätty tai jätetty tutkimatta taikka asia on jäänyt sillensä. Pykälän momentin 1 kohdan mukaan määräaika säilyisi nykyisellään. Tiedot poistettaisiin kuuden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta myös silloin, kun konkurssi määrätään peruuntumaan (konkurssilakiehdotuksen 7 luvun 13 ). Jos konkurssi määrätään raukeamaan (konkurssilakiehdotuksen 10 luvun 1 ), tiedot poistettaisiin 2 kohdan mukaan kolmen vuoden kuluttua päätöspäivästä. Määräaika vastaa nykyistä.

12 Jos konkurssi jatkuu velkojainkuulustelun jälkeen, tiedot poistetaan nykyisin rekisteristä 10 vuoden kuluttua konkurssituomion antamisesta. Määräajan alkamisajankohta on yksiselitteinen, ja kun määräaika on pitkä, tieto konkurssista säilyy yleensä niin kauan, että konkurssissa on määräajan puitteissa hyväksytty lopputilitys. Konkurssimenettely on kesken siihen saakka kunnes lopputilitys on hyväksytty. Tähän nähden on perustellumpaa, että säilytysajat laskettaisiin vasta lopputilityksen hyväksymisestä eikä siitä, kun menettely tuomioistuimessa päättyy. Konkurssi voi toisinaan kestää yli kymmenen vuotta jakoluettelon vahvistamisen jälkeen, joten määräajan laskeminen lopputilityksestä turvaa sen, että rekisterissä on aina keskeneräisiä konkursseja koskevat tiedot. Momentin 3 kohdan mukaan tiedot poistettaisiin rekisteristä kolmen vuoden kuluttua lopputilityksen hyväksymisestä. Merkitystä ei ole sillä, hyväksytäänkö lopputilitys tavallisessa konkurssimenettelyssä vai konkurssiasiamiehen toimesta julkisselvityksessä. Määräaikojen jälkeenkin konkursseja koskevia tietoja voi saada pesänhoitajalta, tuomioistuimelta tai kaupparekisteriviranomaiselta. Konkurssipesien selvitys kestää tavallisesti kahdesta kolmeen vuoteen. Jos pesässä on paljon tai vaikeasti realisoitavaa omaisuutta taikka pitkällisiä oikeudenkäyntejä vireillä, lopputilitys voidaan hyväksyä huomattavastikin myöhemmin. Ehdotuksen seurauksena nykyiseen verrattuna olisi se, että tiedot säilyisivät rekisterissä nykyistä lyhyemmän ajan silloin, kun konkurssi voidaan päättää tavanomaisena pidettävässä ajassa. Jos lopputilitys hyväksytään myöhemmin kuin seitsemän vuoden kuluttua jakoluettelon vahvistamisesta, tiedot säilyisivät rekisterissä nykyistä kauemmin. Pykälän 2 momentin mukaan luonnollisen henkilön konkurssiasiaa koskevat tiedot poistetaan kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua konkurssin alkamisesta. Säännös vastaa asetuksen 4 :n 3 momenttia. Jos säilytysaika päättyy 1 momentin nojalla tätä aikaisemmin, noudatetaan 1 momentin poistoaikaa. Luonnollista henkilöä koskevat tiedot olisivat siten rekisterissä enintään viiden vuoden ajan konkurssin alkamisesta, vaikka lopputilitystä ei olisi tuohon mennessä hyväksytty tai sen hyväksymisestä olisi kulunut vähemmän kuin kolme vuotta. Jos lopputilitys hyväksytään alle kahden vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta, tiedot olisivat rekisterissä vähemmän kuin viisi vuotta. Pykälän 3 momentissa säädetään yrityssaneerausasiaa koskevien tietojen poistamisesta. Momentin 1 ja 2 kohdissa olevat määräajat vastaavat nykyisiä määräaikoja. Muutosta poistoaikoihin ehdotetaan kuitenkin tapauksiin, joissa saneerauksessa vahvistetaan saneerausohjelma. Nykyisin tiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua ohjelman vahvistamisesta. Ehdotuksen mukaan tiedot poistettaisiin kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun valvoja tai selvittäjä on yrityksen saneerauksesta annetun lain 62 :n 2 momentin tarkoittamalla tavalla antanut tuomioistuimelle loppuselonteon. Muutoksen peruste vastaa konkurssin osalta esitettyä. Siten myös saneerauksessa tieto säilyisi niin kauan, kun ohjelman toteuttaminen on kesken. Jos tuomioistuin määrää saneerausohjelman raukeamaan, tiedot poistettaisiin momentin 4 kohdan mukaan kolmen vuoden kuluttua ohjelman raukeamisesta. Ehdotus vastaa nykytilaa.

13 8. Tietojen merkitsemisen kiireellisyys. Jotta rekisteri täyttäisi tarkoituksena, on tärkeää, että rekisteritiedot ovat ajan tasalla. Merkinnät rekisteriin tulisikin ehdotetun pykälän mukaan tehdä viivytyksettä. Konkurssiasioissa erityisen kiireellisiä ovat hakemuksen vireilletuloa ja konkurssiin asettamista koskevat tiedot. Vastaavasti yrityssaneerausasioissa on erityisesti velkojien kannalta tärkeää, että rekisteristä ovat saatavilla tiedot hakemuksen vireilletulosta sekä menettelyn aloittamisesta ja lakkaamisesta. Kiireellinen rekisteriin merkittävä tieto on myös väliaikaisen kiellon määrääminen ja lakkaaminen. Nämä tiedot olisikin merkittävä rekisteriin jo samana päivänä, jona hakemus on vastaanotettu tai päätös on tehty. Tätä edellytetään nykyisinkin. 9. Tietojen julkisuus ja luovuttaminen. Pykälässä säädettäisiin tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta. Pykälän säännöksiä sovelletaan luonnollisten henkilöiden osalta henkilötietolain säännösten asemesta. Rekisteriin merkityt tiedot olisivat 1 momentin mukaan julkisia, mikä on rekisterin käyttötarkoituksen vuoksi tärkeää. Jokaisella olisi oikeus saada otteita ja tietoja rekisteristä. Mitään erityistä tarkoitusta otteen tilaajan tai tietojen kysyjän ei tarvitse esittää. Rekisteristä saisi tietoja rekisterinpitäjältä eli Oikeusrekisterikeskukselta. Ehdotus vastaa tältäkin osin nykytilaa. Oikeusrekisterikeskus saisi luovuttaa tietoja rekisteristä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 :n 3 momentin estämättä sähköisessä muodossa hyväksyttävää tarkoitusta varten. Hyväksyttävää tarkoitusta arvioidaan rekisterin käyttötarkoitukseen perustuen (1 ). Jos tietojen pyytäjän ilmoittama tietojen käyttötarkoitus olisi esimerkiksi hyvän tavan vastainen, tietoja ei voida luovuttaa. Pykälän 2 momentin nojalla Oikeusrekisterikeskuksen olisi toimitettava rekisteristä tiedot sellaiselle rekisteriviranomaiselle, jolla on velvollisuus merkitä konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterissä olevia tietoja viranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Tällaisia tietoja ovat tiedot konkurssissa hyväksytystä lopputilityksestä. Kaupparekisteriin ja eräisiin muihinkin rekistereihin on merkittävä muitakin tietoja, muun muassa tieto konkurssin alkamisesta. Nämä tiedot asianomaisiin rekistereihin toimittaa tuomioistuin. 10. Maksut. Pykälän mukaan rekisteristä annettavista tiedoista peritään valtiolle maksuja noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (1510/1992) säädetään. Koska kyse ei ole julkisoikeudellisesta suoritteesta, maksu määräytyisi sanotun lain 7 :n mukaan. Kaupparekisteriviranomainen samoin kuin muu viranomainen saisi kuitenkin ylläpitämäänsä rekisteriin merkittävät tiedot maksutta. 11. Tiedon korjaaminen. Pykälässä säädettäisiin rekisterissä olevan virheen korjaamisesta. Luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen osalta rekisterinpitäjällä on velvollisuus korjata virheelliset tiedot henkilörekisterilain 29 :n nojalla. Ehdotetun pykälän mukaan velvollisuus koskee muitakin velallisia kuin luonnollisia henkilöitä. Oikeusrekisterikeskuksen olisi 1 momentin mukaan ilman aiheetonta viivytystä omaaloitteisesti tai esitetystä vaatimuksesta korjattava rekisterissä oleva virheellinen tieto. Virheellinen voi olla esimerkiksi tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut tieto. Oikeusrekisterikeskuksen on ilmoitettava tiedon korjaamisesta sille, jolle se luovuttanut

14 virheellisen tiedon, jollei ilmoittaminen ole mahdotonta tai vaadi kohtuutonta vaivaa. Jos Oikeusrekisterikeskus luovuttaa tietoja sähköisesti esimerkiksi luotonvalvontaa varten, sen tulee huolehtia siitä, että vastaanottaja saa tiedon virheellisen tiedon oikaisemista. Esimerkiksi puhelimitse annettujen tietojen korjaaminen saattaa olla mahdotonta. Muutoinkin esimerkiksi tiedonsaajien tai heidän yhteystietojensa selvittämisestä voi tiedonsaajien lukumäärän vuoksi aiheutua kohtuutonta vaivaa. Jos konkurssi- tai yrityssaneerausasiaa käsittelevän tai käsitelleen tuomioistuimen tietoon tulee rekisterissä oleva virhe, sen on pykälän 2 momentin mukaan viipymättä korjattava virhe tai ilmoitettava virheestä Oikeusrekisterikeskukselle. Tuomioistuimen olisi siis korjattava virhe, vaikka asian käsittely olisi päättynyt. Jos tuomioistuin ei enää voi itse korjata tietoa, sen tulisi ilmoittaa tieto virheestä Oikeusrekisterikeskukselle tiedon korjaamista varten. Vastaavasti tuomioistuimen olisi meneteltävä silloin, kun jokin rekisteriin merkitty tieto muuttuu. Tällainen tilanne voi tyypillisesti olla esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tai selvittäjän tehtävästään. 12. Korvausvastuu. Tavoitteena on, että se, joka saa tiedon konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, voisi luottaa tiedon oikeellisuuteen. Tämän luottamuksen suojaamiseksi sillä, jolle on aiheutunut vahinkoa rekisterissä olleesta virheellisestä tai puutteellisesta tiedosta, olisi pykälän mukaan oikeus saada korvaus valtiolta. Valtio olisi korvausvastuussa, vaikka kenenkään ei voida osoittaa syyllistyneen vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuun virheeseen tai laiminlyöntiin. Jos vahingon kärsijä on muu kuin velallinen, oikeus korvaukseen edellyttää, ettei vahingon kärsijä tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää rekisterissä olevasta virheestä. Siten esimerkiksi velkojalta edellytetään perusteltua vilpitöntä mieltä. Jos velalliselle luottokaupalla omaisuutta myyneen olisi pitänyt tietää, että velallista koskeva konkurssihakemus on vireillä, ei hän voisi saada vahingonkorvausta, vaikka tietoa ei olisi merkitty rekisteriin. Jos velallinen kärsii vahinkoa virheellisestä tiedosta, esimerkiksi siitä, ettei merkintää konkurssihakemuksen jäämisestä sillensä ole tehty viipymättä, hänellä olisi oikeus korvaukseen, vaikka hän tietäisi virheellisestä merkinnästä. Eri asia on se, että velallisen velvollisuus rajoittaa vahinkoa saattaa edellyttää, että velallinen ilmoittaa virheestä tuomioistuimelle tai Oikeusrekisterikeskukselle. Muutoin on tässä pykälässä tarkoitettuun vahingon korvaamiseen sovellettaisiin, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty. 13. Tarkemmat säännökset. Pykälän mukaan tarkempia määräyksiä tietojen sisällöstä ja merkintöjen tekemisestä voitaisiin antaa asetuksella. 14. Voimaantulo. Pykälän 1 momentissa on voimaantulopäivää koskeva säännös. on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti konkurssilain kanssa. Pykälän 2 momentilla kumotaan voimassa oleva asetus konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä (958/1994).

15 Pykälän 3 momentin mukaan tämän lain tietojen merkitsemistä koskevia säännöksiä sovelletaan, jos merkinnän aiheuttava päätös tai muu toimenpide tehdään tai tapahtuu lain tultua voimaan. Lain 3 ja 5 :ää sovellettaisiin siten, jos konkurssi- tai yrityssaneeraushakemus jätetään tuomioistuimelle tämän lain tultua voimaan. Vastaavasti konkurssin lopputilityksestä ja yrityssaneerauksen loppuselonteosta tehtäviä merkintöjä koskevia säännöksiä sovellettaisiin, vaikka konkurssi tai yrityssaneeraus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, jos lopputilitys hyväksytään tai loppuselonteko annetaan tuomioistuimelle tämän lain tultua voimaan. Pykälän 4 momentin mukaan jos konkurssituomio on annettu tai saneerausohjelma on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, tiedot poistetaan rekisteristä viimeistään, kun kymmenen vuotta on kulunut konkurssituomion antamisesta taikka saneerausohjelman vahvistamisesta. Säännös on tarpeen sen vuoksi, että rekisterissä on tietoja sellaisista velallisista, joiden konkurssissa lopputilitys on hyväksytty tai loppuselonteko annettu tuomioistuimelle jo ennen tämän lain voimaantuloa. Pykälän 5 momentin mukaan lain 12 :n vahingonkorvausvelvollisuutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin, jos vahinko on aiheutettu tämän lain tultua voimaan. 1.2. yrityksen saneerauksesta 100 a. Yrityssaneerausrekisteri. Koska konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä ehdotetaan säädettäväksi erillinen laki, yrityksen saneerauksesta annetussa laissa ainoastaan viitattaisiin tuohon lakiin. 1.3. Kaupparekisterilaki 19. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 1 momenttia on tarkistettu vastaamaan ehdotetussa konkurssilaissa olevia ilmaisuja. Vastaavat muutosehdotukset sisältyvät hallituksen esitykseen konkurssilainsäädännön uudistamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan pesänhoitajan on tehtävä ilmoitus lopputilityksen antamisesta rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus toimitettaisiin Oikeusrekisterikeskukselle. Pesänhoitajan ei tarvitsisi ilmoittaa lopputilityksestä erikseen muille rekisteriviranomaisille. Muutosehdotuksen syitä on käsitelty yleisperusteluissa. 1.4. Osakeyhtiölaki 13 luku. Selvitystila, purkaminen, rekisteristä poistaminen ja saneeraus 19. Pykälän 2 momentin mukaan osakeyhtiö katsotaan puretuksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen, jos omaisuutta ei ole tuolloin ollut jäljellä. Purkamisesta konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus toimitettaisiin Oikeusrekisterikeskukselle.

16 1.5. avoimesta yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöstä 5 luku. Avoimen yhtiön selvitystila 8. Pykälässä säädetään avoimen yhtiön purkautumisesta konkurssin johdosta. Jos omaisuutta ei konkurssin päättyessä ole jäljellä, on yhtiö purkautunut, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen. Konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä ilmoitus yhtiön purkautumisesta rekisteröintiä varten. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus toimitettaisiin Oikeusrekisterikeskukselle. Lain 7 luvun 2 :n 1 momentin nojalla tämä säännös tulee sovellettavaksi myös kommandiittiyhtiön konkurssissa. 1.6. Osuuskuntalaki 19 luku. Selvitystila, purkaminen, rekisteristä poistaminen, saneeraus ja konkurssi 31. Pykälän 2 momentin mukaan osuuskunta on purettu, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen, jollei omaisuutta ei ole konkurssin päättyessä ollut jäljellä. Konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä purkamisesta ilmoitus rekisteröimistä varten. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus toimitettaisiin Oikeusrekisterikeskukselle. 1.7. asumisoikeusyhdistyksistä 75. Yhdistyksen konkurssi. Pykälän 4 momentin mukaan yhdistys on purkautunut, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen, jos omaisuutta ei konkurssin päättyessä ole jäljellä. Konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä ilmoitus yhdistyksen purkautumisesta rekisteröintiä varten. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus toimitettaisiin Oikeusrekisterikeskukselle. 1.8. Vakuutuskassalaki 129. Pykälän 4 momentti koskee vakuutuskassan purkautumista konkurssin päättyessä. Jos tuolloin ei ole omaisuutta jäljellä, kassa katsotaan puretuksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen. Purkamisesta konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä ilmoitus sosiaali- ja terveysministeriölle vakuutuskassarekisteriin merkittäväksi. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus toimitettaisiin Oikeusrekisterikeskukselle. 1.9. Vakuutusyhdistyslaki 13 luku. Selvitystila ja purkaminen 21. Pykälän 4 momentti koskee vakuutusyhdistyksen purkautumista konkurssin seurauksena. Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, yhdistys katsotaan puretuksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen. Purkamisesta konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus olisi tehvätä Oikeusrekisterikeskukselle.

17 1.10. Vakuutusyhtiölaki 15 luku. Selvitystila ja purkaminen 21. Pykälän 4 momentti koskee vakuutusyhtiön purkautumista konkurssin seurauksena. Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, yhtiö katsotaan puretuksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen. Purkamisesta konkurssihallinnon on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus olisi tehtävä Oikeusrekisterikeskukselle. 1.11. Säätiölaki 22. Pykälän 3 momentti koskee säätiön lakkaamisesta konkurssin seurauksena tehtäviä ilmoituksia. Momentin mukaan säätiö katsotaan lakanneeksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen, jos konkurssin päättyessä ei ole jäljellä omaisuutta. Konkurssihallinnon on viivytyksettä ilmoitettava säätiön lakkaamisesta rekisteröimistä varten patentti- ja rekisterihallitukselle. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus olisi tehtävä Oikeusrekisterikeskukselle. 1.12. Eläkesäätiölaki 98. Pykälän 4 momentt koskee eläkesäätiön lakkaamisesta konkurssin seurauksena tehtäviä ilmoituksia. Momentin mukaan eläkesäätiö katsotaan lakanneeksi, kun konkurssihallinto on antanut lopputilityksen, jos konkurssin päättyessä ei ole jäljellä omaisuutta. Konkurssihallinnon on viivytyksettä ilmoitettava eläkesäätiön lakkaamisesta rekisteröimistä varten patentti- ja rekisterihallitukselle. Ehdotuksen mukaan tämä ilmoitus olisi tehtävä Oikeusrekisterikeskukselle. 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset Ehdotuksen mukaan oikeusministeriö antaisi tarkempia määräyksiä tietojen merkitsemisestä (2 ). Käytännössä määräyksiä annettaisiin tuomioistuimille ja ne ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä. Oikeusministeriön asetuksella voitaisiin antaa myös tarkempia määräyksiä rekisteriin merkittävien tietojen sisällöstä (13 ). 3. Voimaantulo Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti Eduskunnan käsiteltävänä olevan konkurssilain kanssa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiesitykset:

18 konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä säädetään: 1 Rekisterin tarkoitus ja ylläpito Oikeusrekisterikeskus pitää yllä konkurssi- ja yrityssaneerausasioista yhteistä rekisteriä. Rekisterin tarkoituksena on varmistaa ajantasaisen konkurssi- ja yrityssaneerausasioita koskevan tiedon saatavuus tuomioistuin- ja viranomaistoimintaa, velkojien edunvalvontaa sekä sivullisten etujen ja oikeuksien turvaamista varten. 2 Tietojen merktseminen Konkurssi- ja yrityssaneerausasiaa käsittelevän tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin tiedot niin kuin tässä laissa säädetään. Oikeusministeriö antaa tarkempia määräyksiä tietojen merkitsemisestä. 3 Tiedot konkurssihakemuksesta Kun konkurssihakemus on tullut vireille, tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin: 1) tuomioistuin ja sen yhteystiedot sekä asian diaarinumero ja vireilletulopäivä; 2) velallisen nykyinen ja aikaisempi nimi tai toiminimi ja kotipaikka sekä velallisen yhteystiedot ja henkilö- taikka yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunnus; 3) hakemuksen tekijä ja tämän yhteystiedot (prosessiosoite). 4 Muut konkurssiasioista merkittävät tiedot Tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin konkurssiasian käsittelystä: 1) päivämäärä ja kellonaika, jona päätös konkurssiin asettamisesta on tehty; 2) pesänhoitajien nimet ja yhteystiedot sekä määräys tehtävien jakamisesta pesänhoitajien kesken; 3) hakemuksen hylkääminen tai tutkimatta jättäminen sekä asian jääminen sillensä, siirtäminen tai palauttaminen toiseen tuomioistuimeen; 4) konkurssin peruuntuminen tai raukeaminen; 5) julkisselvitykseen siirtyminen ja konkurssipesän hallinnon palauttaminen; 6) jakoluettelon vahvistaminen; 7) muutoksenhaku 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitettuun päätökseen.

19 Kun pesänhoitaja on ilmoittanut tuomioistuimelle valvontapäivän määräämisestä, tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin valvontapäivä sekä valvontakirjelmät vastaanottavan pesänhoitajan nimi ja yhteystiedot. Oikeusrekisterikeskuksen on merkittävä pesänhoitajan ilmoituksen perusteella rekisteriin tieto lopputilityksen hyväksymisestä. Jos velallinen on oikeushenkilö, rekisteriin on merkittävä myös tieto siitä, onko velallisella konkurssin päättyessä omaisuutta. 5 Tiedot yrityssaneerausasiaa koskevasta hakemuksesta Kun yrityssaneerausasiaa koskeva hakemus on tullut vireille, tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin: 1) tuomioistuin ja sen yhteystiedot sekä asian diaarinumero ja vireilletulopäivä; 2) velallisen nykyinen ja aikaisempi nimi tai toiminimi ja kotipaikka sekä velallisen yhteystiedot ja henkilö- taikka yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunnus; 3) saneeraushakemuksen tekijä ja tämän yhteystiedot (prosessiosoite). 6 Muut yrityssaneerausasioista merkittävät tiedot Tuomioistuimen on merkittävä rekisterin yrityssaneerausasian käsittelystä: 1) ennen menettelyn aloittamista annettu väliaikainen kielto ja sen määrääminen lakkaamaan; 2) päivämäärä ja kellonaika, jona päätös yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta on tehty; 3) hakemuksen hylkääminen tai tutkimatta jättäminen taikka asian jääminen sillensä tai siirtäminen toiseen tuomioistuimeen; 4) menettelyn lakkaaminen; 5) saneerausohjelman vahvistaminen; 6) saneerausohjelman muuttaminen; 7) velkajärjestelyn raukeaminen; 8) saneerausohjelman raukeaminen; 9) loppuselonteon antaminen; 10) muutoksenhaku 2-8 kohdassa tarkoitettuun päätökseen. Kun yrityssaneerausmenettely on aloitettu, tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin seuraavat tiedot: 1) selvittäjien nimet ja yhteystiedot sekä määräys tehtävien jakamisesta selvittäjien kesken; 2) määräpäivä, johon mennessä velkojien on ilmoitettava selvittäjälle vaatimuksensa; 3) määräpäivä, johon mennessä ehdotus saneerausohjelmaksi on laadittava; 4) velallisen määräysvallan rajoitukset; 5) määräpäivä, johon mennessä saatavia koskevat väitteet on esitettävä; 6) määräpäivä, johon mennessä lausuma ohjelmaehdotuksesta on annettava; 7) määräpäivä äänestyslausumalle;