MSO:n katsaus MSO:n neuvottelukunnassa 22.4.2015

Samankaltaiset tiedostot
Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

Metsäalan ja MSO:n tilanne

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

MSO tilanne huhtikuu MSO:n neuvottelukunnassa

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Keski-Suomen metsäbiotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla Sixten Sunabacka

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta. SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka

Metsästä kohti biotalouden edelläkävijyyttä. Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) loppuraportti

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Satakunnan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Uudenmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Pirkanmaan metsäbiotalous

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Kymenlaakson metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Riittääkö puuta kaikille?

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Pohjanmaan metsäbiotalous

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Biotalouden uudet arvoverkot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kainuun metsäbiotalous

Äänekosken biotuotetehdas

ja sen mahdollisuudet Suomelle

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsä Groupin biotuotetehdas

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Moderni puurakentaminen

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

MSO:n tilanne MSO:n neuvottelukunnan kokous Sixten Sunabacka

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti,

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Transkriptio:

MSO:n katsaus MSO:n neuvottelukunnassa 22.4.2015

Sisältö Biotalouden ja metsäalan yleistilanne MSO:n tilannne (Biotalous, Puurakentaminen, Kilpailukyky, vienti ja EU-vaikuttaminen) MSO:n ulkoinen arvio ja loppuraporttiluonnos Biotalouden kehittämisen jatko 22.4.2015

Biotalouden merkitys Suomelle (ei sisällä teknologiaa eikä palveluita) Biotalouden tuotos (liikevaihto) on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa (käyvin hinnoin) Miljardia euroa vuodessa 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: Tilastokeskus Koko biotalous Biotalouden tuotteet Ruoka Uusiutuva energia Biotalouden palvelut Veden puhdistus ja jakelu 22.4.2015

Biotalouden tuotoksen jakauma 2013 (ei sisällä teknologiaa eikä palveluita) Noin 60 % biotaloudesta on ns. metsäbiotaloutta 3 % 2 % 1 % 0 % 0 % 3 % 5 % 23 % 8 % 10 % 18 % 7 % 14 % 6 % Massa- ja paperi (ml. painaminen) Puutuotteet (ml. huonekalut) Metsätalous Uusiutuva energia Rakentaminen Elintarviketeollisuus Maatalous Luontomatkailu Lääkkeet Kemikaalit Muut tuotteet Veden puhdistus ja jakelu Kalastus Metsästys Lähde: Tilastokeskus 22.4.2015

Suomen biotalouden työlliset 2013 (ei sisällä teknologiaa eikä palveluita) Biotalouden työllisten määrä on noin 285 000 henkilöä Perinteisen metsäalan osuus noin 1/3 7 % 1 % 3 % 3 % 0 % 0 % 15 % Puutuotteet (ml. huonekalut) Metsätalous Massa- ja paperi (ml. painaminen) Uusiutuva energia 7 % 9 % Rakentaminen Elintarviketeollisuus Maatalous 8 % Luontomatkailu Muut tuotteet 30 % 11 % 5 % 1 % Lääkkeet Kalastus Kemikaalit Veden puhdistus ja jakelu Lähde:Tilastokeskus Metsästys 22.4.2015

Biotalouden vienti (ei sisällä teknologiaa eikä palveluita) Biotalouden osuus tavaranviennistä on noin 1/3 Metsäbiotalouden osuus biotalouden viennistä on noin 2/3 MIljardia euroa vuodessa Lähde: Tilastokeskus 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2008 2009 2010 2011 2012 Metsätalous Muut Maatalous Kemikaalit Lääkkeet Elintarviketeollisuus Puutuotteet (ml. huonekalut) Massa- ja paperi (ml. painaminen) 22.4.2015

Metsäteollisuuden vienti 2014 Vienti yhteensä 11,2 Mrd. (+1 %) Osuus Suomen tavaran viennistä 20 % Paperi 4,51 Mrd. (- 4 %) Kartonki 2,14 Mrd. (+1 %) Massat 1,61 Mrd. (+3 %) Sahatavara 1,54 Mrd. (+9 %) Vaneri 0,54 Mrd. (+14%) Puutuotejalosteet 0,39 Mrd. (-7 %) Muut 0,47 Mrd. Lähde: Luke 22.4.2015

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden vienti 2014 Suomi Ruotsi Paperi - 4 % -3 % Kartonki +1 % +4 % Massat +3 % +3 % Sahatavara +9 % +6 % Yhteensä +1 % +3 % Ruotsin vienti nousi enemmän kuin Suomen Suomen sahatavaran vienti kasvoi enemmän Massojen osalta vienti kehittyi samalla tavalla Ruotsin kartongin vienti kasvoi enemmän Paperin vienti väheni molemmissa maissa Lähde: Luke 22.4.2015

Suomalaisen *) metsäteollisuuden kannattavuus (liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä) 2013 2014 Paperi 0 1 3-4 Kartonki 5 10 7-12 Sellu 7-15 8-16 Puutuotteet 2 4 4-5 Yhteensä 6 7 8-9 Suurten metsäteollisuusyritysten liikevaihdot pienenivät Liikevoitot paranivat hieman kaikissa lajeissa Lähde: Luke *) Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Sisältävät myös ulkomaiden yksiköiden lukuja 22.4.2015

Hakkuut, puun tuonti ja vienti 2014 Hakkuut teollisuuden käyttöön 56 milj. m 3 (+/-0 %) Kantorahatulot 1,94 Mrd. (+/-0 %) Puun tuonti 10,2 milj. m 3 (-10 %) Venäjän osuus tuonnista 80 % Puun vienti 1,44 milj. m 3 (-2 %) Lähde: Luke 22.4.2015

Metsäteollisuuden puunkäyttö ja ennuste (VATT 2011) Metsäteollisuuden raakapuun käyttö oli 64,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013 Mikäli suunnitellut investoinnit toteutuvat niin puunkäyttö nousee vielä noin 10 milj. m3/v Lähde: VATT Lähde: VATT 16.4.2015

Biotalousstrategian toteuttaminen 1. Strategiaa toteutetaan usean ministeriön ja sidosryhmän yhteistyönä 2. TEM:n johdolla yhteistyössä MMM:n ja YM:n kanssa. MSO koordinoi yhteistyötä. 3. Työtä ohjaa tämän hallituskauden loppuun MSO:n neuvottelukunta, jonka jälkeen korkean tason biotalouspaneeli elinkeinoministerin johdolla. 22.4.2015

Biotalousstrategian toteuttaminen Investoinnit, toimintaympäristö ja vienti painopisteinä 1. Valtioneuvoston periaatepäätös ja hallitusohjelman linjaus kasvun kärjistä 2. Valtion varojen allokointi biotalouden kehittämiseen 3. Investointien vauhdittaminen Kansainvälinen biojalostamokilpailu 4. Suomen biotalouden prioriteettien määrittäminen EU:lle 5. Regulaation kartoittaminen pullonkaulojen poistamiseksi ja biotalouden edistämisen vauhdittamiseksi 6. Biomassavarantojen kartoittaminen Biomassa-atlas 7. Viennin ja ulkomaisten investointien edistäminen Biotalouden kasvuohjelma (Finpro) 8. Biotalouden viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman laatiminen 9. Erilaisia välineitä vaikuttamisen ja keskustelun helpottamiseksi 22.4.2015

Biotalouden investointeja Puupohjaista raaka-ainetta käyttävät biojalostamot Kemijärvi Lähde: Metsäteollisuus ry Biojalostamot, toimivat ja suunnitelmat 16 11 Selvitys (2) Finnpulp Kuopio 17.4.2015 8.1.2015 14.4.2015

Biotalouden investointeja Metsä Fibren Äänekoskeen suunnitteilla oleva biotuotetehdas (Kuva: Metsä Group) Lappeenrannan biojalostamo (Kuva: UPM)

Kansainvälinen biojalostamokilpailu Ensimmäinen laatuaan maailmassa, konsepti herättänyt runsaasti huomiota sekä EU:ssa että jäsenmaissa Esitysten yhteisarvo investointeina noin 1,5 Mrd Voittajat Spinnova kuidusta lankaa Biovakka Suomi jätteistä liikennepolttonesteitä ja ravinteita Kemijärvi-konsortio sellutuotteita ja biokemikaaleja Samalla on luotu uusi julkisten rahoittajien toimintamalli isojen hankkeiden julkisen rahoituksen osalta Kilpailu kannattaisi ottaa uusiksi 2016 Spinnova Oy

Uutta liiketoimintaa biotalouteen Suurten ja pk-yritysten törmäyttämistä Crosscluster-hanke yritysten uusien liiketoimintojen kehittämiseksi Biotaloustreffit yhdessä toimialajärjestöjen, MMM ja VTT kanssa Pilotti Helsingissä 5 alueellista tapahtumaa suunnitteilla syksyksi Biotaloustrack suunnitteilla 2015 Slushiin Carmela Kantor-Aaltola Biotaloustreffit Säätytalolla helmikuussa 2015

Biotalousviestintä Internet www.biotalous.fi, www.bioekonomi.fi, www.bioeconomy.fi Twitter @Biotalous, @BioeconomyFI, #biotalous LinkedIn Biotalous.fi Facebook www.facebook.com/biotalous.fi YouTube www.youtube.com/user/biotalousfi/videos SlideShare www.slideshare.net/biotalous Huom! Franck Median uuden tiedesarjan Suomen tulevaisuus pilottijakso käsittelee biotaloutta ja on nähtävillä MTV3-katsomossa toukokuun loppuun asti 18

Puurakentamisen edistäminen Kohdehankitaa hankevaranto 6 800 asuntoa Rakennesuunnittelijoiden täydennyskoulutus 40 suunnittelijaa vuonna 2014 50 suunnittelijaa vuonna 2015 Tutkimuksen ja kehityksen tehostaminen Tekes-hankkeita rakennuttajittain Puusilta-hanke Liikennevirasto, Metsähallitus ja Suomen tieyhdistys Siltaselvitys 2014 Puusiltojen tyyppihyväksyntä marraskuussa 2014 Puusiltaesite Erikoiskohteet (muotoilu, laatu ja ympäristöystävällisyys) Guggenheim-kilpailu 1 715 esitystä Helsingin keskuskirjasto Olympiastadion-hanke 22.4.2015

Suomalaiset asuinpuukerrostalot Hanketilanne 4 / 2015: Rakennettu: - 40 taloa - 811 asuntoa Rakenteilla: - 7 taloa - 318 asuntoa Lakea Oy yht. 1 129 asuntoa

Suomen tulevat puukerrostalohankkeet TEM / MSO (Hankekartoitus 2 / 2015) Tulossa: yli 6 800 puukerrostaloasuntoa! 2015 2016: mahdolliset uudet aloitukset n. 2 400 asuntoa (= 8 10 % markkinaosuus kerrostaloista) Turku (450), Tampere (458), Rauma (160), Kokkola (190), Oulu (350), Haapavesi (20), Seinäjoki (64), Jyväskylä (100), Helsinki (98), Espoo (334), Kokkola (190), Lahti (37)

CrossLam Massiivipuulevytuotantoa (CLT, LVL) ja tilaelementtivalmistajia Stora Enso Oyj Puuinfo Oy

Puusiltahanke * Puusiltataustaselvitys * VersoWood sai hyväksytettyä puiset tyyppisillat marraskuussa 2014 * Puusiltaesite Martinsson

Puukouluhanke + -seminaari 20.5.2015 Pudasjärvi, Kuhmo, Espoo, Tyrnävä, Laukaa, Pieksämäki, Petäjävesi Elementit-E Oy, Kontiotuote Oy, Koskisen Oy, MetsäGropup, StoraEnso, VersoWood, VVR Wood / Pölkky Oy Pudasjärven hirsinen koulukampus, 10 000 m 2 Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen 2.4.2014

Osaamisen lisääminen, tiedon jakaminen * Puukerrostalo -oppikirja * Puurakentamisopetuksen päivittäminen * RoadShow-tilaisuudet; 4 000 kuulijaa * Kohdehankinta * Medianäkyvyys Ala Architects Ltd L2S

---------- Tavoitetaso ------- 30 + 20 Vuonna 2015 > 70 > 120 Koulutetaan uusia AA-pätevyystason rakennesuunnittelijoita (DI / RI) 30 henkilöä / vuosi > Vuonna 2015 kouluttavat: Puuinfo + Aalto Pro (?) Lähde: Rateko / muokkaus Markku Karjalainen 22.4.2015

Kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistämien 22.4.2015

Kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen Raaka-ainemarkkinat, yhteistyö MMM:n kanssa (MMM:n vastuulla) TEM Foex:n indeksit Logistiikka, rekkojen mitat ja painot; HCT-kuljetukset ja reititykset UPM VNK:n johdolla selvitys biotalouden lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista esteistä Alan imago; Puun Tarinat -hanke (biotalous.fi)

Biotalouden maakuvatyö ja Team Finland - yhteistyö Biotalous osaksi Suomen maakuvatyötä yhteistyössä VNK:n kanssa Team Finland viennin edistäminen (Biotaloutta, Sahatavaraa, Puutuotteita, Metsäkoneita, Metsäosaamista, Tekstiilikuitua, Metsä- ja bioenergiateknologia) Suomen biotaloutta esitelty laajasti Euroopassa Ministerivierailujen yhteydessä Key Note puhujina useassa tilaisuudessa (Torino, Barcelona, Berlin, Varsova, Lille ) Pohjoismaiden biotalousstrategia ja biotalouspaneelin perustaminen työn alla

Biotalouden kasvuohjelma Valmistelu käynnistetty 2015 alussa Sahatavara, agroteknologia, pakkaukset, bio- ja jätteistä energiaa, innovatiiviset biomateriaalit Viennin ja ulkomaisten investointien edistäminen Sahojen vientiohjelma valmis, ohjelmapäällikön valinta Kuva: Suomen Sahat ry

EU-vaikuttaminen Useita Brysselin tilaisuuksia 2014 Biotalouden positiopaperin perusteella (Biotalouden non-paper) Kestävän kehityksen intergroupin Biotalouden alaryhmän perustaminen Raaka-aine EIP:n metsäalan vahvistaminen suomalaisella edustajalla korkean tason johtoryhmässä Biotalousekskursioita Suomeen Tutkimus- ja kehityspääosaston vierailu syksy 2014 Avainvirkamiehet komission pääosastoilta sekä biotalousmaiden EU-suurlähettiläitä tammik. 2015 Lisää valmisteilla Tarja Ollas

Viennin edistäminen, Team Finland toiminta Kiina ollut keskeisessä roolissa sahatavaran viennin edistämisessä Peking, Shanghai, Tsingtao Seuraava tilaisuus syyskuu 2015 Shanghai (Sahojen vientiohjelma) Kuva: Suomen Sahat ry

Viennin edistäminen, Team Finland toiminta Chile ja Peru, metsäalan koneiden ja laitteiden sekä metsäosaamisen viennin edistäminen Turkki, biotalous ja uudet puuperäiset tekstiilikuidut, Suomi-Turkki yhteistyö jatkokehityksessä ja investoinneissa Osana biotalouden kasvuohjelmaa uudet markkina-avaukset yhdessä yritysten kanssa

Suomi Venäjä yhteistyö Talouskomission metsäteollisuustyöryhmän seuraava kokous 24.4. 2015 Helsingissä Seminaareja yhteistyössä Venäjän kaupallisen edustuston kanssa (metsätraktorit, puurakentaminen) Useita venäläisiä delegaatiota vieraillut ministeriössä; erityisenä mielenkiinnon aiheena puurakentaminen Rakennusliike Reponen

MSO:n ulkoinen arvio ja loppuraporttiluonnos 22.4.2015

TEMPO arvioi MSO:ta Tavoitteet ovat olleet kunnianhimoisia ja fokusoituneet Vienti on lähtenyt uudestaan kasvuun Uutta liiketoimintaa on syntynyt On luotu yhteinen näkemys strategisista painotuksista On saatu hyvää medianäkyvyyttä ja onnistuttu Suomen biotalouden brändäyksessä Ohjelma on tiivistänyt yhteistyötä hallinnonalojen ja teollisuuden välillä On pystytty vaikuttamaan investointiympäristöön Tavoitteita ei ole kaikilta osin saavutettu 22.4.2015

MSO:n tilanne Yleisten kehittämistavoitteiden toteutuminen 1. Puukerrostalojen markkinaosuus 10 %. Puutuotejalosteiden vienti +0,5 Mrd. Vuonna 2014 puukerrostalojen markkinaosuus oli noin 4 prosenttia. Vuonna 2015 markkinaosuus näyttäisi nousevan tavoiteltuun 10 prosenttiin. Jalostettujen puutuotteiden vienti on valitettavasti ollut laskussa, eikä tehokkaita keinoja viennin alan kasvun ja viennin lisäämiseksi ole löytynyt. 2. Metsäteollisuuden viennin arvo 13 Mrd. Vuonna 2014 viennin arvo oli 11,2 Mrd.. Vuonna 2013 vienti +3 % ja viime vuonna +1 %. Sellun, sahatavaran ja kartongin viennin selvä kasvu kahtena vuotena peräkkäin positiivista. 3. Uusien tuotteiden liikevaihto + 1 Mrd. Karkea arvio noin useita satoja miljoonia euroa Uusia tuotteita on tullut markkinoille, esimerkiksi biodiesel, liukosellu, bioöljy, biokaasu ja puukomposiitit. 4. Kotimaisen puun käyttö 65 70 milj. m 3 Kotimaisen aines- ja energiapuun käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2013 käytettiin noin 65 miljoonaa kuutiometriä kotimaan metsistä hakattua aines- ja energiapuuta yhteensä. Viime vuonna määrä lienee ollut samalla tasolla. 22.4.2015

Yhteenveto MSO:sta Onnistumiset 1. Yhteiset tavoitteet ja niiden määrätietoinen toimeenpano 2. Luotu Suomelle biotalousbrändi ja uskoa tulevaisuuteen 3. Puurakentamisesta on tullut todellinen vaihtoehto Kehittämiskohteet 1. Puutuotealan kasvun ja viennin edistäminen ei onnistunut 2. Koko kehittämispotentiaalia ei ole pystytty hyödyntämään 3. EU/KV-vaikuttaminen alkoi myöhässä Suomen biotalouden kehittäminen on vasta alkamassa? 22.4.2015

MSO:n esitys hallitusohjelmaan: Kestävää kasvua biotaloudesta Käynnistetään avainministeriöiden poikkihallinnollinen biotalousohjelma Tehtävänä olisi vahvistaa Suomen biotalouden kestävää kasvua. Tavoitteena olisi synnyttää talouskasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia kehittämällä biotalouden liiketoimintaa sekä luonnonvarojen ja arvojen kestävää hyödyntämistä. Tavoitteena olisi myös parantaa Suomen vaihtotasetta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta lisäämällä korkean jalostusasteen tuotteiden, puhtaan teknologian ja osaamisintensiivisten palveluiden vientiä ja korvaamalla tuontia kotimaisilla uusiutuvilla tuotteilla ja palveluilla. Suunnataan resursseja sekä tutkimus- ja kehityspanoksia biotalouden kehittämiseen Valtioneuvoston johtama ohjelma hyödyntäisi laajasti julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin avaintoimijoita ohjelman toteutuksessa. Hallituksen tulisi suunnata resursseja biotalousohjelman poikkihallinnolliseen toimintaan erillisrahoituksella, jolla rahoitetaan ohjelman toimintakuluja ja ohjelmaa liittyvät selvitykset. Kehittämisen rahoituksen tulee perustua erilaisiin julkisiin rahoitusinstrumentteihin, EU:n rahoitukseen sekä toimijoiden omaan rahoitukseen. 22.4.2015

Seuraavat askeleet: 1. Strateginen hallitusohjelma toukokuussa hallituksen mahdollinen linjaus biotaloudesta 2. Toimintasuunnitelman valmistelu kesäkuussa biotalouden tavoitteet toimintasuunnitelmaan 3. Biotalouspaneelin ensimmäinen kokous kesäkuussa biotalouden kasvuun tarvittavien toimenpiteiden määrittely 22.4.2015