Kuvailun muutos ja RDA 15.3.2017 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu
Esityksen sisältö 1. Kuvailun osa-alueet 2. Kuvailun muutos 1. Metatiedon muutos 2. Välineiden muutos 3. Kuvailun ekosysteemin muodostaminen 3. Kuvailutyön tulevaisuus
Tässä käytettävät termit Kuvailu = luettelointi + sisällönkuvailu + sanastotyö Metatieto (tässä) = kuvaileva metatieto = kuvailutiedot Linkitetty metatieto (tässä) = metatietosetti on linkitetty toisiin metatietosettiin semanttisesti määritellyin suhtein Entiteetti = kuvailun kohde, esim. yhteisö Elementti = kuvailun kohteen ominaisuus tai kuvailun kohteiden välinen suhde Suhde = entiteettien välille muodostettu yhteys/linkki/viittaus
Kuvailun merkitys Ilman kuvailutietoja ei ole tiedonhakua Ilman tiedonhakua ei ole kirjastoa (ainakaan nykymuodossa) Kuvailutiedot yhdistävät tiedonhakijat aineistoihin Kuvailutietojen tuotantoa ei voi täysin automatisoida, vaan kuvailutiedot vaativat aina myös semanttista määrittelyä Kirjaston kaikkiin toimintoihin liittyy metatietoa
Kuvailutyö Teoreettista ja loogista ajattelua Vastuullista: taitamaton kuvailija pystyy helposti sotkemaan koko tietokannan Muutostilassa: niin kuin koko kirjastoala Aliarvostettua ja -resursoitua kirjastoissa Keskeinen tehtävä kirjastojen tulevaisuuden kannalta Sisältää monia osa-alueita
1. Kuvailun osa-alueet
Kuvailuun vaikuttavat: Kuvailun ohjaus MARC 21 - formaatti FRBR LRM kansainväliset standardit Kuvailutuotanto finto Fennica kansallisbibliografia Viola kansallisdiskografia Asteri kansalliset metatietovarannot Tietojärjestelmät Voyager Aleph Koha Sierra yhteiset tuotantovälineet
Kuvailijan työkenttä MARC 21 - formaatti Melinda (aineistotiedot) Asteri (nimitiedot) Sovellusohjeet Finto (sanastot) X me-luetteloijat@helsinki.fi melinda-posti@helsinki.fi kuvailusaannot-posti@helsinki.fi marc-posti@helsinki.fi finto-posti@helsinki.fi Aleph Voyager X
Kuvailusäännöt Esim. RDA Ilman kuvailusääntöjä ei voi/kannata kuvailla Yhteiset kuvailusäännöt tekevät kuvailuista yhteentoimivia, yhteismitallisia ja toisiinsa linkitettäviä Kuvailusäännöt aikaansaavat laadukkaan kuvailun Hyvä laatu tehostaa kuvailuprosessia ja tiedonhakua
Kuvailusäännöt (2) Kuvailusäännöt määrittävät mitä valitaan kuvailun kohteeksi (entiteetit) mitä kuvailuelementtejä kuvailun kohteista kuvailuun sisällytetään, esim. kustannuspaikka mitä ja miten asioita kuvailuelementteihin merkitään, esim. kustannuspaikaksi merkitään ko. paikkakunta kuvailun semanttisen kehyksen
Tallennusformaatti Esim. MARC 21 Tallennusformaatti määrittelee: missä järjestyksessä kuvailuelementit tallennetaan, esim. että kustannuspaikka merkitään ennen kustantajaa tietuetyypit: bibliografinen tietue, varasto- ja auktoriteettitietueet välimerkit kuvailun syntaksin Sisältää myös muuta kuin kuvailevaa metatietoa: esim. työprosessiin liittyvät tietoa
Kansalliset metatietovarannot Esim. Melinda, Finto Kuvailija hyödyntää aineistoihin ja muihin kuvailukohteisiin liittyvää valmista metatietoa kansallisista metatietovarannoista Kuvailija tuottaa metatietoa metatietovarantoihin ja vastaa omalta osaltaan kuvailutietojen laadusta Kuvailija voi ehdottaa uusia kuvailukohteita (esim. henkilöitä, käsitteitä tai paikkoja) kuvailtavaksi (keskitetysti) metatietovarantoihin
Kuvailuvälineet Esim. Aleph, Voyager Vanhentunutta teknologiaa viime vuosituhannelta Tallennusformaattiriippuvia: pakottavat 1960-luvulta peräisin olevan MARC 21 formaatin käyttöön Aiheuttavat lisätyötäkuvailijalle: kuvailijan tallennettava samoja tietoja useampaan kertaan kuvailuun järjestelmien ja formaatin vuoksi
2. Kuvailun muutos
Kirjastojen metatiedot on avattava kaikessa runsaudessaan verkkoon tiedonhaun laadun parantamiseksi. Kirjastometatiedolla on merkitystä myös kirjastojen ulkopuolella! Kohteiden moniulotteinen kuvailu antaa erilaisia tulokulmia tietoon ja varmistaa kirjastojen tulevaisuuden osana tietoinfrastruktuuria.
Muuttuvat osatekijät Muutoksessa ovat: Metatieto Kuvailuvälineet Kuvailukumppanit ja työnjako Riippuvuudet: Kansainvälinen metatiedon muutos ei toteudu kuvailussa ideaalilla tavalla ilman kuvailuvälineiden muutosta Kuvailuyhteistyön uusjako ja tehostaminen ei toteudu ilman kuvailuvälineiden ja metatiedon muutosta Metatiedon muutokselta putoaa pohja pois ilman kuvailuyhteistyön muutosta
Metatietotoiminnan kansainvälinen muutosprosessi (ideaali) Metatiedon muutos (2010-luvulla): kuvailujen osittaminen Aineiston kuvailu Toimijoiden kuvailu Aiheen kuvailu Muita kuvailuja Välineiden muutos (2010-2020-luvulla): joustavuus Julkaisualan järjestelmät Räätälöidyt kuvailupinnat Kirjastosektoreiden järjestelmät Muut tuotantojärjestelmät Muistiorganisaatioiden yhteistuotanto Tuotannon muutos (2020-luvulla): uudet tietovirrat ja uusi työnjako Kirjastojen metatietovarannot
Metatietotoiminnan kansainvälinen muutosprosessi (toteuma) Metatiedon muutos (2010-luvulla): uudet kuvailusäännöt (RDA) uusi käsitemalli (LRM) (2018) Ei tue Ei toteuta Välineiden muutos (2010-2020-luvulla): Järjestelmätalot eivät ole uudistaneet järjestelmiään metatiedon muutoksen mukaisesti Kirjastoilla ei varaa koodata järjestelmää alusta alkaen Ei tue Tuotannon muutos (2020-luvulla): Kirjastojen ja muiden julkissektorin toimijoiden edellytetään lisäävän metatiedon yhteistuotantoa Kaikkia hyödyttävien kansallisten metatietovarantojen kasvattaminen vaatii uusien kumppaneiden ja metatietovirtojen löytymistä
2.1. Metatiedon muutos
Muutostekijät Muutos tietoaineistossa, julkaisemisen tavassa ja tiedonhakutavoissa: tarve jatkuvaan ja joustavaan standardien päivittämiseen Kuvailua ohjaavat kansainväliset (mm. RDA, LRM) kuvailustandardit muutoksessa: aiheuttavat muutoksia myös suomalaisiin metatietoihin Linkitetyn datan rakenne: tarve kirjastometatiedon määrittelyyn kirjastojärjestelmien ulkopuolella
Linkitetyn data jäsentämisen tasot Sisältö Käsitemallit (concept models): FRBR, LRM, Pressoo Sanastot (value vocabularies): RDA, ISBD, YSO/YSA jne. Tietomallit/skeemat (data models / schema vocabularies): RDF, Bibframe, SKOS, OWL Tunnisteet: ISNI, ISBN, ISSN, URN, CoolURI jne. Rakenne
Linkitetty datan ympäristö vaatii Sisältöä määrittelevien käsitemallien ja sanastojen (value vocabularies) ylläpitoa kansainvälisesti: ks. http://www.rdaregistry.info/ http://iflastandards.info/ns/fr/ Kirjastometatiedon avaamista (ja tuottamista) konekielisenä kansainvälisiä määrityksiä käyttäen Tunnisteet oleellisia konekielistettäessä kirjastometatietoa Kuvailun kohteiden välisten suhteiden tärkeyden ymmärtämistä ja suhteiden (linkitysten) lisäämistä kuvailuun
MARC-formaattiin liittyvät ongelmat RDA-kuvailu ei toteudu täysimääräisenä nykyisessä tuotantoympäristössä: RDA-elementit voidaan sisällyttää MARC-formaattiin mutta rakenne on 1960-luvulta Epäitsenäiset elementit MARCin elementtien (esim. osakenttien) merkitys on riippuvainen kontekstista MARC on enemmän tekstiä kuin dataa Siirryttäessä MARCista uuteen RDA:n mukaiseen tietomalliin menetetään tallennettua tietoa MARCin ja RDA:n rakenteen eroavuudet MARCiin tallennettu muutakin kuin kuvailutietoja
Kuvailu MARCissa Bibliografinen tietue on kuvailun keskiössä ISBD-kuvailusäännöt tukevat tietuekeskeistä kuvailua RDA:n rakenne taas muodostuu entiteeteistä ja niiden välisistä suhteista MARCin tietuerakenne muistuttaa korttiluetteloa Pää- ja lisäkirjaukset Kirjastojärjestelmät (ja MARC-formaatti) pitävät pääkirjausta keskeisenä aineistoa identifioivana kenttänä Huomautuksiin merkitään tietoa, jonka voisi merkitä jonkin toisen entiteetin kuvailuun Viittaukset (suhteet) tietueiden välillä ovat vaikeita hahmottaa
Kuvailu MARCissa (2) Bibliografinen tietue sisältää: Aineiston kuvailuelementtejä Aineistoon liittyvien henkilöjen ja yhteisöjen tietoja Aineiston aihetta kuvailevia asiasanoja, jotka on poimittu sanastoista/ontologioista tai asiasana-auktoriteettitietueista Kirjaston kuvailu- ja aineistoprosesseihin liittyviä tietoja Järjestelmälinkitykset varasto- ja nidetietueisiin MARC 21 formaatti: https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/ MARC 21 sovellusohje: https://www.kiwi.fi/x/boaoaw
Kuvailualueet MARCissa Nidetietue Auktoriteettitietue Bibliografinen tietue Varastotietue
RDA-kuvailualueet (ilman MARC-formaattia) Aineiston kuvailu Toimijoiden kuvailu Muu kuvailu
RDA-kuvailualueiden entiteetit Aineiston kuvailu Toimijakuvailu Kappale Yhteisö Suku Teos Ekspressio Manifestaatio Muu kuvailu Nomen Res Henkilö Aika Paikka RDA:n uuden (2018-) käsitemallin mukaiset entiteetit
Aineiston kuvailu
Aineistoentiteetit Aineiston kuvailu on pilkottu 4 entiteettiin: Teokseen (aineiston sisältö): mm. sisällön muotoon ja kattavuuteen liittyvä elementit Ekspressioon (aineiston versio): mm. sisältötyyppiin ja kieleen liittyvät elementit Manifestaatioon (aineiston julkaisumuoto): mm. julkaisemiseen ja ulkoasuun liittyvät elementit Kappaleeseen (aineiston konkretisoituma): mm. saatavuuteen ja käyttöön liittyvä elementit Toisiaan täydentävät ja hierarkkisessa suhteessa olevat entiteetit samoja kuvailuelementtejä ei tarvitse toistaa eri kuvailuissa (kuten nyt MARC21:ssä) kirjastosektorin ulkopuoliset metatiedon tuottajat voivat helpommin hyödyntää entiteettien kuvailuja
Aineiston kuvailukokonaisuus Teos Bibliografinen tietue Varastotietue Nidetietue Ekspressio Manifestaatio Kappale NYT (MARC21) TULEVAISUUDESSA
Aineiston kuvailu Suurin osa kirjastoista kuvailee vain manifestaatioita ja kappaleita, ei teoksia eikä ekspressioita Muutamia teoksen ja ekspression elementtejä tallennetaan bibliografiseen tietueeseen Entiteettien välisten suhteiden merkitsemiseen ei ole ennen RDA:ta panostettu RDA edellyttää ainakin teoksen/ekspression ja manifestaation välisten ensisijaisten suhteiden merkitsemistä
Ensisijaiset suhteet Teos Puhdistusromaani Teos Ekspressio Ekspressiot suomeksi tekstinä Äänikirjana Manifestaatio Kappale Manifestaatiot painettuna verkossa äänilevyllä Kappaleet kaupungin kirjastossa yliopiston kirjastossa yliopiston kirjastossa
Aineistoentiteettien väliset suhteet teos teos ekspressio ekspressio ekspressio manifestaatio manifestaatio manifestaatio manifestaatio manifestaatio kappale kappale kappale kappale kappale kappale kappale
Aineistoentiteettien väliset suhteet (esimerkki) Teokset Puhdistus-romaani Puhdistus-käsikirjoitus Ekspressiot tekstiaineisto äänikirja tekstiaineisto Manifestaatiot painettuna äänilevy verkossa painettu versio verkossa Kappaleet Turun kirjaston kappale Helsingin kirjaston kappale Turun kirjaston kappale Tampereen kirjaston lisenssi ohjaajan kappale
Aineistokuvailuohjeet RDA:ssa Manifestaatioiden ja kappaleiden ominaisuuksien tallentaminen: luvut 1-4 Teoksen ja ekspression ominaisuuksien tallentaminen: luvut 5-7 Aineistoentiteettien väliset ensisijaiset suhteet: luku 17 Aineistoentiteettien väliset suhteet: luvut 24-28 + liite j
Toimijoiden kuvailu
Viittaukset aineistosta toimijoihin Bibliografinen tietue MARC21-rakenne Teos Yhteisö Ekspressio Manifestaatio Kappale Henkilö RDA-rakenne Henkilöauktoriteettitietue Yhteisöauktoriteettitietue Suku
Toimijaentiteetit Suku uutena toimijatyyppinä Ydinelementit eli pakolliset elementit ovat lisääntyneet RDA:n myötä Määriteltävä aiempaa tarkemmin mihin aineistoentiteettiin toimijalla on suhde: Teoksen tekijä vastuussa tiedollisesta tai taiteellisesta sisällöstä Ekspression tekijyys liittyy esittäjyyteen, aineiston versiointiin tai muokkaamiseen tms. Manifestaation suhde toimijaan liittyy kustantamiseen, valmistamiseen, jakeluun tms. Kappaleen suhde toimijaan liittyy mm. kappaleen omistamiseen
Toimijoiden suhteet aineistoentiteetteihin (ja toisiin toimijoihin) Puhdistusromaani henkilöt yhteisöt xxx Sofi Oksanen Annu Valonen WSOY kustantaja äänikirjana äänilevyllä suvut X yliopiston kirjasto X yliopiston kirjastossa
Toimijakuvailuohjeet RDA:ssa Toimijoiden ominaisuuksien tallentaminen: luvut 8-11 Toimijoiden suhteet aineistoihin: luvut 18-22 + liite i Toimijoiden suhteet toisiin toimijoihin: luvut 29-32 + liite k
Muu kuvailu
Muu RDA-kuvailu Objekti Res Paikka Käsite Nomen Paikka RDA nyt RDA 2018- Tapahtuma Aika
LRM-käsitemalli LRM = Library Reference Model Kirjastojen kansainvälisen kehittämisverkoston IFLAn kehittämä malli, joka määrittää RDA:n rakenteen Tuo RDA:han uusia entiteettejä - paikka, aika, res ja nomen (nimi) Nämä entiteetit ovat suhteessa kaikkiin aineisto- ja toimijaentiteetteihin RDA luopuu pelkästään aiheen kuvailuun liittyneistä entiteeteistään - käsite, objekti ja tapahtuma - ja korvaa ne res-entiteetillä (kaatoluokka)
Aineiston kuvailun suhde muuhun kuvailuun Bibliografinen tietue Manifestaatio Paikkaauktoriteettitietue? Teos Asiasanaauktoriteettitietue Ekspressio Suhde: aihe Mikä tahansa entiteetti (Res) Paikka Aika? MARC21-rakenne Kappale RDA-rakenne
Sisällönkuvailu ja aiheen kuvailu Sisällönkuvailu on RDA:ssa viittauksen tekemistä teoksesta mihin tahansa entiteettiin, joka on teoksen aiheena Viittauksen määrite osoittaa, että toinen entiteetti on teoksen aiheena Luvussa 23 ja liitteessä M on määritelty aiheviittauksia, mutta luvut täydentyvät vielä Aiheen kuvailu: Kun mikä tahansa entiteetti voi olla teoksen aiheena, ei RDA:ssa määritellä erikseen aiheentiteettejä eikä siten aiheen kuvailua Aihekäsitteitä määritellään tarkemmin tesauruksissa ja ontologioissa
Sisällön kuvaaminen Sisällön kuvaaminen (luku 7) tarkoittaa RDA:ssa muun kuin aiheeseen liittyvien ominaisuuksien tallentamista osana teoksen ja ekspression kuvailua Esim. kohderyhmän, kuvituksen, musiikin keston tai kartta-aineiston koordinaattien merkitseminen
Muu kuvailutuotanto Uudet kuvailut tehdään jatkossa mahdollisesti kirjastojärjestelmien ulkopuolella Toimijoiden, paikan ja käsitteiden (asiasanojen) kuvailujen yhteistuotanto kiinnostaa sekä julkisen että yksityisen sektorin metatietotuottajia Kuvailuyhteistyö kanssa edellyttää uusien tuotantoympäristöjen luomista
RDA Toolkit http://access.rdatoolkit.org/ Sisältää Eri kieliset RDA-sääntötekstit (RDA-välilehti) Linjaukset vaihtoehtoisiin tai lisäohjeistusta tarvitseviin sääntökohtiin, linjauksissa myös suomalaisia esimerkkejä (Tietolähteet-välilehti) Yleisen RDA-sovellusohjeen (FI Kansallinen RDA-sovellusohje), joka täydentää linjauksia (Työkalut-välilehti -> Työohjeet) Sääntöteksti päivittyy neljä kertaa vuodessa Sääntötekstin rakennetta ja sisältöä muuttuu huomattavasti v. 2018 mm. uuden käsitemallin (LRM) myötä Ilmainen koekäyttö 30 päiväksi (ks. http://www.rdatoolkit.org/)
RDA-käyttöönottotilanne Suomessa: RDA:ta käyttävät: yliopisto- ja AMK-kirjastot RDA:n käyttöönotto vaiheessa: musiikkikirjastoissa, yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa Muut kirjastot käyttävät ISBD-sääntöjä Euroopassa: RDA:ta käyttävät: Saksankieliset maat, Britannia ja Hollanti Osittain RDA:ssa: Islanti, Tsekki ja Latvia Tulossa RDA:han: Norja, Ruotsi, Tanska, Puola ja Espanja Ei tulossa RDA:han: Ranska ja Italia
2.2. Välineiden muutos
Granulaarisuus Kuvailun kannalta välineiden muutos pitäisi olla välitön ja tietorakenteen räjäyttävä Granulaarisuutta eli hienojakoisuutta järjestelmän tietorakenteeseen: Mahdollistettava entiteetti-suhde-rakenteen mukainen kuvailu: ei enää tuplametatietoja uuden kohteen liittäminen kuvailuun helppoa Hienojakoisuus ulotettava yksittäisen elementin tasolle, jolloin elementtiin voidaan liittää hallinnollista tietoa esim. kuka elementin on merkinnyt kuvailuun mihin kokonaisuuteen elementti kuuluu
Sovellusprofiili avuksi Sovellusprofiili voi hoitaa osan kuvailijan töistä RDA-ohjeiden mukaisesti: auktorisoitujen hakutietojen muodostaminen vastakkaisten suhteiden muodostaminen pakollisten ydinelementtien määrittely jne. Kansainvälistä RDA-sovellusprofiilia rakennetaan RDA Registryn pohjalta: http://www.rdaregistry.info/
Modulaarisuus Modulaarisuutta metatiedontuottajan työkaluun/-pöytään: Yhdellä työkalulla pitäisi pystyä tuottamaan ja hyödyntämään metatietoa useammasta tietovarannosta/järjestelmästä Työkalusta/-pöydästä pitäisi olla eri versioita sen mukaan, kuka metatiedon tuottaja on, esim. versio kansallisbibliografian kuvailijalle versio kustantajalle, joka tallentaa tuotetietoa aineistosta versio tutkijalle, joka tallentaa tietoa sekä itsestään julkaisijana että artikkelistaan Työkalua pitäisi voida räätälöidä sekä kuvailuelementtien runsauden että siihen integroitavien metatietovarantojen osalta Modulaarisuus edellyttää tallennusformaatin häivyttämistä työpinnasta ja standardirajapintoja
Paikkatietokanta Kuvailutyökalu ja siihen integroidut tietovarannot Modulaarisuus (2) Käsiteontologia Kustantajan versio Kirjastokuvailijan versio Arkistokuvailijan versio Melinda Nimitietokanta Käsiteontologia Tuotetietokanta Melinda Nimitietokanta Paikkatietokanta
Tallennusformaatin häivyttäminen : + + Kuvailusäännöt Tallennusformaatti Tietojärjestelmä : + Kuvailusäännöt Tietojärjestelmä
Tallennusformaatin ja järjestelmän häivyttäminen Kuvailusäännöt Muu ohjeistus Sovellusprofiili Import Tietojärjestelmä RDAkuvailutyökalu Sanastot Muut kuvailulähteet Export
Tilanne Suomessa ja maailmalla Kirjastojärjestelmiä ollaan uusimassa Suomessa lähivuosien aikana: Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastojen hankintayhteistyö: https://www.kiwi.fi/x/kgwyaw Yleiset kirjastot käyttöönottamassa KOHA-järjestelmää (open source) Päätös Melinda-yhteisluettelon järjestelmän uusimisesta tehdään kevään 2017 aikana Ongelmana huonosti toimivat markkinat Järjestelmätalot eivät halukkaita panostamaan kuvailutyövälineiden uudistamiseen Kirjastot eivät ole aikaansaaneet tarpeeksi painostusta kansainvälisellä tasolla Päätökset välineistä tekevät kirjastonjohtajat, jotka haluavat eroon käsin tehtävästä kuvailusta sen kalleuden vuoksi Kuvailijoiden ja tietojärjestelmäasiantuntijoiden välinen kommunikointi haasteellista (kaikissa maissa)
Tilanne Suomessa ja maailmalla (2) Erilaisia ratkaisuja eri maissa/yhteisöissä: Ruotsin kansalliskirjasto on lähtenyt koodaamaan järjestelmää itse: Ongelmana työn laajuus ja hidas eteneminen sekä hyvin tekninen lähtökohta, ei huomioi RDA:ta kovinkaan hyvin Ranskan kansalliskirjasto tekee yhteistyötä pienen ranskalaisen järjestelmätalon kanssa: Määritysten soveltuvuudesta muiden maiden käyttöön ei tiedetä EBSCO (e-aineistojen välittäjä) rahoittaa Folio-nimisen open source järjestelmän kehittämistä: https://www.folio.org/ Lupaavin järjestelmä kuvailun kehittämisen kannalta, mutta vielä hyvin keskeneräinen LDFP eli Linked Data For Production -hanke: https://www.ld4l.org/ Hyöty kirjastometatiedolle vielä avoin, kehittäminen tekniiikkalähtöistä
2.3. Kuvailun ekosysteemin muodostaminen
Kuvailun ekosysteemi Kirjastojen kuvailun ekosysteemi koostuu Niistä metatiedon tuottajaorganisaatioista, jotka tarvitsevat/tuottavat kirjastoalan kansainvälisten standardien määrittelemien kuvailukohteiden metatietoa Metatietovarannoista, joissa tätä metatietoa on Tuotantovälineistä Ks. myös https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kuvailun-uudistuminen-yhteistyona Kansalliskirjastolla on vastuu kuvailuyhteistyön ja yhteisten metatietovarantojen edistämisessä Kuvailun uudet asiantuntijapalvelut toimivat kuvailun muutoksen tukipalveluina Tekeillä verkkosivut kuvailun sidosryhmille
Kansalliskirjaston kuvailun asiantuntijapalvelut Formaatti- ja konvertointipalvelu Kuvailusääntöpalvelu Toimijakuvailupalvelu Kuvailusanasto- ja ontologiapalvelu Tunnistepalvelu Paikkakuvailupalvelu? Palvelujen lanseeraus vielä kesken
Kansainväliset kuvailumuutokset Kuvailustandardiryhmä Musiikkiryhmä Luumu Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä, Kumea Sisällönkuvailuryhmä Toimijakuvailuverkosto? Kirjastot
Kuvailun ekosysteemi kirjastojen näkökulmasta Julkaisuala Aineistojen kuvailu Kirjastot Toimijoiden kuvailu Reskuvailu Paikkojen kuvailu Arkistot ja museot Muut julkisen sektorin ja yksityissektorin metatietotuottajat
Virtauksia kuvailun ekosysteemissä Kuvailuun käytettävät resurssit pienenevät kirjastoissa Kuvailua halutaan keventää jo ennen uusien välineiden ja tietorakenteen saamista Keskitettyjä metatietovarantojen muodostetaan yhä enemmän Kirjastometatiedossa pyritään lisäämään linkittämistä metatietojen kopioimisen sijaan Yleisten kirjastojen toiminta erkaantuu yhä enemmän tiedekirjastoista Kirjastot syrjäytyvät edelleen verkkotiedonhaussa, kun kirjastometatietoa ei pystytä avaamaan sen kaikessa rikkaudessa verkkoon
3. Kuvailutyön tulevaisuus
Onko kuvailutyöllä tulevaisuutta? Valmiina julkaisualalta ym. tahoilta saatava metatieto ja metatiedon automaattinen tuottaminen korvaavat suurimman osan nyt käsin tehtävästä kuvailusta 5-10 vuoden kuluessa Ihmisaivoja tarvitaan tulevaisuudessa: Semanttiseen määrittelyyn: esim. kuvaillun käsitteen laajuudessa tapahtunut muutos edellyttää käsitteen uudelleen määrittelyä entiteettien välille on määriteltävä assosiatiivinen tms. suhde, joka ei käy ilmi aineistosta
Onko kuvailutyöllä tulevaisuutta? (2) Laadun arviointiin: Kirjastosektorin ulkopuolelta saatava valmis metatieto ei yleensä ole erityisen valmista -> laadunparantamiseksi tarvitaan prosessin jatkuvaa säätöä Kuvailutyö muuttuu vaativammaksi ja mielenkiintoisemmaksi Miltä kuvailutyön tulevaisuus näyttää opiskelijan näkökulmasta???
Kiitos! Kysymyksiä ja kommentteja? marja-liisa.seppala@helsinki.fi Kuvailusääntöpalvelun osoite: kuvailusaannot-posti@helsinki.fi Kuvailusääntöpalvelun sivut: https://www.kiwi.fi/display/kuvailusaantopalvelu